Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 22, 1947

              Maailman suurin
krapufarmi
läraä suurenmomeri "farmi"
inaitsee Deer Islanciissa, noin 7
Diaiiia St. Andre ws-nimisestä
kauDpalasta, New Brunswickin
naakunnassa, ja sen omistaa
:or-ley's Lobster-yhtiö, jonka
»erusti vuonna 1900 kravunka-.
iastaja Edward Leonard Conley.
liihen mennessä oli k a i k k i kra-
Lit myyty l^annuttajille j a Con-
[ey sai päähänsä ajatuksen, että
jlävistä kravuista saa pafemrnan
hinnan.-
Tämä vedenalainen "farmi"
[sijaitsee Conley Inlet-nimisessä
[merenlahdessa, joka on padottu,
[ollen noin puoleri maiKn pituinen
[•ja 350 jalan levyinen. Pato on
pitsn järjestetty e t t ä sen avulla
ivoidaan tarpeen' vaatiessa vaih­taa
vettä, siten muodostuneen
[lammikon kahteen eri osaan, jot-ika
on jaettu pienempiin osiin eri
^kokoisten krapujen säilyttämistä
k-arten.
: Ki-^vun l a i l l i n en pyyntiaika on
;varsin lyhyt* Siitä syystä 'ostaa
täm.ä krapiifarrn^ kaikki saata­vissa
olevat kravut, säilyttääk­seen
ne kaupattavaksi suurien
kaupunkien herkkusuille kaikki­na
vuoden aikoina, saadefi siten
niistä korkean hinnan — viime
[maaliskuussa maksoi farmi ka­llasta
jille 85 s e n t t i ä paunasta.
Farmilla oleville kravuille syö-
[tetään suolattuja sillejä — kaksi
[paunaa päivässä sataa krapupäu-naa
kohden. Kravut ovat petoja,
jotka syövät toinen* toisiaan ja
siitä syystä joka kym.menes kra-pu
katoaa farmilla ollessaan tois­ten
vatsaan, jotka ovat voimak­kaampia.
Erään kerran loi noin
lOÖ.OOO- ki-apua kuorensa" lämpi­män
veden johdosta ja t ä t e n r i i ­sutut
kravut katosivat jälelle
jääneiden 100,000 vatsaan, ai­heuttaen
huomattavan tappion
krapufarmille, jossa voidaan säi­lyttää
kerrallaan noin miljoona
paunaa krapuja. . ' •
Tämä krapufarm^ käsittelee
vuosittain noin viisi miljoonaa
paunaa, noin kuudennen osan ko­ko
Canadan krapusadosta. Kun
suuri osa kravuista p i d e t ä ä n säi­lössä
vain lyhyen ajan on sitä
varten varastohuoneissa 156 kra-puallasta,
joista eläimet paka­taan
puulaatikoihin, noin 50 pau­naa
kuhunkin; liaatikoiesia :,on
meriheinää ja jäätä.- Liikkeellä
on» suuri määrä trokeja, joilla
kravut kuljetetaan suuriin kau­punkeihin.
Pääkallojen metsästystä
ilmenee' vielä
Intian väliaikaisen hallituksen pää-
'iiinisteri Xehru k-ertoi "äskettäin la-kiasääiävälle
eduskunnalle, että Bur-nian-
Iniian rajamaan vuörrstoisessi
>cudiLssa asuva nagalaisheimo, jonka
urheiluharrastuksiin kuuluu mm.
I'äitien metsästys, on katkaissut 315
ihniisen kaulan- sodan jälkeisenä ai-
'^'"a. ja että näille metsästäjille on
^'"netiu 'ankara varoitus".
-\'a^'at hyökkäävät kyliin sekä Bur;
"••"1 euä Intian puolella, joittenk^ln
('•iallikiiiiten asunnois.sa on saloja pää
' 'il *ja todistamassa ''urhoollisuutta''.
SUDBURYIiAtÖHät.Ä bn t i l a i ­suus
nähdä^Siid!F»erfcfc<im^
ly ensi sunnuntaina'Finnish-haa-
Hlla — päivällä, ei i l l a l l a , sillä s i l ­loin
siellä e s i t e t ä än e r i t t ä i n haus­ka
näytelmä, operetti.
