1947-02-01-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANtAIXA HELAUKUUN l PXI\'ÄN>: Sivu 9
äirit tarjosivat väkijuomia kun-een.
Viinaa, olutpa j a likööriä
t yksinpä lapsetkin j^kisesti os-ämä
oli tilanne, kun Susanna B .
ony alkoi raittiusvalistirksensa.
ut mieliet olivat alkaneet rait-iikettä
ennen Susannan ^ikaa/
ta puhujat olivat suurimmalta
ta tehdyt kääntyneistä vanhoista
juopoista^ joitten mieliknvitus-et
kohdistuivat pääasiallisesti
eisiin. Yksi puhuja kuljetti mu-an
pientä p((ikaa, joka kiljui
rkele, perkele", kun kysyttiiii,
si romminmyyjää pitäisi nimit-
Toinen kuljetti muassaan tun-a
liikuttavaa pientä tyttöä^ joka
kytti rukousta isänsä puheenai-a
ja lopuksi lauloi: *'Mother, Oh!
y did you le^ve me alone? with
one to love me, no friends and no
le. Dark is night and the storm .
es wild. God pity Bessie the
nkard's lone Child."
usanna Anthony lopetti opettaja-lensa
ja alkC)i 1852 matkustaa
tiuspuhujana ja sen organiseeraa-a.
Hän kustanki itse , matkakiis-nuksensa
myymällä kirjallisuutta
keräten kolehtia puhetilaisuuksis-n.
Hän p i t i yllä luentojaan yli
den ajan kaikista vaikeuksistaan
pilasta huolimatta mitä hän osak-n
sai. Esimerkiksi pilasta on leik-e
Xevv Yolk Heraldista syysk. 12
1852: "Kuinka tiainen voi tulla
inkään miehen kohteeksi koska
on aina ympäri maailmaa? ^ Ja
on luonteeltaan ja sukupuolel-n
kuin neekeri, sitä on ja tulee
maan halvempi valkoista rotua, ja
tuomittu miesmaailmassa."
Tällaisten tunteitten vallassa Su-na
kääntyi ajamaan naisten oi-uksia
laajemmilla aloilla. Hän oli •
.annut Lucretia ]Mott'in ja Eliza-th
Cody Stäntonin, jotka olivat
isuneet ensimmäisen "Xaisten- oi-us"-
konventsionin koolle Senecu
lls'iin V. 1848. Miss Anthony o-si
suurten naisten kristalloitua
inioitusta ja tarmoa toimia, ei ma-tunut
hetkeksikään häneen koh-
' s tetusta julkisesta pilanteosta.
leVia. Jenks Bloomer, innokas uran-rtaja
oli esittänyt seuraavanlaista
kua otettavaksi käytäntöön: Löy-aluhamej
ylettyen polven ja nilkan
•liväliin. Housut, joko rympätty
'Päri. tai suorat, mutta jokata-uksessa
nilkkaan ulottuvat. Tään
mukana pusero ja löysä takki
:illä. Tämänlaisissa tukehdutta-
-sa vaatteissa olisi nykyajan nai-en
valmis lähtemään vaikka pohjois-pamatkalle,
mutta siihen varhai-cn
aikaan 1850, hän tunsi itsensä
sstomaksi. Susanna puki uudista-
; uvun ylleen ajatellen sen olevan
• >asta: se oli puhdas ja käytännöl-n
ja hän piti sitä niinkauan kun-e-
tuli käsitykseen, että yleisö ei
|o"nut kuunnella naisten oikeusväit-eiyitä
puhujalta, joka näytti niin
ovin erilaiselta, tavallisuudesta poik-eiHvaUa
vaatetuksessaan. On yksi
5:a. joka voidaan sanoa eduksi bloo-
10rien ristiretkelle, se antoi miljoo-an
dollarin edestä vapaata ilmoisna
naisten oikeusasialV.
Miss Anthonystä tuli ensimmäinen
kiihkeä orjuuden poistamisen edusti
. i ja myöhemmällä perustuslain
lejännentoista lisäyksen agiteeraa-a;
lisäys tuli hyväksytyksi laiksi
<^:näkuun 28 p. 1868. Niin, että
Ihaisimmasta, tietämättömästä cn-isijan
orjasta tuli poliittisesti tic-
I non, korkeasti oppineen naisaki-
•lattorin kautta!
