1954-09-11-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
37 __ Voi. X IX vuoeikorta Lauantaina, syyskuun 11 päivänä, 1954
Tämä anurikkalainen uimari, Florence Chadivick, Ofi ilmoittautunut Ontario-järven uintun jCa^nadan Kansallisen näyttelyn
yhteydessä. CattadaJaisena osmottajama oH l6-vuotiä$ Mari lyn Bell, joka ei kuitehkaan saa rahapalkintoa, vaikka voittai-sikin.
Miss Chadivick saa $70/>Ö0,jos hän ui matkan loppuun ja kun ei tarvitse peljätä kilpailijaakaan, luulisi rahan oletan
kuin hyllyltä otettavissa.
Vielä kivikautta elävä
heimo löydetty
Uuden Guinean keskiosan vuoristossa
olevassa laaksossa on sukututkija
John Zander tavannut alkuasukasheimon,
joka elää kivikauden asteella. Heimon
kirveet on tehty kivestä, eikä yhtäkään
metallista työkalua löydetty.
Alkuasukkaat vaikuttivat iloisilta ja
olivat ystävällisiä retkikunnalle. He
olivat pitkiä ja käyttivät pääkoristeita.
Kukin alkuasukasperhe asui ruohoma-jassa.
jonka ympärillä oli puutarha.
KEHDQSTA YLIOPISTOON
Mätäkuun uutinen, eli
vilkas mielikuvitus
EI mennyt tämäkään mätäkuu ilman,
etteikö olisi kuulunut tavanmukaisia
mätäkuun uutisia. Ebkä ^-sellaisia on
ollutkin, mutta monetkaaa eivät ole sattuneet
huomaamaan. Yksi sdlamen tu-
^ kuitenkin (Norjasta. JCakäi norja-
^ista naLsta nimittäin väittää, että he
<*vat tavanneet "pitkätjuttaiisen ulko-
®*a^sen ja hänen, lentävän. lautasenpa"
elokuun 20 pnä,
>^amä naiset, jotfca ravat-sisaruksia,
«rtoivat poliisille, seutaavaa^jutun: ^
He olrvat poimimassa marjoja, kun
tumma, pitkähiuksinen vieras hcnkUö
3niestyi heidän eteen^^ä ja viittoi heitä
tiimaan metsän onkaioon, irassä he
»^ivät lentävän lautasen, joka oli 16
laitaa läpimitaltaan. Vieras jokelteli
jotain, mutta he eivät yramärtä-mita
hän tarkoitti. «?^iset yrH-
[•vat puhua hänelle englantia, ranskaa
!* sakkia mutta tämä ei ymmärtänyt.
muukalainen kyllästyi naisten
*^'aan ryömi koneeseensa, nousi il-suurella
nopeudella ja katodi pian
'^>'^i^ta.
•HOLLAXiXIX kansakoulut ja oppikoulut
ovat yhteisiä tytöille ja pojille.
Kolme keskikoulu tyyppiä on olemassa
ja ero niiden välillä on pääasiassa niiden
lopullisessa päämäärässä, toisin sanoen,
se riippuu kokonaan siitä, ryhtyykö
oppilas tulevaisuudessa akateemisiin
opintoihin, vai jatkaako hän teknillisellä,
ammatillisella vaiko kaupallisella
alalla.
Ensin on HBS eli 'Hogere Burger
School" (kirjaimellisesti käännettynä
'Korkeampi Porvarillinen Koulu"), mikä
Hollannissa on oppikoulun virallinen
nimitys. Tämä koulu on viisivuotinen,
ja sen etuna on se, että oppilas viimeisten
kahden vuoden aikana voi vapaasti
valita ne aineet, jotka johtavat eri ammatteihin.
Hän voi valita .^-linjan, joka
pääasiallisesti koskee taloutta ja
nykyajan kieliä, tai B-linjan, mikä on
matemaattis-luonnontieteellinen ja oikeuttaa
jatko-opintoihin jossakin yliopistossa.
Samaten on asianlaita toisessa hollantilaisessa
oppikoulutyypissä, ns. "kim-naasissa".
Tämän koulumuodon opetusohjelmaan
kuuluu latina- ja kreikka
valmistuksena- yKopistoopintoja varten.
