Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 23, 1955

              (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
IJEKKI, the oinly Finnish literäryweekly in Canada
Pubiished and prlnted by the Vapaus Publishing Company
Limitedin 100-102 Ebn Street West, Sudbury, Ontario •
Reglstered at the Post Office Department, .Ottawa , as
second class matter.
L i ^ k i ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen pärästä Iteiaunökirj allista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta .. : . . . . 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikei:ta .........$4.(H>
6 kuukautta 2.25
3 kuukautta IJO
SUOMEEN ^A MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . .^.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja katos $1.75. Kirjeenväihtoilmoitifkset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tflapäisilmottajen
on lähetettävä maksu ieitukätefen.
Kaikki LiekiUe tarköitetiit on ostettava
kuatantGiJan nimeen; Vapaua Publishing^ limited^
Kustantaja ja painaja: Vapans PtibHshlrig Company Xittii-ted
» 100>102 ElmvStreet West, SUdbuiy, Onläirio.'
Ttolmittaja: K. salo.
AsiamiäriUe myönneTaftn 15 priosehtin paUcklo.
UädUInaiottit kirjoituko
LI
P. O. BOX 6d
. . . . ...' ••
Erämmlinnm laulu
Se iltaa soi
ja sei,
sc ihmeellinen soitin,
kun varjot peittää tienoon,
peittävät tunturin.
Se iltaa soi
ja soi,
tuo ihmeellinen soitin,
sen sävelessä on
kaipaus sittenkin.
E. VUORELA.
Älkää naurabkdap^^
ERÄÄXÄ aamuna vuonna 1818 J^ariisin kauiiunki; heräq
. bämmästykseeh. Kaduilla puhkfei -Suuri' melu: pitkin
valtakatua liikkui tunnettu paröoni prais de Saverbon ih
meellisellä telineellä, jota häh polkemalla M j e t t i eteenpäin,
Xäkjr o l i outo ja mitä naurettavin/ja väki/faKäi^ paroo-nih
yinpärille j a nauroi katketakseen. — Mufl^^fe(aän pikku-lapsiakin
Jiäveftää, jos hie eivät osaa äjää pofk^^^rällä!
Ihmeellisiä keksintöjä ^ ' a t ihiitiset t e h f i ^ . %i
aikana. Uudet asiat eivät heti saavuta hyväks^istä Ja vii-säätkin
ihmiset erehtyvät usem, kun he jotituvat^arvostek-mäan
uusia asioita. Kun ehsimmäiset rautäti^ rakennettiin,
väitettiin jopa tiedemiesten-taholta, että ihmisruumis ei sie­täisi
junan hirmuista nopeutta, vaan sydämentoiminta lak-
Vappu, työkansan kansainvälinen juhlapäivä on ovella.
Tästä päivästä, toukokuun ensimmäisestä päivästä, oii v i i^
fneksi kuluneen 7 vuosikymmenen aikana muodostunut työ­väestön
kansainvälinen juhla- ja mielenosottitspäivä, jolloin
ikaikissa maailman maissa työtätekevät ihmiset kokoontuvat
näyttämään voimaansa ja lausumaan julki mielipiteensä eri­laisista
yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Tänä vuonna tulee kaikkialla maailmassa vietettävien
vappujuhlien yhtenä ja kaikille yhteisenä tuimukseha ole­maan
rauhan säilyttämisvaatimus; Tänä vuonna tulevat
miljoonat ja taas miljoonat maailman työtätekevät ihmiset
aatesuuntiin, uskoivtoon ja väriin katsomatta, vaatimaan vety­jä
atomipommien laittomaksi julistamista ja hävittämistä
sekä atomienergian kansainvälisen valvonnart alaiseksi aset­tamista.
Edelleen tullaan vaatimaan maailman ilmapiiriä jo
häivyttävässä määrässä myrkyttäneiden atomipommikokei-lujen
lopettamista ja kaikenlaisten kansainvälisten riitakysy­mysten
ratkaisemista oikeuden mukaisuuteen ja kansojen
riippumattomuuteen perustunen neuvottelujen avulla. Rauha
ja tun'allisuus imaailmaji ihmisille! Se oh tänä vuonna kaik-l.
ien hvvää tarkoittavien maailman ihmisten yhteinen touko­kuun
ensimmäisen päivän tunnus.
