Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 7, 1946

              MP:''-'.
1946 LAUANTAINA, JOULUKUUN 7 PÄIVÄNÄ
I <iimihMiiimim^t^^y|mn>i,t,YHi lilllHil
(Jatkoa 9:ltäsiVuU^^^^
Ka i kki oli nyt aiv^ iliahdöttöniaii
jjyvin mraustä; Miitta se loppui ly-j^
veert. sillä hän katsoi jalkoihini ja
ki-syi: •• • , '
•Mitenkä sinä olet avojaloin? Mi-fcin
sinä olet kenkäsi jättänyt? Ja
tietenkin sinä sait peuran ja kannoit
jen kötihi?" . ..
Ensimmäisen kysymyksen saatoin
ainakin tällä kertaa sivuuttaa, kun
kiirehdin vastaamaan ^öiseen.
•Ei. Honey, elole peuraa, hyvä et­tä
peurattakin pelastuin. Katsos,
luoliisi tapasi minut metsässä ja •kas­ki
mennä hyvin kiireesti kotiin sillä
puheella, ett^. jos hän toistfe minut
metsässä pimeällä pyss}-!! ja mainari-ianipiin
kanssa tapaa, niin saan kym-ir.
entn vuotta Jinnaa."
Se auttoi. Honey n' kasvoi tulivat
hyrm vakaviksi,
"Voi. Darling, älä enää koskaan
mene metsään, ettet joudu linnaan,
sillä kuku sitten kantoja vääntää.-'
^, );aikka .niiniuai^ hinjian koski, tuo,
^ttei minuUa ole muuta virkaa kuin
kantoja vääntää, olin kuitenkin iloi­nen
siitä, ettei enää tar\'itse lähteä
völlä metsään.
Olin niin hiestä märkä, ettei ollut
Kuälcn pientä rapsutusta
, pihakoivustani.
,KMnnyn, katson kuinka
kiiivdt lehdet^putoo,
hyvästiksi elämälle
kiiolonltnikaa kutoo.
Syksyt tuli, valmistaen
sadon luomakunnan.
Kuihtumalla korret kaatuu
maksoin elon summan.
Ihmislapsi^ kruunu kaiken
seuraa luonnon niukaan.
Ilta tulee, korsi kuihtuu
unohdusten tupaan.
S. WAI^•IO.
Langstone Hughes on tämän het­ken
tyypillisin neekerirunoilija. Hä­nen
tuotannossaan on sjmimielisiä,
tenhoavia lauluja, jotka ovat puolek­si
uudenaikaisia runoja, puoleksi
mustien kansallislauluja.
MUstirn ^lassojen valituhet kuu­luvat
Hughesin sanoista, mutta hän
ei tuo esille vihaa valkoisia kohtaan:
"Olen musta veli", sanoo hän sovin-nollisesti.
Pulavuosien aikana yritti
kuivaa paikkaa muualla kuiri-kieles- runoilija menestyksettä siirtyä vai-sä.
Honey huomasi sen ja toi kuivia lankumoukscUisten porletaarikirjaiii-vaatteita
ja vähän -nuhteli;^ joiden rintamaan. Tästä hän kertoo
"Alat jo olla keski-ikäinen mies ja sympaattisessa omaeMmäkerrassaan
vielä kuvittelet olevasi nuori ja hyp- "The Big Sea" (Suuri meri).
päät itsesi noin likomäraksi." " Rjehard Wright on neekeri ja pro-
'Se on tuo minun veri selhmen.^^ \letaärikirjailija, joka syntyi Missis-minä
kehuin ja hymyili. sippiplanTaasilla ja kasvoi Chicagos-
HnneyJieitli kahvit ja ne juotua sa. Hän on-kahdella ensimtnäiscllä
meaimmenukkiimaan.; En, tahtonut . Möfll^ain:, tuom^i itsellem paikan
tohtia pannaisilmiäni iiinniikun pel- mustan, rodun'ensimmäisenä proosa-käsin
näkeväni pahoja, lihia. Niin- kirjailijana. "Unele Toms ChUdren"
kiiin käNikin-, kun kailiesta huolimat- ' fS€tä Tontin lapset) sisältää- neljä
ta öliri'mg'nnyf'urieen. Honey kai oli pitkää novellia, joiden aiheena ovat
rotuvainot, lynkkaukset ja levot­tomuudet.
Wright On neekeri, joka
voimakkaalla sosiaalisella itsetunuol- .
la puolustaa inhimillisiä oikeuksia ja
syyttää yhteiskuntaa, joka epäröi
tuomita oikeudenmukaisesti. Yhtäk­kisen
kuuluisuuden kirjailija kuiten­kin
saavutti romaanillaan "Native
Song" (Synnyinlaulu), jossa brutaa­lia
kertomusta neekcrimurhaajasta
ylläpitää dramaattinen raivo ja rä­jähdysmäinen
paatos. Esitys on raad­an
tunteeton ja liikkuu realistisella
pohjalla. Kirjailijan yhteiskunta­kritiikkiin
liittyy myös mestarillises­ti
läpiviety psykologinen käsittely.
Epätoivoinen neekerinuoruka i n e n
Bigger Chicagon "Black Beltisiä" on
saanut esikuvansa Falknerin bastar-dimurhaajasta.
WrigJit ei pysyttele
psykologisessa puolihämärässä vaan
vetää motiivit päivänvaloon. Kir­jaa
on kutsuttu neekerin amerikka-,
laiseksi tragediaksi ja viekin se itse­asiassa
Dreiserin amerikkalaista tra­gediaa
askeleen eteenpäin.
