1945-07-14-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Talon palvelustyttö laski hänet sisään
ja käsM hänen odottaa istuma-huoneessa
kunnes neiti O'Malley saapuisi
joka juuri oli puhelimessa. Puolittain
avonaisen oven lä^i voi Michael
kuulla Maiiireenin puhuvan hyvin
kuuluvasti jollekin joka tuntui
olevan aivan kuin huonokuuloinen.
" E i , rouva Garrity, minäihän sanoin
että Iowasta, jossa me oleunme
asuneet, vieläpä samalla kadullaJkin
kaiken aikaa. Minä kirjoitan äidilleni,
että olette täällä Ohicagossa. Onhan
Teillä nyt osoite?" ,
Michael aivan jähmettyi. Iowasta!
''Hyvää iltaa, Miss 0'Malley. Tai-
.Ätite-anihöitiaa kauniin pehOTeän-mur-teenne
yläkertaan, koslka ette käyttäneet
sitä puhelimessa?"
"Michael!" huudahti Maureen
hämmästyneienä, "salli minun selittää.
Älä nyt katso minuun tuolla ta-
Luonnoniha
vom.
"Ja kuinka skten pitäisi miehen
katsoa, kun hän tapaa rakastamansa
naisen valehtelemassa. Luulen, että
siellä Iowassa'kasvaa hyvin raaka-luontoisia
naisia, niin minä sitä ajattelen."
"Michael, ra&astatko todellakin
minua?"
Mamien, katsoi Midhaeliin sydämellisen
viehättävästi. Ei koskaan
vielä tähän päivään mennessä ollu t
kukaan toinen nainen katsonut hänen
päälleen niin vetoavasti. Hansen
jalkansa alkoivat vapista ja hän
muutteli niitkä hermostuneesti. "Hitto
soikoon — minä no — mutta
Michael oli juiiri saada sanottavansa
sanotuksi, kun hän huomasi ilmeen
Maureenin kasvoilla muuttuneen.
"Michael", hän keskeyetti, "mutta sinun
murteesi!"
"Xo, hyvä. Oli miten oli", puolusteli
Michael itseään. "Isäni oli kuitenkin
syntynyt Irlannissa."
—oOo—^ —
XEUVOSTOLIITOX ja Puolan i l moitetaan
tehneen sopimuksen kummankin
tmaan kansalaisten kotiuttamista
varten. Kaikki juutalaiset, jotka
olrvat puolan kansalaisia ennen
sjysk. 17 päivää v. 1939, \'oivat luopua
X'euvostoliiton kansalaisuudesta
ja muuttaa Puolaan.- Samoin voiv^at
venäläiset, ukrainalaiset velko-venä-läiset,
ruthenialaiest ^a liettualaiset
luopua Puolan kansalaisuudesta ja
muuttaa Xeuvostoliiton alueelle.
XORJA on julistanut sodan Japania
vastaan, kun lukuisa joukko norjalaisia
laivoja on menetetty Tyynellämerellä.
,
Surtdla ilmoitan snknlaisUIe ja
tnttaviUe. että tätini
Heda Sofia Isaacson
(O.S. Passi)
kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen
Edmontonin St. Joseph sairaalassa,
toukokuun 22 p:nä 1»45.
Vainaja haudattiin Edmontonissa
toukokuun 25 p:nä,
KCn oU syntjTij-t Kauhavalla,
Vaasan läänissä v. 187Ö. Häntä
suremaan j&ln minä, 1 veli Yhdysvalloissa,
sisko ja veli Suomessa sekä
sukulais- ja tut^vapllrr täällä
ja Suomessa.
Niin paljon s& kärsit täti hjrvä.
niin paljon raadoit elämässäsL
Nyt Iopf)uneet on tusAcat suita.
Ijepää rauhassa t&ti kulta.
EINO PASSI.
XcsUevHle, Alta.