V. 1868 dcmokraattipuolue piti
konventsioninsa X€w Yorkissa. Päätösesityksiä
kun esitettiin, Susanna
Anthony antoi naisten ääniqikeusesi-tyksen,
joka otettiin silloin vastaan
ivanauruilla. Seuraava demokraat-'
tien konventsioni New Yorkissa oli
1924 ja siellä oli nyt monta naisedustajaa
ja kaikkia kohdeltiin arvokkuudella;
kaikki he puhuivat tehokkaasti
ja tasapuolisen arvokkaasti.
N i i n Se menee maailma eteenpäin.
Kansallinen naisten äänioikeusyh-distys
pantiin alulle 1869. Susann»
B. Anthony n johdolla, jossa asemassa
hän oli kunniajäsen puoli vuosisataa.
Hän luennoi ja agiteerasi y l i
maan Califomiaan'saakka, mutta ei
saanut suurempaa aikaan ennen marraskuun
1 p. 1872. Juuri vähää ennen.
Gran t-Gree!ey äänestystä, kun
vetoomus äänestäjien rekisteerauk-seen
sai hänen huomionsa ja hän
päätti saada selville kuinka paljon
tasapuolisuutta takaa viidestoista perustuslain
lisäys: ''Yhdysvaltain kansalaisten
oikeutta äänestää älkööt
Yhdysvallat tai joku sen valtioista
kieltäkö tai rajoittako rodun, ihovä-rin
tai entisen orjuudentilän perusteella."
Hän keräsi neljätoista muuta
naista ja kaikki he rekisteerasivat.
Miss Anthony äänesti heti kun äänestys
uumat au-kenivat, samoin toiset
neljätoista äänestivät. Kaksi
viikkoa myöhemmin, jälestä suuren
rähinän, Susanna vangittiin ja heti
toi^set nejjät^sta. Heitä ei nimellisesti
vangittu, mutta Mr. Storrs U.S.
Commission pidätti heidät kuulusteltavaksi.
Tuli selville, e t t ä he olivat
ajattelevaisesti äänestäneet republi-kaanipuolueen
tiketillä ja se lievensi
heidän kuulustelunsa ankaruutta.
Kaikki toiset antoivat takauksen
paitsi Susanna. 'Hf.n piti parempana
vankilan, siten osoittaen suuttumustaan,
mutta hänen asianajajansa antoi
takauksen Susannan puolesta. Sitten
seurasi pidätys ja kuulustelut U.S.
Circuit oikeudessa Canandaiquassa
kesäk. 17. pä. 1873, tuomari Ward
Hunfin edessä, joka todistusten perusteella
määräsi lautakunnan antamaan
syyllisyyspäätöksen. Lautakunta
kieltäytyi ja tuli erotetu\si,
ilman että olisi virallisesti kysytty
heidän päätöstään, joka olisi ollut
"syytön". ^.Tuomari Hunt määräsi
kirjurinsa' laatimaan syyllisyystuo-mion,
kielsi uuden kuulustelun ja sakotti
syytettyjä ^100. Susanna vastasi
seuraavaa: '"Mahdollisesti se voi
tyydyttää teidän korkeuttanne, että
minä en maksa dollariakaan teidän
oikeudettomasta r a n g a istuksesta.
Kaikki osakkeet mitä liikkeessäni o- ^
maan on $10.000 velkakiinnitys, voidakseni
julkaista lehteä ''.\'allanku-mous",
jonka päätarkoitus on kehittää
kaikkia naisia tekemään ehdottomasti
samoin kuin minä olen tehnyt:
kapinoida teidän miesten tekemiä
oikeudettomia, perustuslakivas-taisia
päätöksiä vastaan, jotka verottavat,
sakottavat, vangitsevat' ja
hirttävät naisia, sekä kieltävät heiltä
edustusoikeudet hallitukseen. Minä
tulen työskentelemään koko voimallani,
että voisin maksaa jokaisen dollarin
minulle kuuluvasta rehellisestä
-x-elasta, mutta ei senttiäkään tule menemään
teidän laittoman sakkotuomion
hyvitykseen. Minä tulen itsekkäästi
ja rehellisesti jatkamaan kehoitusta
kaikille naisille totuutta, tätä
käytännöllistä vallankumousperus-ohjeen
tunnustusta, joka kuuluu:
'Vastustaa tyrannia on jumalan kuv-lialsuutta'."
