1951-12-08-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ME AhJD
WAlT JUoT
n-9
ta mittaa silmän-en
lopuksi:
Mutta sano, mitä
inen pahe. nuori
inään voitte voi;-
taas hävitä."
tyydyttävä pelaa-
DBLEEMI
con paiPPi sanoo,
Pvin iiermoja ku-e
ja että hän ei
ifekuvan saaman
'T5mä on hyvin
xxx.
•m
iiumailuja: 'Jaa.
Lisan luo Toron-lin.
Olemme ol-e
ö e n ja nyt siitä
0
1
o
o-o
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 49 — V o i . X V I vuosikerta
"Kirkas totiiaias" esiintjry
Steelton-foaalilla Soossa
CSJ:n Sudburyn osaston näyttelijät
esiint>^ät Sault Ste. Mariassa Steelton-haalilla
ensi lauantaina, t k. 8 p:nä, esittäen
hauskan 3-näytöksisjen näytelmän
"Kirkas totuus". Soon ja ympäristön
suomalaisille on taas mieluisa tuttavuus
nähdä naapurikaupungin näyttelijöitä,
joita tulee oikein vaununlasti.
Tilaisuus alkaa kello 7.30 illalla. Tervetuloa
katsomaan hauskaa näytelmää!
Lauantaina, joulukuun 8 päivänä, 1951
s m r
3 3 4 5 6 7 8
g 10 X M 2 13 14 IS
16 J7 iS Iv) 20 21 22
5^!^. 2520 2:720 29 i o
o
o
o
o
o
o
o
^ Niii mipaivia
e
o
o
o
o
o
i
9—Sunnuntai Anna, Anni
10— Älaanantai Ismo
11— Tiistai Taneli
12— ICesliiviikko Tuovi ^
13— ^Torstai Seija
14—Perjantai Jouko
15— Lauantai Heimo «
• c
M:
Huomattu säveltäjä oiK^
kuollut Yhdysvalloissa
Amerikassa tunnettu säveltäjä Sigmund
Romberg kuoli New Yorkissa
marraskuun 9 pnä 64 vuoden ikäisenä.
Hän on ollut alallaan erittäin tuottoisa,
säveltäen useita ooperoita, operetteja
sekä noin 2,000 laulua, joista jotkut
ovat kaikkialla tunnettuja. Tunnetuimmat
hänen säveltämistään opereteista
ovat "The Student Prince", "Desert
Song", '"Maytime", "Blossomtime" ja
''New Moon".
Romberg oli syntynyt Unkarissa,
mutta saapui Amerikkaan v. 1909. Heti
Amerikkaan saavuttuaan hän alkoi julkaista
sävellyksiään. Hän oli tunnettu
myöskin pianistina ja viulunsoittajana,
toimien yhteen aikaan myöskin orkes-term
johtajana.
Tämä ei ole kovinkaan hauskaa hommaa. Kuva osoittaa kahden pikkupojan naarausta joesta sen jälkeen kun he joutuivaB
Pembrokessa heikkojen jäiden uhreiksi. Hukkuneet olivat 7-vuotias Murray Stewart ja hänen 6-vuotias veljensä Grenville,
Pienokaisten isä nähdään kuvassa särkevän jäätä helpottaakseen naaraustoimintaa äidin katsellessa vieressä.
M I T Ä KURIKKA SANO! SOINTULASTA? Huomattava näytelmä-
KymmeiiysplIkkiuiMsii v©i
Väärin asetettu kymmenyspilkku aiheutti
sen että eräs työmies.Huckelhove-
Dissa A-achenin lähellä sai surmansa ja
insinööri sai maksaa 1,000 saksamnark-taa
sakkoa.
Rakennettaessa 40 jnetrln korkuista
vesitornia oli rakisnnusinsinööri asetta-nialla
kymmenyspilkun väärään paikkaan
ilmoittanut betonilattian paksuudeksi
kymmenennen osan siitä, mitä sen
olisi pitänyt olla. Eräs rakennustyöläinen
astui Mäin valmistetulle lattialle, joka
murtui sillä seurauksella, että mies
menetti henkensä.
Etelä-PolajaBimaalla om *
ollut k®v!a jsilifeisla .