Aurinkoiset Adrianmeren seudut o-vat
ikimuistoisista ajoista lähtien saa^
neet olla monien mullistusten ja sotatapahtumien
todistajina. Niinpä Dalmatialla
eli Dalmacialla, kuten sen
nimi serbokroatian kielellä kuuluu,
ofjkin sangen monivaiheinen historia
takanaan. Nimensä se on saanut
latinalaisesta sanasta dalmium, lampaanhoito,
jota Dalmatian tiettävästi
• vanhimmat asukkaat illyrialaista hei- -
moa olevat dalmaatit ahkerasti har-
_joittivaf., ,_Keisari__Augu5t;^ea_-toi-...
me^a Dalmatia joutui v. 33 e. Kr. -
Rooman alusmaaksi. Rooman vallan
ajoilta "Dalmatiassa on säilynyt
runsaasti arvokkaita jätteitä. Mm.
Splitin kaupungissa on vielä osia Dalmatiasta
kotoisin olleen keisari Dio-cleianuksen
palatsista. Rooman valtakunnan
hajottua v. 395 Dalmatia
joutui länsi-Rooman ja v. 423 Itä-
Rooman yhteyteen. Vv. 489 — 506
se kuului itägoottien valtakuntaan,
mutta Teodorik Suuren kuoltua se
yhdistettiin jälleen Itä-Roomaan.
. Seitsemännellä -vuosisadalla maahan^
tunkeutui slaavialaisia heimoja: kroatialaisia
pohjoiseen, serbialaisia ete-lää-
n. V:n 1000 tienoilla valloitti
Dalmatian Vanni/kot Venetsia, jonka
mahtavat doget nimittivät itseään siitä
lastien Dalmatian herttuoiksi. Noin
100 vuotta myöhemmin unkarialaiset .
valloittivat suurimman osan-Dalmatiaa.
Seuraavina vuosina Venetsia
kävi lalkkaamattomia taisteluja kroatialaisia
ja unkarialaisia vastaan Dalmatian
omistamisesta, kunnes sen valta
siellä vakaantui v. 1420. Kuuden- '
nellatoista vuosisadalla tirnkkilaiset
anastivat osia Dalmatian sisämaasta,
mutta luovuttivat ne Venetsialle vuo- "
sisadan. vaihteessa. Deknatia pysyi
Venetsian hallussa tasavallan kukistumiseen
saakka v. 1797j 'jolloin se
Campo Formion rauhassa annettiin
Itävallalle. V. 1805 Dalmatia liitettiin
silloiseen Italian kuningaskuntaan
ja Alisi vuotta myöhemmin Napoleonin
muodostamiin ns. illyria-laisiin
maakuntiin ja v. 1814 uudel-
^ leen lavaltaan. V. 1816 se kruunun-maaksi
korotettuna sai kuningaskunnan
arvonimen. Vuosisadan puolivälissä
slaaAialaiset kansanainefkset
pyrkivät muodostamaan Dalmatiasta,
Slavoniasta ja Kroatiasta "kolmiyhteistä"
kuningaskuntaa. Jota Dalmatian
italialaiset vastustivat. Dalmatia
kuului v:n 1867 vakioasetuksen
mukaan Itävalta-Unkarin monarkian
Itävallan puoleiseen osaan. Maailmansodan
aikana ympär}*svallat
Lontoon sopimuksessa v. 1915 lupasivat
Italialle Pohjois-Dalmatian ja
sen saaret. Yhdysvaltain painostuksesta
Dalmatia kuitenkin annettiin v.
1918 muodostetulle Jugoslavian kuningaskunnalle,
jolloin se siis lakkasi
olemasta Itävalta-Unkarin kruu-nunmaana.
Rapöllon sopimuksessa
v. 1920 Italia sai rannikolla Zarän
(Dalmatian entinen pääkaupunk"i)
ympäristöineen sekä eräitä saaria.
Dalmatia käsittää kapean. Vuorisen,
lahti- ja saaririkkaan alueen A-drianmeren
itärannalla Jugoslaviassa,
rajoittuen pohjoisessa Kroatian rannikkoalueeseen,
idässä Bosniaan ja
Herzegovinaan sekä etelässä Montenegroon.
Ennen Jugoslaviaan liittämistä
sen pinta-ala laskettiin n.
12,900 km:ksi. Ei mikään Välimeren
rannikon osa. Kreikkaa lukuunottamatta,
ole niin täynnä uurtoja
kuin Dalmatian rannikko* epälukui-sine,
kallioiden saartamine Iditineen
ja salmineen, joita meren puolelta:
suojaaivat "kauniisti muodostuneiden
saarien ryhmät. Ne tarjoavat oivallisia,
myrsikynsuojaisia luonnonsatamia.
