Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 18, 1942

              •« 1
Sivu 10 LAUANTAINA, HUHTIKUUN 18 PÄIVÄNÄ
Vanhaa ja uutta
Turkissa
Arvokkaana Ja ajatuksiinsa vaipu-ireen^
nousj^e vanha muezzi korkean
minaretin torniin. On iltarukouksen
hetki ja hänen on tornin huimaavas­ta
korkeudesta kuulutettava koko
maailmalle Muhamedin sanoma: / ' A l ­lah
on suiiri'*. Päivän toisensa jäl­keen
lukemättofnia kertoja on hän
viidenkymmenen vuoden aikana suo­rittanut
tämän tehtävän. Kuinka
paljon onkaan ehtinyt tapahtua näi­nä
vuo.sina, Hän tulee muistelleeksi
menneitä päiviä, sulttaaneja ja kalii-feja,
jotka ennen pitivät Istanbulia
' pääkaupunkinaan. Hän on yhä nä­kevinään
sulttaanin loistavine seuru-eineen
saapuvan säännöllisesti joka
perjantai moskeijan iltahartauteen.
Tänään ei vanha niuezzi ole hyväl­lä
tuulella. Turkin hallitus on mää­rännyt
siviiliväestön siirtymään pois
entisestä pääkaupungista Bosporin
rannalla. Korkealta parvekkeeltaan
vanhus katselee mahtavaa Istanbulia,
joka leviää hänen edessään;^ Sen ka*
duilla tuntuu vallitsevan tavallista
suurempi kiire ja levottomuus. Van­huksia,
lapsia ja sairaita viedään Aa­sian-
puoleiselle rautatieasemalle, Hai-dar-
Pashaan. On hyvä^ että heistä
pidetään ensinnä huoli.
Mu(»:zi kääntyy parvekkeen toisel­le
puolelle tähystäen luodetta, Josta
tj^kien-jyske on kantautunut muha>
mettilaisten puolelle. Siellä öh feäy^
ty kiivaita taisteluja. Vatohus miet­tii
alakuloisesti, että jos hänen maa­taan
uhattaisiin, olisi hän itse liian
vanha puolustamaan sitä ase kädessä.
Minaretin tornista näkyy lukemat­tomia
moskeijoija ja muezzin ajatus,
kääntyy hänen omaan moskeijaansa
— Bajazidiin, Istanbulin kauneim-paan
pyhättöön. Sen rakensi aikoi­naan
suuri sotapäällikkö ja vallottaja
sulttaani Bajazid IL
Tämän kaupungin kivetkin tuntu­vat
puhuvan. Ne kertovat helleenien
valtauksesta, roomalaisista keisareis­ta,
Pysantin kirkkoruhtinaista, os-mannisulttanien
aikakaudesta ja ny­kyä
jo jsta. Kaikki ne todistavat Tur­kin
kansaji alkuperäistä voimaa, A - .
riatolian voimaa, jota vieraat hallit­sijat
eivät ole voineet kukistaa. Tätä
miettiessä kirkastuvat vanhuksen
kasvot ja hän kääntää katseensa itää.
kohti.
. Siellä leviää Ariatölian ylätäsankö.
Tuolla kaukana on Ankara, .Turkin
tasavallan uusi pääkaupunki, jonka
vanha muezzi olisi mieleHään tahto­nut
vielä nähdä. Hän tietää, että
se kasvoi Kemal Pashan käskystä ta­sangolle,
kauas JstanbuUsta; Ennen^
kuin Aankaran, silloisen Angoran uiisi
kukoistusaika alkoi> Oli se vain pieni,
Hkainen, unohdettu kaupuökl kaksi-:
nekymmenine tuhatisine asukkaineen.
Mutkaisten katu jensokkdoista ja van
hojen rakennusten tatinioille Itasvoi
sinne uusi käupiinfci, joka leVisi joka
suuntaan vanhimman kaupunginosan
ympärille. Kadut, puutarhat, talo­ryhmät
ja puistot suunniteltiin tai­teellisen
täysipainoiseksi kokonaisuti-sa
saatiin aikaan orjien vapauttamis­ta
koskeva laki, jonka presidentti Ab-riaham
Lincoln v; 1861 vahvisti. Ete­lävaltioiden
puuvillavUjelijät katsoi­vat
tämän merkitsevän heidän elin­keinonsa
hävittämistä. Seui-auksena
oli neljä vuotta kestävä katkera ja
verinen kansalaissota, joka lopulta
päättyi orjavaltioiden häviöön.