On siinä todelki kerrakseen mätäkuun
juttua.
Muuan oslolainen lehti kirjoittaa
myöhemmin, että 'lentävä lautanen'^
jonka ylläkerrotut siskokset näkivät, oli
todellisuudessa iso amerikkalainen helikopteri
ja otus', jolle he puhuivat, oli
sen lentäjä, BaUy Faurot. Hän oli kertonut
erääUe norjalaiselle raekanikolle
puhutelleensa kahta naista metsässä
Mosjoeen lähellä.
Tämä koulu on kuusivuotinen. Kahtena
viimeisenä vuotena oppilas saa valita
.Alpha-linjan, joka on enemmän kielilinja,
tai Beta-linjan, jossa oppilaat
saavat erikoistua luonnontieteeseen ja
matematiikkan. Alpha avaa tien humanistiseen
sivistykseen (klassilliset
kielet ja kirjallisuus) ja Beta tekee
lääketieteelliset ja tiet<-elli5et opinnot
mahdollisiksi.
Kolmas oppikoulumuoto on 'Lyseo".
Tämä koulumuoto käsittää kaksivuotisen
kurssin. Sen jälkeen seuraa joko
nelivuotinen kurssi kimnaasiperiaatteen
mukaan (Alpha ja Beta), tai kolmivuotinen
kurssi, joka on tavallisen oppikoulun
A-*ja B-linjan yhdistelmä.
Etuna on se, että oppilas voi kaikissa
näissä tapauksissa siirtää pääaineen valinnan
kahteen viimeiseen vuoteen.
Oppikoulät ovat yleensä yhteiskouluja,
mutta roomalaiskatolisilla- on eri
koulut piojille ja tytöille. Samota on
asianlaita myös monissa kalvinistisissa
koulubsa, Sitäpaitsi on myöskin kan-sankorkea3u>
uluja ainoastaan tytöille.
Tämä j<^tuu paremminkin, kasvatusopillisista
syistä kuis tarkoituksesta
erottaa, sukupuolet. Opetus näissä kou*
luissa on sovellutettu tyttöjen tarpeita
varten ja {>erustuu yleiseetr käsitykseen,
että he tarvitsevat perusteellisempaa
opetusta taidehistoriassa, musiikissa,
terveydenhoito-opissa ja lausunnossa.
Olkoon asia miten tahansa, varsinainen
kouluopetus ei kuitenkaan jää laiminlyödyksi
tyttökmiluissa. Xiiden loppu-tiTtkinnot
vastaavat täydellisesti muissa
oi^ikoulutssa suoritettavia tutkintoja.
'Eri tutkintoihin kuuluu osaksi
suullinen kuulustelu, jonka suodttaa
NIMIPÄIVIÄ
SYYSKUU
12— SunnoaUi Valma
13— Maanantai Orvo
14—TUstai Iida
15—Keaidvlikko Sirpa
16— Torstai Helle
17— Perjantai AUi
18— Lauantai Tyyne
Suomalaisia elokuvia on
taas tulossa
Suomi Elokuvien toimesta esitetään
Ontariossa parhaillaan Olympiaelokuvan
toista osaa, ' K u l t a a ja kunniaa".
Filmi esittää olympiakilpailujen sitä
osaa. jolloin Suonien urheilijat saivat
"kultaa ja kunniaa". Sudburyn seud
la aleta:.!! filmiä esittää tk. 10 pnä.
loin se esitetään Finnish-haalilla ka
kertaa, kello 7 ja 9.20 illalla.
Tämä filmi saa varmaankin yhtä
suuren suosion kuin jo aikai^^emmin esitetty
olympiafilmin ensimmäinen osa,
•Maailmat kohtaavat".
Friendshijv-filmin tokiiesta aletaan
myöskin Ontariossa esittää kuuluisaa
filmiä Aleksis Kiven elämästä, nimeltään
"Minä elän". Tämä filmi on filmattu
V. 1946 ja ulkokuvat on otettu
Nurmijärvellä, .\leksis Kiven syntymäsijoilla.
Filmauksessa a\at avustaneet
lukuisat henkilöt, mm. kaksi professoria
ja kaksi maisteria .\leksis Kiven Seuran
puolesta.
