Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 18, 1942

              Sivni2 LAU.AXTAIXA, HUHTIKUUN 18 PÄIVÄNÄ
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registered at the Post Office Dept.
Dttawa. as second class matter.
TilausbInnaC:
1 Vfc : %ZM
6 kk. IJO
8 kk. JBt>
Ybdysvaltolbin:
• 1 vk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . ^2.50
I 9 ll^h^ . • . » . * . . . . . . . . . . . . . . . Jl.40
Suomeen Ja muualle ulkomaille:
j vk. $3.00
6 kk- ...1.65
Irtonumerot 9 senttlS
. Ijtekkt U a i e s ^ jokaisen Pilkon lau-
«Dtalna 12-sivuisena, sisältäen parasta
ksimokirjalllsta luettavaa kaikilta aloil-
..-•-HL
Aslamlehille myönnetään 20 prosen*
ttti palkkio.
. pyytäkää asiamiesvälinettä jo tS-ofiän,
ILMOITDSHINNAT: Klrjeenvaihto-
-fimoitukset $1.00 kerta. Aviolirtoon
.menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
Nimenmuuttoilmoitukset 50c
•kertt $1.0(^ kolme kertaa. Syntymä-
Umoifkset $1.00 kerta, $2.00 kolme ker­taa.
Kuotemanilmoitukset $2.00 kerta,
-6ee Usäii>«ksu kiitoslauseelta tai miiisto-växsyltä.
Halutaan tietää- ja osoiteil-möitukset
««Oc palätatuumä. — Tilapäls-
Umoittajie^ on vaadittaessa lähetettävä
Umoitusmatsu etukäteen.
Yleiset ihnoituäiinnat 40c palstatuu-ma.
Ilmoitus, joka julkaistaan neljä-
• kertaa samanlaisena 30c palstatuuma.
A l i n ilmoitushinta ^ c palstatuuma.
kerta ilmoittaessa.
Erikoisista ilmoitusliinnoista voi tie­dustella
tämän lehden konttorista.
. Kustantaja: Vapaus PUbUsfalnar Co.
U d .
Toimittaja A. Päiviö.
TolnritunneuvoBto. J. Järvis. Bautta
MkXf Bilja. Aho» E. StdEsl. Ester
Kaustinen. Aili Malm. Margit Laakso^
*iE^jö Salvo j a J ä h n a r SaarU
. Uekkiin aliotut kirjoitukset osol-tBtt
«va:
Liekille hankittu kahtena ensimmäisenä ryhtäysp(Uvänä
— 17 •uutta ja 38 uudistusta, "-
Hearst ja Perron (Senneterre) täyttivät osuutensa räpioitten kanssa.
E. Sundholm Rouynista lähetti S uutta tilausta, osuudesta puuttuu vielä
yksi tilaus. v .
U. Ojalammi Montrealista lähetti S Liekin uudistusta.
Port Arthurista saapui tilauksia seuraavilta äsiamiehiltär Tysme Siil-manilta
10 tilausta, 3 uutta ja 7 uudistusta ja E. Kivipellolta 1 uudistus.
Yhteeiisä 11 tilausta.
Helga Piesanen Kirkland Lakelta lähetti 1 uuden tilauksen.
Hearst oli ensimmäinen joka täsrtti osuutensa räpioitten kanssa. Sieltä
saapui tilauksia seuraavilta: E. Salmiselta 3 uutta ja 1 utBiistus,- M . Rasin-perältä
1 uudistus ja tilaajalta 1 uudistusvyhtee»sä 6 tilausta, 05Uu#^
4 tilausta. " /
Rosa Lampi Finlandista lähetti 1 uudistuksen.
Carl Hangas, Doe Lakelta lähetti 2 uudistusta. .
E. E. Hillman Hornepaynesta lähetti 1 uudistufcs^.
Hj. Westman, Cpehtanesta lähetti 2 uutta tilausta.
Fanny Lirid, A^aucouverista lähetti 4 uudistusta.