Adrianmeren rannikolla on sadot
tain saaria ja-kallioita, sieltä käsin
avautuvat Jugoslavian meriyhteydet
muuhun maailmaan. Satamapaikoilta
mainittakoon sotasatama Sibenik
(17,000 as.) ja Split eli Splato (45,-
000 as.), Dalmatian väkirikkain asutuskeskus,
sen tärkein meri- ja kaiup-pakaiipuöfki,
Joista molemniista^ratä-johtaa
poikki vuoriston sisämaahan.
Ratayhteydessä sisämaan kanssa o-vat
myöskin matkailupaikkana sangen
suosittu Dubrovnik eli u,
.(H,00a: as.) ^ hyvän luomSj
man o&aava, ikivanha Kotor'elfr^
taro. ^ .
suurelle yleisölle
nen^kaikkea. tunnettu mattaUun^
na,:jona.,se jo vanhastaan on s Z ^
sa .suosiossa.. Eikä ihmekään s?
tällä Jugolsavian luonnonihaniimr
la maakunnalla on paljon matka'
joille tarjottavana. Sen rannäko^
maisemat Dinaaristen alppfien u)
jaine, suurimmaksi osaksi paljas*
jyrkänteineen ja vuorenhuippuineen
(jopa 1,900-m:)~ ja niiden juureDe
meren äärelle Italian kaupunkienja,'
• paan -rakeimettuine pienme kaijm.
keineen ja kylpypä i'kkoineen tarjoa,
vat hivelevän näyn näillä auriakoisil!
la seudiiillä.
Suruiset viestit synnyinmaasta kertovat,
että äitimme
Matilda Helena Peltoniemi
JA ISÄMME
Juho Herman Peltoniemi
ovat IdiöUeet köioxiaaii Kari^ sairastettuaan hivuttavaa tautia
(äitimme tammikuun 27 p:nä 1943 ja isämme saman vuoden
marräskuim 10 p:nä),ijäitään he olivat 77 vuoden.
Lähinnä kaipauksella, muistelevat 3 tytärtä ja 2 poikaa, kaksi
tytöistä täällä Canadassa, 3 vävyä, 2 miniää ja 11 lastenlasta, isällä
veli Yhdysvalloissa sekä joukko sukulaisia ja tuttavia täällä Canadassa
ja Suomessa suurilukuinen sukulais- ja tuttatrapiiri.
Vainajat lepäävät viimeistä untaan sukuhaudassa Karijoella,
Vaasanläänissä, kukkien ja seppelten peittämänä. Me kaksi sisarusta
täällä Canadassa ikävöiden muistelemme rakkaita vanhempiamme
mananmäjoille muuttaneena.
Sammuneet on äidin ja isän silmät,
kädet hellät kylmenneet.
Loppuneet on heidän neuvot,
sydämet kun on jäähtyneet.
MUISTO äIDILLE
Ei ruusuinen äiti sun ollut tiesi,,
vaan povessa maan on tyyntä rauhaisaa,
maailman myrskyt ei untasi häiritä saa.
Äiti parhain sä olit meille,
paikkasi tyhjäksi jäi tänne.
•
Kevyt olkoon hautasi multa,
lepää rauhassa äiti kulta.
LAPSET: AINO, FEIVEVII, EELI, HEINO JA ELML
ÄIDIN JA IS2tN aiUISTOLLE
— • . - - -
Sinne jäitte äiti sekä isä
kotipihan veräjälle.
Siunausta toivottaen matkaan lähtevälle,
kauan jälkeemme, silmät kyynelissä katsoitte.
Isä ja äiti vanhus murheissansa
odottavat vuotta kymmenisen, matalassa majassaan,
toivoen näkevänsä vieraalta, maalta
palaavat lapsosensa sebäk tervehdykset vieraan kaKiaran-
Vaan kuolo toisin sääsi,
he iki uneen, lepoon pääsL
Idän tuulet tervehdykset heiltä tuo,
jotka lepäävät unta rauhaisaa huolista maailman.
Äidin ja isän vaivoja vaikea on palkita.
Nyt he nukkuvat nurmen alla,
lapsosenne kulkee elon taistelu^ maailmalla.
Hellä kiitos rakkaimmille.