Tässä filmissä esiintyy yli 50 näyttelijää,
kaikki tunnettuja näyttelijöitä.
Koska filmiä rvhdvtään esittämään, ei
ole vielä tiedossa, mutta pian kai nähdään
ilmoituksia.
Canadian Finnish "Movies alkaa
myöskin kierroksen Ontariossa lähiaikoina,
esittäen filmin "Kuningatar kul-kureitten".
Tämä elokuva on ollut
myöskin menestyskuva Suomessa ja
varmaan täälläkin.
On siis syytä pitää muistissa ylläolevat
filmit ja niiden esitysajat.
Naiset äänioikeutta vailla
vielä 17 maassa
Heinäkuun 7 päivä merkitsee huomattavaa
edistysaskelta taistelussa naisten
äänioikeuden puolesta. Silloin nimittäin
astui voimaan sopimus naisten
poliittisista oikeuksista. 38 maata on
sen jo allekirjoittanut ja 10 niistä on
sen jo myöskin ratifioinut. 24 maata
on antanut v. 1945 jälkeen naisille täydet
tai osittaiset poliittiset oikeudet.
V K : n laatiman luettelon mukaan
ovat naiset vielä vailla äänioikeutta 17
maassa, mm. Liechtensteinissa, Sveitsissä,
Egyptissä, Iranissa, Irakissa,
Hondurasissa Nicaraguassa ja Paraguayssa.
komitea, johon kuuluu opeCtajiar tai eri-koistuntijoita,
ja osadisi kirjallinen,
opetusministeriön laatima tutkinto. Tätä
kirjallista tutkintoa varten painatetaan
kaavakkeita ja kaikki oppikoulut,
sekä valtioa että yksityiset, käyttävät
niitä.
£<Mläesitetyt eivät suinkaan ole ainoat
oppikouiumuodot Alankomaissa.
On. lisäksi muutamia erikoisia valmen-miskouluja,
jotka ovat niin tiirkeitä, ett
ä niistä on mainittava tässä yhteydessä.
Groningenissa on esimerkiksi erikoinen
aiaatalouskoulu, troopillinen
koulu Deventerissä ja meijerilpoulu
Bolswaardtssa Frieslandin maakunnassa,
Pohjois-ilotlannissa. Lopuksi mainittakoon
iltakoulut, jotka ovat tarkoitetut
14—20.vuotiaille oppilaille, ja
niissä annetaan opetusta vain kaupan ja
elinkeinon alalla.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 11, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-09-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540911 |
Description
| Title | 1954-09-11-01 |
| OCR text |
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
37 __ Voi. X IX vuoeikorta Lauantaina, syyskuun 11 päivänä, 1954
Tämä anurikkalainen uimari, Florence Chadivick, Ofi ilmoittautunut Ontario-järven uintun jCa^nadan Kansallisen näyttelyn
yhteydessä. CattadaJaisena osmottajama oH l6-vuotiä$ Mari lyn Bell, joka ei kuitehkaan saa rahapalkintoa, vaikka voittai-sikin.
Miss Chadivick saa $70/>Ö0,jos hän ui matkan loppuun ja kun ei tarvitse peljätä kilpailijaakaan, luulisi rahan oletan
kuin hyllyltä otettavissa.
Vielä kivikautta elävä
heimo löydetty
Uuden Guinean keskiosan vuoristossa
olevassa laaksossa on sukututkija
John Zander tavannut alkuasukasheimon,
joka elää kivikauden asteella. Heimon
kirveet on tehty kivestä, eikä yhtäkään
metallista työkalua löydetty.
Alkuasukkaat vaikuttivat iloisilta ja
olivat ystävällisiä retkikunnalle. He
olivat pitkiä ja käyttivät pääkoristeita.
Kukin alkuasukasperhe asui ruohoma-jassa.
jonka ympärillä oli puutarha.
