1946-12-07-19 |
Previous | 19 of 32 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1946 . LAUANTAINA, JOULUKUUN 7 PÄIVÄNÄ
luumnuimKimitnnni Sivu 19
Svksv — Unelmaa päivien rauhaisani
tai riemua myrskyjen raivoisajn -—
ff on kummaa kultaa ja hopeaa,
väriloistoa, helmiä^ aarteita.
S\'ks\' on onnea maan sekä vccn,
se on hopeita iisvieny pjlventcen,
sen kultaa kukkivi metsäinen maa
kiiolohon kauniiseen vaipucssaan.
Elon onnea hymyää^, koiuunen
svvskullassa kirkkaäM loisfeUeen.
Sille hellien lämpöä aurinko suo
ja vihreän keväimen sille taas liio.
Kuin sinervä taivaan tai ruskojen
valo . : ~.
iki-kuolematpn on elämän palo.
Bon taika vain muutosten "
helmassa elää,
scntähdcnpä syys-sävel onnesta
helää.
ALI D Av
MAAILMAN suurin kello on
Durbanin lentokentällä Nataliassa.
Sen taulun halkaisfja on 215 jalkaa
ja sen numeot ovat noin 25 jalkaa
korkeat.
Söi karhuni
omilla h
METSÄSTÄJÄ Blackie ,^ Deveauxiu
tarina British Columbian pohjoisilla
metsästysmailla on kertomisen arvoinen.
Tapaus sattui jp joitain vuosia
sitten, mutta sen muistavat tämän
alueen metsästäjät pitkän aikaa.
Useita vuosia olivat Blackie Deveaux-in
hampaat miehen ylpeyden aihe. Ne
olivat valkeat, terveet ja voimakkaat.
Mutta sitten tuli sellainen päivä, jolloin
reumatismi iski Blackien niveliin
ja hänen oli palattava metsästj^sma iltaan
saamaan lääkärin apua, Tohtori
katsahti ensin Blackien suuhun ja tQ-tesi,
että hänen kauniit hampaansa oli
nyhdettävä pois.
Muutamien viikkojen kuluttua Blackie
palasi rakkaaseen metsäänsä rahapussinsa
huomattavasti kevenneenä,
mutta reumatismi jäi kaupunkiin. Hänen
suussaan olivat tekohampaat. Blackie
suri jonkin ajan kauniitten hampaittensa
menetystä, mutta mikä auttoi,
kun ne täytyi ottaa pois niin täytyi ja
sillä hyvä.
Kuliii taas aikaa. Blackie oli tottui- '
nut uusiin hampaisiinsa. Sitkeinkin
paisti muheni niiden välissä j ^ kaikki
oli taas hyvin.
ihaa karhun
ampailla
Efräänä aamuna herätessään kämpässään,
kurotti hän kätensä vuoteensa
vieressä olevaUe pöydäUe ottaakseen
hampaansa. Mutta hampaita ei ollutkaan
pöydällä. joUe hän ne illalla maata
mennessään pani. Rotta oli ihastunut
Blackien hampaisiin ja vienyt ne
memiessään.
Blackie oli palloillaan. Mistä hän
saisi hampaat keskellä pyyntikautta? E i
kannattanut läliteä kaupunkiin. Kuinka
hän voi nyt syödä lihapaisteja ilman
hampaita?
Kuuden seui^aavan viikon aikana hänen
maallinen olemuksensa kuihtui ja
entinen kirkas vilke hänen silmissään
himmeni.
Tuli sitten päivä, jolloin tuntui kevään
tuoksu ilmassa. Blackie tapasi
samana päivänä suurikokoisen ja vihaisen
harmaan karhun. Mutta karhulla
ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuutta
purkaa kiukkuaan kovinkaan
kauan, jouduttuaan tekemisiin
Blackien ja hänen tuliaseensa kans-_.
sa:
lamana ajatus! "Ahaa!" hän kiljaisi. „
Koko sen yÖn aina seuraavan päiyän
koittoon saakka Blackie työskenteli.
