Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 15, 1949

              :elinan suuren kiri
dn V. 1925
lletiihajinelle äidfll
äideille, jotka OM
kauheassa
a uhkaa tuho huo
aikenette, te, jotL
tsi ette kohota voi]
astaan, joka _
dit, rhurtumatön ja-siemenet
kuolemani
viikate kaataajo
lah toisessa ääressaf
nnonvoimat ja lah-j
talutatte hänet kä-|
janä,'ti«äiänärva.j
niiif rauhallisia ja|
leitä? s
OTiosisatojen aib-|
iällä. He ovat riJ
pillä, valaisseet ok-l
heidän työnsä; teil
inisen, korkeiminanj
it^n te sittenAioittel
lisi jälleen eläimen,]
iljoonia! Miksi et-|
i tappaa toisianne.!
>lle, luomiselle • sitä[
ttä tekisitte sen vii"
Llas ilmasota, myrk-l
öiden tarkoituksena!
llä ön oikeus säätääl
kaikkien on nous-j
astaan. Te olette
voima, joka.\^y-|
:aavan onnettomuu-i
kirottuun sota^?
lesta niitä vastaan,
irjoittiko Shakespeare itse näyt^ mdnsd
VTÄYTTÄMÖKAXJSI on alkanut, jäl-
1^ laen ja Shakespearen näytelmien
henkilöt astuvat ylefisön «teen esittä-jnään
ylitsevuotavaa huumoriaan, sy­vällistä
elämänviisauttaan tai järkjrttä-xaz,
tragiikkaansa. Näin on tapahtunut
, jo kolmisen sataa vuotta^ kaikissa mais-
. sa, kaikissa, teattereissa. ; > -: - . •
I^es yhtä kayan- on. kh*jaUisuuden
I ;.tutkijmta myös askarruttanut kysymys:
Oliko näyttelijä - W ^ H i ^ .Shakespeare
todellakin sania heirfulöj. joka k^
nuo kuolemattomat 'nä3rt?lmät, vai oliko
kirjoittaja joku toinen, jolle Shakes­peare
oli lainaimut.nimensä?.Tuosta
hän on kirjoittanut lähes kaksi näytel­mää
vuosittain. Hän muutti Stratfor^
diin, josta osti talon. Vuoden 1616
alussa hän teki testamepttinsa, unutta
ei allekirjoittanut sitä. Huhtik; 23 pnä
1616 Shakespeare kuoli 52-vuotiaana.
Hänet haudattiin Stratfordin kirkkoon.
Siinä hänen elämäntarinansa pääpiir­teittäin.
Tiedetään yhtä vähän mie­hestä
itsestään kuin ennenkin. Shakes-_
pearen tapauksessa, ei ole onnistuttu
kokoamaan niitä todistuskjq)paleita,
jotka voisivat tarkemmin valaista hä­nen
eläm£^nsä^
mellä kulkevien draariiojen todellinen
tekijä. Tähän tulokseen hän oli tullut
seikkaperäisesti tutkittuaan molempien
miesten tunnettuja. elämäkertoja.
Shakespeare ei tiettä\^l;| ,i;o§|caan öl-.
ti kantaa kunnian Tnöista näytelmiä
S(^inee laela mainita, että Oxfordin
jaarli oli Euroopassa paljon matkustele
lut jä tunsi eri maiden elämän ja ta*
vat. Hänet muuten mainitaankin Ham«
letin vabinäisenakirjoittaj£ma.
Sopinee tässä vielä ihaihita, että syk­syllä
Helsingin Kansanteatteri-Työ­väenteatterissa
^itettäi^äksi tuleva
lut Englannin rajojen.ulkopuoieii^^ ja Shakespearen näytelmä «Kiaksi veron-kumminkin
on nimeni; vnäj^el alaista" on kirjoitettu ennen vuotta
tarkkoja tietoja elämästä Ranskassa ja 1592. Lähteenä on ollut espsmjalaisen
Italiassa. Samoin saattoi joUadcin näyt- Jorde^^^^^^^ kertömtis " La
ielijällä olla tietoja liovista ja (eläSnästä,^ .diana Enaiinorada", joka kertoo naises-ylhäisten
parissa siihen aikaan^
sen sijaan myös valtiomiehenä eli hiin jaksi pukeutuneena,
sanoaksemme valtaistuimen juuressa. arvelevat, milloin näyttelijä
5Äistä saattoi köyhä, sivistymätön W oli oppinut niin
Englannissa vietetään Shakjespeare- näjnttelijä saada: tietoja monista muista pjdjon espanjaa, että hän saattoi tu-
: asiasta on;väiteltyi^itfcät^iatJa t^^ ---- • »• - ' * * ^ '
(^eUe^enkin,vVäittele^äany-k mys-;
;teerio on selvitettyj,Jos^s6-miiloinkaao : lokakuuhun asti; Tä-selviää.
