1954-08-07-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
yhtään uAve» oUut kulunut flman, ettei
joku kn4^mt9^wknmm
gissanune. iOn tifltt idfflgrt Inraliiista
näyttdij9^ ja I n i N ^ , . . WB& nyt?
<£i, p—uyy&en,mky ketään muita kuin
taitotemppiiliijoita tai posetihrinsoitta-jia.
£i miiikäänhitfU esteettistä nautintoa
. . . AsumBie kuin mef^ssä. Niin.
{Muistatteko^ UU$n yHiäiiyytenne, erästä
italialaista näyttelijää? I^ikä hänen
nimensä nyt oiikaan . . . sellainen pitkä,
tununa aiies... Niin! Luidgi Ernesto de
(Pudgiero . .*. Ihmeellisen lahjakas mies.
Ja miten voimakas ääni hänellä olikaan!
Kun hän lausui vain yhden sanan, niin
koko teatteri vapisi. Af inun Anjutoshka-ni
myötäyaikutti suuresti hänen esiintymisiinsä.
Hän oli hankkinut teatterin ja
myynyt liput kymmeneen näytöliseen .'..
Italialainen antoi hänelle oppitunteja
lausunnassa ja mimiikissä. Sydämellinen
ihminen. Hän kävi täällä . . . noin
kaksitoista vuotta sitten . . . E i , ei pidä *
paikkaansa! Noin kymmenen vuotta sitten
. . . A^jutoshka, kuinka vanha meidän
Ninamme on?
— Täyttää kohta kymmenen, — huutaa
.Anna Pavlovna työhuoneestaan. —
Mitä sitten? ^
— Ei mitään, kultaseni, kysyin muuten
vain . . . Hyviä laulajia on myöskin
käynyt täällä. Muistatteko tenori di
grazia Priliptschiniä? Miellyttävä ihminen.
Ja hauskannäköinen. Vaalea . . . i l -
mehikkäät k.irvot . . . pariisilainen käytös
. . . 'Entä ääni, teidän ylhäisyytenne
. . . Yksi vika «vain oli — jotkut nuotit
hän lauloi vatsallaan ja "re"n kurkkuäänellä,
muuten oli kaikki hyvin. Hän
kertoi opetelleensa Tamberlikin luona.
Me .Anjutoshkan kanssa hankimme hänelle
salin Seurahuoneella ja kiitokseksi
siitä hän lauloi meille päivin ja öin . . .
Opetti Anjutoshkaakin laulamaan. Kävi
hän täällä muistan sen arvan selvästi,
suur-paaston aikana noin . . . kaksitoista
vuotta sitten. E i , enenunän . . .
kas vain kunmuisti alkaa pettää. Anju-toshka,
kuinka vanha Xadjenkamme
on?
MARIA JOTUNI:
ERIIKA
SOTTO täytä »varan salin. Vaa-ktttnaiaporvct
liikkuivat ja asettuivat
tanssia räten.
Serkukset Anna ja £ruka kulkivat
käsikkäm salin poackL
''-Näitkö sinä hänet, 'Eriata?"
"Kenet?"
^'Sulhasesi." '
"Entisen, tasoitat. Älä pelkää, ei
minua haittaa, jos hän on täällä."
"(Minä kärsin, kun en tiennyt, miksi
se tapahtu'."
"Rakas."
EriJkan ääni oli varma ja lämmin. Se
oli ^is ollut tuskaton leikkaus.
"Näen, että tahtoisit tietää, Anna.
Kysy vain. Minulta voi kysyä, tahi minä
sanon suoraan, siinä ei ollut — ' musiikki-
sotki hänen äänensä niin, että hänen
täytyi kumartua ja kuiskata .\nnan
korvaan: "siinä ei ollut sitä, jota sanovat
rakkauddksi." • .
Sitä sanoessaan näytti hän saaneen
tulipalossa kärsineiden hj^äksi?
—Minä vuonna se olikaan?
