Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 14, 1957

              niä hu(Hnautu^l
ien pojat siDoia
a Kalle Kastaaiii
I nautinto on taftasteDa jtman Jltoaasta
r ohitse kiitäviä niäSsenaia. JpnliinTaisPn
tunne-elämän A-altaamana istmi hän ja
tuijottaa ikkunasta ulos. Hän havah­tuu
v-asta, kun konduktööri ottaa hänel­tä
Hpun ja mainitsee seuraavan ase­man
nimen, jossa on jäätävä pois ju*
^ nasta.
Suuri joukko .miehiä jää pois junas^
ta He kaikki ovat menossa samalle
t\ ömaalle. Heitä on monta eri kansal-
1'suut ta. Kukin kansallisuus ryhmittyy
jomaän joukkoonsa, jossa sitten kpva-äänise^
ti puhutaan äidinkieltä^ Kaikki
tuntuvat olevan äsken Ganadaan tullei­ta
siirtolaisia, koska englanninkielen
taito on hyvin vajanainen. - , . —
Suomalaisetmyöskin -1 ryhmittyvät
omaan porukkaansa, jossa-nyt puhu­taan
kovaäänisesti suomenkieltä. Kot­kan
Vikkij vanha merimies, oli jäänyt
pois laivasta Montrealissa. Hän puhui
useampaa kfeltä. Hän oli myös menos­sa
tuolle sähköiinjatyömaalle jonkinlai­seksi
"hännäntupeksi", mikä^ homma
oli hänelle luvattu, koska hän puhui
sujuvasti ranskankieltä. Hän tulisi
myös toimimaan suomalaisille tulkkina.
Yht'ön traktorit olivat miehiä vas­tassa
asemalla. -Ne lähtivät viemään
heitä pohjois-Quebecin erämaata koh­den.
Siellä yhtiön työmaa odotti työn­tekijöitä.
Kaksi vuorokautta kun oli
kuljettu, saapuivat miehet traktorei-neen
erään erämaajärven luo. Rannalle
oli p^vstytetty. teltat, jotka tulisivat ole­maan
heidän asuntonaan. Miehet jär­jestettiin
kansaliisuuksittain telttoihin.
Suomalaiset, joita on kymmenkunta,
saivat jnyöskin oman telftänsa. Saa-
1 • tuaan ruokaa, minkä tarpeessa he oli-j.
vatj painuivat he kaikki telttoihinsa ja
^vuoteilleen,^ jsekä nukahtivat ilman tuu-j^
dittain^ta^. ^
sissä
" ( R O N I K K A A L O N G m TUPAANTULIAISISSA)
Ajat olleet ei Suomessa ennäUäan
siellä nsiaföU hieman rempaUmn,
Siksipä tämä nuori poikanSri vaan
siirtyikin sieltä tänne Canadaan.
Sieltä seilattu on tänne Canadaän,
•leipää: leveämpää täältä hakemaan.
.Sillä, elämä.'pienessä Suomessa
oli IHaksi köyhää ja ahdasta.
Olo aluksi tuntui vieraalta,
'Javat toiset täällä oli kuin Suomiessa,
'mutta pian kyliä tottuvi tapoihin
jomaataei^vaihdettuiakaisini^
Longilla tässä nyt juhla pn tää^ . .
tahdoimme/täntänäet^Uättää^
. kodin^kunMnitseUematak^^
hikipäässä siinä päivät ahersi.
pn tässä myöskin huomioon otettu,
talo tämä ompi rakennettu^
niin vapaa-tiikpina ornpi se piitattu
ja naapurien auttatnatia.kyhätty^
On työläisettä hyvin vaikeaa,
ktin itsellensä taloa rakentaa, ,
sUlä homma se kysyy^ paljon f'monia",
Oanadan dollareita momoi^
4^kki.tehtia tässä ei oo tarvittu,
fn^uien on mitattu ja punnittu,
^^än-se ole min nuukaakaan,
^un itsellensä pesää rakentaa.
