Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 24, 1956

              (KAUXOKIRJAUJXEX VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnisli literary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street "VVest, Sudbury. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
. YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . $5.00
6 kuukautta 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta . . $4.00
6 kuukautta 2.25
3 kuukautta .. .1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta .... $5.50 6 kuukautta . $3.00
IliMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemänilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
on lähetettävä maksu etukäteen.
Limited. 100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Kaikilltr yhteinen ja kaikille ihmisille läheinen kysymys
on kysymys rauhan turvaamisesta. Kysymys rauhan turvaa-
•misesta ei ole A'ain jonkin puolueen tai aat.^suunnan asia.
vaan on s<i karkille tavallisille ihmisille yhtä tärkeä, sillä ny-l;
yisellä atoniikaudella koTc» ihmiskunnan elämä on siitä
riippuvainen. -Näin ollen raijihan takaamiseen tähtäävät
pyrkimyk?N't ja toiiiienpiieet ovatkin löytäneet kannattajia
!l>aik'kien aate.suuntie,u keskuudessa ja myöskin uskovaisten
kuten uskottomienkin keskuudessa. Vain pieni ihmiskunnan
o.sa, tosin hyvin vaikutusvaltainen osa, pyrkii edelleenkin
ylläpitämään vihamielisyyttä kansoj.n välillä ja levittää, kä­sitystä,
että 'UKuiilman on valmistauduttava uuteen entistä
J<auheampaan ja ehkä koko imaailinan sivistyksen tuhoavaan
iidtaan.
\'aikka Liekki onkin .sellainen lehti, että se ei millään
niuotoa sekaannu puolueryhmittymi.>n välisiin riitoihin, eikä
esiinny minkään puolueen äänenkannattajana, niin rauhan
jjsiaan nähden se ei ole puolueeton. Rauhan asia on kaikille
jnaailman ihmisille elinkysymys, onnellisen tukvaisuuden pe-ru.
sehto ja siksi myöskin Liekki, jonka sydämenasiana on
il.mi.sten, lähinnä oman lukijakuntan.^ii, onnellisuuden lisää-iminen,
toimii päättävästi rauhan turvaamisen hyväksi. \'ain
i:e ihmiset, joille sotahysteria ja sotaan valmistautuminen
tuottaa yhä .suurempia rikkauksia ja ne 'jotka, viha ja
önhaklvoluulot ovat tehneet sokeiksi to.^iasioihin nähden, suh-tauttivat
edelleen kielteisesti kaikkia rauhan turviiamiseen
tähtääviä tohnenpiteitä kohtaan.
Tänä päixiinä on rauhanliik.» Canadass;ikin saavuttanut
niin laajan kannatuksen, että monet suuret päivälehdetkin
oval joutuneet puhumaan sen puolesta ja myöskin joidenkin
maakuntien lainlaatijakunnat ovat kehoittaneet liittohalli­tusta
toimimaan sen hyväksi, että s> tekisi voitavansa maail­man
rauhaan johtavan kansainvälisen sopimuksen aikaansaa­miseksi.
Tällä kerralla on Canadassa käynnissä Canadan Rau-hankon.
s»rossin johtama kamppailu tarkoituksella saada Ca­nadan
liittohallitus tuomitsemaan päättävästi atomi- ja vety-jHJmmikokeilut
ja vaatimaan niiden kokonaan lopettamista
. • kieltäneistä. Erikoisesii vetoaa Rauhankonsirx^ssi siih^^n.
«>ttä maailman monet johtavat tiedomiehel aval todenneet
niainitiujen kokeilujen vaarantavan iluniskunnan elämi.^.Mi
niahdolli.suulia.
Edelleen täinäii kampanjan tarkoituksena on saada Ca­nadan
parlamentti ja hallitus käyttämään kaikjvn vaikutus­valtansa
sen hyväk.si. eitä aseisiariisumi.<-* ja atomiaseiden
kontrollik\-V;ymys. joka on jo kauan ollut keskustelun alais.*-
na. .maatetaan päätökseen ja ryhdytään asteeitaiseen aseistuk­sen
vähentämiseen ja atomiaseiden hävittämi.se.'n. Tässä
tiiteyde^ssä todetaan, että aseistautumiskilpailun jatkaminen
€1 ivoi lopulta johtaa muuhun kuin jokaisen maan taloudelli­sen
elämän romahtamiseen ja — kaikki tuhoavaan sotaan.
. Tällä kerralla kehoiteiaankin kaikkia rauhanystäviä
kääntymään kirjeillä, postikorteilla tai sähkösanomilla omien
piiriensä parlamentliiHiustajain i>uoleen ja kehoillamaan
»heitä parlamentissa yhtymään niihin, jotka tällaisia toimen­piteitä
hanituks.Mta vaalivat. Tässä kampanjassa voivat
kaikki olla apuna. Kuka ei itse pysty tällaista kirjettä tai
korttia kirjoittamaan, hän voi pyytää valmiin kortin ja kir-
? ' ^ s 3t V is { A : i i J» ? i- J^
Lauanlaina. maaliskuun
Äskettäin New Yorkissa pidetys­sä
naisten hiusten kampauskil-pailitssa,
johon osallistui W joh­tavaa
kanipaiistaiteilijaa useista
maailman piaista, voitti torontq-lainen
June Tarrant ''mestarin"
tittelin ja kullatun Venuksen. Si­joitus
oli toiseksi paras. Kilpailun
jälkeen käntä pyydettiin jää­mään
YhdysvaUoikin, mutta hän
sanoi haluavansa tehdä tunne­tuksi
Canadaa ja kieltäytyi vas­taanottamasta
tarjousta.
