1947-02-22-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
uomalainen
On paluva pakkanen, pahoin se
paukkuu.
Viimakin vihloen nurkissa soi.
Jo viluissaan' kartanon hallitkin
haukkuu.
Vain pohjolan puhuri hyytävi noin.
MutV taipaleen tekoon käy
Hallasuon Ville.
On päättynyt hänellä kartanon lyö.
Ei heristä korvaa hiin varottajille,
ei pidätä pirttikin pakkätten, yö.
On matkansa pitkä ja painava taakka,
mutt' — tuska Se kannustaa
ponnistamaan.
Ja voimansa kooten hän viimeiseen •
saakka
käy tarpoen tannerta lumisen maan.
Kuin ttuputtut konsanaan, vihdoin
ha puu
hän kotinsa kuistille. Omaisten luo
nyt viimeinkin pääsee hän taakkoi-neen
apuun.
Jo pelkkä läheisyys lohitta tuo.
Mutt' kädet on kontossa, ovi ci aukee,
ja vastausta ei, vaikka potkii, lyö.
Tlän tuskastuu, kauhisitiu, raivosttm.
— Raukee
jo ruutniinsa, katseensa tummuu kuin
yö.
Ja lyyhistyneessä nyt lävitse ruumiin
käy kivistys. Ennenkuin vapautuu
hiin tuskistaan, vaipitu hän muistojen
uumiin
ja viimeiset vaiheensa palautuu:
Hän kiirtthtamassa on "Patruunan'*
Ittokse,
kun loppuivat kotona leipä ja pttut.
YlVytnpäriltä soi: juokse, jttokse
ja nälkäisinä louskavat lapsien
stint
Luo "Patruunan'* saapuu hän. Apua
pyytää.
IJän rttkoilee. Hätänsä selväksi tuo.
Mutt' "Patruuna" tapaansa lohtua
syytää,
vain ehdoilla hSncUe apua suo.
Ja valinnan varaa kitn ei ole hällä,
hän kartanon työhön jää ahertamaan.
Yhä "Patrttunan" sanat soi: "Kiire
on tällä,
kyllä kotona ehtivät odottamaan." —
Vön selässä pakkanen /icltyy. Lapun
saa tuskat. Xouscvaan nietokseen
käy kuolema. Tuisku pcittävi sopcn,
soi hongikko hymnij taistelleen.
On sielläkin täysi jo kestävyys-mitta
ja suoritaan loppua tttskicn tien.
Käy kolkutus oveen, mutt' tuloksetta,
se tajutaan tapaan vain
kangistuvien
JALM.iRI KALLIOMÄKI.
Itämailla on kautta aikojen ollut
inystillistä tenhoa länsimaalaisiin.
Yrjö Aukusti Wallin .on se suomalainen
''itämaalainen," jonka annamme
nyt puhua tästä '"tenhovoimasta/'
Hän vietti seitsemän pitkää, v^aaro-jen
ja vaivojen täyteistä vuotta itämailla,
oppien paremmin kuin kenties
kukaan toinen europalainen tuntemaan
itämaalaisten salaperäisen o-lemukseii,
jopa siinä määrin, että nämä
itse erehtyivät pitämään häntä
itämaalaisena. Yrjö Aukusti Wallin
on luonut maamme itämaiden tutkimukselle
kansainvälisen kunnia-aseman,
johon muut Pohjoismaat eivät
samassa määrin ole päässeet. Tätä
suurta suomalaista, jota arabialaiset
nimittivät nimellä Abd uHVali, on
syytä muistella, sillä noin sata \notta
sitten Wallin palasi ensimmäiseltä
Arabian erämaahan tekemältään rohkealta
matkalta silloiseen päämajaansa
Egyptin Kairoon.
Wa1lin oli jörö ja har\'apuh^inen,
hidas ja kaikissa toimissaan perusteellinen
suomalainen. Jo varhai-simmilla
poikavuosillaan hän oli op-pinut
rakastamaan luontoa ja yksinkertaisia
elämäntapoja. Yliopistolliset
opintonsa hän kohdisti aavojen •
hiekka-aavikoiden kieliin, ja kaipuu
Arabian bputtomille hiekkaulapoille
voimistui hänessä mitä pitemmälle
olojen tuntijan, sen ajan kuuluisimman
kaikkialla tieteellisessä maail-'
massa ylistetyn itämaiden tutkijan ja
löytöretkeilijän. On aivan harvinaisen
ihailtavaa ja ihmeteltävää, "että
Pohjolan pienen kansan jäsen sitkeydellään
ja tahdonlujuudellaan ilman
minkään suurvallan kanhatusta, i l man
teknillisiä kojeita, tuskallisin päi-vämarssein
parilla erämaamatkallaan
ensimmäisenä maailmassa määrää
Pohjois-Arabian maantieteellisen le-veyden
Punaisesta merestä Persian
lahteen. Näin suomalaisesta miehestä,
orientalisti IVallinista aralbian
'kielen "äänenopin isän? ohella tuli
Pohjois-Arabian maantieteellisen tuntemuksen
perustaja, jonka tietojen
ja neuvojen perusteella Englannin
'Itä-Intian Komppania" laati suuren.
