1951-07-21-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TJOFBURG-KAPPELIN edustalla
ii\\Tems5ä kuulee usein Ave Marian
ä;tlten kaiku^'an avoimista ovista ka-
^oDchauraana kuin linnunlaulu. Ovien
^(mudella on aina suuri joi&ko. var-kuuntelijoita,
Wienin asu^aiUe
CD luonteenomainen piirre, etteivät he
tahdo jäädä o;attomiksi elämän hyvistä
puoUsta - tässä tapauksessa musiikista,
inikäli heiUä ei ole varaa maksaa muu-tajnaa
shilUnkiä istumapaikasta kappelin
sisällä. Harbsburgin vanhalla kau-ciiDa
Hofburg-kappeUUa puolestaan ei
ole tapa sulkea ovia musiikilleen.
Sunnuntaiaamuisin klo 10 aikaan on
nilmankuuluilla .Wiemn laulupojiUa
tavanomainen konserttinsa kappelissa.
Missään mualla maailmassa he eivät ole
niin edukseen kuin juuri tässä Höfburg-hppelissa
Laulu kiirii sen korkeissa
suipoissa holveissa melkein ylimaallisena
kietoutuen suitsuksen ja vahakynttilän
tuoksuun. Ajoissa lippunsa ostanut
voi istumapaikallaan nähdä itse
laulupojatkin ohielmansuorituksessaan.
Hofburgin kullatussa ja kardinaalinpu-na'sessa
pyhäkössä he merimiespuvuis-saan
ovat joukko suurisilmäisFä ja vakavia
pikku enkeleitä. _
Olisi väärin kuitenkin pitää heitä
maanpäällisinä enkeleinä. Ei, he ovat
aivan tavallisia poikia, jotka sijoituspaikassaan,
Augartenpalatsissa pelaavat
innokkaasti esim. jalkapalloa. Laitoksen
esimies ja johtaja, isä Joseph
Schnitt, ei ole halunnut suinkaan tehdä
pojistaan ylimaallisia olentoja, vaikka-
Im häji on bedät tehnyt Itävallan
parhaimmiksi "lähettiläiksi".
Wiener Sängerknaben-kuoro (Wienin
Laulajapojat) on lähes SOO-vuotiasl Sen
perusti keisari Maximilian I v. 1498. '
Niih'n aikoihin oli Hofburg-kappeli keisarin
yksityinen ja kuoron, jossa silloin
oli amoastaan 12 jäsentä, piti esiintyä
siellä. Perinne jatkui koko Habs-burgien
valtakauden ja näinollen myös
Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian ajan
aina I maailmansodan loppuun saakka,
jolloin poikakuoro lakkasi keisarillisen
imunun mukana.
Mainittuna ajankohtana ryhtyi "isä"
Schnitt toimimaan. Hän oli useita vuosia
pappina, mutta pääasiallisesti ark-
^•piispan taloudellisessa vh-astossa ennenkuin
tuH 12 Wiener Hofsänger Kna-ben-
kuoron jäsenen henkiseksi johtajaksi.
Uudelleen perustetun kuoron piti
esiintyä vakituisesti Hofburg-kappeUs-sa.
Isä Schnitt laajensi tätä kuoroa ja
al^oi järjestää sille konsertteja erilaisten
virallisten ja uskonnollisten tilai-
^yksien yhteydessä. Kuoro sai suuren "
ja alkoi järjestää konsertteja erilaisten
« S t e n ja uskonnolUsten tilaisuuk-sen
yhteydessä. Kuoro sai suuren me-
^tyksen ja kun se sittemmin sai muut-
^ Jtse linnan erääseen osaan, oli kuo-
«udestisynty varmistettu.
Schnittillä oU kuiten suuremmat
^^^'^itelmat. Hän oli perinyt vanhem-
^^;Jtaan hotellin Kreutzsteinissa. Tä-
^^an hotellin hän myi ja sijoitti saaman-
^ ^^umman kuoroon. Niin saivat alkun-kiertueet,
jotl^a ovat ulottuneet mel-f
3 Kaikkialle maailmassa. Näillä
•^^^nueiUa hankki poikakuoro myös pe-
^tan suurelle suosiolleen.