y • >-^^ mänjcAdosta on Shakespearen persoona
Kun tuo kiistaky&3^ys::on miden- jälleen otettu pohdittavaksi; ja oletet-ajan
ylhäisön tavoista^,. c(ipj[pq(iatiasta _ iustua
Bacon'-iöi; joka seuraa rakastettuaan hoyipo-kirjällisuuteeii
kiintoinen j a kun se eräistä-englantilai­sista
lehdistä päättäen on;taas ajankoh­tainen
Shakespearen. kötim3ässa,v m
ken-omme siitä vain'Pääjpiiriisittäin.
•iKrjaUisuudeöhistofe ^kertooy että.
WiUiam Shäköspearä syntyi>^^^^^^^^
sa Avon-joen varrella kev^Ulä-1564.
Päivää^.ei Uedetä^ mdttavhänet k a ^
tiin mainitun vaiödenhi&tikttun^^^^^
Isä oli varakas kSuppias.^
, lapsuudesta, e i . tiedetä, mifäänj mutta
18-vuotiaana -hänet v^iittiin^^violiittoon
itseään 8 vu6tta-'varihenMnan^'A'nne Hat-hawayn
kanssa^. Avi(rititosta;:S^^ i">l-me-
lasta. •.'•••.•.....-'/.•'>;;•• \'
Muuta ei sitten tiedetälÄfcseuraar
van seitsemän vuodenyajaita; Shakes^
^ren kohtaloista. J i i n a r ^ yhtU
jos toistakin,-;mutta nui^n^d
. maa. Vasta jälkeen-y:n-1590viapaa^
me hänet Lontoossa.^'; ^arina-:kertbo,-
tua näytelmänku-joittajaa ruoditaan pa->
han kerran.
den; maiden oloista eikä e^esonian vielä kulua monet ajat, «nhenkuin kir­maan
jokapäivMsestä elämästä; 01ik6..j^^
Francis^ Bacon Shakespearen näytelnuen .-rätkJa^
Eräät arvostelijat sanovat Shakespea- kirjoittaja? Sitä ei voida varmasti to-rea
"Stratfordin . lukutaidottomaksi ^: distaa, yhtä .vähän^kuin sitäkään,-että
klovniksi". He väittävät, ettei Sha^
' kespeare osannut lukea painettua teks­tiä
eikä kyennyt kirjoittamaan omaa
nimeään; Totta onkin,.että jälkimaail­malle
on hänen kädestään säilynyt vain
viisi huolimatonta ja.vapisevaa nimikir-näyttelijä
Shakespeare ne olbikirjoitta-
••nut;v • • '
Toisena mahdollisena Shakespearen
näytelmien kirjoittajana . mainitaan
Edward de Vere^ Oxfordin 17:s jaarli.
Hänen mainitaan T kirjoittaneen? «Hei
hut pätevästi todistaa, kirjoittiko nuo
näytelmät- WiUiam Shakespeare, Fran­cis
Bacon> Oxfordin Jaarli vaiko joku
muu.
• KM,
joitusta, jotka on kirjoitettu vanhana!^ - kaikk4a niin ainakin eräitä Shakespea-kaisin
goottilaisin kirjaimin: i Ei ole
. olemassa, ^noatakaan hänen kirjoitta­maansa,
kirjettä eikä muutakaan käsi­kirjoitusta.
Kuka sitten kirjoitti nuo kuolemat-töma!
näytelmät? On esitetty useita­kin
henkilöitä. Ensinnäkin maimtaan
. Sir Francis' Bacon, .yeridamin^parööni,.
joka; oli' - syntynyt 1561; Historiasta
tiedämime, että, hän oli aikansa suurim-että
hän ensin sai tyyt3^pUelen^ pia. ajattelijoita ja. tieteellisen tutkhnuk-
. suurten herran:, hevosiä^^iher^^ istu­essa
teatterissa! ' AT^
pääsi teatteriin häyttelijäksl^-^^ ^
- din maahisnuorukäiheö,;idk^
- näytelmiä^ vailla.> rah^^^^ii^iHa^; valku^-
tusvaltaa, ja vallia ij^^f^tos^hristy^
Hän.- harjoitti; •
tointaan
27:nnen ja 47:nnen:ikäviiotei^välillä
sen uudistaja; Vastoin. Aristoteleen ja
keskiajan kirjatietoa Baconasetti ,kb--
foemusperäisen tutkimufeen tietämbea
perustaksi Ja-laski siten ;pohjan^luon-
.ttontieteiden, nykyaika.iseUe - kehitykset
.le. '
ren m'mellä kulkevia nä3rtelmiä, - mm.