Arabian karttansa j a jolle Englannin
maantieteellinen seura vuonna 1850
antoi "kuninkaallisen palkintonsa kehoitukseksi
maantieteeseen ja maantieteellisiin
löytöretkun" — palkin- •
non, joka edellisenä vuonna suotiin
Livingstonelle — ja Ranuan maantieteellinen
seura samoin vuonna 1850
suuren hopeamitalinsa.
\Vallin kävi mm. Mekassa, jonne
pääsy uskottomilta, toisin sanoen e i -
muhamettilaisilta, on mitä ankarimmin
icielletty. . Tämä hankafla, suurta
rohkeutta /vaativa^ jakm. j a vähin
yhte>^teeri. Näin ymmärrämmekin
hyvin miksi # a l i i m n uskonnoliisims
ei koskaan tavoittele muotoja. \Val.
linin uSkonnöflisttus^fmliänen kirjeis.
tään päät;ellen harrasta ja syvällistä, j
joskin /Osittain: itämaisen fatalistista
korkeimpien voimien alle alistuvaa.
Wallin ei ehtinyt matkoillaan ie-V
räämäänsä aineistoa 'käsitellä ja jul.
kaista kuin aivan pieneltä osaltaan.
Sitä paitsi hän luotti liikaa harvinaiseen
muistiinsaveikä merkinnyt kaiki]
k i a havaintojaan paperille. Niin
hänen kohdatessaan vuonna 1852 en.
nenaikaisen,- erämaan kärsimysten
kiirehtfmään kuoleman, suurin osa
hänen valtavaa tietou ttaan meni hg-nen-
mukanaan hautaan.
A R M A S SAIX)NEN.
-uustsuoma
hänen lukunsa ehtivät. Helsiiigissä varoin telrty pyMims^liostptlä «n-^
aloittamiaan opintoja hän täydensi
Pietarissa, ja vihdoin vuonna 1843
hänen unelmansa matkasta Arabiaan
toteutuivatkin. Joulukuun 14 päivänä
hän oli -Arabian k>Tinyks€llä astuessaan
maihin .Aleksandriassa. Egyptissä
hän valitsi Aleksandrian ja JCai-ron
opiskelupaikoikseen, tutkien ahkerasti
arabian kieltä ja arabialaisten
tapoja, pukeutuen ja käyttäytyen
kuin arabialaiset, sillä europalaisena
hän ei tahtonut uskaltautua Arabian
erämaihin.
Huhtikuun 11 p:nä 1845 alkoi
Wallinin ensimmäinen Aralbisfn-mat-koista,
matkoista, jotka ovat tuottaneet
hänelle sanoin kuvaamattomia
kärsimyksiä^, nälkää, sairautta ja kur-juutta,
mutta myös ihmeellistä iloa
ja tyydytyksen tunnetta, ja jotka
myös ovat tehneet hänestä aikansa
nistui Wallinille hänen loistavan arabian
kielen taitonsa ja aitoitämaalai-sen
käytöksensä ansiosta. Tämä samoin
kilin hänen matkansa muille p y hille
paikoille: Medinaan, Meddied
A l i i n ja Jerusalemiin — Wallin teki:
nim. ensimmäisen ja toisen Arabianr .
matkansa välillä matkan Palmanaan,
j a Syriaan — oli omiaan vahvistamaan
hänessä katkeraa käsitystä, että
tyhjästä kuoresta ja. ulkonaisten
muotojen sieluttomasta noudattamisesta
ei ollut" löydettävissä mitään läi-syysarvoja.^
Hän oli sen selvää selvemmin
huomannut noissa islamilaisten
p>-hissä kaupungeissa, joissa väestö
oli alhaisinta, syvimmälle vajonnutta
ja halpa-arvoisinta ihmislaatua
ja joissa pyhiinvaeltajat pääsivät
hurmioon ulkonaisella joukkokuvitel-malla
tuntematta mitään syvällisem-
Suomessa ori * •'Niskavuoren nuori
emäntä"-näytelmästä valmistettu
" L o v i i s a " - n i m i n ^ filmi, jonka sano-taan
«olevan "askelta^ edellä muita
Suomessa aikaisemmin näytelmien
pohjalta tehtyjä ;^okuv4a". Aihe on
Niskavuoren Juhaiu-4sännän ja salo-kylästä
tulleen Loviisa-«männän rakkaussuhde.