Marraskuun 4 päivää vasten yöllä
nousi pakkanen Etdä-Pohjanmaan järviseudun
pitäjissä aina 15 ast^seen. Vielä
aamulla mitattiin 14 pakkasastetta ja
5 pärvän illaUa oli pakkanen ylittäyt
jälleen 15 astetta, m.m. Alajärven ja
Evijärven pitäjissä.
Kaikki järviseudun järvet olivat mainittuina
päivinä jo va&vasti jäässä, mutta
lunta ei oUut vielä tuHtat.
^oa tämä Ma®i2iisi
Suomeen ilmoitetaan tuodun tänä
^"uonna kahvia pyörein luvuin 10 miljoonaa
kiloa, josta raakaa kahvia
5.847,000 ja paahdettua 123,000 kfloa.
Kahvm puute on lisännyt teen kulutuista,
joka on nyt 5-kertainen sodan
Pelliseen aikaan verrattuna. ^
Kalevan Kansan Siirtokunnan vielä
elossaoleva jäsen mrs. Katri Riksman
(Isoäiti) on lähettänyt Sointulasta
uudelleen julkaistavaksi seuraavan
Matti K^^urikan Suomeen lähettämän
lyhyen kuvauksen siirtokunnasta. Tämä
kirjoitus julkaistim helsinkiläisessä
"Työmiehen Illanvietossa" lokak.
23 pnä 1903. Julkaisemme tämän
kirjoituksen sen 50-v uotispäivän
^ muistoksi kun Nanaimosta lähti jou-luk.
6 pnä 1901 ensimmäinen retkikunta
Malkosaarelle.
"Rauhallista ja onnellista on elämämme
täällä^vaikka jokapäivä taistelemme
vastuksien kanssa. Millom on maa
jäässä, millom on kärsä kipeä. Milloin
sataa katosta sisälle, eikä seppä ole saanut
lämmitys-stouvia vahniiksL Milloin
on kahvi tai sokeri tahi molemmat lopussa.
"Kuitenkin kuulee ystävällistä lakla-tusta.
Omia Kalevan Kansan lauluja
lauletaan kaikkialla, keskustelukokouk-sissa
vallitsee juhlallinen mieliala kun
meillä on nyt suuret määrät lohia suolassa
ja marjamehua (kiusanpensaslientä)
11 suurta tynnyriä. Perunoita on melkoinen
määrä, vaikka ei riittävästi, heiniä
suuri lato täynnä, metsässä loppumaton
määrä riistaa (peuroja, susia y.
m.), merellä hanhia ja sorsia ja tuoretta
kalaa loppumaton määrä.
"Alkaa jo tuntua turvalliselta vaikka
yhtiöllä on velkoja ja niitä maksettaissa
täytyy panna suu säkkiä myöten. (Maksamisesta
siihen aikaan ei voinut olla puhettakaan,
lisää täytyi saada — K . R.)
Aika-lehti rupeaa ilmestymään pian.
Kirjapainoa varten on juuri saatu valmiiksi
pytinki, jossa minulla on yksityishuone,
ikkuna yli Kotilahden, Vancouver-
saaren vuoristoa kohti. Höyrysahamme
valmistaa lautaa ja päreitä minkä
kerkiää. Ja on tiiliruukkikin käynnissä,
vaikka pienellä työvoimalla. T i lavassa
pajassa takovat sepät kaikki kotoiset
työt. Läkkiseppä valmistaa hiki-päässä
minkä ehtii. Räätälit, suutarit,
ovat kaikki omissa hommissaan.
"Monissa paikoissa valmistetaan maa-alueita
uudiisvUjelykselle ja tukkisaltki
yhä markkinoille tukkia kaataa ja höyrykone
veteen kiskoo.
"Häitä on pidetty tuon tuostakin —
oivaan mallim. Lapsia syntyy, poikia
alituisesti, tänä vuonna jo kahdeksan
(Meidän poika oli yhdeksäs, sitten alkoi
tyttörunni — K . R.
"Sunnuntaina on johtokunnan kokous,
johon kaikilla on vapaa pääsy. Iltapäivällä
on keskustelukokous (Ne olivat
unhoittumattomia hetkiä — K . R.)