' ^
Loppuosan elämästään Susanna
toimi ainoastaan tätä tarkoitusta varten.
Hän kirjoitti, luennoi, johti ja -
Freda vastasi hänen jäähyvaisiin-sä,
mutta häntä ahdisti mieliteko, "mikä
tahtoi pakottaa hänet syleilemään
toisen polvia ja kerjäämään tältä an^^
teeksiantoa — ei, e i anteeksiantoa,
vaan jotakin muuta, hän ei tietänyt
mitä, mutta silti hän sitä kovasti kaipasi.
Floyd Vanderlip tarjosi käsivarttaan
Fredalle. Mutta tämä oli saavuttanut
voittonsa kaiken kansan
nähden, ja sama tunne, minkä käskystä
muinaisaikaiset kuninkaat antoivat
voitettujen laahautua heidän vaunu-jensa
takana, pani hänet kulkemaan
yksin ovelle, kantapäillään Floyd
\'anderlip, joka ponnisti kaikki voimansa
saadakseen sielunsa tasapainoon.
V.
Oli pureva pakkanen. Tie mutkiu
teli, ja heillä oli neljännesmailin matka
.tanssijattaren asunnolle. Naisen
hengitys peitti huiirteena hänen kasvonsa,
ja miehen tuuheat viikset
muuttuivat jääkorpuiksi, mitkä tekivät
puhumisen hänelle kidutukseksi.
Revontulten vihertävässä valossa
ilmeni, että ovenpielessä riippuvan
lämpömittarin elohopea oli jäätynyt.
Tuhannet koirat valittivat sydäntä-raastavalla
kuorolaulullaan vääryyksiä,
joita olivat kärsineet, ja rukoilivat
tunteeitomilta tähdiltä sääliä.
Ei käynyt hienoisin takaan tuulen
hengähdystä. Ulvovilla eläimillä ei
ollut minkäänlaista suojapaikkaa
pakkasta vastaan, ei minkäänlaista
mahdollisuutta ryömiä lämpöiseen
soppeen. Pakkasta kaikkialla, ja ne
lojuivat lumessa, alinomaa oikoen jäykistyneitä
lihaksiaan ja lakkaamatta
vetäen haikeata sudenvirttään.
Aluksi mies ja nainen eivät puhuneet
sanaakaan. Palvelustytön aut-t^
tessa Fredan yltä päällysvaatteita
Floyd Vanderlip lisäili uuniin puita,
ia tytön mentyä sisähuoneeseen hän
seisoi kyyryssä lieden ääressä ja sulatteli
jäykistynyttä ylähuultaan. Sit-ten
hän pyöritti savtrkkeen ja katseli
t y l s ä s i Freedaa'tuoksuvan savupilven'
läpi. Freda katsahti salaa kel-organiseerasi.
herätti naisten tietoisuutta
käsittämään heille määrätyt
perustuslailliset oikeudet ja taistelemaan
niiden oikeuksien saavuttamiseksi.
Susanna B. Anthony kuoli korkeassa
iässä, 86 vuotiaana ja hänestä
puhuttiin yhdeksännentoista vuosisadan
suurena uranuurtajana, mutta
kuitenkin hänen työnsä oli vasta
puoli valmiina.
Vuonna 1906 naisten äänioikeus-kysymys
oli lamassa ja ainoastaan
neljässä valtiossa oli naisille annettu
rajoitettu äänioikeus. Kaikki väitteet
oli typtu esille, kaikki tosiasiat
oli esitetty asian puolesta, mutta esitys
oli lakannut olemasta uutuus.
Kuitenkin kahdeksan vuoden perästä
uusia johtajia oli kehittynyt ja
naisten äänioikeusvaatimus alkoi kukoistaa.
Naiset ympäri maata nousivat
sotaisella vaalikamppanjahuu-dolla,
mikä tunnetaan "Susanna K.
Anthony Amcndment", naisten äänioikeuden
perustuslakilisäys. Hämmästyttävän
pian tuli esitys hyväksytyksi
Yhdysvaltain yaltioitten lain-laatijakunnissa.