£lokuyan onnistuminen
j o t o u täöä kerralla siitäkin, että
näytelmän kirjoittaja Tervapää (Hell
a WuolijQki) on itse osallistunut fil-miskenaarion
laadintaan, joten siihen
ei ole pääss)rt mitään vierasta. Juuri
tästä seikasta elokuvan . arvostelija
sanoo: / ' J a tämä, että eturi\nmme
kirjailija .osallistuu filniitj^öhön sen
kokonaistulokseeaenitenvaikuttavas-sa
vaiheessa, on riierfcittävää ja esikuvana
niille kirjailijoillemme, jotka
suhtautuvat elokuvataiteeseen kasit-tämätöntä
ennakkoluuloa tuntien."
Ja edelleen: "Näyttelijöiden suorituksissa
on kauttaaltaan koko filmin
havaittavissa se ilahduttava il-mjö,
että he kerrankin 'näyttelivät e-lokuvan',
toisin sanoen eivät näytelleet.
Tämä on ohjaaja Valentin \'aa-lan
suurimpia ansioita."
P ^ li C CU ja sen pää, sisältä -tulevaa tan-elta Jumalan
Joka on nuorena nopea, sc ON virkku
vanhanakin.
Ilta
Katson ulos: kukkatarha
kauftis piirtyy ikkunaan
Ei sc liene näköharha —
sc saa mun silmät loistamaan.
Katson kauan ihmeissäni
jäisten kukkain loistoa,
pohdin siinä mielessäni
uuden päivän koiitoa.
Kukat kattniit illan harmaan,
oottc. usein loistaneet
• mulie, niinkuin silmät armaat
, elAncäni seuranneet.
ULL.U
y^öikmmkä ^pieniä n$€ olemme f pii,
pi*ti pisara. ^Mtttta yMessä svu^
ridf kokisf.k»skfi
ii4
f',
jt
11
\ t
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 22, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-02-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470222 |
Description
| Title | 1947-02-22-10 |
| OCR text | uomalainen On paluva pakkanen, pahoin se paukkuu. Viimakin vihloen nurkissa soi. Jo viluissaan' kartanon hallitkin haukkuu. Vain pohjolan puhuri hyytävi noin. MutV taipaleen tekoon käy Hallasuon Ville. On päättynyt hänellä kartanon lyö. Ei heristä korvaa hiin varottajille, ei pidätä pirttikin pakkätten, yö. On matkansa pitkä ja painava taakka, mutt' — tuska Se kannustaa ponnistamaan. Ja voimansa kooten hän viimeiseen • saakka käy tarpoen tannerta lumisen maan. Kuin ttuputtut konsanaan, vihdoin ha puu hän kotinsa kuistille. Omaisten luo nyt viimeinkin pääsee hän taakkoi-neen apuun. Jo pelkkä läheisyys lohitta tuo. Mutt' kädet on kontossa, ovi ci aukee, ja vastausta ei, vaikka potkii, lyö. Tlän tuskastuu, kauhisitiu, raivosttm. — Raukee jo ruutniinsa, katseensa tummuu kuin yö. Ja lyyhistyneessä nyt lävitse ruumiin käy kivistys. Ennenkuin vapautuu hiin tuskistaan, vaipitu hän muistojen uumiin ja viimeiset vaiheensa palautuu: Hän kiirtthtamassa on "Patruunan'* Ittokse, kun loppuivat kotona leipä ja pttut. YlVytnpäriltä soi: juokse, jttokse ja nälkäisinä louskavat lapsien stint Luo "Patruunan'* saapuu hän. Apua pyytää. IJän rttkoilee. Hätänsä selväksi tuo. Mutt' "Patruuna" tapaansa lohtua syytää, vain ehdoilla hSncUe apua suo. Ja valinnan varaa kitn ei ole hällä, hän kartanon työhön jää ahertamaan. Yhä "Patrttunan" sanat soi: "Kiire on tällä, kyllä kotona ehtivät odottamaan." — Vön selässä pakkanen /icltyy. Lapun saa tuskat. Xouscvaan nietokseen käy kuolema. Tuisku pcittävi sopcn, soi hongikko hymnij taistelleen. On sielläkin täysi jo kestävyys-mitta ja suoritaan loppua tttskicn tien. Käy kolkutus oveen, mutt' tuloksetta, se tajutaan