\Tidysvaltojen kansalaissodan ta­kia
loppui Euroopan puuvillatehtail­ta
raaka-aine ja lukuisia tehtaita me­ni
nurin. Tosin etelävaltiot koettivat
myydä puuvillaa niin paljon kuin
mahdollista saadakse^ vainoja sodan­käyntiin,
mutta pohjoisvaltioiden
saartolaivasto teki inaasta viennin
ylen vaikeaksi. Muiden puuvillaa
tuottavien maiden, Egpytin, Intian,
Brasilian y.m., tuotannolla ei ollut
paljon merkitystä Amerikan sum-tuo-
"tannon rinnalla.
" Amerikan sisällissodan aiheuttama
puuvillapulä saattoi Englannin vaka­vasti
ajattelemaan keinoja, miten
pääsisi riippumattomaksi amerikka­laisesta
puuvillasta. Ensi aluksi se
hankki itselleen Egyptin yliherruu­den.
Sitten se huomasi, että Egyp­tin
eteläpuolella sijaitsevat Sudanin
erämaat, joiden halki Niili virtaa,
voidaan saada Niilin vedellä yhtä
hyviksi puu viilamaiksi kuin virran
laakso Egyptin puolellakin. V. 1898
oli Sudan Englannin hallussa ja seu-raaN^
an \iioden alussa alettiin Assuan
'jättiläispadon rakentaminen, jonka
*avulla muutettiin noin 500,000 eekke­riä
erämaata hedelmälliseksi viljelys-
"maaksr
' Myöskin Intiassa öri Englanti uh-
*rannut suuria summia puuvillavnlje-
^lysten laajentamiseksi. Sielläkin on
' kaivettu kana\na ja rakennettu val­tavia
patoja maan kastelemiseksi.
* Venäjäkin on puuvillatuotannon
alalla - pyrkinyt - omavaraisuuteen ja
sen takia, kaikin voimin edistänyt
piiuvillan viljelystä Turkestanissa,
jossa V. 1933 jo oli nom 8 milj. eekke­riä
puuvillakenttiä. • Mutta Keski-
Aasiankaan muuttaminen puuvillan-viljelysalueiksi
ei ole tapahtunut i l ­man
hankauksia.
Seurauksena .edellä vain aivan yli­malkaisesti
kuyatu$ta jo vuosituhaur
sia kestäneestä taistelusta on ollut,
että puuvillaa käytetään maailmassa
nykyäänyli 6 milj. tonnia, kun villan
kulutus on vain vajaa neljännes siitä
eikä pellavan ja silkin yhteensä ole
niinkään suuri kuin villan. Mutta
samaan aikaan kun suunnattomin
kustannuksin muutetaan eräimaita
puUvillakentiksi, samaan aikaan,mä­tänee
.\merikan vanhoilla viljelys­alueilla
kaupaksimenemätöntä puuvil­laa
ja ATidysvaltain hallitus maksaa
maanviljelijöille palkkioita puuvilla-pensaiden
hävittämisestä.
''Kuningas Puuvillan" saavutta­maa
valta-asemaa uhkaa kuitenkin
tällä hetkellä eräs aivan uudenlainen
vaara. Tämä vaara on tekokuituteol-lisuus.
Tekokuituteollisuus on viime
vuosina ryhtynyt tavallisen keinosil-kin
lisäksi valmistamaan sellaisia ly­hyitä
kehruukuitujakin, jotka suures­sa
määrin ovat puuvillakuitujen ta­paisia
ja joista voidaan valmistaa
tekstiilitavaroita niillä samoilla ko­neilla,
jotka puuvillateollisuus on ke­hittänyt
suureen täydellisyyteen. Voi-daanpa
näitä uusia kuttuja kehrätä
puuvilla-, villa- ja pellavakuijjuihin
sekoitettuinakin. Raaka-aineenaan
tekokuituteollisuus käyttää nykyään
pääasiallisesti puuta. Suomessakin
alkaa tekokuituteollisuus muuttaa
metsien puiden selluloosaa vaatetusai­neeksi.
Myöhempien aikojai nähtäväksi
jää, syutyjiLÖ ja millainen taistelu
luonnollisen ja keinotekoisen "valkoi*
sen kullan'* väUIlä.
Erahtförd on etisimmähten Onfarim antaa vanhat
katuraitiatim kiskot :k(älUukseUe sotatarkoituksiin. Tässä on en­simmäinen
läjä, jota kaupungin iminäoriHar^^^ ja työlait-takumumr
pubee0oki^aja^äm^^l^ Brantjordin lahja
Julec käsittämään"lj2<)0fO7wia puhdasta, te^^ josta voidaan vait-mtstäa
JS 20^dnnin tankkia. ^ :
deksi. Uu^si kaupimki nykyaitaisirie
taloineen, katuineen ja palaitseineen
on jättänyt vanhan Mkaraii ulkonai­sesti
- melkein muuttiimattomaksi.