Susannan satavuotisena
syntymäpäivänä Amerikan naiset
menivät ensikerran äänestiimään
yleisissä kansallisvaaleissa tasapuoli-
.sina kansalaisina niiesten rinnalla.
K i r j . J A C K L O N D ON
ioa. Keskiyöhön oli jäljellä-puoli
tuntia. :Millä keinolla pidättäii mies
luonaan? Oliko tau^a vihoissiian hänelle
siitä, mitä hän oli tehnyt? Millä
tuulella tämä oli? Millä keinolla hän
parhaiten saattaisi pitää tästä'huolen?
Hän ei epäillyt, ettei kykenisi
sitä tekemään. E i , ei! Kyllä hän
osasi p i t ä ä miehen luonaan, totisesti
— ellei muuten niin kohti tähdätyllä
pistoolilla — siksi kunnes Sitka Char-ley
oli toimittanut tehtävänsä ja De-vereaux
omansa.
Oli paljon keinoja, ja hänen tietoisuutensa
siitä lisäsi ylenkatsetta, mitä
hän tunsi Floyd Vanderlipia kohtaan.
Kun hän istui siinä pöydän
ääressä p ä ä käden nojassa, hänen ajatuksensa
lensi\ät omaan varhaiseen
nuoruuteen, sen synkkiin, traagHlisiin,
intohimoisiin elämyksiin, ja silmänräpäyksellä
hän tunsi halua kertoa
miehelle opiksi jotakin tarinastaan.
Taivaan luoja! Totisesti olisi ihmis-
Ijahmoista eläintä kurjempi se, jota ei
voisi pidättää luonaan sellaisella kertomuksella,
tarinalla, mikä esitettiin
hänen taidollaan, mutta — pah!- Se
ei maksanut vaivaa — ei sitä tuskaa,
minkä se hänelle tuottaisi . . . Valo
c l i aivan oikealla paikallaan, ja tytön
ollessa näissä ajatuksissaan, mitkä herättivät
hänessä pyhää häveliäisyyt-tä,
mies kulutti aikaansa katselemalla
hänen läpikuultavan ruusunhohteista
pientä korvaansa. Nainen huomasi,
e t t ä miehen silmät olivat häneen
suunnattuina, piti sitä viittauksena ja
käänsi päätään, niin e t t ä toinen näki
hänen kasvonsa suoraan profiilissa.
Eikä hänen profiilinsa ollut pienin ihme
hänen kauneudessaan. Hän ei
mahtanut mitään sille, että hänen
muotoihinsa oli luotu pelkkää kauneutta,
mutta hän oli aikoja sitten oppinut
ymmärtämään, e t t ä niin oli asian
laita, eikä hän saattanut olla pitämättä
huolta siitä, että ne esiintvivät
mahdollisimman paljon edukseen,
vaikka sellainen olikin tarpeetonta:
hän oli ilmankin häikäisevä. Valo alkoi
lepattaa. Hän ei voinut tehdä
mitään sen vaikuttamatta suloisella,
mutta se ei estänyt häntä hiukan
vielä auttamasta l u o n t o a , kun
hän ojentautui eteenpäin ja viehättävästi
niisti lampun pu n ai s t a
sydäntä keskeltä keltaista liekkiä.
Sitten hän jälleen asetti päänsä käden
varaan, ja nyt hän katseli edessään
olevaa miestä silmissään miettivä
ilme, jollainen ilahduttaa jokaista
miestä kauniin naisen katsellessa.
Hän ei pitänyt kiirettä keskustelun
aloittamisella. Jos miestä miellytti
viivyttely, niin miellytti se häntäkin.