Oh mukana tässä em<Sntäkin nääs,
^""ioja hän pitjfU toisessa pääs.
i^gikun veti sen vnvan min,
^uia se sapliaas paikalleen Mn, '
koti on kuttdn kaUista,
Ä sanotaan sananlaskussa.
J^^^impa paikkaa fmn a ,1
*^y^y.H€d€s kodin vertaista, t:
E. ALHO.
Semaavana aamui^^ sangen a i K ^
;herätettiin nuefeet äanaiaiseöe, Wi&ä
jälkeen kidat jätjestettiin työiyhmiin.
Kotkan Vikki keräsi kaikki suomalai­set
omaan ryhmäänsä. Näin alkoi uu­sien
tulokkaiden työntäyteiset "viikot
helt^eisenä kesäpäivänä Pohjois-Cana-
. dan erämaassa. Monen suomalaisenkin
tulokkaan mieli kävi apeaksi» kun täy­tyi
jäädä eramaan korpeen. Monet ajat-tefivatkin
heti lähteä takaisin. Mutta
kun he olivat suurelta osalta rahatto­mia,
ei auttanut muu kuin jäädä. Yh­tiö,
joka oli miehet "sipannut", käytti
hj^äkseen miesten rahattomuutta, lu­vaten
edestakaisen kyydin, joka pahre-
. lee y.htiötä vuoden. Ei ollut muuta vaih-
^ toehtoa kuin Jäädä ,tai ^ lähteä jalka­patikassa
talsimaan yli sadan mailin
erämaamatka rautatien varteen • kurais­ta
ja pehmeää tietä, jossa ainoastaan
leveillä telaketjuilla varustetut traktorit
pystyivät pitämään i:ikennettä yllä.
Olihan niitä joitakin, pari suomalais­takin,
jotka uhmaten lähtivät kävele­mään
takaisin rautatien varteen. Kot­kan
Vikki, kun sai tietää poikain ta­kaisin
paluusta, kokosi "kolehdin" suo-nialaisten
keskuudessa ja antoi saaman­sa
rahat noille takaisin lähteville kan-,>
salaisille. Seuraavana aamuna, kun po*
jat lähtivät, käski Vikki "lunssin" ha­kijain
ottaa tavallista enemmän evästä
siksi päiväksi. Noista työmiesten eväis­tä
antoi Vikki takaisin lähtevien ottaa
evästä mukaan, että he jotenkin pär­jäisivät
tuon erämaamatkan.
Toiset suomalaiset, niiden mukana
myösMnKalk Kustaa, päättivät jäädä
työhön ja olla vuoden umpeen. Pitää-
. h^n tuon kyytirahan, mikä tuU ote^
tuksi velaksi, ensin maksaa, että sitten
on vapaa poika menemään vaikka
mifine, ajatteli Kalle Kustaa, kun toi- ^
set pojat v i e l ^ n puhuivat. pois läh­döstä.
•
Aika kuluu, päivät ja viikot jäävät
taakse... Kaunis kesä on vaihtunut
sateiseksi syksyksi ja talveksi. Ilmat
ovat vaihtuneet jäätävän kylmäksi.
Lunta satelee joka päivä peittäen maan
valkoisella vaipallaan.
Illat ja sunnuntait pojat pysyttele-^
vät enimmäkseen teltoissaan, toiset pe­laten
korttia, loiset rupatellen yhtä ja
toista. Toiset miehistä moittivat ja toi­set
kehuvat yhtiön ruokaa. «Forssan
Matti, joka ön Suomessa ollessaan työs­kennellyt
liikealalla konttoristina, moit­ti
eniten kämpän oloja ja ruuan keh­noutta.