huvinäytelmän "Paljon • meluaa tyhjäs­tä":
?Myös.- -Hamlet-^-draama^ maini­taan
hänen kirjoittamafcseen.i^ Histo­riasta
tiedetään, että Oxfordin jaarli oli
sivistynyt inies> joka oli paljon niatkus-teUut
lilkomailla; : '
Mikä sitten mahtoi olla syynä siihen,.
että ne henkilöt, joiden anreilaan ole-..
van todellisia Shakespearen näytelmien,
kirjoittajia - halusivat^^pysyä^ salanimen
varjossa?: -. Syy^ä oli se, että siihen' ai-kaan-
pidettiin näyttelijän Ja-näytelmä-kirjaäijanKananiattia
^rarvois
näy Johon kunnialUsten? ihmisten ei- so- .
^mttt puuttua. Sön vuoksi palkkasi jo-..
- ko Francis Bacon tai Oxfordin- jaarU,
-Jo V . . ; 1 7 ^ • englantilainen: tutkija- : kumpi heistä nyt HöneeVoikeaheiddtö
vuosien^ l i ö t Ja 1^^ Shakespeare^nimisetf . » ä y t t d i ^
ia A7«««^« sfcÄ.«,.^*A^^«sinr5i että Bacem oli Shakespearen tekijäni- ;vaänikseen ia hän on saanut näihint;as-.
jr
Kuvaissa vasenh'
. -Jos olette Joskus uneksinut, että sai­sitte
asua isossa^ keskiaikaisessa linnas­sa,
niin njrt voitte sen a e i d ä — nimit­täin,
jos voitrte pitää kuusi palvelijaa
10 oiisi luonnollisesti parempi — neljä
puutarhuria pitämässä puutarhan ja! pi­hamaan
kunnossa,.sekä kykenette osta­maan
lämmitysaineita 50 huonetta var-tea
Ja pitämään rakennukset kimnössa.
Historiallinien iljroftin linna Here-fordshiressa,
Englannissa, bn vuökrat-tavajia,
MmoittiaordiCroft äskettäin.
Croftin suku on asunut tässä Jranassa jo
IQ vuosisataa, sitten, !AsUeliset jja ku-nii^
kaalliset ovat.kä3rneet linnassa ja. sil­la
ovafe kaikki i{e. traditio?,. mitä: isolta
talolta vaaditaan.. . ;
^;MU .ajat; ja olot ovat muuttuneet,
i ^ r d i Ja lady Cfoft asuvat nyt ^'vain"
kahdeksassa huoneessa ja heillä oa
r.vvVain!V kaksi palvelijaa puutarhuteit-
^ \ Xördi <^roft haluaa vuokrata linhan-
. sa yksityiselle perheelle- ja totta on,
että vaikka perhe olisi isompikin, olisi
r linnassa kylliksi tilaa, koska siinä on 21
makuuhuonetta, lukuisia olohuoneita,
ruokahuone, pyssyhuone, kirjasto ja ko­konainen
siipirakennus palvelusväkeä
• varten. Vuokrakaupassa tulisi myöskin
. 1^000 eekkeriä maata, jolla on mah­tavia
kalalanvnikoita.
Tämä linna tarjoaa kaikki ne muka­vuudet
ja mahdollisuiidet, mitä kuka
hyvänsä saattaa vanhalta linnalta odot-
; Laa. Siellä kummitteleekin — sano­taan,,
jos joku sitä haluaa. Siis ainoa
kysymys on siitä, että löytyisi vuokraa­j
i a . Jolla olisi tarpeeksi rahaa. Rahaky­symys
kai on Grof tienkin suurin pula.
Ellei Croftien linna teitä sattuisi
miellyttämään, niin tarjolla olisi toinen­kin,
vähän pienempi — "vain". 25 huo­netta.
Se'on Astleyn linna .\yarwick-shiressa.
Tämä linna ja 16 eekkeriä
maata, viioki^ättäisiin $24 viikkovuok-
-•Talfe^.-:-^
Lukuisia Englannin vanhoja ja histo-callisia
linnoja on myyty tai tarjottu
•viiolualle viime vuosien aikana* Linnaa
t i tm