1950-07-22-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M -H ( KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI •iT^^rTxX' VCOSIKERTA L A U A N T A I N A , HEINÄKUUN 22 PÄIVÄNÄ, 1950 Irvokas juhla laiian-laina ja siinnimtaina ?£5i lauantaina ja sunnuntaina vie- | i n CSJn keski-Ontarion aluejiiMaa, ;i2 alkaa lauantaina, fk. 22 p : n ä k lo |;P.Abrtsin kentällä Työn Puiston lä- Silloin alkaa kymmenottelu, jo- L ;i;oritetaan loppuun seuraavana päi- F-j eli sunnuntaina. ' lauantai-iltana on Finnish-haalilla btanssit, jossa jaetaan ovipälkintoi- [ mielien tai naisen rannekello, muste-l\ Tä ja \alokuvauskone. Karl Nieme- I Taisio Länsi ja Henry Ström soitta- I Sunnuntaina alkavat urheilukilpailut Ilo 10 aamulla. Niiden jälkeen aloitella juhlaohjelma Työn Puistossa kello I ip. Ohjelmassa on hyviä numeroita, liiloin nähdään mm. Jehun tyttöjen ja ludburyn naiskuoron jäsenten esittämiä iassantanhuja. jotka pääsevät erikoi-löi oikeuksiinsa ulkoilmassa^ liialla sitten on Finnish-haalilla näy- |!mäkilpaiiu, johon osallistuvat CSJ:n leaver Laken osaston näyttelijät, esit-l^ ien 1-näytöksisen hyvää näytelmän ^-'Kaivostyömies" ja CSJ:n Sudburyn paiton näyttelijät esittävät mainion ptavastaisen näytelmän 'Tnvaliidit".' Iijleisön äänestyksellä ratkaistaan, kum- Jl^an osaston näyttelijät ovat; voittajia. .Näytelmien jälkeen esittää Työn "i'istossa kesälomaansa viettävä, ame- "äalamen mrs. Lillian Gardner kaksi stpittämäänsä laulua, jotka hän pyoskin itse säestää. Lisäksi on Han- Suian puhe ja Leo Niemen harmo- |- iSsasoolo. ' fi Tcrvetiiloa juhlimaan! - Bntaumassa ou pitkät ajat tutkittu, miten tekstHNtuotteita voitiiisiin parhaiten käyttää käytcnnöTi-sesti. Telemac, lontoolainen sadetakkeja vabni^tava Uike on tehnyt keksinnöny jota on hyvin tärkeä. Vasemmalla näh-iään nainen valmistuneena ottamaan vastaan sadetta ja alhaalla auringonpaistetta. Sadetakki on kääritty laitkkiiun, joka pah^e-lee sadetakin taskuna. Se on valmistettu sateenkestävästä okues-tar pimpidikankaasta. ieo Roiiiineii oii taas ähäänlieittomestari ^-t.b-ryn Alertsin Leo Roininen voit-perianiaina ja lauantaina Ha- "-v^a pidetyissä Canadan rata- ja- :''-^;:rheih!n inestaruuskilpailuissa -'een Canadan keihliänheittomes-tuloksella 55.50 m. HaniiUonilainen Sehvy.-n Jones saa-liuden Canadan ennätylcsen kuu- ^'^ailin juoksussa ajalla 31.46. Kuu- ^styÖDDön ennätys meni yhdysvalta- •^;'Je Vie Frankille 50^11". Canadan -^tys on winnipegiläisen Eric Coyn- ^^'-^ä ja se on 49'3'\ Leo Roininen ^^•'JUi kuulassa kolmannen tilan. Tänä viLonna täytti Helsinki 400 vuotta ja tapahtumaa jnkUtiiin suurin juhlallisuuksin. Tässä on juttu sen varhalsenii-Ailta ajoilta. -^®riius on elämän .vastustamaton pöima. Ei kaikki suuri ole nuori- •^-öniaa, mutta kaikki suuri on ai-auorison unelmilta ja vakaantu-tifarautuvassa innostuksessa. O T A N T A A N V A R R E L L E suurin toi- ^ vein perustettu Helsinki tuottikin aikaa myöten pettym^-ksen. Paikka