Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 24, 1949

              lasten kasvatuksesta
Kirj. SohVi
AASTUm suuren tavaratalon
ovesta sisään. Kova-äanisistä
kaikui: "Jouluyö^ juhlayö**. Kuin­ka
sanomattoman hyvän olon tun­teen
se sai aikaan. Täällä kaukana
oudossa ympäristössä kuulee samat,
ihanat joululaulut kuin pohjolassa-kin.
Sama oainellinen tunne valtaa
mielen^o^päifeissa ^mlun lähesty­essä.
I h i ^ nä­köisinä'
salaperäisine kääröiiieen.
Jokainen haluaa antaa jotakin toi­selle,,
välipä silla vaikkei se aina
olisikaan hiin tarpeellista. Ja vaik­ka
-joulun jälkeen kukkarosta ei
hakemallakaan löytäisi mitään ja
hetken aikaa olisi paastottava. On­han
ollut joulu, on syöty ja juotu
kyllikseen^ On saatu, ja vielä enem­män
annettu' lahjoja, sitten on vain
edessä kilpajuoksu liikkeisiin tava­roita
vaihtumaan. Viettipä kukin
joulunsa omalla tavallaan, mutta se
011 ainakin varmaa, että hiukan lap­sellisiksi
ja herifomielistksi' me ku­kin
joulun lähetessä tulemme; Eh--
kä sitä eivät kaikki huomaa itsesr
sään, tai sitten luulevat etteivät si-vullisejb
sitä huomaa.
Levy toisensa jälkeen kaikui ko­vaäänisistä.
Ihmiset liikkuivat rau­hallisesti
pysähdellen silloin tällöin
tekemään ostoksiaan. Joku saattoi
äänekkäästi, hyräillä tai viheltää
juuri soivaa laulua. Lapsiakin oli
joukossa muutamia. Tuossapa oli
miellyttävän näköineh poikaa noin
kymmenvuotias. Jokainen nainen
olisi onnellinen sellaisen pojan äi­tinä,
ajattelin- Kokonainen myyn­tipöytä
oli välillämme mutta mi­nusta
oli huvittavaa seurata kuinka
hän mietteissään sormeili täyteky-niä.
Mutta kuinka hämmästyin-kään
kun aivan äkkiä pojan käsi su­jahti
lyhyen takin taskuun ja se kä­si
ei oUut tyhjä mennessään. Aivan
kuin olisin saanut iskun, niin se
tuntui pahalta. Kuinka viatonta
hän osasikaah te^^ennellä ja jatr
koi edelleenkin kyniöa tarkastusta.
Myyjätär hääräili aivan toisessa
päässä, eikä hänellä ollut aavistus­takaan
tapahtuneesta^ Ehkä itsepäi­nen
tuijotukseni sai pojan katsah-tamaanl
mihiiu».r Silloins alkoi sa­naton
ymmäcttoys välillämme. H i ­taasti
ja vaiti hiukkasen ravistin
päätänfc Poika teki samDin. Käsi
meni hitaasti; taskuun, al^uloiseh
näköisenä feäit veli ealle ottaman­sa
kynän ja asetti paoilleen.. Taas
silmäys m&iuöö;" Koetiis .näyttää
ilois^tä laycS^kätesssni hänelle/Hän*
kinnyi^draisi^inuitd^ol^^ .
sesti. Ktimp^h^ tahol­lemme
^ ä h i ^ ^
ulos. "Ifeä Icmhka^p
oli jöe^tnesrtääh vapaita vl^h^^
Joultilatalut 6ivät öiää kaikuneet
yhtä kaitmiita/Mgiikäkoriabettumyy-mälä
enää viehättänyt» tunnelma
oli särkynyt. Kävelin kuitenkin
vielä sen myyntipöydän luo josta
poika oli lähtenyt. Siinä oli kullan­värisiä
lasikivin koristettuja kyniä.
Hinta siinä pari taalaa. Tavallisel­le
aikuiselle vain turhaa koreutta,
mutta pienelle hyvinpuetuUe pojal­le
ne tekivät kiusauksen ylivoimai­seksi.
.
Joskus tuntuu, että nuorisorikol­lisuuteen
on suurimpana syynä las­ten"
kasvatuksen puute. Pienestä
pitäen he saavat tehdä mitä halua­vat.
Vanhemmat ovat lapsiaan puo­lustamassa,
vaikka nämä olisivat­kin
syypäitä johonkin pahaan. Ke­tään
heidän ei tarvitse pelätä eikä
heille opeteta arvonantoa aikuisia
kohtaan. - Tulee mieleen rakki-lauma,
jossa aikuinenkin on tur­vaton
ja ainoa teko minkä hän voi
tehdä on paeta. Ohikulkijoille huu­televat
kaikenlaista. Kuralätäkön
reunalla odotetaan aikuista uhria
ja sitten likavedet vaatteille ja jos
aikuinen on hiljaa, voi säästyä sa­koilta.