Lauantaina saunan jälkeen on säännöllisesti
iltama, joissa on esitetty näytelmiä,
laulettu ja karkeloitu. Perjantai-iltoina
on yleinen naisten kokous, joissa
on vallinnut sangen ilahduttava hyvää
lupaava mieliala. Kun vastukset ovat
täältä karkoittaneet riitelijät ja muut
kelvottomat ainekset niin on seuramme
huomattavasti puhdistunut.
"Koulua lapsille pitää oma naisopet-tajatar
(Lempi M3rrtti) suomeksi.
"Väkeä on koko joukko kolmattasataa,
en tiedä lukumäärää tarkalleen.
Luonnonrikkaudet ovat täällä rajattomat
kun vaan olisi kylliksi taitoa niiden
hyväksi käyttämiseen. Hummereita ja
esitys Torontossa
T.k. 16 p:nä kello 4 ip. esitetään Torontossa
Don-haalilla 3-osainen yhteiskunnallinen
murhenäytelmä "Isäin pahat
teot". Näytelmän on kirjoittanut^
tunnettu suomalainen näytelmäkirjailija
Eero Alpi. Näytelmä käsittelee ikivanhaa
kysymystä, joka on tuottanut
päänvaivaa yhteiskuntajärjestelmämme
alusta lähtien ja se osoittaa, mihin
rä tähän kysymykseen suhtautuminen
johtaa.
Näytelmän on ohjannut T. Kiviranta
ja lavastuksesta huolehtii V. Kähärä.
Kakki roolit ovat hyvissä käsissä.
Historlalliinesi asiakirja
Kun Yhdysvaltain valtiotalon ullakkoa
siivottiin, löydettiin sieltä äskettäin
eräs arvokas historiallinen asiakirja.
Täipä asiakirja on brittiläisten tekemä
rauhantarjotis y. 17 7S, jolloin sota oli
näiden kahden-maan kesken täydessä
käynnissä. Asiakirjan olivat allekirjoittaneet
kuningas Yrjö III valtuuttamana
sir Henry Clinton, brittiläisten joukkojen
komentaja, sekä Carlislen kreivi ja
William Eden.
Asialcirja oli liimattu pahville.
obtereita on helposti saatavana mutta
tuskin niistä kukaan välittää^ joskus
poiklceustapauksissa huvikseen kokoilevat.
"Lehmiä on 14 lypsävää ja joukko vasikoita."
4i o * ^
Edelläolevan johdosta on "Isoäiti"
kirjoittanut seuraavaan tapaan:
(Jatkuu kuudenneUa sivulla)
4
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 8, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-12-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511208 |
Description
| Title | 1951-12-08-01 |
| OCR text | ME AhJD WAlT JUoT n-9 ta mittaa silmän-en lopuksi: Mutta sano, mitä inen pahe. nuori inään voitte voi;- taas hävitä." tyydyttävä pelaa- DBLEEMI con paiPPi sanoo, Pvin iiermoja ku-e ja että hän ei ifekuvan saaman 'T5mä on hyvin xxx. •m iiumailuja: 'Jaa. Lisan luo Toron-lin. Olemme ol-e ö e n ja nyt siitä 0 1 o o-o KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 49 — V o i . X V I vuosikerta "Kirkas totiiaias" esiintjry Steelton-foaalilla Soossa CSJ:n Sudburyn osaston näyttelijät esiint>^ät Sault Ste. Mariassa Steelton-haalilla ensi lauantaina, t k. 8 p:nä, esittäen hauskan 3-näytöksisjen näytelmän "Kirkas totuus". Soon ja ympäristön suomalaisille on taas mieluisa tuttavuus nähdä naapurikaupungin näyttelijöitä, joita tulee oikein vaununlasti. Tilaisuus alkaa kello 7.30 illalla. Tervetuloa katsomaan hauskaa näytelmää! Lauantaina, joulukuun 8 päivänä, 1951 s m r 3 3 4 5 6 7 8 g 10 X M 2 13 14 IS 16 J7 iS Iv) 20 21 22 5^!^. 