Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 13, 1945

              Miten kairaa 4<okorellaan JHhödylUsiä tietoiu
ttako kuullu jotta kyllä s'oon jo
a se sellaane koiran passoo ki;
as yhres iierrasväjes pirethän?
oon lapsetoon pari ja frouv' on
nu kasvateeksi mäyräkoiran,
n niin ruma ja pitkänkruK>inen-tta
saisi panna ikohnannen jalka-ala,
jottei vatta maata kraapisi.
sitä koiraa ku ne syäuää ja pas-n'otta
sivullisiaki thä.vettää-se sel-e
homma.
ttaasivat eres jonkin köyhin ihmi-liikalaps^
n, mutta ei! Koiraa vaa
jthän — sarioovat ibmjset ja niin
tykkään,
lä syätethän vain sokuriplättyjä
akelssia ja maittilaa -ja kr3ryrä-ä
lihapullia. Ja f rouva kan teloo
takaasi pränkarullekki: i
yllä s'oon niin kamalaa, jotta oi-hävettää
ku luantokappaTesta niin
than.
gyn päälle ^n koiralle tehty fii-uttu
täkki >ja sillä se makaa ja
kii. Frouva käy silloo täUöö.mö-
S'kääntämäs^^kun s^oon niin l i - .
, jotta s^öon-ravennu^hkymäbä.
'llä ^ill'ori tikuttu 'Villatakki
brkee pikkuune punaäne iäkkiki
välihin nostetaan '§e rkoira pöy-klasista
kaf tobo Ja |iai&kmrihän
isille, jottei sen öl§i Htävä. Frouva
»a sen klasia vasthan pystyhyn
itelöö. kiinni kuilsiiromiiin ym-
'ääne perä, jottei se pysy istumas-
, >räs kerraasti tuli sutari elikkä no­kikolari
köokkihi ku sillä f rouvall' oli
se koira sylys.
Ja voi ku se koira koittt haukkua
räkyttää ja mutristaville nokikolarille!
•'Ku kolari oli sitte menny, niin kyllä
se koira inuu ja vinkuu ja oikee sen
näki, jotta se pyyti saara vastaki
•häufekua sille sutarille.
Se koira rääpäles oli oikee kipiä
monta päivä, eikä se syänykkää enää,^
irvisteli vain prässyltyn pälallekki,
ukaji ja aina meni ködkkihi .ja 'koitti
murista.
Ja niin viisas s'oli, jottasifei^saanu
narratuksikaa. Frouva itkiä pirinas
niin kauvan, jotta herran piti.kerraas-ti
nojeta naamansa ja tulla köcSkkihi
muka sutarina. Ja frouva toi sitte
koiran sinne ja viisas jotta-
— Katto ny, Caesar, satari, hus i i !
Ja se^haukahtiki pari kertaa, mutta
sitte äkkäs, jotta meinataan natt^ta.
Ja voi -ku-^seiiivisteli njmasti Ja
' n^dtlt^iampäiia!' >' ~ '
.. - .Se ;3wid«^
i4«5lKmÄa^'iikjt^ Siinaa
enää j^än päivän rauhaa.
flerr3tf=päi'i3riimm^c?irö
;Iiän ^ t ä sutaria ja pyyth&i*t4^ 4M-
.tiansa, 'jotta- se Jäui^. sais J i a l^
Ja sutari4idifci fcun sai 25 4^
-Ja ny n^oön.telmehet se herrasväki
seÄ sutannvkans ^vissin piställii^in,
jotta se sutari kulkoo' kaksi kertaa
viikos siälä, Jotta se koira saa bairk^
kua. • , • ^
SAIRAANHOITO KODEISSA
^un sairastuminen on lOdkinälnen ja
ankara, asttetaan potilas tavallisesti he­ti
lääkärin hoitoon. Useimpien sairauk­sien
edellä kuitenkin käy saiUar vähäpä­töisiä
oireita, jotka usein'jätetään huo­mioonottamatta;
acunnes ne-käy vät niin
kiusallisiiksi, että joudutaan vakavan ti­lan
kansaa tekemisiin.
iKodin haltijani tulisi bppia tuntemaan
äairaukslen varhaiset merkit -ja antaa
niUle ptkalnen - huooglo. Vä!b&isemmät
sairaudet usefn voidaan pysäyit^ täy-deHisesti
tai :e5tS|k muodostumasta - va**
-kaviksi,^a^säiraus mahdollisesti^^I^
tää. Tarttuvien;taut4en. leviämistä voi-
V daan suu^sti vähentää, koska sellaiset
taudit ovat tarttiivimpia a^uasteellaan.