Tyttäret perheineen täällä Canadassa,
IRENE, ELRH. RONALD JA CARL MIETTINEN
Lund, British Columbia.
EMMI. TUOVI JA KALLE JUHOLA
4469 Union St. E^ Vancouver, B. C.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 14, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-07-14 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450714 |
Description
| Title | 1945-07-14-10 |
| OCR text | Talon palvelustyttö laski hänet sisään ja käsM hänen odottaa istuma-huoneessa kunnes neiti O'Malley saapuisi joka juuri oli puhelimessa. Puolittain avonaisen oven lä^i voi Michael kuulla Maiiireenin puhuvan hyvin kuuluvasti jollekin joka tuntui olevan aivan kuin huonokuuloinen. " E i , rouva Garrity, minäihän sanoin että Iowasta, jossa me oleunme asuneet, vieläpä samalla kadullaJkin kaiken aikaa. Minä kirjoitan äidilleni, että olette täällä Ohicagossa. Onhan Teillä nyt osoite?" , Michael aivan jähmettyi. Iowasta! ''Hyvää iltaa, Miss 0'Malley. Tai- .Ätite-anihöitiaa kauniin pehOTeän-mur-teenne yläkertaan, koslka ette käyttäneet sitä puhelimessa?" "Michael!" huudahti Maureen hämmästyneienä, "salli minun selittää. Älä nyt katso minuun tuolla ta- Luonnoniha vom. "Ja kuinka skten pitäisi miehen katsoa, kun hän tapaa rakastamansa naisen valehtelemassa. Luulen, että siellä Iowassa'kasvaa hyvin raaka-luontoisia naisia, niin minä sitä ajattelen." "Michael, ra&astatko todellakin minua?" Mamien, katsoi Midhaeliin sydämellisen viehättävästi. Ei koskaan vielä tähän päivään mennessä ollu t kukaan toinen nainen katsonut hänen päälleen niin vetoavasti. Hansen jalkansa alkoivat vapista ja hän muutteli niitkä hermostuneesti. "Hitto soikoon — minä no — mutta Michael oli juiiri saada sanottavansa sanotuksi, kun hän huomasi ilmeen Maureenin kasvoilla muuttuneen. "Michael", hän keskeyetti, "mutta sinun murteesi!" "Xo, hyvä. Oli miten oli", puolusteli Michael itseään. "Isäni oli kuitenkin syntynyt Irlannissa." —oOo—^ — XEUVOSTOLIITOX ja Puolan i l moitetaan tehneen sopimuksen kummankin tmaan kansalaisten kotiuttamista varten. Kaikki juutalaiset, jotka olrvat puolan kansalaisia ennen sjysk. 17 päivää v. 1939, \'oivat luopua X'euvostoliiton kansalaisuudesta ja muuttaa Puolaan.- Samoin voiv^at venäläiset, ukrainalaiset velko-venä-läiset, ruthenialaiest ^a liettualaiset luopua Puolan kansalaisuudesta ja muuttaa Xeuvostoliiton alueelle. XORJA on julistanut sodan Japania vastaan, kun lukuisa joukko norjalaisia laivoja on menetetty Tyynellämerellä. , Surtdla ilmoitan snknlaisUIe ja tnttaviUe. että tätini Heda Sofia Isaacson (O.S. Passi) kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen Edmontonin St. Joseph sairaalassa, toukokuun 22 p:nä 1»45. Vainaja haudattiin Edmontonissa toukokuun 25 p:nä, KCn oU syntjTij-t Kauhavalla, Vaasan läänissä v. 187Ö. Häntä suremaan j&ln minä, 1 veli Yhdysvalloissa, sisko ja veli Suomessa sekä sukulais- ja tut^vapllrr täällä ja Suomessa. Niin paljon s& kärsit täti hjrvä. niin paljon raadoit elämässäsL Nyt Iopf)uneet on tusAcat suita. Ijepää rauhassa t&ti kulta. EINO PASSI. XcsUevHle, Alta. Aurinkoiset Adrianmeren seudut o-vat ikimuistoisista ajoista lähtien saa^ neet olla