Hänen silmänsä saivat taas tJftkaisln en-
, tisen kiiltoiisa. Hän työskenteli viilan,
sant^ipaperin ja pienten kairojen kanssa
kaatamansa karhun hampaiden ja
luiden kimpussa.
Lopulta työ oli valmis. Hänen huultensa
välistä hohti taas valkoista — itsetehty
hammasrivi ylä- ja alaleuassaan.
Hänen suussaan komeilivat vielä
äsken kiukkuaan purkaneen harmaan
karhun ha^iipaat.' Hän avasi ja sulki
suunsa useita kertoja. No. eiväthän
ne hampaat olleet niinkuin tehtaan te-koiset,
mutta kyllä ne sentään palvelevat
tarkoitustaan, tuumi Blatkie.
Saman päivän iltana leijaili Blackien
majassa karhunpaistin haju ja välkkyivät
valkoiset hampaat. Blackie E)e-veauxin
elämässä oli alkanut uusi jakso
— hän .söi karhunlihaa karhun omilla
hampailla.
BRITIS^ COLUMBIAN pinta-ala on
366,255 neliömailia ja se on kolmanneksi
suurin Canadan maakunta. Se on suuruudeltaan
lähes yhtä iso kuin Britannia,
Ranska, Hollanti, Belgia ja Tanska
yhteensä.
Mennessään kaatamansa karhun luo,
huomasi Blackien pedon kauniit kiiltävät
hampaat. Silloin häneen iski sa-
CATO oli 80-vuotias, kun hän ryhtyi
opiskelemaan ki-eikankieltä.
niiiiiiiininiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiniiiiiiiiiitiiiiiiiiiHinHiiiiittiitiin^
iimnuiiinuinuMnuunMiiiiiniiimHiiiiiimnumimnmiiitHiniminHiiiiuiiiiiMminMiMiiuuintnniiniiMMHiiiiii^ imniMiiiiiMin»niiii»MiiiuiinMimtiiiiiiiiiiiiiiiiiii»inniiiini«iinMmiiiiniiiinmmiinmmmii« g
ONEN
CKMAN
ORAVA
JOHN PÄRSSINEN
MANDI JA ONNr
JOAN, MARY JA E. JUNKAtA
MONA, SHIRLEY, E. JA
W. KESKINEN
SYLVI JA JOHN NIEMELÄ
ANNA JA AAKU LEHTO
AINO JA A. SEPPÄLÄ
IRJA KAUPPINEN
HJ. TÄHTI
MAYBELLE JA PEKKA
KORHONEN
MRS. HAILI, 232 Simcoe St.
M. TURUNEN,
204 Court St., Port Arthur
EINO E. HILLMAN,
196 John St., Apt. 7
Toronto, Ont.
JUSTINA HUITTINEN,
15 Grange Ave., Toronto
S. HÄMÄLÄINEN JA PERHE
KALEVI, H. JA V. PERÄLÄ
KJMMO, TYYNE JA S. RANTA
JUHO NISSINEN A A 3 S
<T)R0OS
LEMPI JA S. KIVINIEMI
trOAN, EVA JA K. KÄMÄRÄINJIN
O. M. S. A. ORPANA
NESTOR NIEMINEN
MATTI HAILI
- HILJA JA K. SALONEN
-'E. HANNULA
URHO HILTUNEN
JACK, TYYNE JA E. TOIVARI
HILJANEN LASSE
DAGMAR JA SAM
A> W. ROININEN
WILMA, ALICE JA E. WHITE
MAIRE, IRJA JA GEO. MATTILA
NANCY, MARY JA T. KORHONEN
HELVI, ELLI JA MARTTI VUORI
HILMA JA A. STORBERG
AMANDA JA JOHN ERICKSON
SIEVÄ JA JOHN PITKÄNEN
ELIN JA GUST SALMINEN
CARLO, ELSSA JA E. HOFFREN
OLGA JOKINA
JACK, BOB, HILKKA JA'
T. JOKINEN
3
§
5
VUOTTA
NEN
JLÄ
80NEN
0; n.