ei ollut lainkaan tarkoitukseen . sovelias, ei varsinkaan merenkulun suhteen. Ryhdyttiin etsimään uutta kaupungin-paikkaa, ja kun Per Brahe 1637 oli nimitettyä Suomen kenraalikuvernööriksi, niin hän seuraavana keväänä teki matkan Helsinkiin juuri tässä tarkoituksessa. Ensin hänen mielestään Santalia-inina sittenkin olisi ihanteellinen tapu-likaupungin paikaksi, mutta huhtikuuhun 1639 oltiinkin päädytty Södernä-siin, siis Sörnäisten sataman nykyiselle alueelle. Saman vuoden syyskuussa lähetettiin ruotsalainen insinööri Anders Tors-tensson Suomeen tarkemmin tutkimaan kaupungin paikkaa. Torst^nsson laatii alueelle asamakaavan, joka vieläkin *on tallella. Se on sille ajalle sangen selväpiirteinen, kadut feveilä ja suoria. Sö-dernäsiin kaupunkia ei kuitenkaan perustettu, vaan päädytään uuteen paikkaan, hiukan lännemmäksi, \ ironnie-meen, jossa siitä lähtien on asuttu, eletty ja kehitytty. Helsinki, jota varten myös oli laadittu asemakaava, oH nipin napin päässyt elämisen alkuun, kun tulipalo sen hävitti elok. 5 p : n ä 1654. Kokonaista 42 taloa paloi perustujcsiaan myöten ja muut vaurioituivat enemmän tai vähemmän. Kaupungin äsken valmistunut komea kirkkokin joutui liekkien saaliiksi. Vasta, 2660 päästiin kunnolla rakentamistöihin, ja yhdeksän vuotta myöhemmin saattoi maistraatti määrätä, että "kaikki tontit on rakennettava". Isonvihan aikoina kaupunki joutui kokemaan monta kovaa kohtaloa. V. 1710 Tallinnasta kulkeutunut rutto tappoi kaupunkilaiset niin tyystin, e t tä O' Q O' i ® o 3 Sm i 2 3 4 S t 1 r ® @ m l i 12 IS i<I IS cx ta o a 0 1Q O S o o o <o (3 e - o, ® 23—Smssmiatai Olli ® o 24—Maaaaistai Kirsti o 25—iKistai Jaakko o • 2ö—^Keskiviikk© ».. .Martta £7—^Tcrstal .•XJBikeonpäivä » 2S—Perlaatai Atso o 29—Lauantai Olavi, O l i i e o o 0 1 o vastustaa A-ponimia Japanilaisen kaupungin Hiroshiman pormestari ja sen maakunnan kuvernööri, jossa mainittu kaupunki sijaitsee, ovat vedonneet Yhdy-svaltain hallitukseen, ettei atomipommia käytettäisi K o rean sodassa. Kuten muistetaanj pudottivat amerikkalaiset viime sodan lopulla atomipommin Hiroshiman kaupunkiin, tuhoten sen miltei kokonaan. Pormestari Shiazo Hamia j a kuvernööri Tsunei Kusunose sanoivat vetoomuksessaan, että atomipommia ei tuliss käyttää missään tapauksessa. "^linun oma mielipiteeni on, e t t ä o l i si hyvin ikävää, jos amerikkalaiset käyttäisi\'ät atonlipommia mitään kansaa vastaan, erikoisesti, kun on kuultu, että venäläisillä on myöskin atomipommi'' sanoi pormestari Hamia. *^\tomi-pommin käyttäminen näiden molempien kansojen kesken olisi signaali sivistyksen häviämiseen. ]Me olemme nyt kyvin lähellä tätä vaaraa.' Kaksi huomattavinta radiotaiteilijaa, Eddie Cantor ja Fred .Allen ovat allekirjoittaneet sopimuksen televisiossa esiintymisestä ja jättäneet radiossa esiintymisensä. Allen jäi pois radiosta jo noin vuosi sitten ja ryhtyi tutkimaan televisiota. Cantor jätti radion jokin aika sitten. He ryht\^'ät television palvelukseen kahden muun televisiotähden kanssa, nmtta heidän nimiään ei ole vielä ilmoitettu. 