1954-04-03-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Rahan historia . . .
(Jatkoa 1. sivulta)
rahoilla; niiden arvo oli silloin yksi kolmasosa
kullan arvosta. Nykyisin tällaisen
rahan platina-arvo on monta kertaa
suurempi kuin kullan. Chasen museossa
on näytteillä myös tsaarin-^ enäjän
seteleitä, joita vallankumouksen jälkeen
myytiin tukussa tai painon mukaan.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen
Saksa joutui ankaran inflaation käsiin.
(Niiltä ajoista (1923) on olemassa m.m.
triljoonan saksanmarkan raha. Se oli
pelkkä kolikko; ennen silloista Saksan
inflaatiota ei koko maailmasta olisi kuitenkaan
löydetty tarpeeksi kultaa, jos
nämä rahat olisi pitänyt sillä lunastaa.
^Meillä on totuttu siihen, että raha on
muodoltaan joko pyöreä metallikiekko
tai paperinen seteli. Xäin ei suinkaan
ole aina ollut. Vanhassa Kiinassa ra-
1» —
me nyt enää kenenkään rahoja tanin-neet.
Oliilla. joka oli juuri oir.inut l'>p-j)
Utilin, oli "'kaikenlaista raha:!"" ja luin
maksoi minunkin nu)ka\"elk;;;:i. Miiiä
päätin i>uskea känijxiiUi kcsvläseen asii.
kun kerran oiin näin hyvein" tyoir.a.an
.saanut.
Maaliskuussa loppui kämpällä työ, eikä
kenenkään koko talven kämpällä olleen
miehen halkoja ollut mitattu. Parhaat
katkaisijat odottivat saavansa noin
500 dollaria palkkaa. ^Minäkin luulin
pääseväni ainakin 300 dollarin herraksi.
Mutta mitä vielä. Kun halkojen mittaaminen
on suoritettu, saivat vain jotkut
miehet muutaman dollarin — kjon-mentä
dollaria enempää ei kukaan saanut
koko talven työstä. Enin osa miehistä
joutui lähtemään kämpältä saamatta
senttiäkään palkakseen.
Japparit eivät ollenkaan kieroilleet
moittimalla työtä huonoksi eivätkä valittamalla
rahan vähyyttä, vaan sanoivat
suoraan ja rehellisesti niinkuin rehellisen
miehen tuleekin, että he eivät
yksinkertaisesti maksa meidän työpalkkojamme.
(Jotain vuotta myöhemmin
oli tuo sama rehellinen suomalainen jap-pari
hirttänyt itsensä, kuten rehellisen
miehen tuleekin.)
Tämän kirjoittaja on yksi niitä onnellisia,
joka sai 10 dollaria palkakseen
koko talven kovasta työstä. Sillä rahalla
pääsin takaisin kotikaupunkiin ja heti
seuraavana päivänä aloin työhön kahden
ja puolen dollarin päiväpalkalla. Elämä
oli taas taattu toistaiseksi.
^ i i l i i l i i i i i i i i i i i i i I i i i t i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i M i i i i i i i i i i i i i : i n i i i : i i t i i i i : i i i i i i iH
1
1 KIITOS
Sydänu Uinen kiitokseni teiUc |
ysfävät. kun tulitte '•eftämiuin il- \
taa kanssarnmc Sudburyssa ja toit- f
tc niin käytännöfHset lahjat tulle s- f
sanne. Vieläkin kiitos ja näke- |
tn ii tl.' 1
VIC NORDLUND
matkalla Suomeen
m i i i i m n m i r i i m i i i i n i n i i i i M i i i n i i m « i m i m i t t u ?
KIITOS
Haluan lausua sanoin kuvaamattoman
kiitokseni teille, livvat
naapurit ja y s t ä v ä t , siitä suurenmoisesta
rahalahjasta jonka minulle
keräsitte s a t t u \ i e n \ astoin-käymisten
takia.. \'ielä kerran
kiitos teille kaikille.
Teitä aina kiitollisuudella
^ muistaen.
HILMA METSÄLÄ
S w a s i i k a Ontario
hollia saattoi olla veitsen, sSlaii, kei-hpLn,
lapion — tai puvun muoto. Ranskan
Indo^Kiinassa oli aikoinaan hopearahoja,
jotka sai\'at muotonsa vuoksi
nimen 'tiikerinkieli*'. ^Muinaisilla kelteillä
oli sormuksen muotoisia rahoja ja
arabeilla metallilankapunoksia.