Anna-Kaisan Jaakko, joka oli
kuunnellut poikain väittelyä, sekaan­tui
siihen^ ja sanoi Matille: T - En tah4o
yKstää tämän työmaan ruokaa- ja olo­ja,
sillä paljon olisi näissä korjaaÄistai
Mutta jois muistamme niitä Suomen se^"
katyömiehenoloja-ja sitä-ru(jkaa m i t ä -
siellä syötiin, niin oli se suurin pih-tein
peruna, leipä ja keltasihnäiset silakat,
sekä hapan kiunaali painikkeen^.
Evääksi työmaalle otettiin pala leipoa •
ja suvU^^Amerikan läskiä", minkä tur­vissa
sitä piti töitä paiskia. Tälla^^^
olivat Suomen työukon eväät, joten ei
niitä kannata kehua «ikä muistella.
- Karjalan ukko, joka myös oli lähte­nyt
Canadaan tienaamaan rahaa, että
voisi sitten korjata talonsa puutteelli­suuksia,
oli myös tuolla työmaalla. Hän
seurasi poikain väittelyä mielenkiinnol­la.
Matti, joka toivoi saavansa Karja­lan
miehestä puoltajan, kysäisi häneltä:
— Mitäs se ukko ajattelee näistä Ca­nadan
ruuista ja oloista? Karjalan uk­ko
kaivoi piipustaan "perät" ja pani
suuhunsa, sylkäisi pitkän roiskasyljen
teltan lattialle ja sanoa paukautti: —
Kyll tää Canata on melkonen muo,
suop joka' päivä vchnäst. Toiset pojis-.
ta yhtyivät Jaakon ja Karjalan ukon
kantaan, joten Matti jäi yksin puol­tamaan
ajatustaan.
Forssan Matti, joka pitj itsiaän jon-^
^^^ilalsei^ jouttli ^^^ykr iiii»trttKffaiin^^ md*
sinaan: M v i ä u ^ puhelle ja se lun- l^in kos|«na^Mftia ^ mmau» lm»
tä nolotti. Siksibäii IBUQ^ init- nctairikl^aiik^ JoitaiQ vuosia sittea
ta adaa, josta alkaisi ja mis^ saisi kli>>cly^ ihaa^JRi|ui$odass& tuhottiin
noita ^Ouliin k%miUtonuä "fomja" aSiretll^^
lyodanok^e. Halien i k e k ^ i s ä t u l i k h i ' p^jon • tiiotaAtdlaitok^ Euroopan
asia ja hyvin mahtipontisesti hän ai- mais^', mis^ varanainen maailmanso-koi:
— Miksikä mddät on tuotu tän- ta käiytiin. — Rahamiehet näkivät sen,
ne Canadan korpeen raivaamaan tie^» että heille on nyt tullut l^rvät mahdol-mistä
ei ole kenellekään niitikäänlais- lisuudet tehdä raluia valjastamalla Ca*
ta hyötyä. Fam^^t tällaisen .miesjou- na,dah äärettömän* suuret luonnonrik*
kon hyödylliseen työhön, raivaamaan kaudet tuötsmnoApalx^
tämän suuren, maan erämaita viljelyk-- mällä valmiit tuotteet Euroop^ maille,
selle. hyödyttäisi ipaan väestöä ja joiden tuo^ntolaitoksel pirstottiin
Canadasta tuli^ kykene^^ kilpailemaan maailmansodan yhteydessä. Tämäkin
maataloustuotannossa minkä maan Kalle Kustaan kokemuksia 4
kanssa tahansa, eikä olisi tällainen työmaa, kun se valmistuu^ m rupeaa
"krviku6nojen''"niaa, mik^ se nyt on.* ahfertaaatl'A:oimää usesuinpiii^paperiteh*
Kotkan Vikki, joka t u l i ' t e l t t a a h , > > ^ » ^ * ^ ' P ^ h l o i s r ^ i u e b e c i s sä
kuunteU Matin esitystä. Hän odotti, Pa^^a^Maa^ rakennetaan, auttaa Cana-eikö
kukaan sano hänelle ^'astaan. Po- valtaamaan maailman paperiteol-jista