— E i kovinkaan kauan sitten. Vuonna
. . 79, e» . 80 luulisin. Hetkinen,
kuinka vanha teidän Vanjanne on? *
— Viisi vuotta. — huutaa Anna "Pavlovna
työhuoneesta.
— No niin, se oli siis kuusi vuotta
sitten. Niin, silloin oli aikoja. Eivät nykyajan
ihmiset osaa sillä tavoin elää ja
huvitella. Tuli on sammunut... —
Lopnev ja Scharamykin vaipuvat
mietteisim. Kytevä halko leimahtaa viimeisen
kerran ja hiillos tummenee.
kiinni joitakin ajatiduesta. Katse kic-kastuL
Omitainea valo VukuOiii äaaen
kasvoSleen, niinkuin ihana näky olisi
hänen sBmiensa oid kiitiinyt.
"Minä tiesin sen."
"Äiti olisi tahtonut ja olisihan se
saanut t^>ahtua."
"Ei, ei saanut."
"Se tapahtuu kuitenkin joskus."
"Sinä et saa."
"Vaan jos täytyy."
• He olivat joutuneet salin perälle, jossa
äiti ja-Äsaret istuivat.
"Katso, äiti näyttää vielä niin nuoretta",
kuiskasi Eriika, "voisi vielä
vaikka itsekin —"
"Eriika —"
""Eläke isän jälkeen on liism pieni näin
monelle."
Kun he istuutuivat, tunsi Eriika kuinka
äiti tarkasti hänen kasvojansa. Hän
tiesi äidin huolen. Eriika alkoi näyttää
kuluneelta ja vanhalta. Häntä oli vaikeampi
jo kaupaksi saada. Mutta äidin
ei tarvinnut huolehtia. Hän tahtoi ponnistaa,
hän osasi miellyttää ja vetää puoleensa,
jos tahtoi, ja hän tahtoi tehdä
valinnan viisaasti, saavuttaa, mitä äiti
mitä hän itsekm nyt tahtoi. Sillä kun
hän purki entisen kihlauksensa, joka oli
äitiä ja sisaria ajatellen tehty, ja kun
CU
purkamista oli
PM ja neuvoa äidUtä, olj jZ
"Jos et voi tämän kanssa,«
kottaa, se olisi väärin. A f ^
nutm kuitenkin, rakas Upsl-
"YnuBärrän,'
'Sinä olet järkevä."
"Kyllä, äiU."
Se oli lupaus, joka hanti ~
vdvoitti, niin kauan kuia
leipää söi ja toisen palvelijat ^-
veliyat.
Ja äiti oli oikeassa. Hän oU
keassa. Riippumattomuutu ja
•Eriika kaipasi. Hän oli saanut
nuden puutetta. Xyt täytji sufi
loppu.
Äiti oli oikeassa. Ei auttannt
kuin viisasti mennä. Rakkaus oK
syystavaraa, jota ei kannattanut"
liuomioon ottaa eikä odottaa.
Hän ymmärsi sen. eikä hän w,
odottanutkaan, mutta häntä ka
kuitenkin hiukan, mikä lienee
roittanut.
Kun hän katseli salin häikä"
meutta ja kuunteli puheen ke^-"
hinaa, joka pehmeänä ja hy\'
upposi sävelten mahtaviin aaltoihi
nui liänen mielensä alakuloiseksi..
"Anna", kuiskasi hän serk
KIITOS
SjdlUneUinenkUtos ImikiUe suJculaisUle ja ystäville siitä tosiyllätyksestä.
järjestitte mxUÖMune SS-vihUxnäpftiviSinnie niuistoksi heinäkuun 25 p:ni
Kiitämme Icaikista rahalahjoista, petinpeitosta. kuUste. syömisistä ja yiz
ja kalkista hertcuiaU. sekä onnittalusäflcedstä, joita saimme vastaanottaa,
erikoisesti haluamme kiittää homman alkuunpanijoita, kerääjiä ja nutä'
jotka aikansa, aineensa ja tyBeask uhrasivat tämän jublan hyväksi.