Rahoja on ehditty tehdä mm. raudasta,
kuparista, messingistä, kullasta,
hopeasta , platinasta, aluminiumista, tinasta,
lasista, porsliinista, savesta, kivestä,
koivuntuohesta, puusta, kumista
ja elefantinhännistä.
Erimuotoisista rahoista on vielä mainittava
Jaavan ja Cex^lonin tankorahat,
Babulan (Bel^dan Kongo) kupariristit,
azteekkien piilun muotoiset rahat, Japanin
kultasoikiot, jo mainitut Ruotsi-
Suomen kupariplootut ia muinaiset kiinalaiset
kenkää ja laivaa jäljittelevät rahat.
Paperirahoilla on niilläkin tietysti ollut
omat kirjavat vaiheensa, önsimmäi-senä
askeleena tiellä paperirahaa kohti
voitaneen pitää vanhan Babylonian savitauluja.
Vanhimmat tunnetut paperirahat
ovat Kiinasta. Xe olivat silkki-kisniarjapuusta
tehtyä paperia ja kooltaan
21x34 cm. Seteleihin verrattavia
ovat olleet ne silkille, pellavalle, sametille
jne. painetut rahat, joita vuosisatojen
kuluessa o n eri maissa tehty ja
käytetty . Aivan oman luokkansa muodostavat
eri maiden inflaatiopaperira-hat
— Saksan, Kreikan, Unkarin jne.
Suurin paperiraha — arvonsa säilyttänyt
— on amerikkalainen 10,'000 dollarin
seteli (2,310,000 mk.)
Tavallisinunin on ennen vanhaan
esiintynyt kovissa rahoissa hallitsijain
muotokuvia, kruunuja, valtion vaakunoita
tms. Kuninkaiden lukumäärän
pienennettyä on aihepiiri ruvennut valtavasti
kasvamaan. [\'ykyisin on metallirahoissa
jo mfn\ villisikoja, hevosenpäi-tä,
auroja, miekkoja, karttoja, lyyroja,
kotkia, riikinkukkoja; autoja (Kiina),
puita viljantähkiä ja kilpa-ajoja.
Mikäli setelistä on kys>Tnys, niihin
on saatu erilaisten henkilökuvien ja vaakunoiden
lisäksi mm. rakennuksia, puita,
työkuvia. liikenneneuvoja, alastomia
ihmisiä (Suomi tietysti!) ja kuuluisia
maalauksia.
Chasen rähakokodmissa on myös mitä
kummallisimpia shekkejä. Eräs oli
tehty teräslevystä ja "se mitätöitiin ampumalla
se konepistoolilla reikiä täyteen.
Suurin Chasella oleva shekki on
225.000.000 dollarin määrälle. Kurssi
on 231 mk — laskekaapa. millaisissa
summissa liikuttiin.
Vanhin .jälkimaailmalle säilynyt
shtkki on eräs englantilainen vuodelta
1664. Museoon on myös talletettu kuuluisan
sokean ja kuuromykän Helena
Kellerin sokeainkirjoituksella laatima
shekki, samoin jäljennös 25.'000 dollarin
shekistä, jonka Charles Lindbergh sai
lennettyään ensimmäisenä Atlantin ylitse.
Eräs shekki on kirjoitettu nylon-kankaan
palaselle, joka on re\atty laskuvarjosta.
Maailman pienin shekki on
käsittänyt yhden amerikancentin eli 2
mk 31 penniä.
Nikien maiden rahat, joissa seurataan
kymmenjärjestelmää, eivät tarjoa mitään
erikoisia yllätyksiä- Mutta toisin
on esim. Englannin rahojen. Punnassa
on 20 shillinkiä ja shillingissä 12 pen-ceä
ja pencessä . . .
Omituisia lukuja on kyllä esiint\-nyt
muutenkin: amerikkalaiset laskrvat v.
I 7 S 0 liikkeelle setelin, joka jostakin
syystä oli arvoltaan 1/90 dollaria. Kymmenen
vuotia aikaisemmin oli painatettu
55 dollarin seteleitä, outo määrä sekin.