Miehen oli hyvä olla tuolissaan; h än
tyydytti keuhkojaan nikotiinilla ja
silmiään naisen kauneudella. Ja huo-reessa
oli niin lämpöisiä .ja suloista,
kun taas siellä huuhtomopadon luona
alkaisi monta jäätävän kylmää
tuntia kestävä matka. Hänellä o li
tunne, e t tä hänen pitäisi olla vihainen
Fredalle tämän tanssiaisissa aikaansaamasta
kohtauksesta, mutta hän ei
kyennyt tuntemaan vihan tapaistakaan
tanssijatarta kohtaan. Olihan
sangen todennäköistä, ettei siellä oli-
.si tapahtunut minkäänlaista selkkausta,
ellei se senkin Mrs. McFee olisi ollut
läsnä. Jos hän, Floyd Vanderlip,
olisi kuvernöörinä, hän totisesti säätäisi
sadan kultaunssin veron kaupun-kikorttelia
kohden sille naiselle ja sen
kaltaisille ja kaikille muille sielunpe-lastajille
ja taivaamluo{seille samalla
kertaa. Ja Freda oli todellakin käyt-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 1, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-02-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470201 |
Description
| Title | 1947-02-01-09 |
| OCR text | LAUANtAIXA HELAUKUUN l PXI\'ÄN>: Sivu 9 äirit tarjosivat väkijuomia kun-een. Viinaa, olutpa j a likööriä t yksinpä lapsetkin j^kisesti os-ämä oli tilanne, kun Susanna B . ony alkoi raittiusvalistirksensa. ut mieliet olivat alkaneet rait-iikettä ennen Susannan ^ikaa/ ta puhujat olivat suurimmalta ta tehdyt kääntyneistä vanhoista juopoista^ joitten mieliknvitus-et kohdistuivat pääasiallisesti eisiin. Yksi puhuja kuljetti mu-an pientä p((ikaa, joka kiljui rkele, perkele", kun kysyttiiii, si romminmyyjää pitäisi nimit- Toinen kuljetti muassaan tun-a liikuttavaa pientä tyttöä^ joka kytti rukousta isänsä puheenai-a ja lopuksi lauloi: *'Mother, Oh! y did you le^ve me alone? with one to love me, no friends and no le. Dark is night and the storm . es wild. God pity Bessie the nkard's lone Child." usanna Anthony lopetti opettaja-lensa ja alkC)i 1852 matkustaa tiuspuhujana ja sen organiseeraa-a. Hän kustanki itse , matkakiis-nuksensa myymällä kirjallisuutta keräten kolehtia puhetilaisuuksis-n. Hän p i t i yllä luentojaan yli den ajan kaikista vaikeuksistaan pilasta huolimatta mitä hän osak-n sai. Esimerkiksi pilasta on leik-e Xevv Yolk Heraldista syysk. 12 1852: "Kuinka tiainen voi tulla inkään miehen kohteeksi koska on aina ympäri maailmaa? ^ Ja on luonteeltaan ja sukupuolel-n kuin neekeri, sitä on ja tulee maan halvempi valkoista rotua, ja tuomittu miesmaailmassa." Tällaisten tunteitten vallassa Su-na kääntyi ajamaan naisten oi-uksia laajemmilla aloilla. Hän oli • .annut Lucretia ]Mott'in ja Eliza-th Cody Stäntonin, jotka olivat isuneet ensimmäisen "Xaisten- oi-us"- konventsionin koolle Senecu lls'iin V. 1848. Miss Anthony o-si suurten naisten kristalloitua inioitusta ja tarmoa toimia, ei ma-tunut hetkeksikään häneen koh- ' s tetusta julkisesta pilanteosta. leVia. Jenks Bloomer, innokas uran-rtaja oli esittänyt seuraavanlaista kua otettavaksi käytäntöön: Löy-aluhamej ylettyen polven ja nilkan •liväliin. Housut, joko rympätty 'Päri. tai suorat, mutta jokata-uksessa nilkkaan ulottuvat. Tään mukana pusero ja löysä takki :illä. Tämänlaisissa tukehdutta- -sa vaatteissa olisi nykyajan nai-en valmis lähtemään vaikka pohjois-pamatkalle, mutta siihen varhai-cn aikaan 1850, hän tunsi itsensä sstomaksi. Susanna puki uudista- ; uvun ylleen ajatellen sen olevan • >asta: se oli puhdas ja käytännöl-n ja hän piti sitä