Tämän yhteisen tunnuksen ja vaatimuksen ohella tulevat
^ r i maiden-työtätekevät ihmiset tuomaan julki omia kansal­lisia
vaatimuksiaan työtätekevän kansan enemmistön elämän
parantamista, yhteiskunnallisia vapauksia ja kansallista riip­pumattomuutta
ja kansainvälistä ystävyyttä silmälläpitäen.
Rauhansiiilyttämis- j a lujittamisvaatimuksen ohella tu-le\*
at Canadan työläiset tänä vuonna vappiijuhlissaan jä
-mielenosoituksissaan vaatimaan hallitukselta käytännöllisiä
toimenpiteitä kaikkien työtätekevien ihmisten elämän turvaa-hiiseksi
ja e^liritason kohottamiseksi. Tässä mielessä tullaan
hatlitukselta vaatimaan pikaisia ja tehokkaita toimenpiteitä
laajäri ja jatkuvasti lisääntyneen tyÖttömj'yäen torjumiseksi
ja työttömiksi ;joutun<^ideh ihmisten elämän kunnollista tur-väaniistä.
Rikkaalla, teknillisesti korkealle kehittyneellä
Canadalla oh siinä suhteessa olemassa kaikki mahdollisuudet,
tsinitaah vain tehokkaita kansan etujen mukaisia toiirienpi-teitä
fcatisainvalistieh kauppasuhteiden paräntahiisekisi jä
työkansan ostokj-vyn lisäämisekisi. ^
Erikoisen huomion tulee tänä ^nionna Canadan työläis­ten
vappirtilaismiksissa, kuten monien muidenkin maiden
vapputUäisUuksissa, saamaan vaatimus triaamme säilyttämi­sestä
riippumattomana naapurimaiden kansainvälisestä val­tio^
ja-Vänppapolitiikasta. Tähän ^ysymykse^ tulee yhdis-l>^
iään myöskin vaatimus, ettei yhdenkään toisen maan hal­litus-
ja teollisuuspiirien sallita määritellä Canadan sisäiseen
^rämään kuuluvissa asioissa, ei edes millään tavalla «vaikuttaa
r.iiden ratkaisuihin. Tämä merkitsee, että Canadan kansam-välisiä
suhteita, Canadan taloutta, kulttuuria j a ka&kia elä- .
män eri aloja tulee hoitaa ja ohjata yksinomaan Canadan ja
sen kansan kansallisten etujen mukaisesti ymmärr>'kseilä, että
Canada puolestaan tunnustaa kaikkien toiste» maiden kan­soille
samat oikeudet.
Ensinunäisen vapunpäivän mielenosoitusten vaatimus,
joka nostettiin .\merikassa, vaatimus 8-tuntisen työpäivän
käytäntöön ottamisesta, on monissa maissa suurin piirtein
saavutettu. Samoin on saavutettu joK* ^ o ^ o ^ ^ t ^ f ^ t l ^
PAISTIT P U T O I L E V A ^'
Äskettäin havaitsivat eräät
Yorkin korkeimman talon, Empire State
Buildingin edustalla kävelleet ihmiset,
kuinka taivaalta alkoi tippua lintuja.
Lintuja putosi verrattain lyhyenä aika­na
kaskiaan 127. Niitä oli 28 eli lajia.
Asiantuntijat sanovat, että i i l j ^
seeh aikaah etelään muuttaväV^^ 1^
häikäistyvät suurkaiipungip ylle saa­vuttuaan
k:aupungih valojen yuj(Q«si^^^
nfettävät suuntavaistonsa Ja haffiäiieirat
kaupimgin yllä usein aamuun saakka.
Tällöin niistä aina j o ku törmää korkean
täkehhuk^h; seinään ja ptitoaa kuollee­na
alas. Vuotta aikaisemmin oli' new-yorkilaiset
saaneet todistaa saman mur­henäytelmän.