J^a Schnittin johdon aikana on kuoro
J^^o^t kuitenkin 7 synkkää. vuotta,
^ i ^ e n valtakunnan" vuodet Itä- «;-r,r!" tunnettua, Wiener
;t^^rknaben-kuoro ei lakannut An-
^"'^Ji eU Itävallan Saksaan liitty-
Jj^J^een. Myöskin kansallissos^a-
Saksa ymmärsi käyttää hyväk-
^ t ä pieniä hyvän tahdon lähettiläitä.
Mutta tuo kuoro ei ollut sama,
oikea poikakuoro. Kaksi vuorokautta
jä^eeh kohtalokasta marraskuun 12
päivää V . 1938 "Gestapo vangitsi isä
Sdinittin. >Senjälkeen tehtiin Wiener
Sängerknaben-kuorosta Hitler-Jugendin
osasto.
II maailmansodan päätyttyä isä
Schnitt oU heti kiinnittämässä Wienin
raunioituneiden talojen seinille ilmoituksia,
joissa haki poikia kuoroonsa. 100
poikaa ilmoittautui. Heidät asetettiin
koetukselle ja 16 hyväksyttiin. Nämä
pojat muodostavat lämänhetkisen Wiener
Sängerknaben-yhtyeen kannan.
Hitler-nuorisoon kuuluneet erotettiin.
Pienet laulajat olivat edelleenkin
asunnotta. Isä Schnitt keksi silloin
vanhan keisarillisen Augartenin-linnan.
Se oli kolmannekselta osaltaan pommitettu
hajalle. Isä Schnitt julisti jälleen-rakennuttavansa
sen, tekikin niin ja sai
määräajaksi vastineena luvan käyttää
linnaa vuokravapaasti. Nyt on linna
täydelleen korjattu kaikkinne 144 huo-neineen.
Entiset kalleudet ovat vain
poissa. Sodan viimeisessä vaiheessa
linna näet oli liittoutuneiden sotilasma-joituksessa.
Kalleuksien s:'jasta kaikuvat
linnan saleissa vain kauniit poika-äänet,
Wiener Sängerknaben-yhtyeen Au-garten
on luonteeltaan sisäoppilaitos,
jossa läksyjen ohella harrastetaan urheilua
ja ulkoilua. Ainoana eroituksena
on, että tavallisten oppikouluasteen lu-kuaineitten
tuntien ohella on oppilailla
myös vähintäin pari tuntia laulu- tai
soittoharjoituksia joka päivä. Niin tiukalta
kuin koulu vaikuttaakin, on sinne
pääsemisestä kova kilpailu. Enemmän
kuin 7,000 poikaa pyrkii sinne vuosittain.
Tavallisimmin osallistutaan pääsykokeisiin
8-vuotiaina. Mikäli pyrkijällä
osoittautuu olevan oikeita kykyjä,
saa hän aloittaa ilmaisen peruskoulutuksen
musiikissa Vuoden tai parin
päästä on uusi koe, sillä oikea kuoro valitaan
"erikoulun" läpikäyneistä pojista.
Rikkailla ja köyhillä on koulussa samat
mahdollsuudet. Köyhiä oppilaita kohtaan
ollaan ehkä kaikkein ymmärtäväi-simpiä
juuri syystä, että laitos voi antaa
heille sen sivistyksen ja elämän alkupääoman,
jota heidän vanhempansa eivät
olisi voineet antaa. Siitä päivästä
alkaen, kun joku poika hyväksytään
mukaan, ottavat isä Schnitt ja kolleegat
huolehtiakseen myitekail^ taloudelliset
velvoitukset Vastapalveluk^na oxi.
poikien elettävä internaatissa lauantaita
ja pyhiä lukuunottamatta. Tällöin he
saavat käydä vanhempiensa luona tai
ottaa heidät vieraakseen. Pääasia on,
että pojat joka tapauksessa osa:llistuvat
sunnuntaiaamuna konserttiin Hofburg-kappeUssa.
Kesäisin he saavat viettää
kaksi viikkoa kotonaan.
Isä Schnittin kertoman mukaan pojista
tulee harvoin musi:kin suurmiehiä.