KEHDQSTA YLIOPISTOON
Mätäkuun uutinen, eli
vilkas mielikuvitus
EI mennyt tämäkään mätäkuu ilman,
etteikö olisi kuulunut tavanmukaisia
mätäkuun uutisia. Ebkä ^-sellaisia on
ollutkin, mutta monetkaaa eivät ole sattuneet
huomaamaan. Yksi sdlamen tu-
^ kuitenkin (Norjasta. JCakäi norja-
^ista naLsta nimittäin väittää, että he
<*vat tavanneet "pitkätjuttaiisen ulko-
®*a^sen ja hänen, lentävän. lautasenpa"
elokuun 20 pnä,
>^amä naiset, jotfca ravat-sisaruksia,
«rtoivat poliisille, seutaavaa^jutun: ^
He olrvat poimimassa marjoja, kun
tumma, pitkähiuksinen vieras hcnkUö
3niestyi heidän eteen^^ä ja viittoi heitä
tiimaan metsän onkaioon, irassä he
»^ivät lentävän lautasen, joka oli 16
laitaa läpimitaltaan. Vieras jokelteli
jotain, mutta he eivät yramärtä-mita
hän tarkoitti. «?^iset yrH-
[•vat puhua hänelle englantia, ranskaa
!* sakkia mutta tämä ei ymmärtänyt.
muukalainen kyllästyi naisten
*^'aan ryömi koneeseensa, nousi il-suurella
nopeudella ja katodi pian
'^>'^i^ta.
•HOLLAXiXIX kansakoulut ja oppikoulut
ovat yhteisiä tytöille ja pojille.
Kolme keskikoulu tyyppiä on olemassa
ja ero niiden välillä on pääasiassa niiden
lopullisessa päämäärässä, toisin sanoen,
se riippuu kokonaan siitä, ryhtyykö
oppilas tulevaisuudessa akateemisiin
opintoihin, vai jatkaako hän teknillisellä,
ammatillisella vaiko kaupallisella
alalla.
Ensin on HBS eli 'Hogere Burger
School" (kirjaimellisesti käännettynä
'Korkeampi Porvarillinen Koulu"), mikä
Hollannissa on oppikoulun virallinen
nimitys. Tämä koulu on viisivuotinen,
ja sen etuna on se, että oppilas viimeisten
kahden vuoden aikana voi vapaasti
valita ne aineet, jotka johtavat eri ammatteihin.
Hän voi valita .^-linjan, joka
pääasiallisesti koskee taloutta ja
nykyajan kieliä, tai B-linjan, mikä on
matemaattis-luonnontieteellinen ja oikeuttaa
jatko-opintoihin jossakin yliopistossa.
Samaten on asianlaita toisessa hollantilaisessa
oppikoulutyypissä, ns. "kim-naasissa".
Tämän koulumuodon opetusohjelmaan
kuuluu latina- ja kreikka
valmistuksena- yKopistoopintoja varten.
On siinä todelki kerrakseen mätäkuun
juttua.
Muuan oslolainen lehti kirjoittaa
myöhemmin, että 'lentävä lautanen'^
jonka ylläkerrotut siskokset näkivät, oli
todellisuudessa iso amerikkalainen helikopteri
ja otus', jolle he puhuivat, oli
sen lentäjä, BaUy Faurot. Hän oli kertonut
erääUe norjalaiselle raekanikolle
puhutelleensa kahta naista metsässä
Mosjoeen lähellä.
Tämä koulu on kuusivuotinen. Kahtena
viimeisenä vuotena oppilas saa valita
.Alpha-linjan, joka on enemmän kielilinja,
tai Beta-linjan, jossa oppilaat
saavat erikoistua luonnontieteeseen ja
matematiikkan. Alpha avaa tien humanistiseen
sivistykseen (klassilliset
kielet ja kirjallisuus) ja Beta tekee
lääketieteelliset ja tiet<-elli5et opinnot
mahdollisiksi.
Kolmas oppikoulumuoto on 'Lyseo".
Tämä koulumuoto käsittää kaksivuotisen
kurssin. Sen jälkeen seuraa joko
nelivuotinen kurssi kimnaasiperiaatteen
mukaan (Alpha ja Beta), tai kolmivuotinen
kurssi, joka on tavallisen oppikoulun
A-*ja B-linjan yhdistelmä.
Etuna on se, että oppilas voi kaikissa
näissä tapauksissa siirtää pääaineen valinnan
kahteen viimeiseen vuoteen.
Oppikoulät ovat yleensä yhteiskouluja,
mutta roomalaiskatolisilla- on eri
koulut piojille ja tytöille. Samota on
asianlaita myös monissa kalvinistisissa
koulubsa, Sitäpaitsi on myöskin kan-sankorkea3u>
uluja ainoastaan tytöille.