TÄYTEKYNÄN KUORIA
Eräältä amerikkalaiselta liikkeeltä
tilattiin äskettäin Intiaan 20jOOO mus-tetäytekynän
kuoret — ilman teriä ja^
sisällä sijaitsevia musteensyöttölaittei-ta.
<Liikk.een tieidustellessa lähenunin
asiaa kävi ilmi, että sivistykseh kanssa
kosketuksiin päässyt Tntian köyhä väes­tö,
josta suurin osa on vielä luku- ja
kirjoitustaidotonta, ori mielellään omis­tavinaan
täyetkynänkin, mutta tahtoisi
tietenkin päästä mahdoUisimman hal­valla,
joten sille hyvin riittää pelkä
kynän kuori.
KIRIESINVAIHTOA
I I I - IMI • ic i l ^ ' « e i B n »i
Isoäiti
rossa.
Seuraavassa nume-
Huittis-Ville ---Meillä oli jo a i -
kornus toistaiseksi lopettaa keskus­telu
siitä aiheesta, mutta kun juttu
näyttää hyvältä, niin koetamme
sen pistää vielä sivuille Jossakin
välissä.
Lapin äijä — Olemme sitä miel­tä,
että se asia on paremmin viran­omaisille
kuuluva j a ehkä se sivuaa
muutenkin liian läheltä persoonal­lisuuksia.
Uudet jatkokertomukset Akavat
sitten tässä numerossa, joten ke-hoittakaa
tuttavianhe huolehti­maan
tilauksien uuamisesta tai t i ­lamaan
Liekin jos ei sitä vielä tule.
puhe- ja kokoon tmnisvapaus ja yleinen
äänioikeus lukuisissa anaissa josb*n n i i ­den
käytäntöön soveHuttamisessa ori
vielä useiriuriissa maissa suuria vajavai­suuksia.
Nykyhetken päävaatimukset-kin,
lauha, turvallinen dämä, kunkin
kansan kansallinen riippumattomuus ja
yleensä paljon nykyistä onndlisenipi
elämä, tullaan saavuttamaan maailman
kehitystä ylläpitävien työtätekevien i h ­misten
yhteisillä ponnistuksilla kaikista
sen eteen asetetuista suurista j a uhkaa­vista
esteistä huolhnatta.
Osallistumalla v a p p u tilaisuuksiin,
liittämällä äänensä miljoonien toisten
ihmisten ääniin, voi jokainen kohdal­taan
jouduttaa tämän päivän saapumis­ta,
sen ajan sa^umbta jolloin «me ja
meidän lapsemme voivat ilman pelkoa,
toivorikkaina j a onnellisina katsoa tu­levaisuuteen.
l i i t is' n s ; I -K^* S.
v ^ t t r aiivaÄ:: räutatfetiunneleita; ra­kentaa,
koska ihmisen hermosto ei sietäisi ajoa pimeyden hal­ki.
Kun ke^^ Charles Cros pani erään historian ensim­mäisistä
fönqgräafeista (äänilevyn) soimaan, kurottautui
pöydän y l i tunnettu tiedeakatemian jäsen, joka tarttui Crosn
nensföfl^hmidffi^ vatsastapuhuja!"
^^^^^ -V järjestettiin eräässä ranskalaisessa kah­vilassa
ensiim Seuraavan päivän pähä-läi^
et^^ivät^im mitaäfi, kO§% se niiden
mielestä " e i ollut vakava". " ^ ^ ; :; •
Mutta: t ^ ^ Edison,
Pasteur. Ja kaikki muut suur^^k^ekstjätoyät koko ihmiskun­nan
Idinriioittamiä.Heid
^upolyi s u k t i i ^ ^ j ä l k Ä '^utmt^&l;ee hi^
tarinaa heidän neroudeätaari ja teidän taistelustaan enhäkkö-iuulpja,
i v a a J a jopa vainoa vastaan.