2520 2:720 29 i o o o o o o o o ^ Niii mipaivia e o o o o o i 9—Sunnuntai Anna, Anni 10— Älaanantai Ismo 11— Tiistai Taneli 12— ICesliiviikko Tuovi ^ 13— ^Torstai Seija 14—Perjantai Jouko 15— Lauantai Heimo « • c M: Huomattu säveltäjä oiK^ kuollut Yhdysvalloissa Amerikassa tunnettu säveltäjä Sigmund Romberg kuoli New Yorkissa marraskuun 9 pnä 64 vuoden ikäisenä. Hän on ollut alallaan erittäin tuottoisa, säveltäen useita ooperoita, operetteja sekä noin 2,000 laulua, joista jotkut ovat kaikkialla tunnettuja. Tunnetuimmat hänen säveltämistään opereteista ovat "The Student Prince", "Desert Song", '"Maytime", "Blossomtime" ja ''New Moon". Romberg oli syntynyt Unkarissa, mutta saapui Amerikkaan v. 1909. Heti Amerikkaan saavuttuaan hän alkoi julkaista sävellyksiään. Hän oli tunnettu myöskin pianistina ja viulunsoittajana, toimien yhteen aikaan myöskin orkes-term johtajana. Tämä ei ole kovinkaan hauskaa hommaa. Kuva osoittaa kahden pikkupojan naarausta joesta sen jälkeen kun he joutuivaB Pembrokessa heikkojen jäiden uhreiksi. Hukkuneet olivat 7-vuotias Murray Stewart ja hänen 6-vuotias veljensä Grenville, Pienokaisten isä nähdään kuvassa särkevän jäätä helpottaakseen naaraustoimintaa äidin katsellessa vieressä. M I T Ä KURIKKA SANO! SOINTULASTA? Huomattava näytelmä- KymmeiiysplIkkiuiMsii v©i Väärin asetettu kymmenyspilkku aiheutti sen että eräs työmies.Huckelhove- Dissa A-achenin lähellä sai surmansa ja insinööri sai maksaa 1,000 saksamnark-taa sakkoa. Rakennettaessa 40 jnetrln korkuista vesitornia oli rakisnnusinsinööri asetta-nialla kymmenyspilkun väärään paikkaan ilmoittanut betonilattian paksuudeksi kymmenennen osan siitä, mitä sen olisi pitänyt olla. Eräs rakennustyöläinen astui Mäin valmistetulle lattialle, joka murtui sillä seurauksella, että mies menetti henkensä. Etelä-PolajaBimaalla om * ollut k®v!a jsilifeisla . Marraskuun 4 päivää vasten yöllä nousi pakkanen Etdä-Pohjanmaan järviseudun pitäjissä aina 15 ast^seen. Vielä aamulla mitattiin 14 pakkasastetta ja 5 pärvän illaUa oli pakkanen ylittäyt jälleen 15 astetta, m.m. Alajärven ja Evijärven pitäjissä. Kaikki järviseudun järvet olivat mainittuina päivinä jo va&vasti jäässä, mutta lunta ei oUut vielä tuHtat. ^oa tämä Ma®i2iisi Suomeen ilmoitetaan tuodun tänä ^"uonna kahvia pyörein luvuin 10 miljoonaa kiloa, josta raakaa kahvia 5.847,000 ja paahdettua 123,000 kfloa. Kahvm puute on lisännyt teen kulutuista, joka on nyt 5-kertainen sodan Pelliseen aikaan verrattuna. ^ Kalevan Kansan Siirtokunnan vielä elossaoleva jäsen mrs. Katri Riksman (Isoäiti) on lähettänyt Sointulasta uudelleen julkaistavaksi seuraavan Matti K^^urikan Suomeen lähettämän lyhyen kuvauksen siirtokunnasta. Tämä kirjoitus julkaistim helsinkiläisessä "Työmiehen Illanvietossa" lokak. 23 pnä 1903. Julkaisemme tämän kirjoituksen sen 50-v uotispäivän ^ muistoksi kun Nanaimosta lähti jou-luk. 6 pnä 1901 ensimmäinen retkikunta Malkosaarelle. "Rauhallista ja onnellista on elämämme täällä^vaikka jokapäivä taistelemme vastuksien kanssa. Millom on maa jäässä, millom on kärsä kipeä. Milloin sataa katosta sisälle, eikä seppä ole saanut lämmitys-stouvia vahniiksL Milloin on kahvi tai sokeri tahi molemmat lopussa. "Kuitenkin kuulee ystävällistä lakla-tusta. Omia Kalevan Kansan lauluja lauletaan kaikkialla, keskustelukokouk-sissa vallitsee juhlallinen mieliala kun meillä on nyt suuret määrät lohia suolassa ja marjamehua (kiusanpensaslientä) 11 