Tämä j<^tuu paremminkin, kasvatusopillisista
syistä kuis tarkoituksesta
erottaa, sukupuolet. Opetus näissä kou*
luissa on sovellutettu tyttöjen tarpeita
varten ja {>erustuu yleiseetr käsitykseen,
että he tarvitsevat perusteellisempaa
opetusta taidehistoriassa, musiikissa,
terveydenhoito-opissa ja lausunnossa.
Olkoon asia miten tahansa, varsinainen
kouluopetus ei kuitenkaan jää laiminlyödyksi
tyttökmiluissa. Xiiden loppu-tiTtkinnot
vastaavat täydellisesti muissa
oi^ikoulutssa suoritettavia tutkintoja.
'Eri tutkintoihin kuuluu osaksi
suullinen kuulustelu, jonka suodttaa
NIMIPÄIVIÄ
SYYSKUU
12— SunnoaUi Valma
13— Maanantai Orvo
14—TUstai Iida
15—Keaidvlikko Sirpa
16— Torstai Helle
17— Perjantai AUi
18— Lauantai Tyyne
Suomalaisia elokuvia on
taas tulossa
Suomi Elokuvien toimesta esitetään
Ontariossa parhaillaan Olympiaelokuvan
toista osaa, ' K u l t a a ja kunniaa".
Filmi esittää olympiakilpailujen sitä
osaa. jolloin Suonien urheilijat saivat
"kultaa ja kunniaa". Sudburyn seud
la aleta:.!! filmiä esittää tk. 10 pnä.
loin se esitetään Finnish-haalilla ka
kertaa, kello 7 ja 9.20 illalla.
Tämä filmi saa varmaankin yhtä
suuren suosion kuin jo aikai^^emmin esitetty
olympiafilmin ensimmäinen osa,
•Maailmat kohtaavat".
Friendshijv-filmin tokiiesta aletaan
myöskin Ontariossa esittää kuuluisaa
filmiä Aleksis Kiven elämästä, nimeltään
"Minä elän". Tämä filmi on filmattu
V. 1946 ja ulkokuvat on otettu
Nurmijärvellä, .\leksis Kiven syntymäsijoilla.
Filmauksessa a\at avustaneet
lukuisat henkilöt, mm. kaksi professoria
ja kaksi maisteria .\leksis Kiven Seuran
puolesta.
Tässä filmissä esiintyy yli 50 näyttelijää,
kaikki tunnettuja näyttelijöitä.
Koska filmiä rvhdvtään esittämään, ei
ole vielä tiedossa, mutta pian kai nähdään
ilmoituksia.
Canadian Finnish "Movies alkaa
myöskin kierroksen Ontariossa lähiaikoina,
esittäen filmin "Kuningatar kul-kureitten".
Tämä elokuva on ollut
myöskin menestyskuva Suomessa ja
varmaan täälläkin.
On siis syytä pitää muistissa ylläolevat
filmit ja niiden esitysajat.
Naiset äänioikeutta vailla
vielä 17 maassa
Heinäkuun 7 päivä merkitsee huomattavaa
edistysaskelta taistelussa naisten
äänioikeuden puolesta. Silloin nimittäin
astui voimaan sopimus naisten
poliittisista oikeuksista. 38 maata on
sen jo allekirjoittanut ja 10 niistä on
sen jo myöskin ratifioinut. 24 maata
on antanut v. 1945 jälkeen naisille täydet
tai osittaiset poliittiset oikeudet.
V K : n laatiman luettelon mukaan
ovat naiset vielä vailla äänioikeutta 17
maassa, mm. Liechtensteinissa, Sveitsissä,
Egyptissä, Iranissa, Irakissa,
Hondurasissa Nicaraguassa ja Paraguayssa.
komitea, johon kuuluu opeCtajiar tai eri-koistuntijoita,
ja osadisi kirjallinen,
opetusministeriön laatima tutkinto. Tätä
kirjallista tutkintoa varten painatetaan
kaavakkeita ja kaikki oppikoulut,
sekä valtioa että yksityiset, käyttävät
niitä.
£ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-09-11-01