Vieraskieliset lehdet
kyseessä Yhdysvalloissa
Epäamerikalaisuuden komitea teki
askelkin esityksen, jolla vieraskielisei
lehdet pakoitettaisiin julkaisemaan
englanninkielisen tekstin kaikista kir­joituksistaan.
Tämä on herättänyt .
asiallista vastustusta* Edustajahuo-neen
oikeusasiain valiokunnan jäsen
E. Cellar New Yorkista on arvosteilut
. ankarasti tätä esit3'stä,-siUä se on
''selvästi perustuslakivastainen ja rik­komus
lehtivapautta kohtaan". Kon-gressinainen
Helen Gahagan sekä
kongressimiehet Fernandez ja, Blat-nik
ovat myös tuominneet esityksen,
joka nähävästi on osa taantumuksen
yleisestä hyökkäyksestä ulkosyntyi­siä
sekä heidän järjestöjään ja laitok­siaan
vastaan.
Omat keinot auttaa kodin kohennuksessa
Bulgarian mustalaisten
asemaa parannetaan
Historiallinen tapaus Bulgariassa
oli äskettäin se, kun mustalaisen ääni
kuului ensikeran radiossa. Näet Py-härtVästliuksen^-
päivänä,^ jonka--Kaii^-' ?
k: mustalaiset p3^hittävä-t"flaa}ällett^
mustalaisten johtaja ShakirTasheviii ^
puhe jossa hän kiitti hallitusta niistä
toimenpiteistä, joilla se koettaa pa-rantaa
» mustalaisten asemaa, yfit\'k-s'stä
koettaa löytää kotipaikka täll-^
kuljeksivalle kansallisuudelle ja siitä,
että nuorille mustalaisille opetetaan
ammattitaitoja, ettei heidän- tarvitse
kaupustelemalla, soittelemalla, po­vaamisella
ja usein varastamallakin
hankia elantoansa.
Paljon metsänriistaa
rajan yli
Fort Francesista Ont., on piirin met­sänhoitaja
ilmoittanut, että viime'
vuoden aikana vietiin Rainy Riverin,
Fort Francesin ja Räiny Laken kaut­ta
Yhdysvaltoihin metsästäjien toi­mesta
3.002 peuraa, 200 muusia, 141
karhua, 2 caribouta, 8 hanhea ja
2.439 sorsaa. Sen lisäksi arvellaan
rajan yli vredyn Rainy Lakella noin
satakunta peuraa, joita ei ilmoitettu
rajavartioille.
• Atomipommin valmistus
helpompaa
Atomitieteilijä tri J. H. Rush
on sanonut Washingtonissa, että
atomipommeja voidaan nyt val­mistaa
hyvin huokeasti, verrat­tuna
ensimmäiseen pommiin,
jonka valmistamiseen tarvittiin
biljoonia dollareita. Materiaalit
pommeja varten voidaan valmis­taa
Hanfordissa, Washingtonissa,
tai New Chalk Riverin laitoksella
Canadassa. " >
Biljoonan dollarin hintainen
laitos Oak Ridgessä, Tennessees-sä,
ei ole enää tarpeen pommien
valmistamisessa, vaikka se on
hyvin käytännöllinen atomivoi­man
kehittämiseen rauhantar-koituksia
varten.
NORSK HYDRO Co. raken­nuttaa
Rjukanissa maailman en­simmäistä
atomipommin kestä­vää
maanalaista tehdasta ,jossa
ruvetaan valmistamaan salpieta­r
i a ja n.s. "raskasta vettä". Teh­taan
kustannusarvio on 70,000,-
000 kruunua. >
H f i l ^ I N G I N Työväenr Säästö­pankin
viime vuoden puhdas,
voitto on ollut 2,400,000 mk. Sääs­töpankin
omaisuustase oli vuo­den
lopussa 788,100,000 mk.