suurta tynnyriä. Perunoita on melkoinen määrä, vaikka ei riittävästi, heiniä suuri lato täynnä, metsässä loppumaton määrä riistaa (peuroja, susia y. m.), merellä hanhia ja sorsia ja tuoretta kalaa loppumaton määrä. "Alkaa jo tuntua turvalliselta vaikka yhtiöllä on velkoja ja niitä maksettaissa täytyy panna suu säkkiä myöten. (Maksamisesta siihen aikaan ei voinut olla puhettakaan, lisää täytyi saada — K . R.) Aika-lehti rupeaa ilmestymään pian. Kirjapainoa varten on juuri saatu valmiiksi pytinki, jossa minulla on yksityishuone, ikkuna yli Kotilahden, Vancouver- saaren vuoristoa kohti. Höyrysahamme valmistaa lautaa ja päreitä minkä kerkiää. Ja on tiiliruukkikin käynnissä, vaikka pienellä työvoimalla. T i lavassa pajassa takovat sepät kaikki kotoiset työt. Läkkiseppä valmistaa hiki-päässä minkä ehtii. Räätälit, suutarit, ovat kaikki omissa hommissaan. "Monissa paikoissa valmistetaan maa-alueita uudiisvUjelykselle ja tukkisaltki yhä markkinoille tukkia kaataa ja höyrykone veteen kiskoo. "Häitä on pidetty tuon tuostakin — oivaan mallim. Lapsia syntyy, poikia alituisesti, tänä vuonna jo kahdeksan (Meidän poika oli yhdeksäs, sitten alkoi tyttörunni — K . R. "Sunnuntaina on johtokunnan kokous, johon kaikilla on vapaa pääsy. Iltapäivällä on keskustelukokous (Ne olivat unhoittumattomia hetkiä — K . R.) Lauantaina saunan jälkeen on säännöllisesti iltama, joissa on esitetty näytelmiä, laulettu ja karkeloitu. Perjantai-iltoina on yleinen naisten kokous, joissa on vallinnut sangen ilahduttava hyvää lupaava mieliala. Kun vastukset ovat täältä karkoittaneet riitelijät ja muut kelvottomat ainekset niin on seuramme huomattavasti puhdistunut. "Koulua lapsille pitää oma naisopet-tajatar (Lempi M3rrtti) suomeksi. "Väkeä on koko joukko kolmattasataa, en tiedä lukumäärää tarkalleen. Luonnonrikkaudet ovat täällä rajattomat kun vaan olisi kylliksi taitoa niiden hyväksi käyttämiseen. Hummereita ja esitys Torontossa T.k. 16 p:nä kello 4 ip. esitetään Torontossa Don-haalilla 3-osainen yhteiskunnallinen murhenäytelmä "Isäin pahat teot". Näytelmän on kirjoittanut^ tunnettu suomalainen näytelmäkirjailija Eero Alpi. Näytelmä käsittelee ikivanhaa kysymystä, joka on tuottanut päänvaivaa yhteiskuntajärjestelmämme alusta lähtien ja se osoittaa, mihin rä tähän kysymykseen suhtautuminen johtaa. Näytelmän on ohjannut T. Kiviranta ja lavastuksesta huolehtii V. Kähärä. Kakki roolit ovat hyvissä käsissä. Historlalliinesi asiakirja Kun Yhdysvaltain valtiotalon ullakkoa siivottiin, löydettiin sieltä äskettäin eräs arvokas historiallinen asiakirja. Täipä asiakirja on brittiläisten tekemä rauhantarjotis y. 17 7S, jolloin sota oli näiden kahden-maan kesken täydessä käynnissä. Asiakirjan olivat allekirjoittaneet kuningas Yrjö III valtuuttamana sir Henry Clinton, brittiläisten joukkojen komentaja, sekä Carlislen kreivi ja William Eden. Asialcirja oli liimattu pahville. obtereita on helposti saatavana mutta tuskin niistä kukaan välittää^ joskus poiklceustapauksissa huvikseen kokoilevat. "Lehmiä on 14 lypsävää ja joukko vasikoita." 4i o * ^ Edelläolevan johdosta on "Isoäiti" kirjoittanut seuraavaan tapaan: (Jatkuu kuudenneUa sivulla) 4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-08-01