Amerikasta on tullut muitakin
merkilli.^yyksiä tässä suhteessa: S/'/,
centiä, 1.75 dollaria, 11 dollaria jne.
Cnkarilaisilla on puolestaan myös
näytettä\ää. nhnittäin sadan miljoonan
kvintiljoonin seteli inflaatiovuodelta
1 ^ 4 0 . Siinä on >^;kösen peräs.-^ 32 nollaa
ja se on suurin seteli, mikä on milloinkaan
laskettu liikkeeseen.
PfJCTTI HAAXPÄÄ:
NUOTTA
VOI'herra, että osasi nukuttaa! Ei
kaikeri ole mitään poikasten hommaa
valvoa yötä yön jälkeen koko kesäkauden.
Ja vilukin oli usein, että väristä
sai. Kesäisetkin yöt ovat kylmiä
Suomenmaassa, eniounakseen. Kesän
kauneuskin jäi kaukaiseksi asiaksi keskenkasvuiselle,
jota nukutti Ja joka sai
soutaa kiskoa venettä minkä selkä kesti.
Kum unikuvina painuivat mielenpohjalle
suuren karurantaisen järven kesäöinä
monivärisenä välkehtivät vesi tahi
sen vaahtoava valkeus tuulen tullessa.
Mieleen painui talteen kuin äänilevyyn
kuikan ruma huuto tahi valkoisen
mahtavin kaarisiivin lentävän lokin jul-
. ma kirkaisu.
iKun se kierteli veneen yläpuolella ja
puhui omaa kieltään, niin vanhempi veli,
väsymätön vekkuli, jolla aina riitti
luontoa, saattoi rääkäistä vastaan, äl-listellen
ylös taivaalle:
— Nälkäkö on?
Ja tovin kiduttua, lohduttaakseen taivaan
lintua:
— Niin on meilläkin- Ei mekään saatu
kalaa.
iSaattoi siinä olla perääkin, että vilun
ja nukuttamisen lisäksi oli välistä nälkäkin,
niinkuin taivaan linnullakin, jota
taivaallinen isä ruokkii, mutta jonka leipä
näyttää olevan perin pieninä palasina
maailmalla, kuten lauletaan . . . Kalaa
saatiin vallan vähän, joskus vain pelkkiä
vesiperiä. Silloin se v^ta osasikin nukuttaa
ja tympäistä - . .
Mutta ukko itse sulloi vain tupakkaa
piippuunsa, tuhraili tulta ja tuumaili:
—^Yritämme uudestaan . . ,
Tahi:
— Soudamme tuonne toiselle rannalle
. . .
Se mies ei väsynyt eikä tympeytynyt.
Nuotta vain veteen, tulla mitä tulla tahi
vaikka ei tulisi mitään! Kauhea uk-,
ko, itsepintainen kuin pahahenki. Lujasta
hän otti kalansa jos leipänsäkin.
Vähän siinä leipää lainehti, kun tuuli
heilutteli hänen karinsekaisessa hiekassa
kasvanutta viljaansa ja lisäksi vä-häväliä
kuuluisa halla oli hänen kimpussaan
kuin minkäkin Saarijärven Paavon.
Kaikesta huolimatta hän repi kuokallaan
yhtä laajempaa aukkoa syntisen
karuun maahansa, niinkuin hänet olisi
jossakin tuomittu moiseen elinkaudek-seen
. . .
Mutta, pirtissä riitti pellavapäitä ja
räkäneniä, kasvoi kansaa Suomenmaahan,
miten ja millä lienee kasvanutkin,
se oli maanpiirin suurimpia ihmeitä.
Sitten nukutti jälleen, mutta saikin
nukuttaa, sillä nyt vain valvominen ja
soutaminen, järven melkoinen ulappa,
tyyni tahi tuulinen.
Kerrankin nostetussa nuotassa siristeli
vain yksi hullu muikku, jonka vanhempi
veli koiruuksissaan sinkosi takaisin
järveen. :Mutta piippuaan sytyttele-vä
ukko huomasi sen tahi oikeastaan
vain lopun, tuloksen, ja luuli muikun
pistelevän.
Vanhin tunnettu paperiraha, jo mainittu
kiinalainen seteli vuosilta 1368—
1399 j.Kr., sisälsi omalaatuisen \-aroi-tuksen
vääränrahantekijöille: '^•Tämän
setelin väärentäjiltä tullaan katkaisemaan
pää. Ilmiantaja saa 250 taelia
hopeana ja rikollisen koko omaisuuden".