Wm. Laine, South Porcupine, 1 uudistus.
I. Korhonen, Timmins, 1 uudistus.
U. Kokko, Kamiltop, 1 uudistus.
Sulo Ranta, Perron (Senneterre), 2 uutta tilausta. Täyttänyt osuutensa
räpioitten kanssar
Liekiri ystävät ja asiamiehet aloittivat kevatlevityksen reippaalla kurs­silla.
Samoin tempoin .etieenpäin! — Tähystäjä.
Taidevirtauksia
Joo, sellainen aines meillä nyt^^
taUecy välistä aivan tulvimatta., '
^ Kuopukseni on innostunut kaupoi.
•< hiin (ei sitä niin kirjoiteta, väännöin
^cmvboys — neuvoo avulias serk.
ku). Olkoon sitten coio boy. iV/;/ä
ihttitee pieni silmäteräni ku^ihsa
kuuntelee radiossa ja matkii Ädian
temppujaan, opetellen myös jojh^
maan kuten on kuullut noiden und-mien
sankareiden tekevän. Ja mjnä,
kehittääkseni hänen innostuksma
taiteellista puolta, otm hänen km-saan
asim puheeksi. Selitin, miten
hänestäkin tulee samanlainensankm,
jos opettelee' laulamaan ja soitta,
maan.
"Joot, mutta ei ole kitaraa", kuului
vastaus^
**}ös todella haluat opetella, min
luovun havaijilaisestani. Muutttm
se espanjalaiseksi ja silloin on mulk
kitara kuten oikeilla cozspojHlakin.
Ostan sinulle vielä vaatteetkin sam
lajia"
• Hetkisen epäröityääh hän sano;:
**Se olisi kyllä o. k., mutta ensin
täisi saada hevonen. JippiiV-' Hihhcn
hän juoksi tiehensä paukutellen t;ik-kipyssyään.
"ffm, senkin nulikka, onpa tuokin
järkeä", päivittelin karmistunem
katsellessani hänen jälkeensä.
^ -'^Tua poika on tidlut aivan (utim-sä**,
julisti serkku kohottaen tunml-
' maa.
Kirj. LAILAA LARSSON
rJX Bo» 69 «a«lbui7. Oii%
Lefttemme tevHyskampänja näyt­tää
lähteneen reippaasti af kuuri; mi­käli
kahden päivän postiasia voi pää­tellä.
Seuraava katsaus'luonnollises­ti
voidaan tehdä vasta viikim perästä
ja silloin ollaankin jo likipitain pitoU-välissä
— aikaa. Niin lyhyt se on.
Tämä on huomioitava. Mutta eihän
se oikeastaan auta ajan paljous, vaan
toiminta. Ja jos sille on vauhtia an­tamassa
todellinen myötätunto, niin
tulokset ovat hyvät.
Niinpä — käsitti^en että mikään
kiihotus tai houkuttelu on aivan tar­peetonta
— jäämme vain odottamaan.
* * •
Jotkin lukijaystävämme ovat taas
huomauttaneet eräiden Liekille läheis­ien
henkilöiden kuvhta, joita haluai­sivat
nähdä lehdessä. Koetamme hei­dän
toivomustaan täyttää ja pyydel­lä
asianomaisitta kuvaa "kotoisessa
asussaan", kuten eräs toivomus kuu­luu.
Käsitämme hyvin tämän lämpi­män
mielenkiinnon, eikä siinä ole mi­tään
sopimatonta. Oikeastaan se on
aivan luonnollisia ja lehtemme sisäl-töpiiriin
kuuluvaa.