monien mullistusten ja sotatapahtumien todistajina. Niinpä Dalmatialla eli Dalmacialla, kuten sen nimi serbokroatian kielellä kuuluu, ofjkin sangen monivaiheinen historia takanaan. Nimensä se on saanut latinalaisesta sanasta dalmium, lampaanhoito, jota Dalmatian tiettävästi • vanhimmat asukkaat illyrialaista hei- - moa olevat dalmaatit ahkerasti har- _joittivaf., ,_Keisari__Augu5t;^ea_-toi-... me^a Dalmatia joutui v. 33 e. Kr. - Rooman alusmaaksi. Rooman vallan ajoilta "Dalmatiassa on säilynyt runsaasti arvokkaita jätteitä. Mm. Splitin kaupungissa on vielä osia Dalmatiasta kotoisin olleen keisari Dio-cleianuksen palatsista. Rooman valtakunnan hajottua v. 395 Dalmatia joutui länsi-Rooman ja v. 423 Itä- Rooman yhteyteen. Vv. 489 — 506 se kuului itägoottien valtakuntaan, mutta Teodorik Suuren kuoltua se yhdistettiin jälleen Itä-Roomaan. . Seitsemännellä -vuosisadalla maahan^ tunkeutui slaavialaisia heimoja: kroatialaisia pohjoiseen, serbialaisia ete-lää- n. V:n 1000 tienoilla valloitti Dalmatian Vanni/kot Venetsia, jonka mahtavat doget nimittivät itseään siitä lastien Dalmatian herttuoiksi. Noin 100 vuotta myöhemmin unkarialaiset . valloittivat suurimman osan-Dalmatiaa. Seuraavina vuosina Venetsia kävi lalkkaamattomia taisteluja kroatialaisia ja unkarialaisia vastaan Dalmatian omistamisesta, kunnes sen valta siellä vakaantui v. 1420. Kuuden- ' nellatoista vuosisadalla tirnkkilaiset anastivat osia Dalmatian sisämaasta, mutta luovuttivat ne Venetsialle vuo- " sisadan. vaihteessa. Deknatia pysyi Venetsian hallussa tasavallan kukistumiseen saakka v. 1797j 'jolloin se Campo Formion rauhassa annettiin Itävallalle. V. 1805 Dalmatia liitettiin silloiseen Italian kuningaskuntaan ja Alisi vuotta myöhemmin Napoleonin muodostamiin ns. illyria-laisiin maakuntiin ja v. 1814 uudel- ^ leen lavaltaan. V. 1816 se kruunun-maaksi korotettuna sai kuningaskunnan arvonimen. Vuosisadan puolivälissä slaaAialaiset kansanainefkset pyrkivät muodostamaan Dalmatiasta, Slavoniasta ja Kroatiasta "kolmiyhteistä" kuningaskuntaa. Jota Dalmatian italialaiset vastustivat. Dalmatia kuului v:n 1867 vakioasetuksen mukaan Itävalta-Unkarin monarkian Itävallan puoleiseen osaan. Maailmansodan aikana ympär}*svallat Lontoon sopimuksessa v. 1915 lupasivat Italialle Pohjois-Dalmatian ja sen saaret. Yhdysvaltain painostuksesta Dalmatia kuitenkin annettiin v. 1918 muodostetulle Jugoslavian kuningaskunnalle, jolloin se siis lakkasi olemasta Itävalta-Unkarin kruu-nunmaana. Rapöllon sopimuksessa v. 1920 Italia sai rannikolla Zarän (Dalmatian entinen pääkaupunk"i) ympäristöineen sekä eräitä saaria. Dalmatia käsittää kapean. Vuorisen, lahti- ja saaririkkaan alueen A-drianmeren itärannalla Jugoslaviassa, rajoittuen pohjoisessa Kroatian rannikkoalueeseen, idässä Bosniaan ja Herzegovinaan sekä etelässä Montenegroon. Ennen Jugoslaviaan liittämistä sen pinta-ala laskettiin n. 12,900 km:ksi. Ei mikään Välimeren rannikon osa. Kreikkaa lukuunottamatta, ole niin täynnä uurtoja kuin Dalmatian rannikko* epälukui-sine, kallioiden saartamine Iditineen ja salmineen, joita meren puolelta: suojaaivat "kauniisti muodostuneiden saarien ryhmät. Ne