Se oli todella täydellinen yllätys. Jota kiitollisuudella muistelemme
loppuun asti.
MANDA i a ANTTI AALTO
McFARLANE LAKE ONT
Kaksitoista.
Kaksitoista siihen lisää kym-menen
kuukautta . . Niin, todellakin,
kolmetoista vuotta sitten. Ennen oli kaupungissa
elämäkin vilkkaampaa. Esimerkiksi
kaikki nuo hyväntekeväisyysil-lat
. . . iMiten viehättäviä iltoja meillii
ennen olikaan! Ihanaa 1 Siellä lauleltiin
ja soitettiirx ia luettiin . . . Turkkilais-sodan
jälkeen, muistaakseni^ majailivat
kaupungissamme turkkilaiset sotavangit.
Anjutoshka oli järjestänyt illanvieton
'haavoittuneiden hyväksi. Tuhatsata ruplaa
saatiin keräyksessä . . . Turkkilaiset
upseerit olKat aivan hulluina .Anjutoshkan
lauluun, suutelivat aina hänen
käsiään. He he! Kiitollista kansaa, vaikka
ovatkin aasialaisia. Illanvietto oli
niin onnistunut että,^i^okaa tai älkää,
kirjoitin siitä päiväkirjaanikin. Se oli
muistaakseni vuonna . . 76, e i . . 77 . . .
E i ! Odottakaahan, milloin turkkilaiset
majailivat täällä? Anjutoshka, kuinka
vanha meidän Ko^nkanune on?
— Olen seitsemän vuotta vanha, isä,
— sanoo Kolja, tumma poika, jolla on
tavattoman ruskea iho ja hiilenmusta
tukka.
— Niin, olemme vanhentuneet. Ja
entinen tarmokkuuskin on poissa. —
sanoo Lopnev huoahtaen. — Siinä se
on . . . vanhuus, nähkääs. Uusia aloittelijoita
ei ole ja entiset ovat vanhentuneet.
Entinen tuli on poissa. Nuorena
ollessani en voinut sietiiä nähdä seurapiirien
ikärv^rvän . . . d i n teidän Anna
Psvlovnanne ensimäinen apulainen. Jätin
aina kaikki omat asiani sikseeb, jos
piti järjestää hyväntekeväisyysillanviet-to
tai arpajaiset tai tukea vierailevaa
kuuluisuutta. Eräänä talvena, muistaakseni,
hoHimailin ja puuhailin niin paljon,
että sairmstuui. Eft omdida koskaan sitä
talvctl MuisUtteko mfflaiaen näytehnän
«M^^^^^^ kanasi
fennia
P 107
F 108
P 109
P 110
p m
P 112
P 113
LEVYUUTUUDET!
Suositun hanuritaiteilijan .
PAUL NORRBACKAAN
soittamat uudet levjrt ovat nyt saatavana.
Uudet Fennia-levyt ovat seuraavat:
Kesäillan valasi, säv. Merikanto, sov. Paul Norrljack
non siivin, jenkka, SÄV. Paul Norrback
Lumoava hetki, tango, säv. Paul Ndnl}ack
Kulkurin valssi, sov. Paul Norrbadc
Itämainen tunnelma, säv. Paul Norrback
Polkka sikermä No. 1, sov. P^ul Norrback
«
Bloor Street lUmmba, säv. Paul Norrback
Kotia muistellessa, valssi, säv. Paul Norrback
Suomalainen kansanlaulu sikermä No. 2, sov. Norrback
or kaunis kesäilta, lauL Lauri Laine, säest. Norrback
Lapsuuden koti, lauL Lauri Laine, säest. Norrback
Rakkauden hymy, tango, säv. Pietro Frosini
Metsän kukka, jeijkka, sov. Paul Norrback
Mustalaislaulaja, säv. P'. de Sarasate. sov. Norrback
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa
HINTA $1.25 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
Postitilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä. ^ TlUtkaa cÄritteeUa:
VAPAUS PUBLISHING Cp. LTD.