On myös epäonnfeturieitä keksijöitä: Historia tuntee
monta jittvittavaa esitrierkkiä ktimmälHsistä keksinnöistä, joi­ta
ainakin keksijä itse on aikanaan pitänyt nerokkaina ja
mullistavina.
Vuonna 1854 ehdotti engiäritiläinen Charles Blake, eftä
laivako ottaisi käytäntöön hänen "turvallisuuslaitt^nsa; jbn-kä
avulla vältetään kaikki yhteentörmäykset ^mereirä'\ Se oli
automaattinen jarru- ja peruutuslaite, joka alkoi toimia voi-mäperäisäi
iskun varkutukesta. •
iNeiti Clara Louise \Veirs haki patentin "keskussystee-mi"-
keksinnölleeri. 'Hän halusi perustaa kaikkien tulivuorten
läheisyyteen "keskuksia", jotka kokoaisivat tulivuorista sä­teilevän
lämmön Ja suuren johtovei^koston kautta johdattai­sivat
sen ''maailmassa oleviin teollisuuslaitoksiin*.
Eräs saksalainen ehdotti paidankalvosinta, joka estäisi
hedelmämehun j a kastikkeen virtaamasta käsivartta pitkin.
Eräs amerikkalairien keksi haarukan herneiden syömistä var­ten,
joka pyssyn hanaa muistuttavan laitteen avulla tipaut­taisi
herneet yksitellen suuhun.
Vuoden 1953 kansainvälisessä keksintönäyttelyssä oli
näytteillä mm. ''puronylittämislaite", poljinkäyttöiset lepat-
•tavat siivet, joihin kuului helium-kaasulla käytettyjä ilma­palloja.
Toinien ihmeellinen keksintö oli kahdella erivärisellä
musteella toimiva kuulakärkikynä, ''jonka molemmat \'ärit
voidaan käyttää yhtaikaa, jolloin nimikirjoitustanne on
mahdoton jäljentää, koska siitä tulee kaksinkertainen". Kol­mas
ihmeellinen näy tteilleasetettu keksintö oli liimapaperi,
''joka tarttuu vain itseensä eikä liimaudu mihinkään
muuhun".-
Keksijät ovat yleensä köyhää väkeä, tänään kuten ennen
vanhaankin. Tavallisesti nerokkailla j a hassahtaneilla keksi­jöillä
on kaksi yhteistä piirrettä: heissä on peräänantamaton
taisteleva äsu, j a he ovait huonoja liikemiehiä. Kun heillä ei
ole omaa pääomaa, he Wattavät itse aloittaa keksimiensä lait­teiden
tuottamisen vain airiä tapauksessa, että joku hike-riiies
oivaltaa sen menekTrimähdollisuudet Jä ryhtyy rahoitta­jaksi.
Tällöin vditon vie liikemies eikä keksijä. Jos keksiiitö
ei tuota pikaisesti rahaa, se jää ehkä rahoittamatta ja H-^i-puu
unohdukseen. Siksi' kMenrine iiiiri uson tiinteiriatto-mista
keksijöistä, joiden elämäntyö ori saatettu päivähvakxm
vasta ^ t a vuotta heidäii kiiölerhänsa jälkeen: Toiset- ovat
kosineet heidän k^ksintötisä; uudestaan ja tiiittärieet rmi-neen.
"
Monet älykkäät, urhaiituvasti työtä tehneet t i ^ ^
ovat työnsä takia joutuneet piiutteeseeh j a kuöllee^^
oloissa.
Siksi muistakaamme Colbrantin sanat:
'Jvlkää, hyvät herrat — älkää naurako kdcsijöille!"
Jokaisessa epäonnistumisessasi sinä oUt jotakin voitta­net,
jä jokaisessa voitossasi sinä olet jotakin menettänyt.
— Ralph Waldo Emerson.
. GVIikään ei anna niin täydellistä tyydytystä kuin totuu­den
puolustaminen. — Francis Bacon.
Se pitää lämpimän mikä kylmänkin, sanoi ithko
turkin kesähdteellä päällensä pukL
Lauantaiiuu hnlitlkaun 23 piiTäni, 195S