niinkauan kun-e- tuli käsitykseen, että yleisö ei |o"nut kuunnella naisten oikeusväit-eiyitä puhujalta, joka näytti niin ovin erilaiselta, tavallisuudesta poik-eiHvaUa vaatetuksessaan. On yksi 5:a. joka voidaan sanoa eduksi bloo- 10rien ristiretkelle, se antoi miljoo-an dollarin edestä vapaata ilmoisna naisten oikeusasialV. Miss Anthonystä tuli ensimmäinen kiihkeä orjuuden poistamisen edusti . i ja myöhemmällä perustuslain lejännentoista lisäyksen agiteeraa-a; lisäys tuli hyväksytyksi laiksi <^:näkuun 28 p. 1868. Niin, että Ihaisimmasta, tietämättömästä cn-isijan orjasta tuli poliittisesti tic- I non, korkeasti oppineen naisaki- •lattorin kautta! V. 1868 dcmokraattipuolue piti konventsioninsa X€w Yorkissa. Päätösesityksiä kun esitettiin, Susanna Anthony antoi naisten ääniqikeusesi-tyksen, joka otettiin silloin vastaan ivanauruilla. Seuraava demokraat-' tien konventsioni New Yorkissa oli 1924 ja siellä oli nyt monta naisedustajaa ja kaikkia kohdeltiin arvokkuudella; kaikki he puhuivat tehokkaasti ja tasapuolisen arvokkaasti. N i i n Se menee maailma eteenpäin. Kansallinen naisten äänioikeusyh-distys pantiin alulle 1869. Susann» B. Anthony n johdolla, jossa asemassa hän oli kunniajäsen puoli vuosisataa. Hän luennoi ja agiteerasi y l i maan Califomiaan'saakka, mutta ei saanut suurempaa aikaan ennen marraskuun 1 p. 1872. Juuri vähää ennen. Gran t-Gree!ey äänestystä, kun vetoomus äänestäjien rekisteerauk-seen sai hänen huomionsa ja hän päätti saada selville kuinka paljon tasapuolisuutta takaa viidestoista perustuslain lisäys: ''Yhdysvaltain kansalaisten oikeutta äänestää älkööt Yhdysvallat tai joku sen valtioista kieltäkö tai rajoittako rodun, ihovä-rin tai entisen orjuudentilän perusteella." Hän keräsi neljätoista muuta naista ja kaikki he rekisteerasivat. Miss Anthony äänesti heti kun äänestys uumat au-kenivat, samoin toiset neljätoista äänestivät. Kaksi viikkoa myöhemmin, jälestä suuren rähinän, Susanna vangittiin ja heti toi^set nejjät^sta. Heitä ei nimellisesti vangittu, mutta Mr. Storrs U.S. Commission pidätti heidät kuulusteltavaksi. Tuli selville, e t t ä he olivat ajattelevaisesti äänestäneet republi-kaanipuolueen tiketillä ja se lievensi heidän kuulustelunsa ankaruutta. Kaikki toiset antoivat takauksen paitsi Susanna. 'Hf.n piti parempana vankilan, siten osoittaen suuttumustaan, mutta hänen asianajajansa antoi takauksen Susannan puolesta. Sitten seurasi pidätys ja kuulustelut U.S. Circuit oikeudessa Canandaiquassa kesäk. 17. pä. 1873, tuomari Ward Hunfin edessä, joka todistusten perusteella määräsi lautakunnan antamaan syyllisyyspäätöksen. Lautakunta kieltäytyi ja tuli erotetu\si, ilman että olisi virallisesti kysytty heidän päätöstään, joka olisi ollut "syytön". ^.Tuomari Hunt määräsi kirjurinsa' laatimaan syyllisyystuo-mion, kielsi uuden kuulustelun ja sakotti syytettyjä ^100. Susanna vastasi seuraavaa: '"Mahdollisesti se voi tyydyttää teidän korkeuttanne, että minä en maksa dollariakaan teidän oikeudettomasta r a n g a istuksesta. Kaikki osakkeet mitä liikkeessäni o- ^ maan on $10.000 velkakiinnitys, voidakseni julkaista lehteä ''.