Rahoista riittäisi paki.-^emista melkeinpä
loppumattomiin. Niitä on monenlaisia
ja niiden merkitys on kansojen
ja yksilöiden elämä.x^ä ollut niin
suuri, että niistä voisi ammattimies helposti
kirjoittaa kokonaisia laajoja teoksia.
Kdellä onkin vain välähdyksittäin
voitu esitellä eräitä kaikkein mielen-kilntoi.
xjmpia tapaukkia, mutta jo niidenkin
tunteminen antaa aavistuksen,
millaisen kaikkivaltiaan kanss^i ollaan
tekemisissä. — H. L. :M.
— Antoi merkkiä' Hejj
lä . . . .
Sai kai sinne heittää ja
kasta nuottaa! Iisakki s ä l ^
ja vihaisena velimiehelleen-
— Hullu! Olisit malttanut,
kä se olisi jo lähtenjt
Mutta oli se sellainen ukko
hevillä lähtenyt työn äärestä! i'"
kauhea. !No, pirtissä odotti siäi
linnunpesässä. Ja turhaan '
haisi linnun elämää: raatamaan»
tuomittu . . .
Kun iäisyyden pituisen yön
tultiin lopulta rantaan, niin
vnelä levitettävä nuotta km
jus ja vatjus, kauhistus, laho ja
vä. Aurinko oli jo korkealla jai_
noi kum lyijy. Vasta Anna-^IarJa
keiton ääressä virkistyi ja tunsi
sä. Ne olivat keittoja ne
kalakeitot! Sellaisia ei olekaan
sen maailman ajan jälkeen, ^iitä
koi mielellään . . .
Nuoren, keskenkasvuisen lisakin-leen
jäi etupäässä odottavat tallin'
hyvälle haisevat heinät ja musta.'
tuva uni. Sitä ei v-iin kesänaikaaj
nut koskaan kyllikseen. Aina se'
loppuvan kesken. Jo varhain ijt-väliä
tlkko, körmy. kauhea, oli m~-
sä jalasta äännellen:
— Hoi, nousehan! ^Imkh
pistelee . . .
Mikä siellä pisteli- Vihaksi se
pisteli . . .
•^siin Iisakki jo keskenkasvuisena
vihaamaan laajaa, tavallaan kau"
järveä ja sen karuja rantoja. Vettä
lä vain oli viljavasti, eikä Iisakki
nut tulla tuomituksi sinne elir
seen, vaan lähti sieltä jo sangen\
maailmalle, kuten sanotaan.
Siellä sitten raha ja köyhänlapa
pasivat toisensa ja saivat aikaan ati
tätä. Tuntui välistä siltä, että "
kestävämpääkin kuin veneen jälki
jalla lapsuuden järvellä , ..
M A T T I KEDON
MUISTOLLE
Huhtikumi 2 päivä tulee kuiuneSS
vuosi,
kun sinut, Matti rakas, saatoina»
haudan rauhaan.
Nyt nukkuos untasi rauhaisaa,
jota ei maailman myrskyt enää
h ä i r i t ä saa.
"Vitkaan vierii viikot päivät,
vaan ei häivy muistosi, jotka
suita muUe jäivät, kallis hyvä tovffi
Vaimosi Venla K *
Surulla ja kaipaukseUa Urooi
että rakas isämme
KAUE EMIL
PELLINEN
kuoU Sudburyssa joulukuun 14 P-,
sairasteUuaan pitemmän »Jan. -
me oU syntynyt Sumiaiste», '
liiintTOT, kesilkaiin 3 p- 1877. ou
lessaaii 76 v. 6 kk. ja H P ä i ^ '
Lähinnä suremaan Jäi kaK»
yksi poika ja nel*i l a s t e n l ^ ^
veU ja suuri sukuiaispiin ijww«»^
Kylmennyt on sydän hellä,
joka meitä raikasti.
Kangistunut käsi lämmin,
joöca meitä hoivaili.
Ppis on meiltä isa ^^^^^-^
lepää rauhassa haudan povessa.
Muistosi kallis eläa ain.
Kulta pappa olet poL'=3a.
ikuisessa rauhassa.
Muistos rakas, säilyy a ma.
arteenamme kalliina.