Eivät myöskään poikien vanhemmat
uneksi, että heidän pojistaan tulisi maineeltaan
samanarvoisia kuin esim. muinoinen
kuoronjäsen Schubert jLoppu-jen
lopuksi pojat omistautuvat melkoisen
har\^oin musiikkialalle. Mikäli he
ovat kykyjä, valitsevat he oppimansa
alan, muussa tapauksessa he saavat op-pa
jonkun toisen ammatin. Koulu ei
suinkaan jätä kasvattejaan tuuliajolle
näiden vartuttua äänenmurrosikään, jolloin
he eivät enää voi olla kuorossa.
Eräässä siipirakennuksessa puistossa on
tällaisten kasvaneiden poikien sisäoppilaitos,
jossa he saavat olla niinkauan
kunnes ovat selviytyneet koulutuksestaan.
Ne, jotka haluavat mennä mie-luimmn
kotiinsa kuin fäädä em. sisäoppilaitokseen,
saavat tehdä niinkuin
tahto\'at.
'Täysihoidossa" olevia laulajia lukuun
ottamatta kuuluu varsinaiseen
"Wiener Sängerknaben "-yhtyeeseen 90
Jäsentä. Näinollen yhtye muodostaa
varsinaisesti kolme eri kuoroa. Kaksi
on aina kiertueella kolmtrmen ollessa
kotiutuneena. Tällä järjestelmällä pyritään
välttämään liikarasitusta koulutuksessa
kiertudtten iiikana. Kuorot
vuorottelevat kotiutumisessa, jolloin lepäävät
ja tehostavat koulutyötään Kullakin
kuorolla on linnassa omat makuusalinsa
ja yksinkertaiset oleskelu- ja työhuoneensa.
Sängyt ovat mukavia ja
sänkyvaatteet värikkäitä. Koko muukin
sisustus huoneissa oh'v^rikästä. Kuoroilla
on kullakin oma osaston esimiehensä
ja sairaanhoitajattarensa. Opettajakuntaan
kuuluu taasen li5 koulun
opettajaa ja M musiikkiopettaiaa.
Opettajat ovat laadussaan parhaita, siitä
todisteena mainittakoon, että mm. Thomas
Bruckner on kerran kuulunut koulun
opettajakuntaan.
Vaikka Wienin laulajapoikien laulu
ei missään kaiu niin kauniisti kuin Hof-burg-
kappelissa, ovat turneet heidän
päätehtävänsä — niin kuoropoikien itsensä
kuin myös koko Itävallan yleisen
mielipiteen näkökulmalta. Kuoro on
maalle parasta mainosta, tiedetään hyvin.
Pojat taasen saavat nähdä suurta
maailmaa aika tavalla ennenkuin joutuvat
"täysihoitoon". Itävalta itse puolestaan
tarvitsee hyvää propagandaa Sodassa
hävinnyt kansa tarvitsee sitä aina
kipeästi. iMonilla tahoilla kuten esim.
Tanskassa, on kuoro iaanut aluksi epäystävällisiä
katseita osakseen, imutta
esiintymisen jälkeen aina ovat sj^mpa-tianosoitukset
olleet ylitsevuotavan suu-ret?
.
" O A N S K A N maantieteellinen ja i l -
mastoUinen asema on mitä suotuisin
kolmen meren välissä, vuorten suojassa.
Maan rakenteen, kasvillisuuden
ja ilmaston puolesta sen luonto on mitä
vaihtelevin. Lyhyessä ajassa saattaa
joutua karuimmasta alppiluonhosta kukoistavaan
puutarhaan, ainaisesta kesästä
Välimeren rannoilla Kanaalin rantojen
viileyteen ja sumuun, hyvin kehittyneen
viljelyksen parista kaikkein ka-ruimpaan
laidunmaisemaaai ja sivistyksellisesti
hyvin alhaisista oloista ihmisel-listen
saavutusten korkeimmille kukkuloille.
'
T ; r c r ^ nn Winnii>eetn "Sunshine Societyn:', Canadan Yleisradion
Ik^nZ ZZf^Line, laulajatar, ^kä raä^kaornikot ^^^^^^
PUmisterm Bob Byron. Tämä ohjelma kuullmn joka torstaP-
2 T ^ 7 Saman ohjelman osa Muu VäncouverUia maana^^
äsin^orontosta tiistaisin ja Montrealtstaperjanta*stn. hka>
sessa 'mainitussa kaupungissa on omat esUtajansa.