Jotkut pitävät kodistaan, vaähoist^
huonekaluistaan ja kaikesta muusta
sellaisenaan. Kaikki huonekalut ja esi­neet
XTiodesta vuoteen samoilla paikoil-laati
mitenkään kohentamatta niin kau­an
kuin koossa pysyvät. Tuttu harmaa
kuva. joua ei koSKaan muuiu. Toiset
väsyvät sellaiseen ja tahtovat vaihtelua;
uudistusta, uusia huonekaluja, uusia
verhoja jne. Kenellä on varoja, hä­nelle
tuo kaikki onkin helppoa. Mutta
kenellä ei ole. hän saa tyytvä muuttu­mattomaan
olotilaan, ellei hanki vaih­telua
omilla keinoillaan, omaa älyään.
aistiaan ja taitoaan käyttäen. Ja sii­hen
onkin tilaisuus kotottaan jokaisella,
tarkoitamme etunäässä jokaisella nai­sella,
sillä hänestähän useimmassa ta­pauksessa
tällaiset asiat^ciippuvat. Ais­tikas
ia kätevä nainen saa kotona nii
ihmeitä aikaan, ei vain itse tekemällä,
vaan tahtomalla.
Maplit, jos on aistia ja talt-na niitä
käytellä. ovat pääasiallisin taikakeino.
Ja niitä on valmiina saattivar>a niin
paljon erilaisia laatuja ja värejä, ettei
puutu valinnan vara. Ottakaamme p.sim.
piironki, joka on meitä vanhuudellaan
vaivannut kauan. Palanen santanaoc-ria
ja sonivaa maalia — ja tuossa tuo­kiossa
siitä on tullut uusi. Sama on
minkä tahansn huonekalun laita rau-tasänkvä
mvöten. Jos kätevä mies
vielä näissä touhuissa tarpeen muknnn
auttaa, korjaa missä on l;oriapmista.
niin^tulos on .vieläkin naremni. ,U)ui)§-
tavätt3a'"töiset''PRnhflt. topatut hnrSn^a-lutkin
panem,alla.-niihin uuäet.oääll^set.
Samaa lakia voi noudattaa kaikenlai­siin'
imdistiiksiin nähden kotonn '
kp"ttää omqa aistioon i» '-ptpvvvttään.
puhumattakaan siitä, että huonekalu­ja
vni mu"*-ella naikasta toi.^ippn ja a-spt*>
lla niitä erilaisiin Perennoihin. Ja
t«t,ä muuttelua voi tPhdS aina vbtf.pn
väsvttvään lopoumattomiin. keittiöstä
viero sh uonpesepn asti.
Tämän kiri^Jtuksen t^rkou uksena ei
ole antaa mitään yksitvisiä nPin'oia.
,vaan ainoastaan jii"r^ tuo vkcinkpstsii-npn
b"om«utMs vähä^^r^iciHp ko^in
haltiioille. joilla on uudistuk-sen holua
ia sen i-errar» »<kan. pttä — nintplkaa
asiaa, käyttäkää hiukan miol^irnvitiis-tanne.
aistiaYipp ja taitoanne niin saat­te
nalion hvvöä aikaan verrattain vä-
Vt'llä iihrpuJfRilla vioijjnä oi->i-ö pv^mk-kaampaa
kuin rahalla hankitut uutuu­det
olisivatkaan, sillä niihin olette kiin­nittäneet
omaa Itseänne.
Aina kmi sattumalta käymme sellai-
Aina kun «attumalta käymme sellai­sessa
kodissa, missä tällä tA\*alla on saa­tu
uudistuksia aikaan, saamme melkein
ihmetellä, ettenmie sanoisi kadehtia;
saamme saman vaikutelman kuin kat­sellessamme
naisen taidokkaita, käsi­töitä,
jotka tavallisesti vaativat paljon
enemmän aikaa ja vaivaa eivätkä sit­tenkään
ole silinänviehätyksenä kuin
perin pienellä alalla tahi —^ piirongin
laatikossa, muistoeslneitten joukossa.