KIRJEENVAIHTOA
Jurvan Manda
valla kerralla.
-Tulee seuraa-
.jf r c
Sivik 2
- Eetu — Ei ehtinyt tähän nume­roon,
mutta pannaan s.^uraavaan.
J'AS — Panimnle etusivulle ja
siksi tyyliä piti vähän muuttaa.
F. A. K. — Xyt se kysymys on
ollut johtokunnassa esillä ja pää­töksestä
tiedoltamme kirjeellä.
Karkille ystävillemme pyydäm­me
huomauttaa, että älkää pitäkö
kynttiläänne vakan alla, vaan an­takaa
s.'n loistaa katkeile kansalle.
joittaa siihen nimensä ja osoitteensa,
sekä osoittaa sen oman piirinsä edusta­jalle
Ottawaan. Postimaksua parla­mentin
jäsenille menevästä postista ei
parlamentin istuntokauden aikana pe­ritä.
Viime vuosien aikaiset kokemukset
osoittavat, että kansanihmisten päättä­vä
esiintyminen sotavalmisteluja vas­taan
ja rauhan turvaamisen puolesta ei
ole turhaa. Korean ja V'ietnamin sotien
lopettaminen ja niiden estäminen kau­heasta
uhkasta huolimatta leviämästä
koko maailman paloksi, ovat siitä pal­jon
puhuvina esim,'rkkeinä. Samoin
ovat siitä esimerkkeinä sellaiset kauas­kantoiset
ja rauhaa edistävät kansain­väliset
neuvottelut kuin Geneven ja
Bandunjiin konferenssit. Vaikka Gen.^-
vesf^ä pidetyssä suurvaltain ulkominis­terien
neuvottelussa ei päästykään yksi-mi.'
lisyyteen. niin se kuitenkin suuresti
lievensi kansainvälistä jännitystä ja
osoitti, että neuvottelemalla on mah­dollisuus
päästä lopulliseen sopimuk­seen.
Kaikki Liekin lukijat varmaankin
tahtovat olla mukana maailman rauhan
turvaamisessa. Cimadan ja koko maail­man
ihmisten elämän ja onnellisuuden
takaamisessa. Siinä mielessä m.- myös­kin
osallistumme kampanjaan, jonka
tarkoituksena on saada Canadan par­lamentin
jäsenet esiintymään kaikkien
rauhaa edistävien toimenpiteiden j)eril-le
ajamisessa. \ aatikaamme siis edus­tajiamme
puhumaan aseistariisumisen
puolesta, atomi- ja vetypommien hävit­tämisen
puolesta ja painostamaan
maamme hallitusta käyttämään vaiku-tus\'
altaansa näiden päämäärien saa­vuttamiseksi,
t j j 1 v. C S - ; :-. *
24 päivänä, 1956
Suomalainen Australiassa
Suomalaisia on vähän siellä ja täällä, paljon
ei tietenkään missään. Tuskin kuitenkaan löytyy
yhtään sellaista maata, jossa ei suomalaisia olisi
ainakin käymätieltä joskus poikennut. Oheellisena
erään Australiassa olleen ja Suomeen muutamia
vuosia sitten palanneen suomalaisen antama haas­tattelu
V. X:n kertomana.
Edessämme istuu jo keski-iän ^saavuttanut ^suomalais­syntyinen,
kookas ja ahavoitiu>ut mies, joka on ollut nuoruu­dessaan
merimiehenä, hotellin vapastomiehenä, kulkmhuubto-jana,
hummerinkalastajana ja ennen kaikkea —^ hed.^lmä-farmarina
keski-Australiassa.
— Kuinka te jouduitte Australiaan? kysyimme häneltä.
— Olin merillä ja kun laivamnie ölimatkaUaLähi-1^
•-/') niin mieleeni {mlkähti ajatus koettaa onneani maakrajjuna
välillä ja niin poikkesin (maihin Australiassa ja — jäin sinne.
Ensiksi toimin varastomiehenä tai aivan ensinnä apu-l:,
isena varastossa työn ollessa etupäässä siivousta. Sitten
siirryin hiilikaivokselle. Tuo homma kuitenkin oli haitaksi
terveydelle eivätkä voimatkaan oikein tuntuneet riittävän ja
siirrA-in maaseudulle. Uusi työpaikka oli hedelmäfarmilla.