LastenUps**-
KIITOS
P>'vdämme lausua svdämell^l^
tokset kalkille, jotka ^'^'^^^.^^
ruumme. Kiitos kukista Km^»
Mäelle kauniista laulusta ja -
piiheesta.
L.4PSFT
SiTU 10 Lauantaina, h u h t i k u u n 3 p ä i v ä n ä . 1954
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 3, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-04-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540403 |
Description
| Title | 1954-04-03-10 |
| OCR text | Rahan historia . . . (Jatkoa 1. sivulta) rahoilla; niiden arvo oli silloin yksi kolmasosa kullan arvosta. Nykyisin tällaisen rahan platina-arvo on monta kertaa suurempi kuin kullan. Chasen museossa on näytteillä myös tsaarin-^ enäjän seteleitä, joita vallankumouksen jälkeen myytiin tukussa tai painon mukaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa joutui ankaran inflaation käsiin. (Niiltä ajoista (1923) on olemassa m.m. triljoonan saksanmarkan raha. Se oli pelkkä kolikko; ennen silloista Saksan inflaatiota ei koko maailmasta olisi kuitenkaan löydetty tarpeeksi kultaa, jos nämä rahat olisi pitänyt sillä lunastaa. ^Meillä on totuttu siihen, että raha on muodoltaan joko pyöreä metallikiekko tai paperinen seteli. Xäin ei suinkaan ole aina ollut. Vanhassa Kiinassa ra- 1» — me nyt enää kenenkään rahoja tanin-neet. Oliilla. joka oli juuri oir.inut l'>p-j) Utilin, oli "'kaikenlaista raha:!"" ja luin maksoi minunkin nu)ka\"elk;;;:i. Miiiä päätin i>uskea känijxiiUi kcsvläseen asii. kun kerran oiin näin hyvein" tyoir.a.an .saanut. Maaliskuussa loppui kämpällä työ, eikä kenenkään koko talven kämpällä olleen miehen halkoja ollut mitattu. Parhaat katkaisijat odottivat saavansa noin 500 dollaria palkkaa. ^Minäkin luulin pääseväni ainakin 300 dollarin herraksi. Mutta mitä vielä. Kun halkojen mittaaminen on suoritettu, saivat vain jotkut miehet muutaman dollarin — kjon-mentä dollaria enempää ei kukaan saanut koko talven työstä. Enin osa miehistä joutui lähtemään kämpältä saamatta senttiäkään palkakseen. Japparit eivät ollenkaan kieroilleet moittimalla työtä huonoksi eivätkä valittamalla rahan vähyyttä, vaan sanoivat suoraan ja rehellisesti niinkuin rehellisen miehen tuleekin, että he eivät yksinkertaisesti maksa meidän työpalkkojamme. (Jotain vuotta myöhemmin oli tuo sama rehellinen suomalainen jap-pari hirttänyt itsensä, kuten rehellisen miehen tuleekin.) Tämän kirjoittaja on yksi niitä onnellisia, joka sai 10 dollaria palkakseen koko talven kovasta työstä. Sillä rahalla pääsin takaisin kotikaupunkiin ja heti seuraavana päivänä aloin työhön kahden ja puolen dollarin päiväpalkalla. Elämä oli taas taattu toistaiseksi. ^ i i l i i l i i i i i i i i i i i i i I i i i t i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i M i i i i i i i i i i i i i : i n i i i : i i t i i i i : i i i i i i iH 1 1 KIITOS Sydänu Uinen kiitokseni teiUc | ysfävät. kun tulitte '•eftämiuin il- \ taa kanssarnmc Sudburyssa ja toit- f tc niin käytännöfHset lahjat tulle s- f sanne. Vieläkin kiitos ja näke- | tn ii tl.' 1 VIC NORDLUND matkalla Suomeen m i i i i m n m i r i i m i i i i n i n i i i i M i i i n i i m « i m i m i t t u ? KIITOS Haluan lausua sanoin kuvaamattoman kiitokseni teille, livvat naapurit ja y s t ä