• * * "
Sitä "varhaista kcvättä!*^ tässä taas
on itfekttkin odotellut. Meille pohjo­lan
asukkaille se on sellainen merkil­linen
asia aina. Valo, lämpö ja vihreä
maa, niillä on taikavoima. Elvytään
ja nuorrutaan uuteen eläinään. Mut­ta
kyllä se taas vitkastelee. Lunta
näkyy vielä pohjoisilla rinteillä ja
metsien kätköissä sitä on paljon. Ja
jää jämötiää järvissä..Kylmät tuulet
tohottaa ja yöpakkaset jäätää. Ei au­rinko
ilmojen kylmyyttä voita, ei su­la
routa. Mutta loppu se tulee tälle­kin^
"jos vanhat merkit paikkansa
pitää**. Niin että värjötelläänhän vie­lä
kärsivällisesti vähän aikaa. — AP.
EHKÄ jotkut teista^sielia rajärt^toi-'
sella'puoletiä saitte käsiibiJö vii­mevuotisen
"Joulu"-julkaisun, jossa
oli kertomukseni "Oikea päämäärä".
Tässä oikeiit paljon sfilityksiä er tar­vita
öiille, jotka ovat seu lukeneet,
vaari toisille; jotka eivät sitä ole näh­neet,
sanon muutaman sanan. "Oi­kea
päämärä" oi ainoastaan luku pi­temmästä
englanninkielisestä teokses­ta,
jota valmistelin. Ehkä minun oli­si
pitänyt pysyär suomenkielisten ro­maanien
kirjoittamisessa, sillä olen­han
niissä onnistunut, vaan kun kahta
kieltä jonkunlaisesti osaa, niin sitä
joskus tulee halu suuremmallekin y-leisölle
kertoa joku: tarina, vaikkapa
niin korkealla lennellessä ehkä polt­taa
siipensä. " .
Jouluksi sain ensimmäisen kopion
pitkästä ja surullisesta rakkaustari­nasta
välöuiksir Säline Rae öli siir-tolaistyttö,.
joka rakastui* haamuun
— taikka sanoisinko muistoon. Kun
pari vuotta myöhemmin hänen elä­määnsä
tuli haamun veli, Stuart Lake,
oliko hän haaveilussaan oikein kelvol­linen
rakastamaan elävää miestä, var­sinkin
kun miehensä perhe ei ollut
samanlainen kuin Salmen suomalaiset
vanheminat ja siskot? Stuart ei voi­nut
suhtautua Salmen sukulaisiin,
Salme oppi vihaamaan Stuartui liika
u^avaistäja ahdasmielistä äitiä, ja
Stuartin, ja haamun asko, Adelaide,
aina kä3rtti veljensä nuorta vaimoa
peittääkseen omat likaiset jälkensä.
Epätoivossaan Salme vaipui, syvem­mälle
ja syvemmälle, 100,000 sanaa
syvemmällcji ennenkuin nousi loasta,
johon hän oli kaatunut. Ehglahnin-kielinen
teokseni oli valmis.
Sentään,! ennenkuin aloin sitä lo­pullisesti'
Jäljentää kustantajaa var­ten,
t$ytyi minun täydentää muuta­mia
seikkoja. Siis joulu-pyhinä poi­kani
ja minä otimme junan Buffaloon.
Siellä kyllä oli muutakin tekemistä
— piti ostaa auto,käydä katsomassa
vannoja^ifstaxl^ ja nuona sukulaisia.
Lauäntai-iltapäivan^ vietin. Bufralon
suuressa Grosvenpr kirjastossa, van­hojen
sanomalehtien, jyrissä, että sain ^
fietojoni ihitä kuvia käytettiin teatte­reissa
toukokuun lopulla ja ke^kuun
alussa viibnna 1921, ja mitä'hykyinen
Windsorin herttua, Stanley Baldwin
ja muut kuuluisuudet olivat sanoneet
Rauhan Sillan avajaisissa, 1927.
Jotakin muuta kertomus kaipasi
ennenkuin se oli täydellinen. Koska
suurin osa kertomuksesta tapahtui
pienessä .Ontarion kaupungissa, jossa
olin joitakin lapsuuteni vuosia viet-tän5rt,
päätin siellä käydä tarkasta­massa
kertomuksen taustaa. Kasvot'
sinisenä ja jalat ja kädet jäämöhkälei-nä
odotimme puolisen tuntia Buffa­lon
valtakadulla kunnes mahtava bus­si
tuli viemään meitä Niagara Fall-siUe.