'Eräitä sairauden vaxhaisia merMcejä,
jolta . useinkaan el tunnusteta tärkeik­si,
ovat ruokahalun menetys, ärtyisyys,
• äärimmäinen väsymys••«iksetas. pääx^-
vbtyis, Jcyhnyydenmerkit.ftäässä, hiukan
• jkaiikea kurkku, vilustumtne^ paisuneet
käularauhaset lapsiUa, m^cä tahansa
lotumuuden aste, olipa ^-miten vähäi­nen
tahansa.
Silloin kun mikä talumsa näistä oi­reista
ilmenee, el mitään voida menet­tää,
mutta paljon voittaa .seuraamalla
näitä ehdotuksia noin vuorokauden
a<}an:
'ykaeta'i|iotil«s;ivaotBeöe
- liiwmnän Ja^iMikacumaani^uaimaihaoelle
temäisiä* ruokia,' kokoonpantuina pääa­siassa
sokeroimattomista hedelmäme­huista;
ilkosflta ne lisäävät ruumiin alka-line~
varasto|a; Anna hänelle runsaasti
vettä juodaikseen!>Ötta Systeeminsä puh­distuu
ja auttaikseen^vatsankulikua.
Peräruiske voida^ antaa jos<tarpeel-lista,
eUsi öle vjitsanpohäassa^ldpua. Y-leensä
on parempi bllsi-antamatta ulos-tusainelta;
sillä äe voisi haitata^a^kaline-tasapatnoa
rutnx^issa. Pane ^talteen
näyte vUrtsastal Älä anna' kotJparÄn-nusta
tai patenttiläakkeitä, silläne n&a-
Smicivat oireet ja viivyttävät tautttUan
selvillesaamista. ^
koska ei ole vannaa keinoa tietää
vannasti,^ ettei potilaassa ole tarttuvaa
tautia,* J£ai,^<&ttävä varotoimenpitei­siin
tunnes tautitilan s^villesaaminen
on' toimitettu. OMdH potilas huorteessa
yiksln japidä vierailijat tilkona, erikoi­sesti
lapset; varaa'hänelle paperisia ne-
. näliinoda tai vänhoija vaateriepuja ja
polta ne käyttämisen jälkeen; keitä viisi
minuuttia Ikaikki a&tiat joita - hän cn
käyttän-yt "ennenkuin peset ne peirheen
iinuiden: astioltten iteralla. Älä saöi po­tilaan
herigittää-JtasvoillesL Pese kä­tesi
Joka vlisrta-kun olet »koskenut poti-laaseen.
^Pidä><kirjoitetticja muistiinpanoja po­tilaan
lämpömäärästä, Joka otetaan ylös
vicaksi kertaa eiusimmätsenä päivänä,
hänen .«yämäfitaän .ruokamäärästä, hä-nen
viali tnksistaan 'Ja-mmista^sellaisesta.
: '^dos^4Kztll&s:jei >ote: paismpiT^nrashmna
:>pa»fipär4ctto ^jo en-
-^iiai cleoUätvsairaan
na.
exasin
exasistä kuulemme, että ^iellä^^^^p^^^
'tetty uusi kalIdcima,tBrbad Bres-
B ronze-himinen, joka oit hftiomat-iiit
edulliseksi; että yksin f exasis-
'ytettiin kolmen ja neljän »mil-välillä
näitten kalkkunoitten
»munia viime kasvatuskauden
Ja suuri osa munista lähe­nin
ympäri Amerikan/erivyaltiöi-
On laskettu,. että noin .40 pros.
»sin kalkkunoista ,on nyt näitä
hintaisia kalkkunoita. Naarjais-tsaädaah
$6.50 käiK>aleelta k«n ne
-ydään siitoslinnuiksi. Kolkoista
ydetään 20 dollaria, onpa eräs niis-
-myyty $500. ^Texasin kalkkunat
at olleet tähän asti maanhuoöoim-t,
onpa" kaupassa kalkkunat laji­tu
laatunsa mukaan ItaÄteen ryh-
*än ^* pohjoisessa kasvatettuihin" ja
exasin kalkkunoihin", edellisten ol-yaliotavaraa,
jälkimäisten tuot-ssa
huonoimmat hinnat.