LeijoHM-, Fennia- ja Beaver-Uvyjen tukku- ja vähittäismyyjät Canadassa.
P. a BOX fi9 SUDBUBT. ONTARIO
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 7, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-08-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540807 |
Description
| Title | 1954-08-07-10 |
| OCR text | yhtään uAve» oUut kulunut flman, ettei joku kn4^mt9^wknmm gissanune. iOn tifltt idfflgrt Inraliiista näyttdij9^ ja I n i N ^ , . . WB& nyt? <£i, p—uyy&en,mky ketään muita kuin taitotemppiiliijoita tai posetihrinsoitta-jia. £i miiikäänhitfU esteettistä nautintoa . . . AsumBie kuin mef^ssä. Niin. {Muistatteko^ UU$n yHiäiiyytenne, erästä italialaista näyttelijää? I^ikä hänen nimensä nyt oiikaan . . . sellainen pitkä, tununa aiies... Niin! Luidgi Ernesto de (Pudgiero . .*. Ihmeellisen lahjakas mies. Ja miten voimakas ääni hänellä olikaan! Kun hän lausui vain yhden sanan, niin koko teatteri vapisi. Af inun Anjutoshka-ni myötäyaikutti suuresti hänen esiintymisiinsä. Hän oli hankkinut teatterin ja myynyt liput kymmeneen näytöliseen .'.. Italialainen antoi hänelle oppitunteja lausunnassa ja mimiikissä. Sydämellinen ihminen. Hän kävi täällä . . . noin kaksitoista vuotta sitten . . . E i , ei pidä * paikkaansa! Noin kymmenen vuotta sitten . . . A^jutoshka, kuinka vanha meidän Ninamme on? — Täyttää kohta kymmenen, — huutaa .Anna Pavlovna työhuoneestaan. — Mitä sitten? ^ — Ei mitään, kultaseni, kysyin muuten vain . . . Hyviä laulajia on myöskin käynyt täällä. Muistatteko tenori di grazia Priliptschiniä? Miellyttävä ihminen. Ja hauskannäköinen. Vaalea . . . i l - mehikkäät k.irvot . . . pariisilainen käytös . . . 'Entä ääni, teidän ylhäisyytenne . . . Yksi vika «vain oli — jotkut nuotit hän lauloi vatsallaan ja "re"n kurkkuäänellä, muuten oli kaikki hyvin. Hän kertoi opetelleensa Tamberlikin luona. Me .Anjutoshkan kanssa hankimme hänelle salin Seurahuoneella ja kiitokseksi siitä hän lauloi meille päivin ja öin . . . Opetti Anjutoshkaakin laulamaan. Kävi hän täällä muistan sen arvan selvästi, suur-paaston aikana noin . . . kaksitoista vuotta sitten. E i , enenunän . . . kas vain kunmuisti alkaa pettää. Anju-toshka, kuinka vanha Xadjenkamme on? MARIA JOTUNI: ERIIKA SOTTO täytä »varan salin. Vaa-ktttnaiaporvct liikkuivat ja asettuivat tanssia räten. Serkukset Anna ja £ruka kulkivat käsikkäm salin poackL ''-Näitkö sinä hänet, 'Eriata?" "Kenet?" ^'Sulhasesi." ' "Entisen, tasoitat. Älä pelkää, ei minua haittaa, jos hän on täällä." "(Minä kärsin, kun en tiennyt, miksi se tapahtu'." "Rakas." EriJkan ääni oli varma ja lämmin. Se oli ^is ollut tuskaton leikkaus. "Näen, että tahtoisit tietää, Anna. Kysy vain. Minulta voi kysyä, tahi minä sanon suoraan, siinä ei ollut — ' musiikki- sotki hänen äänensä niin, että hänen täytyi kumartua ja kuiskata .