E. FRANTSI
HELMI JA WM. HAANPÄÄ
EINO JOHANNES VÄLKKI JA
^PERHE
PETER JOENSUU^
A.LLA, VILI JA jdflN SANTA
UUNO KAUKINEN
HILJA JA K. SALONEN
KILMA JA ENSIO WUOFI
HENRY, P. JA U. PYKÄLÄ
TAIMI JA A. NUMMI
KARIN. ROSA JA
AARO KINNUNEN
E. JA W. SÄILÄ
LYDIA JA TATU SAVOLAINEN
MR. JA MRS. NAUL
TUIJA JA AKE HUNNAKKO
HILMA JA ENSIO VUORI
LASSE PENTTINEN
OTTO HAUTALA
KERTTU KALAPORRAS
MARTTA JA VÄINÖ TURKIA
VILMA JA E. RISTONEN
N. LAITINEN
LAURI KARTIO
K. SILJANDER
JOHN MÄKINEN
E. JA L. TEKKALA
5 e
1=3
i m
= —
1 i
SSKiilllirmi; '''i!!'::itil!iiil!lll!lllilllini!llinil!!!l» , ^ ,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 7, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-12-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki461207 |
Description
| Title | 1946-12-07-19 |
| OCR text |
1946 . LAUANTAINA, JOULUKUUN 7 PÄIVÄNÄ
luumnuimKimitnnni Sivu 19
Svksv — Unelmaa päivien rauhaisani
tai riemua myrskyjen raivoisajn -—
ff on kummaa kultaa ja hopeaa,
väriloistoa, helmiä^ aarteita.
S\'ks\' on onnea maan sekä vccn,
se on hopeita iisvieny pjlventcen,
sen kultaa kukkivi metsäinen maa
kiiolohon kauniiseen vaipucssaan.
Elon onnea hymyää^, koiuunen
svvskullassa kirkkaäM loisfeUeen.
Sille hellien lämpöä aurinko suo
ja vihreän keväimen sille taas liio.
Kuin sinervä taivaan tai ruskojen
valo . : ~.
iki-kuolematpn on elämän palo.
Bon taika vain muutosten "
helmassa elää,
scntähdcnpä syys-sävel onnesta
helää.
ALI D Av
MAAILMAN suurin kello on
Durbanin lentokentällä Nataliassa.
Sen taulun halkaisfja on 215 jalkaa
ja sen numeot ovat noin 25 jalkaa
korkeat.
Söi karhuni
omilla h
METSÄSTÄJÄ Blackie ,^ Deveauxiu
tarina British Columbian pohjoisilla
metsästysmailla on kertomisen arvoinen.
Tapaus sattui jp joitain vuosia
sitten, mutta sen muistavat tämän
alueen metsästäjät pitkän aikaa.
Useita vuosia olivat Blackie Deveaux-in
hampaat miehen ylpeyden aihe. Ne
olivat valkeat, terveet ja voimakkaat.
Mutta sitten tuli sellainen päivä, jolloin
reumatismi iski Blackien niveliin
ja hänen oli palattava metsästj^sma iltaan
saamaan lääkärin apua, Tohtori
katsahti ensin Blackien suuhun ja tQ-tesi,
että hänen kauniit hampaansa oli
nyhdettävä pois.
Muutamien viikkojen kuluttua Blackie
palasi rakkaaseen metsäänsä rahapussinsa
huomattavasti kevenneenä,
mutta reumatismi jäi kaupunkiin. Hänen
suussaan olivat tekohampaat. Blackie
suri jonkin ajan kauniitten hampaittensa
menetystä, mutta mikä auttoi,
kun ne täytyi ottaa pois niin täytyi ja
sillä hyvä.
Kuliii taas aikaa. Blackie oli tottui- '
nut uusiin hampaisiinsa. Sitkeinkin
paisti muheni niiden välissä j ^ kaikki
oli taas hyvin.
ihaa karhun
ampailla
Efräänä aamuna herätessään kämpässään,
kurotti hän kätensä vuoteensa
vieressä olevaUe pöydäUe ottaakseen
hampaansa. Mutta hampaita ei ollutkaan
pöydällä. joUe hän ne illalla maata
mennessään pani. Rotta oli ihastunut
Blackien hampaisiin ja vienyt ne
memiessään.