Niin, naiset, tämän lisätei, jos näet­te
että jokin huonekalu tai esine vaatisi
ennen maalaamista korjausta, tai keit­tiössänne
tarvitsisi lisää Jonkin hyllj'n.
tahi jonkin puusta tai muusta kotona
saatavan esineen, niin puhelkaapa mie­henne
kanssa asiasta. Sanokaa hänel­le:
teeppäs sinä huviksesi ja samalla
minun huvikseni, meidän yhteiseksi hu­viksemme,
se ja se. niin varmaan hän
innostuu asiaan ja innostuttuaan huo­lehtii
sdelleenkin sillä tavein ;kodln mu­kavuuksista.
Sillä totta on. että useim­mat
pikku ikävyydet ja epämukavuu­det
ovat saaneet iatkua semmoisenaan
leväperäisyyden. alkuunpanemattomuu-den
Vuoksi.
TERVE, victsä, terve, vuori,
terve, metsän ruhttnas!
Tuss' ou poikii.ulia s y nuori' , _ .
esiin käy ^i^un^.youU(ja täys
kuin t ui ma J Utit Jirin tuuli.
Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston,
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii lyön
ja maaiiiua unholaan jääköön.
ALEKSIS KIVI
On jotakin ihanaa yhdistelmässä:
terve sielu terveess.i ruumiissa. —
Platon.
ASIANOMAISET LUKEKAA TÄMÄ!
Kaikkien niiden henkilöiden huomiooa, joillo lainasin
rahaa Geraldtonissa ollessani:
Silloin lainasin hyvällä mielellä teille pojat, koska käsi­t
i n , e t t ä tarvitsitte rahaa, Nyt y h t ä hyvällä mielellä pyy­dän
teidän muistamaan minua velan takaisin maksulla.
Sen voitte tehdä hyvin yksinkertaisella tavalla ostamalla
Postimaksuosoituksen nimelleni ja osoittamalla kirjeen
seuraavalla osoitteella:
ARNOLD MÄNTY
41 Dufferin St. Sudbury, Ont.
f
P A R H A I M M A T O N N I T t E L U M M E
MRS. MINNIE RAKETILL£
HÄNEN 70-VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄNSÄ JOHDOSTA
.^iti, ikää karttuu sulle,
elos iltaa kohden saa.
Rajapyykki cessäs' ompi,
jonka harvat saavuttaa..
Toivomme sulle, Äiti armas,
elon iltaa leppoisaa.-
HANNUKSELAN PERHE.
Elaine, Ida ja -Albert Hannuksela
Raymond, Flora ja Matt Savoli
Mauri, Ellen ja Mauri Tuomaala
Rae Xyeman
Cärole Tuomi
Skaron, Ida ja Jälmar 5>elander
Ida ja Ed. Pelkonen ja pojat
Hulda ja Antti-Olsen .
Edith ja Urho Nyberg
Ed. Lahtinen
Elmo L-ahtinen .
Eclna ja Wclma Lfikala
Martha ja George V^'iren
Albert» ja Tyyne Särkilahti
Xäin tahdomme sua tervehtää
vaihteessa ikävuosien.
Oltut on tuulta ja myrskyä vaait,
se on raatajan elämän taival. I
Siksi toivomme tyyntä ja
rauhaisaa,
jota iltanen taivas jo ruskottaa.
Y.STÄVÄT.
^ Emil Wilen
^ .\. Pudas
Mrs. S. Tuhkala
M, Lakiotis
Helga ja Vilho Xvberg
W. Tuomi
H. Helenius
M. B. Sar\'ela
Martha ja Elmer Salo
S. Mackie
A. Ilomäki
Mrs. I. Liikala
Kaarina Wigelius
Harold I. Polvi
KIITOS
YSTÄVÄT KALLIIT, tahdon kilttiiä sydämellisesti t^Itä kalkkia
siltä Suurenmoisesta ylliityksestii, jonka olitte JUrJestänect minun
synti)'mMpäcfVSm joh<|osta Kiitos lahjoista Ja kaikesta mitä olitte
järJ9ÄtÄn)!!cjt HlaJHdaftlfluutccn.
Ystävyytenne/osolfus on kauniina muistona elämäni lltahetklnä.
Kiittäen teitä.
MINNIE RAKETTI
TAMMIKUUN 18 P. 1947 PORT KELLS. B. C.