Ranskan maanpinnan muodostumisesta
puhuessaan useat ovat huomaavinaan
sinä ikäänkuin jonkinlaista tarkoituksenmukaisuutta,
erikoista sopusuhtaisuutta-
Ranskan mantereen keskuksena
on geologiselta luonteeltaan vanha Kes-kusvuoristo
(Massif Central), jonka >Tn-pärille
sitten ryhmittyvät reunaviioret,
Pyreneit, Vogesit, Ardennit ja Bretagnen
niemimaa. Näitten välisien laaksojen
pohjalla virtaa neljä suurta jokea eri tahoille:
'Rhone, Caronne, Loire ja Seine,
kuin neljä valtasuonta, leviten viuhkan-muotoisesti
joka suuntaan ja helpottaen
liikennettä rannikolta maan sydän:ieen
ja päinvastoin. Vuoret ja,joet jakavat
maan hyvin eriluonteisiin osiin: Etelässä
on ^Rhonen pitkä laakso tuollainen
elämän kehitt3anisen keskus, lännessä,
Garonnen ympärillä, laaja Akvitänian
tasanko ja pohjoisessa Pariisin alanko,
jonka läpi sekä Loire että Seine virtaavat
ja joka ulottuu Ardennien ohi aina
Belgiaan saakka. Varsinkin näillä tasangoilla
on ihminen viihtynyt hy^in ja
tehnyt maasta kukoistavan ja rikkaan
\'iljelysseudun. Samalla ovat kaikki
kolme tasankoaluetta toistensa yhteydessä
vuoristojen välillä olevien solien
kautta. Akvitaniasta päästään helposti
Pariisin alangolle Poitoun kynnyksen
yli, Rhonen laakson erottaa siitä vain
matala Cote d'Orin kynnys, ja Atlantilta
"Välimerelle päästään suoraan Pyreneit-ten
jinirella olevan tasangon kautta. Kun
joet on vielä yhdistetty toisiinsa kana-vaverkoUa,
ovat meretkin yhteydessä
toistensa kanssa, ja niin saattaa aluksillakin
kulkea mereltä merelle ja idässä
aina Reinille asti. Vanhoina aikoina
IRansica on ollutkin kohta, jossa maailman
kauppatiet kohtasivat toisensa, jon-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 21, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-07-21 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510721 |
Description
| Title | 1951-07-21-03 |
| OCR text | TJOFBURG-KAPPELIN edustalla ii\\Tems5ä kuulee usein Ave Marian ä;tlten kaiku^'an avoimista ovista ka- ^oDchauraana kuin linnunlaulu. Ovien ^(mudella on aina suuri joi&ko. var-kuuntelijoita, Wienin asu^aiUe CD luonteenomainen piirre, etteivät he tahdo jäädä o;attomiksi elämän hyvistä puoUsta - tässä tapauksessa musiikista, inikäli heiUä ei ole varaa maksaa muu-tajnaa shilUnkiä istumapaikasta kappelin sisällä. Harbsburgin vanhalla kau-ciiDa Hofburg-kappeUUa puolestaan ei ole tapa sulkea ovia musiikilleen. Sunnuntaiaamuisin klo 10 aikaan on nilmankuuluilla .Wiemn laulupojiUa tavanomainen konserttinsa kappelissa. Missään mualla maailmassa he eivät ole niin edukseen kuin juuri tässä Höfburg-hppelissa Laulu kiirii sen korkeissa suipoissa holveissa melkein ylimaallisena kietoutuen suitsuksen ja vahakynttilän tuoksuun. Ajoissa lippunsa ostanut voi istumapaikallaan nähdä itse laulupojatkin ohielmansuorituksessaan. Hofburgin kullatussa ja kardinaalinpu-na'sessa pyhäkössä he merimiespuvuis-saan ovat joukko suurisilmäisFä ja vakavia pikku enkeleitä. _ Olisi väärin kuitenkin pitää heitä maanpäällisinä enkeleinä. Ei, he ovat aivan tavallisia poikia, jotka sijoituspaikassaan, Augartenpalatsissa pelaavat innokkaasti esim. jalkapalloa. Laitoksen esimies