v ä t , siitä suurenmoisesta rahalahjasta jonka minulle keräsitte s a t t u \ i e n \ astoin-käymisten takia.. \'ielä kerran kiitos teille kaikille. Teitä aina kiitollisuudella ^ muistaen. HILMA METSÄLÄ S w a s i i k a Ontario hollia saattoi olla veitsen, sSlaii, kei-hpLn, lapion — tai puvun muoto. Ranskan Indo^Kiinassa oli aikoinaan hopearahoja, jotka sai\'at muotonsa vuoksi nimen 'tiikerinkieli*'. ^Muinaisilla kelteillä oli sormuksen muotoisia rahoja ja arabeilla metallilankapunoksia. Rahoja on ehditty tehdä mm. raudasta, kuparista, messingistä, kullasta, hopeasta , platinasta, aluminiumista, tinasta, lasista, porsliinista, savesta, kivestä, koivuntuohesta, puusta, kumista ja elefantinhännistä. Erimuotoisista rahoista on vielä mainittava Jaavan ja Cex^lonin tankorahat, Babulan (Bel^dan Kongo) kupariristit, azteekkien piilun muotoiset rahat, Japanin kultasoikiot, jo mainitut Ruotsi- Suomen kupariplootut ia muinaiset kiinalaiset kenkää ja laivaa jäljittelevät rahat. Paperirahoilla on niilläkin tietysti ollut omat kirjavat vaiheensa, önsimmäi-senä askeleena tiellä paperirahaa kohti voitaneen pitää vanhan Babylonian savitauluja. Vanhimmat tunnetut paperirahat ovat Kiinasta. Xe olivat silkki-kisniarjapuusta tehtyä paperia ja kooltaan 21x34 cm. Seteleihin verrattavia ovat olleet ne silkille, pellavalle, sametille jne. painetut rahat, joita vuosisatojen kuluessa o n eri maissa tehty ja käytetty . Aivan oman luokkansa muodostavat eri maiden inflaatiopaperira-hat — Saksan, Kreikan, Unkarin jne. Suurin paperiraha — arvonsa säilyttänyt — on amerikkalainen 10,'000 dollarin seteli (2,310,000 mk.) Tavallisinunin on ennen vanhaan esiintynyt kovissa rahoissa hallitsijain muotokuvia, kruunuja, valtion vaakunoita tms. Kuninkaiden lukumäärän pienennettyä on aihepiiri ruvennut valtavasti kasvamaan. [\'ykyisin on metallirahoissa jo mfn\ villisikoja, hevosenpäi-tä, auroja, miekkoja, karttoja, lyyroja, kotkia, riikinkukkoja; autoja (Kiina), puita viljantähkiä ja kilpa-ajoja. Mikäli setelistä on kys>Tnys, niihin on saatu erilaisten henkilökuvien ja vaakunoiden lisäksi mm. rakennuksia, puita, työkuvia. liikenneneuvoja, alastomia ihmisiä (Suomi tietysti!) ja kuuluisia maalauksia. Chasen rähakokodmissa on myös mitä kummallisimpia shekkejä. Eräs oli tehty teräslevystä ja "se mitätöitiin ampumalla se konepistoolilla reikiä täyteen. Suurin Chasella oleva shekki on 225.000.000 dollarin määrälle. Kurssi on 231 mk — laskekaapa. millaisissa summissa liikuttiin. Vanhin .jälkimaailmalle säilynyt shtkki on eräs englantilainen vuodelta 1664. Museoon on myös talletettu kuuluisan sokean ja kuuromykän Helena Kellerin sokeainkirjoituksella laatima shekki, samoin jäljennös 25.'000 dollarin shekistä, jonka Charles Lindbergh sai lennettyään ensimmäisenä Atlantin ylitse. Eräs shekki on kirjoitettu nylon-kankaan palaselle, joka on re\atty laskuvarjosta. Maailman pienin shekki on käsittänyt yhden amerikancentin eli 2 mk 31 penniä. Nikien maiden rahat, joissa seurataan kymmenjärjestelmää, eivät tarjoa mitään erikoisia yllätyksiä- Mutta toisin on esim. Englannin rahojen. Punnassa on 20 shillinkiä ja shillingissä 12 pen-ceä ja pencessä . . . Omituisia lukuja on kyllä esiint\-nyt muutenkin: amerikkalaiset laskrvat v. I 7 S 0 liikkeelle setelin, joka jostakin syystä oli arvoltaan 1/90 dollaria. Kymmenen vuotia aikaisemmin oli painatettu 55 dollarin seteleitä, outo määrä sekin. Amerikasta on tullut muitakin merkilli.