\nnan korvaan: "siinä ei ollut sitä, jota sanovat rakkauddksi." • . Sitä sanoessaan näytti hän saaneen tulipalossa kärsineiden hj^äksi? —Minä vuonna se olikaan? — E i kovinkaan kauan sitten. Vuonna . . 79, e» . 80 luulisin. Hetkinen, kuinka vanha teidän Vanjanne on? * — Viisi vuotta. — huutaa Anna "Pavlovna työhuoneesta. — No niin, se oli siis kuusi vuotta sitten. Niin, silloin oli aikoja. Eivät nykyajan ihmiset osaa sillä tavoin elää ja huvitella. Tuli on sammunut... — Lopnev ja Scharamykin vaipuvat mietteisim. Kytevä halko leimahtaa viimeisen kerran ja hiillos tummenee. kiinni joitakin ajatiduesta. Katse kic-kastuL Omitainea valo VukuOiii äaaen kasvoSleen, niinkuin ihana näky olisi hänen sBmiensa oid kiitiinyt. "Minä tiesin sen." "Äiti olisi tahtonut ja olisihan se saanut t^>ahtua." "Ei, ei saanut." "Se tapahtuu kuitenkin joskus." "Sinä et saa." "Vaan jos täytyy." • He olivat joutuneet salin perälle, jossa äiti ja-Äsaret istuivat. "Katso, äiti näyttää vielä niin nuoretta", kuiskasi Eriika, "voisi vielä vaikka itsekin —" "Eriika —" ""Eläke isän jälkeen on liism pieni näin monelle." Kun he istuutuivat, tunsi Eriika kuinka äiti tarkasti hänen kasvojansa. Hän tiesi äidin huolen. Eriika alkoi näyttää kuluneelta ja vanhalta. Häntä oli vaikeampi jo kaupaksi saada. Mutta äidin ei tarvinnut huolehtia. Hän tahtoi ponnistaa, hän osasi miellyttää ja vetää puoleensa, jos tahtoi, ja hän tahtoi tehdä valinnan viisaasti, saavuttaa, mitä äiti mitä hän itsekm nyt tahtoi. Sillä kun hän purki entisen kihlauksensa, joka oli äitiä ja sisaria ajatellen tehty, ja kun CU purkamista oli PM ja neuvoa äidUtä, olj jZ "Jos et voi tämän kanssa,« kottaa, se olisi väärin. A f ^ nutm kuitenkin, rakas Upsl- "YnuBärrän,' 'Sinä olet järkevä." "Kyllä, äiU." Se oli lupaus, joka hanti ~ vdvoitti, niin kauan kuia leipää söi ja toisen palvelijat ^- veliyat. Ja äiti oli oikeassa. Hän oU keassa. Riippumattomuutu ja •Eriika kaipasi. Hän oli saanut nuden puutetta. Xyt täytji sufi loppu. Äiti oli oikeassa. Ei auttannt kuin viisasti mennä. Rakkaus oK syystavaraa, jota ei kannattanut" liuomioon ottaa eikä odottaa. Hän ymmärsi sen. eikä hän w, odottanutkaan, mutta häntä ka kuitenkin hiukan, mikä lienee roittanut. Kun hän katseli salin häikä" meutta ja kuunteli puheen ke^-" hinaa, joka pehmeänä ja hy\' upposi sävelten mahtaviin aaltoihi nui liänen mielensä alakuloiseksi.. "Anna", kuiskasi hän serk KIITOS SjdlUneUinenkUtos ImikiUe suJculaisUle ja ystäville siitä tosiyllätyksestä. järjestitte mxUÖMune SS-vihUxnäpftiviSinnie niuistoksi heinäkuun 25 p:ni Kiitämme Icaikista rahalahjoista, petinpeitosta. kuUste. syömisistä ja yiz ja kalkista hertcuiaU. sekä onnittalusäflcedstä, joita saimme vastaanottaa, erikoisesti haluamme kiittää homman alkuunpanijoita, kerääjiä ja nutä' jotka aikansa, aineensa ja tyBeask uhrasivat tämän jublan hyväksi. Se oli todella täydellinen yllätys. Jota kiitollisuudella muistelemme loppuun asti. MANDA i a ANTTI AALTO McFARLANE