Vilkkaiden katujen kulmis­sa
ovat tahtomassa yliviejää ja kun.
aikuinen tarttim ansaan, alkaa toi­sella
puolella kova itku ja poru että
"Miksi toit minut tänne? Vie pian
takaisin" Jos asiaan sekaantuva
poliisi on ymmärtäväinen niin hän
kyllä huomaa ettei lapsenryöstöstä
ole kysymys.
Olen nähnyt sellaisenkin tapauk­sen,
että kadunkulmaan vuoroaan
odottamaan pysähtynyt pikku-auto
on kääntymisen merkiksi-nostanut
sivullaan olevan valaistun nuolen
ylös. Kadulla liikkuva aivan tun­tematon
puolikasVuinen poika on
tullut siihen ja kädellään vääntänyt
nuolen rikki. Ja ehnenkuin ajaja
on päässyt autostaan ulos, oh poika,
jo turvallisen matkan päässä-jajeh-kä
kerskuu urotyöllään. .
Seuraava tapaus sattui ääkettäm.
Joulua lapsia leikki vilkkaalla ^ a -
dullai Sivuilleen katsomatta He
juoksentelivat' ajotien yH sinne,
t^ne. Pari miestä ohimenessään
kauniisti varoitti lapsia, että auto
voi ajaa heidän päälleiisä jos eivät
ole varovaisempia. Yksi tytöistä
juoksi äidilleen kertomaan ja äiti
kuin ammuttuna miehille huuta­maan
ettei hänen lapsilleen saa sa­noa
mitään. Toinen miehistä rau­hallisena
sanoi: "Jos kerran lapsis-tanne
haluatte päästä niin sehän on
kunkin oma asia. Minä en edes
osaa autoa ajaakaan ja jalkamiehen
nä voin ne paremmin väistää, mut­ta
sääli niitä jotka joutuvat autolla
tällaisilla kaduilla liikkumaan." Se­kös
otti äidin kunnialle ja saadak­seen
arvokkaampaa tukea, soitti po­liisit.
He tulivat ja menivät tietysti
ensin taloon kuulemaan naista, jo­ka
oli heidät kutsunut. Kun he tu­livat
takaisin kadulle miehiä kuu­lustelemaan,
niin asiaan sekaantui
eräs vanhempi mieshenkilö puolus­taen,
ettei kukaan ollut lapsille pa­haa
sanaa sanonut puhumattakaan
että heihin olisi koskettu. Poliisit
kutsuivat naisen ulos ja siinä kaik­kien
kuullen antoivat hänelle haas­teen
oikeuteen poliisin hälytteimi-sestä
ilman asiaa. Aina ei käy näin
onnellisesti, vaan useimmiten hy­vää
tarkoittava neuvoja saa häpeän
lisäksi sakot, jos ei ihan ilmaista
muonaa sellaisessa paikassa josta
ei lasketa ulos koska itse haluaa.
Olen aina pitänyt lapsista ja tul-
Kaka haluaa opetelia
esi »jen kieltä?
•r-- Sumne&edlinarkrattakeluktaralluar-kararlimgale
on eskimon kielinen sa­na,
mutta englanniksi se merkitsee lau­setta
"koska minä olen tehnyt syntiä
menneisyydessä^^ Ettei tämä ole ainoa
pitkä sana eskimojen kielessä, esitäm­me
tässä vielä yhden: Krinrarkrattat-kreaotigivaktuksagalluaraptigo,
joka
merkitsee: "Vaikka minä ollen rukoil-lutkin
menneisyydessä".
Kun molemmissa lauseissa on'sama
"menneisyydessä", luulisi eskimon kie­lellä
sen myöskin olevan samanlaisen.
Mutta niin ei ote asianlaita, kuten huo­mataan.
Haluaako joku opetella eskimon kiel­tä?
lut heidän kanssaan hyvin toimeen,
mutta näin sivusta katsoen tuntuu
kuin tämän maan lapset olisivat
hiukan peloittavia. Hyvä lukijani,
tietysti Teidän lapsenne ovat hyvin
kasvatettuja,, mutta eiköhän jokai­sen
olisi hiukan syytä tarkastaa
vesojaan noiri puolueettomasti, tois­ten
silmillä nähtynä. £1 tämä ole
pahalla.kirjoitettu, noin vaan ihme­tystä
tuntien.
KIITOS
Tahäomme kiittää teitä ystävät, kun niin suurella joukollk todella yllättäen
tulitte toivottamaan meidät tervetulleeksi tänne uudelle paikkakunnalle, tuo­den
tullessanne kauniita Ja käytännöllisiä lahjoja sekä kaikenlaisia herkkuja.
Kiitos myös illan ahkeriUe emännille, jotka pitivät huolen tarjoilusta
Erittäin kiitämme homman alkuunpanijoita mrs. Olga Järviniä, mrs. Mary
Newlanderiä j a mrs. AEary Oksasta heidän suurista vaivoistaan.