^yyksiä tässä suhteessa: S/'/, centiä, 1.75 dollaria, 11 dollaria jne. Cnkarilaisilla on puolestaan myös näytettä\ää. nhnittäin sadan miljoonan kvintiljoonin seteli inflaatiovuodelta 1 ^ 4 0 . Siinä on >^;kösen peräs.-^ 32 nollaa ja se on suurin seteli, mikä on milloinkaan laskettu liikkeeseen. PfJCTTI HAAXPÄÄ: NUOTTA VOI'herra, että osasi nukuttaa! Ei kaikeri ole mitään poikasten hommaa valvoa yötä yön jälkeen koko kesäkauden. Ja vilukin oli usein, että väristä sai. Kesäisetkin yöt ovat kylmiä Suomenmaassa, eniounakseen. Kesän kauneuskin jäi kaukaiseksi asiaksi keskenkasvuiselle, jota nukutti Ja joka sai soutaa kiskoa venettä minkä selkä kesti. Kum unikuvina painuivat mielenpohjalle suuren karurantaisen järven kesäöinä monivärisenä välkehtivät vesi tahi sen vaahtoava valkeus tuulen tullessa. Mieleen painui talteen kuin äänilevyyn kuikan ruma huuto tahi valkoisen mahtavin kaarisiivin lentävän lokin jul- . ma kirkaisu. iKun se kierteli veneen yläpuolella ja puhui omaa kieltään, niin vanhempi veli, väsymätön vekkuli, jolla aina riitti luontoa, saattoi rääkäistä vastaan, äl-listellen ylös taivaalle: — Nälkäkö on? Ja tovin kiduttua, lohduttaakseen taivaan lintua: — Niin on meilläkin- Ei mekään saatu kalaa. iSaattoi siinä olla perääkin, että vilun ja nukuttamisen lisäksi oli välistä nälkäkin, niinkuin taivaan linnullakin, jota taivaallinen isä ruokkii, mutta jonka leipä näyttää olevan perin pieninä palasina maailmalla, kuten lauletaan . . . Kalaa saatiin vallan vähän, joskus vain pelkkiä vesiperiä. Silloin se v^ta osasikin nukuttaa ja tympäistä - . . Mutta ukko itse sulloi vain tupakkaa piippuunsa, tuhraili tulta ja tuumaili: —^Yritämme uudestaan . . , Tahi: — Soudamme tuonne toiselle rannalle . . . Se mies ei väsynyt eikä tympeytynyt. Nuotta vain veteen, tulla mitä tulla tahi vaikka ei tulisi mitään! Kauhea uk-, ko, itsepintainen kuin pahahenki. Lujasta hän otti kalansa jos leipänsäkin. Vähän siinä leipää lainehti, kun tuuli heilutteli hänen karinsekaisessa hiekassa kasvanutta viljaansa ja lisäksi vä-häväliä kuuluisa halla oli hänen kimpussaan kuin minkäkin Saarijärven Paavon. Kaikesta huolimatta hän repi kuokallaan yhtä laajempaa aukkoa syntisen karuun maahansa, niinkuin hänet olisi jossakin tuomittu moiseen elinkaudek-seen . . . Mutta, pirtissä riitti pellavapäitä ja räkäneniä, kasvoi kansaa Suomenmaahan, miten ja millä lienee kasvanutkin, se oli maanpiirin suurimpia ihmeitä. Sitten nukutti jälleen, mutta saikin nukuttaa, sillä nyt vain valvominen ja soutaminen, järven melkoinen ulappa, tyyni tahi tuulinen. Kerrankin nostetussa nuotassa siristeli vain yksi hullu muikku, jonka vanhempi veli koiruuksissaan sinkosi takaisin järveen. :Mutta piippuaan sytyttele-vä ukko huomasi sen tahi oikeastaan vain lopun, tuloksen, ja luuli muikun pistelevän. Vanhin tunnettu paperiraha, jo mainittu kiinalainen seteli vuosilta 1368— 1399 j.Kr., sisälsi omalaatuisen \-aroi-tuksen vääränrahantekijöille: '^•Tämän setelin väärentäjiltä tullaan katkaisemaan pää. Ilmiantaja saa 250 taelia hopeana ja rikollisen koko omaisuuden". Rahoista riittäisi paki.