LAKE ONT Kaksitoista. Kaksitoista siihen lisää kym-menen kuukautta . . Niin, todellakin, kolmetoista vuotta sitten. Ennen oli kaupungissa elämäkin vilkkaampaa. Esimerkiksi kaikki nuo hyväntekeväisyysil-lat . . . iMiten viehättäviä iltoja meillii ennen olikaan! Ihanaa 1 Siellä lauleltiin ja soitettiirx ia luettiin . . . Turkkilais-sodan jälkeen, muistaakseni^ majailivat kaupungissamme turkkilaiset sotavangit. Anjutoshka oli järjestänyt illanvieton 'haavoittuneiden hyväksi. Tuhatsata ruplaa saatiin keräyksessä . . . Turkkilaiset upseerit olKat aivan hulluina .Anjutoshkan lauluun, suutelivat aina hänen käsiään. He he! Kiitollista kansaa, vaikka ovatkin aasialaisia. Illanvietto oli niin onnistunut että,^i^okaa tai älkää, kirjoitin siitä päiväkirjaanikin. Se oli muistaakseni vuonna . . 76, e i . . 77 . . . E i ! Odottakaahan, milloin turkkilaiset majailivat täällä? Anjutoshka, kuinka vanha meidän Ko^nkanune on? — Olen seitsemän vuotta vanha, isä, — sanoo Kolja, tumma poika, jolla on tavattoman ruskea iho ja hiilenmusta tukka. — Niin, olemme vanhentuneet. Ja entinen tarmokkuuskin on poissa. — sanoo Lopnev huoahtaen. — Siinä se on . . . vanhuus, nähkääs. Uusia aloittelijoita ei ole ja entiset ovat vanhentuneet. Entinen tuli on poissa. Nuorena ollessani en voinut sietiiä nähdä seurapiirien ikärv^rvän . . . d i n teidän Anna Psvlovnanne ensimäinen apulainen. Jätin aina kaikki omat asiani sikseeb, jos piti järjestää hyväntekeväisyysillanviet-to tai arpajaiset tai tukea vierailevaa kuuluisuutta. Eräänä talvena, muistaakseni, hoHimailin ja puuhailin niin paljon, että sairmstuui. Eft omdida koskaan sitä talvctl MuisUtteko mfflaiaen näytehnän «M^^^^^^ kanasi fennia P 107 F 108 P 109 P 110 p m P 112 P 113 LEVYUUTUUDET! Suositun hanuritaiteilijan . PAUL NORRBACKAAN soittamat uudet levjrt ovat nyt saatavana. Uudet Fennia-levyt ovat seuraavat: Kesäillan valasi, säv. Merikanto, sov. Paul Norrljack non siivin, jenkka, SÄV. Paul Norrback Lumoava hetki, tango, säv. Paul Ndnl}ack Kulkurin valssi, sov. Paul Norrbadc Itämainen tunnelma, säv. Paul Norrback Polkka sikermä No. 1, sov. P^ul Norrback « Bloor Street lUmmba, säv. Paul Norrback Kotia muistellessa, valssi, säv. Paul Norrback Suomalainen kansanlaulu sikermä No. 2, sov. Norrback or kaunis kesäilta, lauL Lauri Laine, säest. Norrback Lapsuuden koti, lauL Lauri Laine, säest. Norrback Rakkauden hymy, tango, säv. Pietro Frosini Metsän kukka, jeijkka, sov. Paul Norrback Mustalaislaulaja, säv. P'. de Sarasate. sov. Norrback Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa HINTA $1.25 KPL. (Ostajan maksettava lähetyskulut) Postitilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä. ^ TlUtkaa cÄritteeUa: VAPAUS PUBLISHING Cp. LTD. LeijoHM-, Fennia- ja Beaver-Uvyjen tukku- ja vähittäismyyjät Canadassa. P. a BOX fi9 SUDBUBT. ONTARIO |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-08-07-10