Vieläkin teitä kaikkia kiittäen, myös niitä jotka ottivat osaa lahjoihin, vaan
eivät voineet tulla joukkoon.
Hauska ilta kului liian nopeasti, mutta kaunis muisto siitä säilyy iäti.
S O I N T U L A
WESLEY, A L U JA FORBES NIEMI
: K S I T I S B C O L U M B IA
umiiiiuiMiiiiiiriiiHiHiiiiiHiinriiHiHnHiiniiniiiiniiiniiiMniiiiiuiitiiiuiiiiiiiiiiiiiii^
Parhaat oimitteluinnie SS
Ai
=• -
i ' omassa
Onni ja rakkaus teidän kodissanne asukoon!
Terveyttä ja onnea teille toivottaa nämä toverit:
Aune.ja Gust Rintanen
Irene^ Martha ja Eino
LENTKKs* EUROOPAN MANTEREELLE KXMiUa
A M S T E B D A M I N K A U T T A
Cpnstellation-palvelus M o n t realista
(keskiV. j a sunnunt.) Euroopan suu-runpiin
kaupunkeihin. Lähi-, j a K a n ­keitaan,
Etelä-Afrikkaan.
EHDOTUS . . . Antakaa perheenne
matkustaa KLMrlla Eurooppaan. Os­takaa
lippunne meiltä . . . K l i M pitää
lopusta huolen!
FUMAKSUT HUHTTCtro:' Tilatkaa Upvntme^ik^nU^v^^
1 P : X Ä N S A A K K A tai suoraan osoitteella: , K L M Boyal
o A A J k & A . Dutch Airlines. Montreal. Boom 100.
Tilaa rahiitavatalle Central Station Concourse, MArqUette
kaikilla matkoilla 1552.
MAAILMAN ENSIMAI^UNEN 30 VUOTTA TäYTTÄNlTT LENTOLINJA
Betty. Ja liauri Rantala
Anna >ia Risto Luoto "
Anja^ Selma ja Pekka
Riekkinen
I:iy4^^I^ht6neii'-ja perhe
J u ^ j a 0bhn Aito
S iM Fiittonen ^'a pojat
rAhna: Jar ^ h n Nygard
I<la ja Pentti. «Foukaine
EHen Ja Mauri Tuomaala
Jenni Ja Otto Halinen
Lempi Myrtle Ja perhe
KaUe Holm
Lydia Ja Alhert Tuominen
Hilma ja Kalle Laine
Senja ja Nick Vatunki
Aino ja Sergei Niemi
Mary ja Yrjö Niemi
Fanny ja Alfred Ilmonen
Aune ja Einari Häyrynen ,
Kaisa ja Ben Gestrin
Eric, Elna ja Eino Antilla
Hilma ja Emil Ihaksi
Elsi ja Väinö Reign
Olga ja OUi Kokko
Robert, L i l i Ja Henry Kangas
Eino, Hilda Ja W. Suonperä
Hilma A . Salo
Mikko Terävä
li^aSalo
Anna.Kixuiuhen
Ida .Östman
Kirsti Hintsa :
Mtnnie ja Kalle Vainio
Lillian» Martha Ja Elmer
Ketola
Lempi Ja Hannes BHd,
Sointula» B. C.
Hilja ja George Boelius,
: SIpintula, B. C.
Väinö Jäskela
Helena^ Elsi Ja Jack Norrena
June, Linda ja Sakri Nurmi
Lydia Puuperä ja Riha
Helen ja Matti Suojaneh ja
Son ~~
Ejnma Ja Wm. Perälä
Aino Ja John Ylinen
Fanny Lind ja Arnold
E
S
S
i
5
E
' S
:5
iiuiiiniitimiiHiuiiuiiiiiiiiiniiiinuiiuiniinitinniniiimimiiii KIITOS i i i i i i i i i i u n i u i r i i i t i n i i i i i i i i i i c i i n i i i o i i i i i i i i i i i n i i u i i i i i f i i i n u i un
S3
• E
S
Kalmein kiitos teille toverit, kun n i i n suurilukuisena, saavuitte kotiimme tosi
yllättäen marraskuun 20 p:nä 1949. Kiitos niistä monenlaisista herkuista, jot­ka
toitte tullessanne ja siitä suurenmoisesta rahalahjasta.
Erittäin kiitos alkuunpanijoille Einolle, Aunelle, Bettylle j a Fannylle sekä
illan emiinnille ja kaikille yhteisesti. Kiitos myös niille jotka ottivat osaa
lahjoitukseen* mutta eivät voineet olla mukana.
Olette aina kotiimme tervetulleita!
Kiittäen, teitä.
WALTER, EDY. ELSI, AINO JA NIKKI VÄLIMAA
2579 NAPIEB STREET .VANCOUVER, B . C.
E
E
lunui
"m mm m