-^emista melkeinpä loppumattomiin. Niitä on monenlaisia ja niiden merkitys on kansojen ja yksilöiden elämä.x^ä ollut niin suuri, että niistä voisi ammattimies helposti kirjoittaa kokonaisia laajoja teoksia. Kdellä onkin vain välähdyksittäin voitu esitellä eräitä kaikkein mielen-kilntoi. xjmpia tapaukkia, mutta jo niidenkin tunteminen antaa aavistuksen, millaisen kaikkivaltiaan kanss^i ollaan tekemisissä. — H. L. :M. — Antoi merkkiä' Hejj lä . . . . Sai kai sinne heittää ja kasta nuottaa! Iisakki s ä l ^ ja vihaisena velimiehelleen- — Hullu! Olisit malttanut, kä se olisi jo lähtenjt Mutta oli se sellainen ukko hevillä lähtenyt työn äärestä! i'" kauhea. !No, pirtissä odotti siäi linnunpesässä. Ja turhaan ' haisi linnun elämää: raatamaan» tuomittu . . . Kun iäisyyden pituisen yön tultiin lopulta rantaan, niin vnelä levitettävä nuotta km jus ja vatjus, kauhistus, laho ja vä. Aurinko oli jo korkealla jai_ noi kum lyijy. Vasta Anna-^IarJa keiton ääressä virkistyi ja tunsi sä. Ne olivat keittoja ne kalakeitot! Sellaisia ei olekaan sen maailman ajan jälkeen, ^iitä koi mielellään . . . Nuoren, keskenkasvuisen lisakin-leen jäi etupäässä odottavat tallin' hyvälle haisevat heinät ja musta.' tuva uni. Sitä ei v-iin kesänaikaaj nut koskaan kyllikseen. Aina se' loppuvan kesken. Jo varhain ijt-väliä tlkko, körmy. kauhea, oli m~- sä jalasta äännellen: — Hoi, nousehan! ^Imkh pistelee . . . Mikä siellä pisteli- Vihaksi se pisteli . . . •^siin Iisakki jo keskenkasvuisena vihaamaan laajaa, tavallaan kau" järveä ja sen karuja rantoja. Vettä lä vain oli viljavasti, eikä Iisakki nut tulla tuomituksi sinne elir seen, vaan lähti sieltä jo sangen\ maailmalle, kuten sanotaan. Siellä sitten raha ja köyhänlapa pasivat toisensa ja saivat aikaan ati tätä. Tuntui välistä siltä, että " kestävämpääkin kuin veneen jälki jalla lapsuuden järvellä , .. M A T T I KEDON MUISTOLLE Huhtikumi 2 päivä tulee kuiuneSS vuosi, kun sinut, Matti rakas, saatoina» haudan rauhaan. Nyt nukkuos untasi rauhaisaa, jota ei maailman myrskyt enää h ä i r i t ä saa. "Vitkaan vierii viikot päivät, vaan ei häivy muistosi, jotka suita muUe jäivät, kallis hyvä tovffi Vaimosi Venla K * Surulla ja kaipaukseUa Urooi että rakas isämme KAUE EMIL PELLINEN kuoU Sudburyssa joulukuun 14 P-, sairasteUuaan pitemmän »Jan. - me oU syntynyt Sumiaiste», ' liiintTOT, kesilkaiin 3 p- 1877. ou lessaaii 76 v. 6 kk. ja H P ä i ^ ' Lähinnä suremaan Jäi kaK» yksi poika ja nel*i l a s t e n l ^ ^ veU ja suuri sukuiaispiin ijww«»^ Kylmennyt on sydän hellä, joka meitä raikasti. Kangistunut käsi lämmin, joöca meitä hoivaili. Ppis on meiltä isa ^^^^^-^ lepää rauhassa haudan povessa. Muistosi kallis eläa ain. Kulta pappa olet poL'=3a. ikuisessa rauhassa. Muistos rakas, säilyy a ma. arteenamme kalliina. LastenUps**- KIITOS P>'vdämme lausua svdämell^l^ tokset kalkille, jotka ^'^'^^^.^^ ruumme. Kiitos kukista Km^» Mäelle kauniista laulusta ja - piiheesta. L.4PSFT SiTU 10 Lauantaina, h u h t i k u u n 3 p ä i v ä n ä . 1954 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-04-03-10