Muurin erbittanian vanhan kaupun­gin
ympärille kehittyy uusi Ankara
sambinkuiii uusi Turkkikin edelleen
Kemat Ataturkin hengessä.
- Marmärameren leudon tuulen su­hinassa
on vanha muezzi er^ittavi-naan
Kemal Ataturkin sanat: "Elä­minen
on taistelua ja poimistelua..
Menestys elämäsM. on menstj^tä
taisteluissa moraalin ja aineen asein.
Kaikki täaiitmninen alkaa pelosta ja
a.rkailusta. Turkilla oh voimaa, ar­vokkuutta
ja ylpeyttä.'
PAASMA eli pasma käsittää lanko­ja
vyyhdittäessä tai vyyhdelle kehit­täessä
kuusikymipentä lankaa. Eräis­sä
kehissä — haspeleissa, härveleissä
— on itsetoimiva paasman lukija.
SOTIEN historiaa voidaan seurata
muinaistutkimusten avulla aina kivi­kaudelle
asti. Kivikautisista hau-dbista
Kiinassa on näet tavattu asei­ta,
joita aivan ilmeisesti on käytetty
sodassa. •
. Kökemiiksen kautta
viisaaksi
Irlantilainen taiteilija Denis JOIIQ.
Stone äskettäin esitti radiossa seuraa­van
jutiin:
Dublinilainen autoilija lopetti aih
tollä ajamisen säästääkseen gasolii^
nia ja rupesi kulkemaan työs^ polko:
pyörällä. Eräänä iltana hän imolili
ottaa polkupyöränsä ja tuUMtuyau:
nulla kotiinsa. Vasta kun liänen vai­monsa
muistutti polkupyörästä, miust
ti hän jättäneensä sen työmaan 15*
h^lle. kadun viereen.
Hän kiirehti etsimään pyöräänä,
mutta muistaessaan lukuisat polku­pyörävarkaudet
.ei hän uskonut löyr
tävänsä sitä. Hänen hänimästyksÄ-seen
polkupyörä oli kuitenkin paOalv
laan, "Siinähän sinä olet," sanoihii
iloissaan. "Tässä sitä taas näkee
kuinl^a lehdet liioittelevat asioita."
Palatessaan takaisin hän meni kiii-koon
ja lahjoitti köyhäin kassaan hy:
vän onnensa johdosta. Kun hän taS
ulos kirkosta huomasi.hän polkupyö­ränsä
varastetuksi.
TUPAKKAA käytetään Ä r e^
määrät nikotiinin ja nikotiiiiihapoh
valmistamiseen. Edellistä käytetään
tuholaisten tappamiseen 7ja jälkim-:
mainen on tärkeä vitamiini.
KIITOS
TINKIMISTÄ
Emäntä: "KyUä minun se pitäisi saa­da
tästä huoneesta. Ottakaa huomioon
kaunis näköala akkunasta katsottuna."
Vuokraaja: "Mutta minä en kuluta
näköalan kauneutta, sillä, minä olen li­kinäköinen."
Haluainme lausua toverillisen ki:-
*^ töksen Vancouverin suomalfllÄS
l^vlukuoron jäsenille järjestaita»-
tään yllätysvierailusta luokseffiiK.
maaöskuun 19 p:nä 1942.
Myöskin^ mitä parhain kiitos lah­jasta
ja kahvitarjoilusta.
I Kauan muistamme ystä^Tdel^
f käyntiänne.
I «,
I AiH ja Verner Arola
i v A N C O U V E B ^ ^<
K I I T O S
^ Haluan lausua syd^ellis^t >dItoksenj::niJU<? henkilöiUe, jotka yU^'
vät minut 65«\TiotissyutymäpäiväiJ'johdos^ syöou*
set Ja juomiset tuUessaan. MytiskUx IdUrtan n i U ; ^ lahjoi^
joita sain vastÄanottaä', JKlitos royö^ tiiikte lienkflöflle, jotka osallistuly»
lahjoihin, vaan eivät voineet bUaJäJsöÄ. -KiKos^iöiin^ -
Tämä päivä-tulee säUymäSn mielessäni vhtenä; elämäni kauneimpao*
3ialstona. '
Solntula
MRS. MMtrYJaEJSm 3.C