Viimeiii Ernest ja minä saa­vuimme
komealle uudelle sillalle, jo­ka
on ainoastaan muutaman kuukau­den
ollut avoinna.
En hetkeksikään ajatellut että mi­nulla
olisi mitään vaikeuksia päästä
joen toiselle puolen. Olinhan sen
.matkan kulkenut monta kertaa men­neisyydessä
ilman mitään kysymyk­siä,
viimeksi noin viisitoista vuotta
sitten* Vaan vieläkin ovat muhkeat
julkaisut rajan täällä puqlella täyn­nä
komeita ilmoituksia, kuinka Yh­dysvaltain
kansalaiset pääsevät Cana­dan
herttaisuuksia katsomaan niin
helpolla. Minulla kyllä ei ollut mat-massa
mitään muita todistuksia kuin
koulun päätötodistus ja pojan synty­mätodistus,
jossa tuli selville tyttöni-meni.
Olen isäni kautta tullut Ca­nadan
samoin kuin Yhdysvaltain kan­salaiseksi,
siis papereita ei ole minulla
omiin nimiini.
Valmistellessani tätä matkaa olin
ajatellut että isäni olisi vielä Buffa­lossa
ja voisin häneltä lainata kansa-laispaperit
kun koetin rajan yli pääs­tä.
Kuitenkin niin tapahtui että isä-i'
Milloin olet nähnyt minm
ittolla lailla'loikkivan leikkipyssyi
'^imetf^?" ']
"Sith en ole nähnyt, mut f a sinä
Atiiutatkin pyssyn asemesta --kari'
tua.**^ Viimeinen sana litli hyvinM-jaa,
niutta kyttä kuutin. ' '
Kakistelin kurkkuani löytääkseni
täysipitbisen vastauksen, mutta s&rk'
ktt haistoi jotakin eikä jäänyt sitä
odottamaan.
Kartusta puheen ollen, kiitos, Lem­pi
serkku, kirjeestäsi. Olen usein ik-metellyt,
miksi ei serkkujen kUm
pysy^ynä. Mutta näkyy se pysyvän,
ainakin sinun kädessäsi, kun sen vm
ensin otat. Arvasit oikein sen padan
kohtalon. On onni, ettei padalla ole
sielua, muuten se huutaisi mirndk
kostoa . . •: Vai olet sinä joskus v^»'
ranut • minun vastoinkäymisillm
Naura vain rauhassa, en minä siitä
suutu. Maailma on niin sekainen
täynnä mustia murheen läikkiä, (tta
jos minun' vastoinkäymiseni kykeitt- ^
vät sHhen tuomaan valkeampia
lähdyksiä, niin enpä ole turhaan di-nyt.
Siis kiitos, serkku, }a kirjoita
toistekin.
Mutta ne taidevirtaukset jäi kd-ken,
ihan pääasia sanomatta, kunp-peri
loppui.
SIRPA-SERKKV.
nl lähti Floridaan vähän aikaL^^i-min
kun olin ensin ajatellut. Ohma»
jo silloin yhtyneet sotaan, ja han sa­noi
näin viedessään paperit mu!^-
naan: "Minulta voidaan niitä kos
tahansa kysj^, koska jokainen m-lee
puheestani että olen ulkomaalain
U- syntyperää,, etkä sinä niitä tamt-se."
Hän ehdotti että känsin kaup­palasta
pyytämässä äänestystodiät**
ta. Vaan täällä maaseudulla oa a*"
nestyksen kanssa sellainen omitui^
juttu. Henkilön ei tarvitse persoon^
lisesti mennä rekisteeraamaan.. s«n^
joku muu hänen puolestaan
Minutkin oli näin kauppalan
Jatkoa 7:nneUä sivuU»