Kiitos tämän uuden kalkkunakan-n
kehittämisestä lankeaa tohtori
M. Thompsonille. Kauan kehi-ttyään
ja tutkittuaan kalkkunoita,
valitsi kolmelle parhaalle kalkku-kukolleen
pari kalkkunäkanaa, jot-hänen
mielestään olivat ihannelin-
*a. Texasin kalkkunoiden munien
udotuskyky.oii vain 50 pros. Näit-n
uusien poikasista hautoitui 81
Kirjemvaihtoon
Halutam
Täällä olisi yksi parhaassa iässä
cleva nuorimies, joka haluaa päästä
kjrjeeavaihtoon kunnon leskien ja
vanhojen piikojen kanssa tosi tar­koituksella.
-Ei haittaa vaikka on
englanninkielinen tai suomalainen,
I-iä saa olla 20-35 v. välillä. Kaikki
kirjeet vastataan ja valokuvat.
prok. Nyt oh kalkkunaikanta paran-
'.l turiiit^ininettä jokaisestaiädäst^^
naisti^4iaut6utuu; iSitäi^
' nöjen ihunimalcSJky niin • suuri, että
yiidestä:ainoasta'kanasta saatiin- SJ/t
kuukauden-muniiiiakautenä 140 mu­naa;
Kun tavaaiUlet Texa^
nat - rhmHvM vain lOim^SQ^rvmxa^^
*imakau teuään) pii i M ä todella supri
harppaus parecjpaan kalkkunakap-taah.
Nyt on tri '^InmipsonillaVrjiOO
kantäki^äfcaikkunäa. •
. 'Muitakin pärännxiksia jfcalkfcdnbis-saon
saatu aik,aan.V^^Iäm^
syövätvähemmän raVihtoa paainc^aan
kasvattaessaan ja niissä on;iaia aset-tunöt
funsaamniin rinta- ;-ja jalka-osiin
kuin on muissa fcalkkuniilaaduis-sa.
' •
-Texason ylit'äkkiä tullut kalkkuna-tietoiseksi.
Kbululap^t, pienien ta­kapihojen
omistajat liiitä: kasvattavat
puhunnattakaan siiurfarmeista. Mis­sä
esim. eräältä sellaiselta myytiin n3rt
viime munimiskauden aikana 100,000
haudotusmunaa. Tänä vuonna" tuolla
samalla farmilla. kasvatetaan . 11,000
siitos- jaT kauppa-kalkkunaa. Texasin
maanviljelys College on tehnyt työ­tä
saadakseen Texasin kalkkunankas-vattajat
tutustumaan ja kasvattamaan
näitä uusia kalkkunoita entisten laiho­jen
ja ala-arvoisten lintujen tilalle ja
on tästä ollut ihailtavat seuraukset.
.K^einotekomen veripla^-
on^ ssmotaäiii£€^jf^
^4K>tsista :ilmoitetaan,- että tiede­miehet,
professori - Andres Gronvald
jaitohtoriiBjörnlögleman, kuuluisan
bakteriologin pröfessoriAVnelTiselms-en
JolKlolla ovat keksineet ^menetel-.
män synteettisen yeriplasinän tuotta­miseksi.
Tätä keinotekoista veiriplas-
: maa tuotetaan; sokerin Hpulrdistuslait-
, teiden . sivutyötteista; taikka pärem-minkiiS
sanoen • puhdistetun sokerin
jätteistä. : ^ t ä i uutta keiadtekoista
veriplasmaa'kutsQtaahnimdlä'JBe^ •
tran". -professori Tiselius on Tukhol-
. anaa^ldidiile;^^
. Ässaisaaohut, •
^veriplasmaa rvoidaan-iti^imistaä ^äiiiri-paljon
iktön vain halutaan. 5e voi-
:daan huokeasti minit^ pulveriksi ja
-jmiuokeaaifculid;^!^
-kfljen^.|jääiän^ja
iahtuuUinen, että sitä voidaan^:k^^
tää kailddalla^ nrissäHvamt^
maa tarvitaan. iHänisanoo,; että lää­ketiede
ei tämän jiUkeen tule olemaan
riil^uvaineri veripankeista, köika^^ sitä
voidaan valmistaa keinotekoisesti.