\'allanku-mous", jonka päätarkoitus on kehittää kaikkia naisia tekemään ehdottomasti samoin kuin minä olen tehnyt: kapinoida teidän miesten tekemiä oikeudettomia, perustuslakivas-taisia päätöksiä vastaan, jotka verottavat, sakottavat, vangitsevat' ja hirttävät naisia, sekä kieltävät heiltä edustusoikeudet hallitukseen. Minä tulen työskentelemään koko voimallani, että voisin maksaa jokaisen dollarin minulle kuuluvasta rehellisestä -x-elasta, mutta ei senttiäkään tule menemään teidän laittoman sakkotuomion hyvitykseen. Minä tulen itsekkäästi ja rehellisesti jatkamaan kehoitusta kaikille naisille totuutta, tätä käytännöllistä vallankumousperus-ohjeen tunnustusta, joka kuuluu: 'Vastustaa tyrannia on jumalan kuv-lialsuutta'." ' ^ Loppuosan elämästään Susanna toimi ainoastaan tätä tarkoitusta varten. Hän kirjoitti, luennoi, johti ja - Freda vastasi hänen jäähyvaisiin-sä, mutta häntä ahdisti mieliteko, "mikä tahtoi pakottaa hänet syleilemään toisen polvia ja kerjäämään tältä an^^ teeksiantoa — ei, e i anteeksiantoa, vaan jotakin muuta, hän ei tietänyt mitä, mutta silti hän sitä kovasti kaipasi. Floyd Vanderlip tarjosi käsivarttaan Fredalle. Mutta tämä oli saavuttanut voittonsa kaiken kansan nähden, ja sama tunne, minkä käskystä muinaisaikaiset kuninkaat antoivat voitettujen laahautua heidän vaunu-jensa takana, pani hänet kulkemaan yksin ovelle, kantapäillään Floyd \'anderlip, joka ponnisti kaikki voimansa saadakseen sielunsa tasapainoon. V. Oli pureva pakkanen. Tie mutkiu teli, ja heillä oli neljännesmailin matka .tanssijattaren asunnolle. Naisen hengitys peitti huiirteena hänen kasvonsa, ja miehen tuuheat viikset muuttuivat jääkorpuiksi, mitkä tekivät puhumisen hänelle kidutukseksi. Revontulten vihertävässä valossa ilmeni, että ovenpielessä riippuvan lämpömittarin elohopea oli jäätynyt. Tuhannet koirat valittivat sydäntä-raastavalla kuorolaulullaan vääryyksiä, joita olivat kärsineet, ja rukoilivat tunteeitomilta tähdiltä sääliä. Ei käynyt hienoisin takaan tuulen hengähdystä. Ulvovilla eläimillä ei ollut minkäänlaista suojapaikkaa pakkasta vastaan, ei minkäänlaista mahdollisuutta ryömiä lämpöiseen soppeen. Pakkasta kaikkialla, ja ne lojuivat lumessa, alinomaa oikoen jäykistyneitä lihaksiaan ja lakkaamatta vetäen haikeata sudenvirttään. Aluksi mies ja nainen eivät puhuneet sanaakaan. Palvelustytön aut-t^ tessa Fredan yltä päällysvaatteita Floyd Vanderlip lisäili uuniin puita, ia tytön mentyä sisähuoneeseen hän seisoi kyyryssä lieden ääressä ja sulatteli jäykistynyttä ylähuultaan. Sit-ten hän pyöritti savtrkkeen ja katseli t y l s ä s i Freedaa'tuoksuvan savupilven' läpi. Freda katsahti salaa kel-organiseerasi. herätti naisten tietoisuutta käsittämään heille määrätyt perustuslailliset oikeudet ja taistelemaan niiden oikeuksien saavuttamiseksi. Susanna B. Anthony kuoli korkeassa iässä, 86 vuotiaana ja hänestä puhuttiin yhdeksännentoista vuosisadan suurena uranuurtajana, mutta kuitenkin hänen työnsä oli vasta puoli valmiina. Vuonna 1906 naisten äänioikeus-kysymys oli lamassa ja ainoastaan neljässä valtiossa oli naisille annettu rajoitettu äänioikeus. Kaikki väitteet oli typtu esille, kaikki tosiasiat oli esitetty asian puolesta, mutta esitys oli lakannut olemasta uutuus. Kuitenkin kahdeksan vuoden perästä uusia johtajia oli kehittynyt ja naisten äänioikeusvaatimus alkoi kukoistaa. Naiset ympäri maata nousivat sotaisella vaalikamppanjahuu-dolla, mikä tunnetaan "Susanna K. Anthony Amcndment", naisten äänioikeuden perustuslakilisäys. Hämmästyttävän pian tuli esitys hyväksytyksi Yhdysvaltain yaltioitten lain-laatijakunnissa. Susannan satavuotisena syntymäpäivänä Amerikan naiset menivät ensikerran äänestiimään yleisissä