ja johtaja, isä Joseph Schnitt, ei ole halunnut suinkaan tehdä pojistaan ylimaallisia olentoja, vaikka- Im häji on bedät tehnyt Itävallan parhaimmiksi "lähettiläiksi". Wiener Sängerknaben-kuoro (Wienin Laulajapojat) on lähes SOO-vuotiasl Sen perusti keisari Maximilian I v. 1498. ' Niih'n aikoihin oli Hofburg-kappeli keisarin yksityinen ja kuoron, jossa silloin oli amoastaan 12 jäsentä, piti esiintyä siellä. Perinne jatkui koko Habs-burgien valtakauden ja näinollen myös Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian ajan aina I maailmansodan loppuun saakka, jolloin poikakuoro lakkasi keisarillisen imunun mukana. Mainittuna ajankohtana ryhtyi "isä" Schnitt toimimaan. Hän oli useita vuosia pappina, mutta pääasiallisesti ark- ^•piispan taloudellisessa vh-astossa ennenkuin tuH 12 Wiener Hofsänger Kna-ben- kuoron jäsenen henkiseksi johtajaksi. Uudelleen perustetun kuoron piti esiintyä vakituisesti Hofburg-kappeUs-sa. Isä Schnitt laajensi tätä kuoroa ja al^oi järjestää sille konsertteja erilaisten virallisten ja uskonnollisten tilai- ^yksien yhteydessä. Kuoro sai suuren " ja alkoi järjestää konsertteja erilaisten « S t e n ja uskonnolUsten tilaisuuk-sen yhteydessä. Kuoro sai suuren me- ^tyksen ja kun se sittemmin sai muut- ^ Jtse linnan erääseen osaan, oli kuo- «udestisynty varmistettu. Schnittillä oU kuiten suuremmat ^^^'^itelmat. Hän oli perinyt vanhem- ^^;Jtaan hotellin Kreutzsteinissa. Tä- ^^an hotellin hän myi ja sijoitti saaman- ^ ^^umman kuoroon. Niin saivat alkun-kiertueet, jotl^a ovat ulottuneet mel-f 3 Kaikkialle maailmassa. Näillä •^^^nueiUa hankki poikakuoro myös pe- ^tan suurelle suosiolleen. J^a Schnittin johdon aikana on kuoro J^^o^t kuitenkin 7 synkkää. vuotta, ^ i ^ e n valtakunnan" vuodet Itä- «;-r,r!" tunnettua, Wiener ;t^^rknaben-kuoro ei lakannut An- ^"'^Ji eU Itävallan Saksaan liitty- Jj^J^een. Myöskin kansallissos^a- Saksa ymmärsi käyttää hyväk- ^ t ä pieniä hyvän tahdon lähettiläitä. Mutta tuo kuoro ei ollut sama, oikea poikakuoro. Kaksi vuorokautta jä^eeh kohtalokasta marraskuun 12 päivää V . 1938 "Gestapo vangitsi isä Sdinittin. >Senjälkeen tehtiin Wiener Sängerknaben-kuorosta Hitler-Jugendin osasto. II maailmansodan päätyttyä isä Schnitt oU heti kiinnittämässä Wienin raunioituneiden talojen seinille ilmoituksia, joissa haki poikia kuoroonsa. 100 poikaa ilmoittautui. Heidät asetettiin koetukselle ja 16 hyväksyttiin. Nämä pojat muodostavat lämänhetkisen Wiener Sängerknaben-yhtyeen kannan. Hitler-nuorisoon kuuluneet erotettiin. Pienet laulajat olivat edelleenkin asunnotta. Isä Schnitt keksi silloin vanhan keisarillisen Augartenin-linnan. Se oli kolmannekselta osaltaan pommitettu hajalle. Isä Schnitt julisti jälleen-rakennuttavansa sen, tekikin niin ja sai määräajaksi vastineena luvan käyttää linnaa vuokravapaasti. Nyt on linna täydelleen korjattu kaikkinne 144 huo-neineen. Entiset kalleudet ovat vain poissa. Sodan viimeisessä vaiheessa linna näet oli liittoutuneiden sotilasma-joituksessa. Kalleuksien s:'jasta kaikuvat linnan saleissa vain kauniit poika-äänet, Wiener Sängerknaben-yhtyeen Au-garten on luonteeltaan sisäoppilaitos, jossa