tarjoavat oivallisia, myrsikynsuojaisia luonnonsatamia. Adrianmeren rannikolla on sadot tain saaria ja-kallioita, sieltä käsin avautuvat Jugoslavian meriyhteydet muuhun maailmaan. Satamapaikoilta mainittakoon sotasatama Sibenik (17,000 as.) ja Split eli Splato (45,- 000 as.), Dalmatian väkirikkain asutuskeskus, sen tärkein meri- ja kaiup-pakaiipuöfki, Joista molemniista^ratä-johtaa poikki vuoriston sisämaahan. Ratayhteydessä sisämaan kanssa o-vat myöskin matkailupaikkana sangen suosittu Dubrovnik eli u, .(H,00a: as.) ^ hyvän luomSj man o&aava, ikivanha Kotor'elfr^ taro. ^ . suurelle yleisölle nen^kaikkea. tunnettu mattaUun^ na,:jona.,se jo vanhastaan on s Z ^ sa .suosiossa.. Eikä ihmekään s? tällä Jugolsavian luonnonihaniimr la maakunnalla on paljon matka' joille tarjottavana. Sen rannäko^ maisemat Dinaaristen alppfien u) jaine, suurimmaksi osaksi paljas* jyrkänteineen ja vuorenhuippuineen (jopa 1,900-m:)~ ja niiden juureDe meren äärelle Italian kaupunkienja,' • paan -rakeimettuine pienme kaijm. keineen ja kylpypä i'kkoineen tarjoa, vat hivelevän näyn näillä auriakoisil! la seudiiillä. Suruiset viestit synnyinmaasta kertovat, että äitimme Matilda Helena Peltoniemi JA ISÄMME Juho Herman Peltoniemi ovat IdiöUeet köioxiaaii Kari^ sairastettuaan hivuttavaa tautia (äitimme tammikuun 27 p:nä 1943 ja isämme saman vuoden marräskuim 10 p:nä),ijäitään he olivat 77 vuoden. Lähinnä kaipauksella, muistelevat 3 tytärtä ja 2 poikaa, kaksi tytöistä täällä Canadassa, 3 vävyä, 2 miniää ja 11 lastenlasta, isällä veli Yhdysvalloissa sekä joukko sukulaisia ja tuttavia täällä Canadassa ja Suomessa suurilukuinen sukulais- ja tuttatrapiiri. Vainajat lepäävät viimeistä untaan sukuhaudassa Karijoella, Vaasanläänissä, kukkien ja seppelten peittämänä. Me kaksi sisarusta täällä Canadassa ikävöiden muistelemme rakkaita vanhempiamme mananmäjoille muuttaneena. Sammuneet on äidin ja isän silmät, kädet hellät kylmenneet. Loppuneet on heidän neuvot, sydämet kun on jäähtyneet. MUISTO äIDILLE Ei ruusuinen äiti sun ollut tiesi,, vaan povessa maan on tyyntä rauhaisaa, maailman myrskyt ei untasi häiritä saa. Äiti parhain sä olit meille, paikkasi tyhjäksi jäi tänne. • Kevyt olkoon hautasi multa, lepää rauhassa äiti kulta. LAPSET: AINO, FEIVEVII, EELI, HEINO JA ELML ÄIDIN JA IS2tN aiUISTOLLE — • . - - - Sinne jäitte äiti sekä isä kotipihan veräjälle. Siunausta toivottaen matkaan lähtevälle, kauan jälkeemme, silmät kyynelissä katsoitte. Isä ja äiti vanhus murheissansa odottavat vuotta kymmenisen, matalassa majassaan, toivoen näkevänsä vieraalta, maalta palaavat lapsosensa sebäk tervehdykset vieraan kaKiaran- Vaan kuolo toisin sääsi, he iki uneen, lepoon pääsL Idän tuulet tervehdykset heiltä tuo, jotka lepäävät unta rauhaisaa huolista maailman. Äidin ja isän vaivoja vaikea on palkita. Nyt he nukkuvat nurmen alla, lapsosenne kulkee elon taistelu^ maailmalla. Hellä kiitos rakkaimmille. Tyttäret perheineen täällä Canadassa, IRENE, ELRH. RONALD JA CARL MIETTINEN Lund, British Columbia. EMMI. TUOVI JA KALLE JUHOLA 4469 Union St. E^ Vancouver, B. C. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-07-14-10