18'00 asukkaasta heiikiin jäi vain 30. V . 1713 kaupunkilaiset itse polttivat Helsingin, jotta se ei joutuisi vihollisen käsiin. Hallinnollisessa suhteessa Helsingin korkeimpana virkamiehenä oH silloisen kaupunkilain jnukaan Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra, jona kuvauksemme aikoina 1650-luvulla, oli Ernst Johan Creytz. Hänen rinnallaan oli kaksi pormestaria, joista toinen hoiti oikeudellisia, toinen kaupallisia kysymyksiä. Lisäksi oli 8-jäseninen raati 1. maistraatti, jonka hallussa tuomiovalta oli. Viran- ja toimenhaltijoita oli neljä elinkeinojen tarkastajaa, kaksi kauppojen" tarkastajaa, yksi ammattikuntien valvoja, torivouti ynnä viisi mittaajaa, siiolanmittaajaa, viininmittaajaa jne. Terveydenhoidollisessa mielessä oli k y l lä olemassa sairaala, mutta ei lääkäriä. Sairaalan johtajina olivat pappi ja toimitsija. V . 1666 palkattiin kyllä *^'kau- ELOKUUN 5 JÄ 6 PÄIVÄNÄ SOUTH POBCUFIHESSA, ONTAEIOSSÄ liittomme parhaat voimistelijat Ja urheilijat osallistuvat tähäa juhlaan. Tervctiilcia liltlojiiMaaB! mm 4< ' 's; %Yi f-f -ii M
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 22, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1950-07-22 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki500722 |
Description
Title | 1950-07-22-01 |
OCR text | M -H ( KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI •iT^^rTxX' VCOSIKERTA L A U A N T A I N A , HEINÄKUUN 22 PÄIVÄNÄ, 1950 Irvokas juhla laiian-laina ja siinnimtaina ?£5i lauantaina ja sunnuntaina vie- | i n CSJn keski-Ontarion aluejiiMaa, ;i2 alkaa lauantaina, fk. 22 p : n ä k lo |;P.Abrtsin kentällä Työn Puiston lä- Silloin alkaa kymmenottelu, jo- L ;i;oritetaan loppuun seuraavana päi- F-j eli sunnuntaina. ' lauantai-iltana on Finnish-haalilla btanssit, jossa jaetaan ovipälkintoi- [ mielien tai naisen rannekello, muste-l\ Tä ja \alokuvauskone. Karl Nieme- I Taisio Länsi ja Henry Ström soitta- I Sunnuntaina alkavat urheilukilpailut Ilo 10 aamulla. Niiden jälkeen aloitella juhlaohjelma Työn Puistossa kello I ip. Ohjelmassa on hyviä numeroita, liiloin nähdään mm. Jehun tyttöjen ja ludburyn naiskuoron jäsenten esittämiä iassantanhuja. jotka pääsevät erikoi-löi oikeuksiinsa ulkoilmassa^ liialla sitten on Finnish-haalilla näy- |!mäkilpaiiu, johon osallistuvat CSJ:n leaver Laken osaston näyttelijät, esit-l^ ien 1-näytöksisen hyvää näytelmän ^-'Kaivostyömies" ja CSJ:n Sudburyn paiton näyttelijät esittävät mainion ptavastaisen näytelmän 'Tnvaliidit".' Iijleisön äänestyksellä ratkaistaan, kum- Jl^an osaston näyttelijät ovat; voittajia. .Näytelmien jälkeen esittää Työn "i'istossa kesälomaansa viettävä, ame- "äalamen mrs. Lillian Gardner kaksi stpittämäänsä laulua, jotka hän pyoskin itse säestää. Lisäksi on Han- Suian puhe ja Leo Niemen harmo- |- iSsasoolo. ' fi Tcrvetiiloa juhlimaan! - Bntaumassa ou pitkät ajat