tapaan vain kangistuvien JALM.iRI KALLIOMÄKI. Itämailla on kautta aikojen ollut inystillistä tenhoa länsimaalaisiin. Yrjö Aukusti Wallin .on se suomalainen ''itämaalainen," jonka annamme nyt puhua tästä '"tenhovoimasta/' Hän vietti seitsemän pitkää, v^aaro-jen ja vaivojen täyteistä vuotta itämailla, oppien paremmin kuin kenties kukaan toinen europalainen tuntemaan itämaalaisten salaperäisen o-lemukseii, jopa siinä määrin, että nämä itse erehtyivät pitämään häntä itämaalaisena. Yrjö Aukusti Wallin on luonut maamme itämaiden tutkimukselle kansainvälisen kunnia-aseman, johon muut Pohjoismaat eivät samassa määrin ole päässeet. Tätä suurta suomalaista, jota arabialaiset nimittivät nimellä Abd uHVali, on syytä muistella, sillä noin sata \notta sitten Wallin palasi ensimmäiseltä Arabian erämaahan tekemältään rohkealta matkalta silloiseen päämajaansa Egyptin Kairoon. Wa1lin oli jörö ja har\'apuh^inen, hidas ja kaikissa toimissaan perusteellinen suomalainen. Jo varhai-simmilla poikavuosillaan hän oli op-pinut rakastamaan luontoa ja yksinkertaisia elämäntapoja. Yliopistolliset opintonsa hän kohdisti aavojen • hiekka-aavikoiden kieliin, ja kaipuu Arabian bputtomille hiekkaulapoille voimistui hänessä mitä pitemmälle olojen tuntijan, sen ajan kuuluisimman kaikkialla tieteellisessä maail-' massa ylistetyn itämaiden tutkijan ja löytöretkeilijän. On aivan harvinaisen ihailtavaa ja ihmeteltävää, "että Pohjolan pienen kansan jäsen sitkeydellään ja tahdonlujuudellaan ilman minkään suurvallan kanhatusta, i l man teknillisiä kojeita, tuskallisin päi-vämarssein parilla erämaamatkallaan ensimmäisenä maailmassa määrää Pohjois-Arabian maantieteellisen le-veyden Punaisesta merestä Persian lahteen. Näin suomalaisesta miehestä, orientalisti IVallinista aralbian 'kielen "äänenopin isän? ohella tuli Pohjois-Arabian maantieteellisen tuntemuksen perustaja, jonka tietojen ja neuvojen perusteella Englannin 'Itä-Intian Komppania" laati suuren. Arabian karttansa j a jolle Englannin maantieteellinen seura vuonna 1850 antoi "kuninkaallisen palkintonsa kehoitukseksi maantieteeseen ja maantieteellisiin löytöretkun" — palkin- • non, joka edellisenä vuonna suotiin Livingstonelle — ja Ranuan maantieteellinen seura samoin vuonna 1850 suuren hopeamitalinsa. \Vallin kävi mm. Mekassa, jonne pääsy uskottomilta, toisin sanoen e i - muhamettilaisilta, on mitä ankarimmin icielletty. . Tämä hankafla, suurta rohkeutta /vaativa^ jakm. j a vähin yhte>^teeri. Näin ymmärrämmekin hyvin miksi # a l i i m n uskonnoliisims ei koskaan tavoittele muotoja. \Val. linin uSkonnöflisttus^fmliänen kirjeis. tään päät;ellen harrasta ja syvällistä, j joskin /Osittain: itämaisen fatalistista korkeimpien voimien alle alistuvaa. Wallin ei ehtinyt matkoillaan ie-V räämäänsä aineistoa 'käsitellä ja jul. kaista kuin aivan pieneltä osaltaan. Sitä paitsi hän luotti liikaa harvinaiseen muistiinsaveikä merkinnyt kaiki] k i a havaintojaan paperille. Niin hänen kohdatessaan vuonna 1852 en. nenaikaisen,- erämaan kärsimysten kiirehtfmään kuoleman, suurin osa hänen valtavaa tietou ttaan meni hg-nen- mukanaan hautaan. A R M A S SAIX)NEN. -uustsuoma hänen lukunsa ehtivät. Helsiiigissä