läksyjen ohella harrastetaan urheilua ja ulkoilua. Ainoana eroituksena on, että tavallisten oppikouluasteen lu-kuaineitten tuntien ohella on oppilailla myös vähintäin pari tuntia laulu- tai soittoharjoituksia joka päivä. Niin tiukalta kuin koulu vaikuttaakin, on sinne pääsemisestä kova kilpailu. Enemmän kuin 7,000 poikaa pyrkii sinne vuosittain. Tavallisimmin osallistutaan pääsykokeisiin 8-vuotiaina. Mikäli pyrkijällä osoittautuu olevan oikeita kykyjä, saa hän aloittaa ilmaisen peruskoulutuksen musiikissa Vuoden tai parin päästä on uusi koe, sillä oikea kuoro valitaan "erikoulun" läpikäyneistä pojista. Rikkailla ja köyhillä on koulussa samat mahdollsuudet. Köyhiä oppilaita kohtaan ollaan ehkä kaikkein ymmärtäväi-simpiä juuri syystä, että laitos voi antaa heille sen sivistyksen ja elämän alkupääoman, jota heidän vanhempansa eivät olisi voineet antaa. Siitä päivästä alkaen, kun joku poika hyväksytään mukaan, ottavat isä Schnitt ja kolleegat huolehtiakseen myitekail^ taloudelliset velvoitukset Vastapalveluk^na oxi. poikien elettävä internaatissa lauantaita ja pyhiä lukuunottamatta. Tällöin he saavat käydä vanhempiensa luona tai ottaa heidät vieraakseen. Pääasia on, että pojat joka tapauksessa osa:llistuvat sunnuntaiaamuna konserttiin Hofburg-kappeUssa. Kesäisin he saavat viettää kaksi viikkoa kotonaan. Isä Schnittin kertoman mukaan pojista tulee harvoin musi:kin suurmiehiä. Eivät myöskään poikien vanhemmat uneksi, että heidän pojistaan tulisi maineeltaan samanarvoisia kuin esim. muinoinen kuoronjäsen Schubert jLoppu-jen lopuksi pojat omistautuvat melkoisen har\^oin musiikkialalle. Mikäli he ovat kykyjä, valitsevat he oppimansa alan, muussa tapauksessa he saavat op-pa jonkun toisen ammatin. Koulu ei suinkaan jätä kasvattejaan tuuliajolle näiden vartuttua äänenmurrosikään, jolloin he eivät enää voi olla kuorossa. Eräässä siipirakennuksessa puistossa on tällaisten kasvaneiden poikien sisäoppilaitos, jossa he saavat olla niinkauan kunnes ovat selviytyneet koulutuksestaan. Ne, jotka haluavat mennä mie-luimmn kotiinsa kuin fäädä em. sisäoppilaitokseen, saavat tehdä niinkuin tahto\'at. 'Täysihoidossa" olevia laulajia lukuun ottamatta kuuluu varsinaiseen "Wiener Sängerknaben "-yhtyeeseen 90 Jäsentä. Näinollen yhtye muodostaa varsinaisesti kolme eri kuoroa. Kaksi on aina kiertueella kolmtrmen ollessa kotiutuneena. Tällä järjestelmällä pyritään välttämään liikarasitusta koulutuksessa kiertudtten iiikana. Kuorot vuorottelevat kotiutumisessa, jolloin lepäävät ja tehostavat koulutyötään Kullakin kuorolla on linnassa omat makuusalinsa ja yksinkertaiset oleskelu- ja työhuoneensa. Sängyt ovat mukavia ja sänkyvaatteet värikkäitä. Koko muukin sisustus huoneissa oh'v^rikästä. Kuoroilla on kullakin oma osaston esimiehensä ja sairaanhoitajattarensa. Opettajakuntaan kuuluu taasen li5 koulun opettajaa ja M musiikkiopettaiaa. Opettajat ovat laadussaan parhaita, siitä todisteena mainittakoon, että mm. Thomas Bruckner on kerran kuulunut koulun opettajakuntaan. Vaikka Wienin laulajapoikien laulu ei missään kaiu niin kauniisti kuin Hof-burg- kappelissa, ovat turneet heidän