Muista huomattavista neekerikir-jailijoista
ansaitsevat mainintansa
James Weldon Johnson ja Claude
McCay. Johnson on eräs neekeri-kulttuurin
etuhahmoja. Hän on ko­toisin
Floridasta ja oli hyvin lähei-kiertänyt
kätensäminuh kaulaani ja
minä luulin että. se hirveä metsän nai­nen
panee hirttosilmukkaa- Silloin
minä parkasin ja Honey hyppäsi lat­tialle.
• '
•'Darling,->'mikä' sinua yaivaa?"
"Näin niin hirveää unta. • Kun mi­nä
kannoin peuraa, metsästä^ niin po­liisit
ajoivat niinuia takaa jä ampui­vat
kuin sodassa".
"Ei sinuajj]i«i pitänyt me'tsään lait-taakaan^',
mutasi Honey, ja minä tun-sin,
että pelkäämätön urhokkuuteni
kävi hänen silmissään -kyseenalaisek­si.
Mutta välipä tuolle, ajattelin,
senhän saa aikaa voittaen takaisin
kantoja väännellessä. Pääasia vain,
että reumatismiiähti ja Honeylla on
taas lujaselkäinen mies. Jatnikävie-sen
rinnalla toittfen ilo, saada il­moittaa
maailinalle, että ken tahtoo
päästä pahasta "jihnistä", hän otta-
^ioon samanlaisen hikoMukuurin kuin
minä.
Kun OH tuli hakemaan pyssyään ja
Jamppuaan, annoin hänelle saman to-tuudenmukisen
-kertomuksen kuin Hö­rpyllekin,
lisäten, että hänen kamp­peensa
jäivät metsään piiloon-, mutta
lähden ne hakekaan, iHäri olisi ha­lunnut
lähteä minulle toveriksi, mut­ta
estelin ja lähdin yksin. Ja löytyi­hän
ne sieltä, pyssy, lamppu ja saap- ^essä kosketuksessa maaseudun nai-
Pitkin. Mutta voi niitä askeleita,
'"Itä minä olin ottanut!
J^^cnsä kehittäminen tietorikkaak-
^iolc. sQfnaa kuin asioiden ja tieto-kasaaminm
aivoihin. SUlä ta-
'^'^"a voi helposti muuttua jonkilai-
^'^^oviisatiden tavarataloksi,
'ajaminen merkitsee ennenkaikkea
* W osata arkielämässä käyttää
"yodyksi tietojaan.
veihin neekercihin, tuntien mm. hei­dän
uskonnollisen värikkäin asen­noitumisen
maailmaan. McCay on
kotoisin Jamaicalta. Hän on voima­kas
tyyppi, joka on ennenkaikkea il­mentänyt
lyyrillisesti rotunsa sosiaa­lisen
taistelukunnon, vaatimukset e-linehtojen
parantamisesta ja oikeu­denmukaisuudesta.
Hänen soneet-tinsa
muodostuvat usein intohimoi­siksi
vallankumouksellisiksi julistuk­siksi:
Ijfln kuvaa lyukkatiksia, ro-funsa
edustajia'j^tktt antavat tappaa
itsensä hutn siat. Hän vaatiineck^
jotka ro)ik€ina kohtaavat kohtalonsa.
Iloinen mieli ja syvin vakavuus
voivat kylixi yhtyä. Minne todclli-hen
vakavuus ottaa asuntonsa, sinne
toäeliinen ilokin tulee pim pereis­sä:
— Viktor Rydberg.-
Parhaan kasvatuksen on saamtt sc,
joka parhaiten osaa kestää elämän
ilvt ja surut. ~ Rovisseaxi.
Sivu U
Ehdotpa koulujen puhdis-
Puolan edustaja professori Natalia
Gasior6\vska äskettäin kehoitti Yii-distyneiden
Kansojen opetuksen, tie­teen
ja kidttuurin järjestöä käyttä­mään
kansainvälistä kontrollia ope- *
luksessa poistaakseen fasismin jätteet
öptnuksen .lialta. -
Norjan edustaja Hans Mahr ehdot­ti,
että kukin kansa muodostaisi omat
komiteansa oppikirjojeh sisällön tar­kistamista
ja kansainx^älisten riitojen
syiden poistamista \-arten.
f
PARHAAT JOULU- JA
TERVEHPYKSET
KAIKILLE! /
Anni Hiden
Laina ja Uuno Ojalammi
Hietalan kanki
Olga ja J. Pyyhtiä
M. M. A. ja L. Kuusisto
D. T. M. ja- M. Tohmo
J. Ojalehto
T. ja H. Kauppinen
Helen, Impi ja E. Erkkilä
A. ja T. Laine
Celia ja F. Holmes
Tyyne ja Victor Lahti
Maija ja A. Björn
Henry ja E. H. Poikki
A. ja M. Koverokoski
K, L. ja B. ^Ilvonen
Taija ja L Hirvonen
Kettuset ^
Aili ja Ed. Ström
G. Hietala -
Ainoja V. Jokimies
Billy, Annie ja Wm. Holt
Pihlaiset
Jenny ja Aarne Aaltonen
Henry Hannikainen
Hilda Mikkilä
780 Versailles St.
Väinö Lunden
727 Lusignan St.
V Eino Harhio
. , Emil Nurmi
• 782 Aqueduct St. •
Eelis Lähteenmäki
Mja ja Oskar Oksanen .
Selma Hintikka
Ilma, Anita ja Geo. Lehtola
ja O. Wirtan€^h
«
V. Kangas
Mrs. Jenny Roininen,
Meeri ja Jimmy
Martta Ja £mil Kumpu
231-Öth Avö,. ViUe liasaUe
Montreal, Quebec.
Ahti, Alisa Ja-Walter
PalBlnaJärvl,
ft)35 St. Genevleve St.
Montreal, Quebec.
Helmi Ja Nikolai
h:
MONTREAL
il
m