Työ kiinnosti minua ja olin siellä kaki-i vuotta sää.stäen
samalla rahaa ajatuksenani oman farmin perustaminen. Ja
sainkin farmini lopulta. Maata oli 25 hehtaariä, etupäässä
eukalyptusmetsikköä. Päivisin kävin edelle.-n toisen tyiissä,
nmtta tjöpäivän päätyttyä riensin omalle palalleni raivaa­maan
ja pian sainkin n. 5 hehtaaria raivatuksi. Istutin alalle
s'truspuun taimia eli appelsiinin, sitruunan, mandariinin ja
grape-hedelmien. TaimL^n lomassa kasvattelin 'Passion Fruiu
hedelmiä.
— Mitä ne ovat? tiedustelimme uteliaasti oudon nimen
kuultuamme.
— Ne muistuttavat jollain tavoin viinirypälettä ja nii­den
elinikä on 3—4 vuotta. Hedelmä on n. kananmunaa
kokoinen ja mustakuorinen. Sisus on karviaismarjaa nuiis-tuttava,
erittäin maukas ja suosittu hedelmä niillä seuduin.
Saatuani sitten farmini noin alustavasti kuntoon, saatoin
jo ryhtyä puuhailemaan muutakin. Australialaiset ovat in­nokkaita
tenniksenpelaajia, ja rakentelin sitten tenniskcnittiä
urakalla. Kerran sitten ostimme, eräs ruotsalainen, chile­läinen
ja minä, käytetyn auton ja lähdimme kiertelemään.
Kaukana erämaassa retkeillessämme yritimme muun ohella
huuhtoa kultaakin ja saimmekin sitä hiukkasen kasaan. Kui-van
ajan tultua oli kuitenkin pakko palata ihmisten ilmoille
ja myöhemmin -— yrityksistän^nij huolimatta —- emme löy-tiineet
silloista leiripaikkaamme.
Edellä mairiittujen tovereiden kanssa tuli myös kokeil­tua
hummerinkalastusta. Hankinmie tarkoitusta varten ve­neet
ja kalastusvälineet, suuret merrat. Asiantuntijana oli
mukanamme muuan virolainen mies. Se oli mielenkiintoista
hommaa. Minun oli kuitenkin pakko palata takaisin far-niille,
sillä hedelmäpuuni alkoivat antaa satoa ja niitä täytyi
rientää hoivailemaan.
— Millaisia satoja tuollaisista sitruspuista voi saada?
-— Ne ovat parhaimmillaan 15—20 vuotiaina ja i.so,
hyvin hoidettu puu antaa jopa tuhannenkin hedelmää. Puu
on sikäli omituinen, että siinä saattaa samanaikaisesti olla
kukkia ja hedelmiä. Kukkien tuoksu on tavattoman ihana
ja kantautuu mailien päähän. Kaupunkien nuoret tekevät
usein häämatkoja hedelmäfarmiseuduille ja yleensäkin ret­keilevät
mielellään noilla seuduin. **
Sitruspuut ovat ikivihreitä, mutta huomattavaa on, että
esim. appelsiinit, jouduttuaan olemaan liian kauan puussa,
muuttuvat jälleen vihreiksi. Appelsiinilaatujahan ön lisäksi
erilaisia maku- ja värivivahduksiin nähden. Esim. väriappel-siinejä
saadaan keinotekoisestikin ruiskuttamalla väriainetta
]>uuhun. Sadeakana voidaan puulle antaa nuorennuskuuri-kin.
silloin ruiskutetaan puun lehdille rikkipitoista ainetta ja
puu pudottaa lehtensä.
Kun olin siellä hedelmien kimpussa, niin sattui joskus,
että appelsiinisato oli \-leitömän runsas ja hinnat^ tietysti
putosivat. Silloin oli hyvin tavallista, että hedelmäfarmarit
pitääkse.^n hinnat korkeina, kaivoivat maahan suuria kuoppui
ja hautasivat valtavat satonsa maahan. Nykyisin ei tuol­laista
niinkään satu, sillä kulkuyhteydet suureen maailmaan
ovat hyvät Australiastakin ja hedelmäkaupat käyvät hyvin.
— Onko Australiassa paljonkin suomalaisia nykyään?
— Lukumäärää en tiedä, mutta kyllä heil« hcdelmälar-nareina
on melkoisesti, sillä pienelläkin pääomalla siellä on
päässyt hyvin alkuun. Toisen maailmansodan jälkeen siirtyi
maanmiehiäni runsaasti tupakanviljelijöiksi, kun siinä ovat
hoito- yni. kustannukset pienempiä kuin hedelmäviljelyksillä.
Muuten on sanottava, ettei .Australiassa ole helppoa.
Siellä täytyy ihmisellä olla rautainen terveys, ennenkuin voi
selvitä ilman haittoja. Ja sitten tarvitaan valtavasti sitkeyt­tä,
jos aikoo jotain saada aikaan. Olotkin ovat vielä melko
alkeelliset, sillä maa on harvaanasuttua. Minullakin oli
varsinaiseen kylään matkaa 14 mailia. Kyllä voin kokemuk­sesta
sanoa, että sillä tyÖUä ja tarmolla, millä siellä ihminen
jputuu elantonsa hankkimaan, sen saa myöskin muualta ja
ehkäpä hiukkasen helpommallakin.