Blackie oli palloillaan. Mistä hän
saisi hampaat keskellä pyyntikautta? E i
kannattanut läliteä kaupunkiin. Kuinka
hän voi nyt syödä lihapaisteja ilman
hampaita?
Kuuden seui^aavan viikon aikana hänen
maallinen olemuksensa kuihtui ja
entinen kirkas vilke hänen silmissään
himmeni.
Tuli sitten päivä, jolloin tuntui kevään
tuoksu ilmassa. Blackie tapasi
samana päivänä suurikokoisen ja vihaisen
harmaan karhun. Mutta karhulla
ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuutta
purkaa kiukkuaan kovinkaan
kauan, jouduttuaan tekemisiin
Blackien ja hänen tuliaseensa kans-_.
sa:
lamana ajatus! "Ahaa!" hän kiljaisi. „
Koko sen yÖn aina seuraavan päiyän
koittoon saakka Blackie työskenteli.
Hänen silmänsä saivat taas tJftkaisln en-
, tisen kiiltoiisa. Hän työskenteli viilan,
sant^ipaperin ja pienten kairojen kanssa
kaatamansa karhun hampaiden ja
luiden kimpussa.
Lopulta työ oli valmis. Hänen huultensa
välistä hohti taas valkoista — itsetehty
hammasrivi ylä- ja alaleuassaan.
Hänen suussaan komeilivat vielä
äsken kiukkuaan purkaneen harmaan
karhun ha^iipaat.' Hän avasi ja sulki
suunsa useita kertoja. No. eiväthän
ne hampaat olleet niinkuin tehtaan te-koiset,
mutta kyllä ne sentään palvelevat
tarkoitustaan, tuumi Blatkie.
Saman päivän iltana leijaili Blackien
majassa karhunpaistin haju ja välkkyivät
valkoiset hampaat. Blackie E)e-veauxin
elämässä oli alkanut uusi jakso
— hän .söi karhunlihaa karhun omilla
hampailla.
BRITIS^ COLUMBIAN pinta-ala on
366,255 neliömailia ja se on kolmanneksi
suurin Canadan maakunta. Se on suuruudeltaan
lähes yhtä iso kuin Britannia,
Ranska, Hollanti, Belgia ja Tanska
yhteensä.
Mennessään kaatamansa karhun luo,
huomasi Blackien pedon kauniit kiiltävät
hampaat. Silloin häneen iski sa-
CATO oli 80-vuotias, kun hän ryhtyi
opiskelemaan ki-eikankieltä.
niiiiiiiininiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiniiiiiiiiiitiiiiiiiiiHinHiiiiittiitiin^
iimnuiiinuinuMnuunMiiiiiniiimHiiiiiimnumimnmiiitHiniminHiiiiuiiiiiMminMiMiiuuintnniiniiMMHiiiiii^ imniMiiiiiMin»niiii»MiiiuiinMimtiiiiiiiiiiiiiiiiiii»inniiiini«iinMmiiiiniiiinmmiinmmmii« g
ONEN
CKMAN
ORAVA
JOHN PÄRSSINEN
MANDI JA ONNr
JOAN, MARY JA E. JUNKAtA
MONA, SHIRLEY, E. JA
W. KESKINEN
SYLVI JA JOHN NIEMELÄ
ANNA JA AAKU LEHTO
AINO JA A. SEPPÄLÄ
IRJA KAUPPINEN
HJ. TÄHTI
MAYBELLE JA PEKKA
KORHONEN
MRS. HAILI, 232 Simcoe St.
M. TURUNEN,
204 Court St., Port Arthur
EINO E. HILLMAN,
196 John St., Apt. 7
Toronto, Ont.
JUSTINA HUITTINEN,
15 Grange Ave., Toronto
S. HÄMÄLÄINEN JA PERHE
KALEVI, H. JA V. PERÄLÄ
KJMMO, TYYNE JA S. RANTA
JUHO NISSINEN A A 3 S
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-12-07-19