päätehtävänsä — niin kuoropoikien itsensä kuin myös koko Itävallan yleisen mielipiteen näkökulmalta. Kuoro on maalle parasta mainosta, tiedetään hyvin. Pojat taasen saavat nähdä suurta maailmaa aika tavalla ennenkuin joutuvat "täysihoitoon". Itävalta itse puolestaan tarvitsee hyvää propagandaa Sodassa hävinnyt kansa tarvitsee sitä aina kipeästi. iMonilla tahoilla kuten esim. Tanskassa, on kuoro iaanut aluksi epäystävällisiä katseita osakseen, imutta esiintymisen jälkeen aina ovat sj^mpa-tianosoitukset olleet ylitsevuotavan suu-ret? . " O A N S K A N maantieteellinen ja i l - mastoUinen asema on mitä suotuisin kolmen meren välissä, vuorten suojassa. Maan rakenteen, kasvillisuuden ja ilmaston puolesta sen luonto on mitä vaihtelevin. Lyhyessä ajassa saattaa joutua karuimmasta alppiluonhosta kukoistavaan puutarhaan, ainaisesta kesästä Välimeren rannoilla Kanaalin rantojen viileyteen ja sumuun, hyvin kehittyneen viljelyksen parista kaikkein ka-ruimpaan laidunmaisemaaai ja sivistyksellisesti hyvin alhaisista oloista ihmisel-listen saavutusten korkeimmille kukkuloille. ' T ; r c r ^ nn Winnii>eetn "Sunshine Societyn:', Canadan Yleisradion Ik^nZ ZZf^Line, laulajatar, ^kä raä^kaornikot ^^^^^^ PUmisterm Bob Byron. Tämä ohjelma kuullmn joka torstaP- 2 T ^ 7 Saman ohjelman osa Muu VäncouverUia maana^^ äsin^orontosta tiistaisin ja Montrealtstaperjanta*stn. hka> sessa 'mainitussa kaupungissa on omat esUtajansa. Ranskan maanpinnan muodostumisesta puhuessaan useat ovat huomaavinaan sinä ikäänkuin jonkinlaista tarkoituksenmukaisuutta, erikoista sopusuhtaisuutta- Ranskan mantereen keskuksena on geologiselta luonteeltaan vanha Kes-kusvuoristo (Massif Central), jonka >Tn-pärille sitten ryhmittyvät reunaviioret, Pyreneit, Vogesit, Ardennit ja Bretagnen niemimaa. Näitten välisien laaksojen pohjalla virtaa neljä suurta jokea eri tahoille: 'Rhone, Caronne, Loire ja Seine, kuin neljä valtasuonta, leviten viuhkan-muotoisesti joka suuntaan ja helpottaen liikennettä rannikolta maan sydän:ieen ja päinvastoin. Vuoret ja,joet jakavat maan hyvin eriluonteisiin osiin: Etelässä on ^Rhonen pitkä laakso tuollainen elämän kehitt3anisen keskus, lännessä, Garonnen ympärillä, laaja Akvitänian tasanko ja pohjoisessa Pariisin alanko, jonka läpi sekä Loire että Seine virtaavat ja joka ulottuu Ardennien ohi aina Belgiaan saakka. Varsinkin näillä tasangoilla on ihminen viihtynyt hy^in ja tehnyt maasta kukoistavan ja rikkaan \'iljelysseudun. Samalla ovat kaikki kolme tasankoaluetta toistensa yhteydessä vuoristojen välillä olevien solien kautta. Akvitaniasta päästään helposti Pariisin alangolle Poitoun kynnyksen yli, Rhonen laakson erottaa siitä vain matala Cote d'Orin kynnys, ja Atlantilta "Välimerelle päästään suoraan Pyreneit-ten jinirella olevan tasangon kautta. Kun joet on vielä yhdistetty toisiinsa kana-vaverkoUa, ovat meretkin yhteydessä toistensa kanssa, ja niin saattaa aluksillakin kulkea mereltä merelle ja idässä aina Reinille asti. Vanhoina aikoina IRansica on ollutkin kohta, jossa maailman kauppatiet kohtasivat toisensa, jon- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-07-21-03