ei kukaan halunnut ruveta Matin »»«»»"«^en, kun Canadassa on. valtavan
kanssa \ ' ä i t t e l y j T i , vaan antavat hänen ^""^^^ 'koskemattomat;metsäalueet. Se
olla rauhassa. Vikki hymähti yksikseen, kyllä totta, että me, jotka nämä
otti paitansa rintataskusta nuuskara^ tuotantolaitokset, sälikölinjat ja pape-sian
j a mälläsi suuhunsa tavallista suu- "*®***aat rakennamme, enune saa't}'ös-remman
annoksen riuuskaa, siirtyi lä- ^""^ palkkaa kuin sen, että
hemmäksi Mattia ja alkoi puolestaan Pys^^»ne ^»ädin tuskin , perheemme
MatUIe luennoimaan:.- Kuulin, että «Jättämään, kellä se on. Mutta ne ra-sinä
Matti tässä pojille luennoit, kuin- ^^^^^ Mka tulevat naita tiiotanto-ka
tällaisilta työniailta pitäisi viedä
miehet hyödyllisempään työhön, rai­vaamaan
viljelykselle laajoja Canadan
korpia. Se on totta, että tässä maassa
on äärettömän suturet erämaat ja vil­javia
erämaita, jotka ovat vielä luop-nontilassa-
ja näin ollen oUsi Canad^-
laitoksia hallitsemaah tulevat ^ääri^
mään suuria rahasummiai lopetti Vikki
selostuksensa.
(Jatkuu)
— Ei hullu viisastu, vaikka sen huh­marissa
* survoisi, sanoi Hyytiäisen
sa äärettömän paljon t^^ötä, jos noita emäntä kun isäntä jo toisen kerran sel-korpia
todellakin ruvettaisiin aukomaan
viljelykselle. Mutta myöskin on totta
sei että Canada on jo y|csi suurimpia
viljantuottajamaita maailmassa. Län*
nen maakunnissa yksistään kasvatetaan
viljaa ja niin paljon, että on huono
saada kaupaksi ylijäämäviljaa^ Siis on
aivan luonnollinen syy, miksikä ei tääl­lä
Canadassa raivata lisää maata vil­jelykselle.
— Onko tämä sähkölinjatyömäa,
misssä me nyt tyÖ^entelemme, hyödyl­linen
ja kenelle? Ensinnäkin CaiHada:
on vielä hyvin riupri teollisuusmaa, sil­lä
ei vielä ole suuremmassa määrässä
omia tuotantolaitoksia, kuten muilla-taloudellisesti
kehittyneillä, mailla. Vas­ta
maailmansodan (ensimmäisen) jäl­keen
on ruvettu aukomaan ja valjastä-
Kirjeeifivaihtoon
halulaan
Xöytyisikö enää sellaista
poikamiestä tai leskeä; joka
olisi halukas kirjeenvaihtoon
kanssani.
Olen leski j a vapaa. Ikä sai­si
olla-50 vuotta j a siitä ylös­päin.
Kirjeet tervetulleita fäheltä
j ä kauka^
Nimimerkillä:
Böx 69, Stui|>urr; Ont.
• SUDBURTN SUURIN SUOliilAIJaNEN KHNTEIMlStOUIK^
OLlyER R.
Vakuutus- ja kiinteimistpiSiipisio ^,
47 Elfla StN. VMtapMLtt p»llbi»8rm*<
PnheUn OS. S-6427 — Kett Ö8. 4-4167
DAVID RITASI JAC& FRAKSSI
A N T A A K S E M M E N O P E A M M A N P A L V E L U N J A
^ ^ ^ ^ ^
mmm S,m Smk $17.50
y n n ä lähetyskulut $1.00
sieuraaya 1,000 Smk. $3.50
Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle 10—14 päivän '
kuluttua-Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan
tai Suomein postikonttorin antama kuitti*
VAI^US TRAVEL
BOX 69 ONTABIO
i ' Il
4^
Lananfaftt»^ aifrOanm 14 piJhrgafc 1957 SlTtt 11