tutkittu, miten tekstHNtuotteita voitiiisiin parhaiten käyttää käytcnnöTi-sesti. Telemac, lontoolainen sadetakkeja vabni^tava Uike on tehnyt keksinnöny jota on hyvin tärkeä. Vasemmalla näh-iään nainen valmistuneena ottamaan vastaan sadetta ja alhaalla auringonpaistetta. Sadetakki on kääritty laitkkiiun, joka pah^e-lee sadetakin taskuna. Se on valmistettu sateenkestävästä okues-tar pimpidikankaasta. ieo Roiiiineii oii taas ähäänlieittomestari ^-t.b-ryn Alertsin Leo Roininen voit-perianiaina ja lauantaina Ha- "-v^a pidetyissä Canadan rata- ja- :''-^;:rheih!n inestaruuskilpailuissa -'een Canadan keihliänheittomes-tuloksella 55.50 m. HaniiUonilainen Sehvy.-n Jones saa-liuden Canadan ennätylcsen kuu- ^'^ailin juoksussa ajalla 31.46. Kuu- ^styÖDDön ennätys meni yhdysvalta- •^;'Je Vie Frankille 50^11". Canadan -^tys on winnipegiläisen Eric Coyn- ^^'-^ä ja se on 49'3'\ Leo Roininen ^^•'JUi kuulassa kolmannen tilan. Tänä viLonna täytti Helsinki 400 vuotta ja tapahtumaa jnkUtiiin suurin juhlallisuuksin. Tässä on juttu sen varhalsenii-Ailta ajoilta. -^®riius on elämän .vastustamaton pöima. Ei kaikki suuri ole nuori- •^-öniaa, mutta kaikki suuri on ai-auorison unelmilta ja vakaantu-tifarautuvassa innostuksessa. O T A N T A A N V A R R E L L E suurin toi- ^ vein perustettu Helsinki tuottikin aikaa myöten pettym^-ksen. Paikka ei ollut lainkaan tarkoitukseen . sovelias, ei varsinkaan merenkulun suhteen. Ryhdyttiin etsimään uutta kaupungin-paikkaa, ja kun Per Brahe 1637 oli nimitettyä Suomen kenraalikuvernööriksi, niin hän seuraavana keväänä teki matkan Helsinkiin juuri tässä tarkoituksessa. Ensin hänen mielestään Santalia-inina sittenkin olisi ihanteellinen tapu-likaupungin paikaksi, mutta huhtikuuhun 1639 oltiinkin päädytty Södernä-siin, siis Sörnäisten sataman nykyiselle alueelle. Saman vuoden syyskuussa lähetettiin ruotsalainen insinööri Anders Tors-tensson Suomeen tarkemmin tutkimaan kaupungin paikkaa. Torst^nsson laatii alueelle asamakaavan, joka vieläkin *on tallella. Se on sille ajalle sangen selväpiirteinen, kadut feveilä ja suoria. Sö-dernäsiin kaupunkia ei kuitenkaan perustettu, vaan päädytään uuteen paikkaan, hiukan lännemmäksi, \ ironnie-meen, jossa siitä lähtien on asuttu, eletty ja kehitytty. Helsinki, jota varten myös oli laadittu asemakaava, oH nipin napin päässyt elämisen alkuun, kun tulipalo sen hävitti elok. 5 p : n ä 1654. Kokonaista 42 taloa paloi perustujcsiaan myöten ja muut vaurioituivat enemmän tai vähemmän. Kaupungin äsken valmistunut komea kirkkokin joutui liekkien saaliiksi. Vasta, 2660 päästiin kunnolla rakentamistöihin, ja yhdeksän vuotta myöhemmin saattoi maistraatti määrätä, että "kaikki tontit on rakennettava". Isonvihan aikoina kaupunki joutui kokemaan monta kovaa kohtaloa. V. 1710 Tallinnasta kulkeutunut rutto tappoi kaupunkilaiset niin tyystin, e t tä O' Q O' i ® o 3 Sm i 2 3 4 S t 1 r ® @ m l i 12 IS i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-22-01