varoin telrty pyMims^liostptlä «n-^ aloittamiaan opintoja hän täydensi Pietarissa, ja vihdoin vuonna 1843 hänen unelmansa matkasta Arabiaan toteutuivatkin. Joulukuun 14 päivänä hän oli -Arabian k>Tinyks€llä astuessaan maihin .Aleksandriassa. Egyptissä hän valitsi Aleksandrian ja JCai-ron opiskelupaikoikseen, tutkien ahkerasti arabian kieltä ja arabialaisten tapoja, pukeutuen ja käyttäytyen kuin arabialaiset, sillä europalaisena hän ei tahtonut uskaltautua Arabian erämaihin. Huhtikuun 11 p:nä 1845 alkoi Wallinin ensimmäinen Aralbisfn-mat-koista, matkoista, jotka ovat tuottaneet hänelle sanoin kuvaamattomia kärsimyksiä^, nälkää, sairautta ja kur-juutta, mutta myös ihmeellistä iloa ja tyydytyksen tunnetta, ja jotka myös ovat tehneet hänestä aikansa nistui Wallinille hänen loistavan arabian kielen taitonsa ja aitoitämaalai-sen käytöksensä ansiosta. Tämä samoin kilin hänen matkansa muille p y hille paikoille: Medinaan, Meddied A l i i n ja Jerusalemiin — Wallin teki: nim. ensimmäisen ja toisen Arabianr . matkansa välillä matkan Palmanaan, j a Syriaan — oli omiaan vahvistamaan hänessä katkeraa käsitystä, että tyhjästä kuoresta ja. ulkonaisten muotojen sieluttomasta noudattamisesta ei ollut" löydettävissä mitään läi-syysarvoja.^ Hän oli sen selvää selvemmin huomannut noissa islamilaisten p>-hissä kaupungeissa, joissa väestö oli alhaisinta, syvimmälle vajonnutta ja halpa-arvoisinta ihmislaatua ja joissa pyhiinvaeltajat pääsivät hurmioon ulkonaisella joukkokuvitel-malla tuntematta mitään syvällisem- Suomessa ori * •'Niskavuoren nuori emäntä"-näytelmästä valmistettu " L o v i i s a " - n i m i n ^ filmi, jonka sano-taan «olevan "askelta^ edellä muita Suomessa aikaisemmin näytelmien pohjalta tehtyjä ;^okuv4a". Aihe on Niskavuoren Juhaiu-4sännän ja salo-kylästä tulleen Loviisa-«männän rakkaussuhde. £lokuyan onnistuminen j o t o u täöä kerralla siitäkin, että näytelmän kirjoittaja Tervapää (Hell a WuolijQki) on itse osallistunut fil-miskenaarion laadintaan, joten siihen ei ole pääss)rt mitään vierasta. Juuri tästä seikasta elokuvan . arvostelija sanoo: / ' J a tämä, että eturi\nmme kirjailija .osallistuu filniitj^öhön sen kokonaistulokseeaenitenvaikuttavas-sa vaiheessa, on riierfcittävää ja esikuvana niille kirjailijoillemme, jotka suhtautuvat elokuvataiteeseen kasit-tämätöntä ennakkoluuloa tuntien." Ja edelleen: "Näyttelijöiden suorituksissa on kauttaaltaan koko filmin havaittavissa se ilahduttava il-mjö, että he kerrankin 'näyttelivät e-lokuvan', toisin sanoen eivät näytelleet. Tämä on ohjaaja Valentin \'aa-lan suurimpia ansioita." P ^ li C CU ja sen pää, sisältä -tulevaa tan-elta Jumalan Joka on nuorena nopea, sc ON virkku vanhanakin. Ilta Katson ulos: kukkatarha kauftis piirtyy ikkunaan Ei sc liene näköharha — sc saa mun silmät loistamaan. Katson kauan ihmeissäni jäisten kukkain loistoa, pohdin siinä mielessäni uuden päivän koiitoa. Kukat kattniit illan harmaan, oottc. usein loistaneet • mulie, niinkuin silmät armaat , elAncäni seuranneet. ULL.U y^öikmmkä ^pieniä n$€ olemme f pii, pi*ti pisara. ^Mtttta yMessä svu^ ridf kokisf.k»skfi ii4 f', jt 11 \ t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-02-22-10