kansallisvaaleissa tasapuoli- .sina kansalaisina niiesten rinnalla. K i r j . J A C K L O N D ON ioa. Keskiyöhön oli jäljellä-puoli tuntia. :Millä keinolla pidättäii mies luonaan? Oliko tau^a vihoissiian hänelle siitä, mitä hän oli tehnyt? Millä tuulella tämä oli? Millä keinolla hän parhaiten saattaisi pitää tästä'huolen? Hän ei epäillyt, ettei kykenisi sitä tekemään. E i , ei! Kyllä hän osasi p i t ä ä miehen luonaan, totisesti — ellei muuten niin kohti tähdätyllä pistoolilla — siksi kunnes Sitka Char-ley oli toimittanut tehtävänsä ja De-vereaux omansa. Oli paljon keinoja, ja hänen tietoisuutensa siitä lisäsi ylenkatsetta, mitä hän tunsi Floyd Vanderlipia kohtaan. Kun hän istui siinä pöydän ääressä p ä ä käden nojassa, hänen ajatuksensa lensi\ät omaan varhaiseen nuoruuteen, sen synkkiin, traagHlisiin, intohimoisiin elämyksiin, ja silmänräpäyksellä hän tunsi halua kertoa miehelle opiksi jotakin tarinastaan. Taivaan luoja! Totisesti olisi ihmis- Ijahmoista eläintä kurjempi se, jota ei voisi pidättää luonaan sellaisella kertomuksella, tarinalla, mikä esitettiin hänen taidollaan, mutta — pah!- Se ei maksanut vaivaa — ei sitä tuskaa, minkä se hänelle tuottaisi . . . Valo c l i aivan oikealla paikallaan, ja tytön ollessa näissä ajatuksissaan, mitkä herättivät hänessä pyhää häveliäisyyt-tä, mies kulutti aikaansa katselemalla hänen läpikuultavan ruusunhohteista pientä korvaansa. Nainen huomasi, e t t ä miehen silmät olivat häneen suunnattuina, piti sitä viittauksena ja käänsi päätään, niin e t t ä toinen näki hänen kasvonsa suoraan profiilissa. Eikä hänen profiilinsa ollut pienin ihme hänen kauneudessaan. Hän ei mahtanut mitään sille, että hänen muotoihinsa oli luotu pelkkää kauneutta, mutta hän oli aikoja sitten oppinut ymmärtämään, e t t ä niin oli asian laita, eikä hän saattanut olla pitämättä huolta siitä, että ne esiintvivät mahdollisimman paljon edukseen, vaikka sellainen olikin tarpeetonta: hän oli ilmankin häikäisevä. Valo alkoi lepattaa. Hän ei voinut tehdä mitään sen vaikuttamatta suloisella, mutta se ei estänyt häntä hiukan vielä auttamasta l u o n t o a , kun hän ojentautui eteenpäin ja viehättävästi niisti lampun pu n ai s t a sydäntä keskeltä keltaista liekkiä. Sitten hän jälleen asetti päänsä käden varaan, ja nyt hän katseli edessään olevaa miestä silmissään miettivä ilme, jollainen ilahduttaa jokaista miestä kauniin naisen katsellessa. Hän ei pitänyt kiirettä keskustelun aloittamisella. Jos miestä miellytti viivyttely, niin miellytti se häntäkin. Miehen oli hyvä olla tuolissaan; h än tyydytti keuhkojaan nikotiinilla ja silmiään naisen kauneudella. Ja huo-reessa oli niin lämpöisiä .ja suloista, kun taas siellä huuhtomopadon luona alkaisi monta jäätävän kylmää tuntia kestävä matka. Hänellä o li tunne, e t tä hänen pitäisi olla vihainen Fredalle tämän tanssiaisissa aikaansaamasta kohtauksesta, mutta hän ei kyennyt tuntemaan vihan tapaistakaan tanssijatarta kohtaan. Olihan sangen todennäköistä, ettei siellä oli- .si tapahtunut minkäänlaista selkkausta, ellei se senkin Mrs. McFee olisi ollut läsnä. Jos hän, Floyd Vanderlip, olisi kuvernöörinä, hän totisesti säätäisi sadan kultaunssin veron kaupun-kikorttelia kohden sille naiselle ja sen kaltaisille ja kaikille muille sielunpe-lastajille ja taivaamluo{seille samalla kertaa. Ja Freda oli todellakin käyt- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-02-01-09