Professori Tiselius sanoo -olevansa
iloinen, jos sitä voidaan käyttää tais-
/telurint^miila, Jiiinkuin jhän uskoo.
IMasnea tulevaisuus kai näyltää
- tämänkiÄ kdtsinijijn? t c ^ l i » ^
RANSKALAISEN "Normandie"-
lento-osaston komentaja eversti Pou-
; yade, joka on taistellut Punaisen ar­meijan
mukana'k^ vuotta, on lau­sunut
äskettäin, että saksalaiset pe-räytyessään
Liettuassa tappoivat yh-ti^
ä yönä 4 Q,OQO, juutalaista erääsi
.'fghettpssa ja pö^^^^^^^ juu-talai^
orttelin, ennenkuin luopuivat
Katinasin kaupungista. Pfcuyade sa-hoo^
ailleensä •joitakin liiitisia, jolta
Julkatstftnv saksalaisten Julmuuksilta
KeiFvo$tG4ät05sa, kuimes itse näki
Kännäsin rikoksen txilokset.
: CANAÖAN ^meijan mieshukka
Oh oUut ;imari5aätu .l,-998 miestä,
:^»is~pienempi kuin jse on ollut yhte-inaii:
ään:kiinkaatehaiu<^
• %ökkäyls^n'alkamis^ Ko-
<ko^räeshukka'™ men­nessä
on 6Uut:66;94I, Joista 16,720
kuollut, 37,722iiaavoittunut ja 6,499
on kadoksissa, sotavai&eina tai pidä­tyksessä.
MAAILM.-VN IKÄMIEHET
Mikäli joitakin vuosia sitten oltiin
tietävinään, ovat maailman vanhim­pia
ihmisiä seuraayat: turkkilainen
Zorro Muhamed,-156 vuotta, englanti­lainen
Parr, 152 vuotta, amerikalainen
"Uncle Johnny" Shell, 134 vuotta,
puolalaihenKrassinski, 132 vuotta, ir­lantilainen
rouva Catherine Brick-land,
123 vuotta ja saksalainen
"Mother" Stavne, t22 vuotta.
R. R. 1
A. II. SFRUCE
Whitefish, Ontario
YHDYSVALLOISSA on 17,500
elokuvateatteria käsittäen 10,425,200
istuinta.
; PARHAIN 0NNI5PPELUMME
o
0
1
0
1
HÄNEN TÄYTTÄESSÄÄN 60 TOOTTA -
Vlola ja Niilo;Koski
Eva ja Alex Hielin
Jphan Aho
.Hilja ja John Toivonen
Helena ja Eii^ar Kolkko
Mumnau ja Pappa Hlllman
Ida ja John
Helen ja Dave Bean
Josephina ja Helkki Kangas
M^r. ja Mrs. K. Dougall
k, J. Kogki
Mr. ja Mrs. AI Atklns
Yieno ja Helmi-Honka
Herman Kulmala
Einar, Hillman
Saimi ja Jack Jussila
Mr. ja Mrs. Joensuu ja Laura
Mir. ja Mrs. Karjalainen
AleXKosäd'^
lilr. ja Mrs. Victor Venäläinen
Antti Linjamäki
Mr. "ja Mjrs. ,l6ill, Chaxtier
Mr. ja Mrs. William Kampela
K H T OS
Sydämellinen -kiitokseni kaikille tutta/vUlenl,, jobka järjestitte m^U^^
60:nnen syntymäpäiväni viettotllaisuuden ja saavuitte sitä vlettämääii
Suomalaisen Järjestön Shaalille joijfluk. liS p:nä Kiitos käytännäll}-
sesta lahjasta. Kii<bos iiomman alkajille sekä illan emännille, jotka val­mistivat
nim raauMcaaai kahvin kakkuineen Ja, voileip^^
Teitä kailckia muistaen, klitollisuiideMa,
EIiMS HAKALA
HORNSPAYNE, ON1*ABIÖ ^AMlÄIItUUlSr 3 P. 1945
l
o
o
o
o
o
o
' o
o
o
e
' o
'o
l
o
, o
'o
o
•o
o
. o
o
. o
, o
o
'.p
o
'o
. p
o
.f
i
o
JO " / • • l