Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 1, 1949

              (KAVNÖKIIUALUNEN VllKRQ^äTl)
Fublished and.printedl by the Vapaus Pu|dlä%i^, Company
Umlted. 100-^02 Elm Street West. Sudbuzy. Ontem. ,
»egfstered at the'Post Offiee Department, pttai»a; ässeeond
class mattier.
XiekU ilmestyy joIcaJsenyiikonL lauantaina l^^Vulbna, sis&l-täeaa
parasta kiaunoSirJallistä luettavaa kaimtar lOoilta^ \
TILA17SBIMNAT: YBDri&^^UmSB^V,
' 1 vuosikerta f3.CÖ 1 vuosikerär $3.75
6 kuukautta 1,75 « kuukautta ...-2^^
3 kuukautta LOO ^
. fiiDOBIEEN Ji& MUUAUUB VISOBlattULB
1 vuosikerta .$4^ 6 kuukautiia $2ia
75 senttift padstatmunalts; Xteivln^kiitosilmoitn» $3.D0r Kuo­leman
ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä- julkaistava nmlsto-vfix^$
i.00:jä kiitos $2^0(hKiz!)eä&Vä^
kolshinnat pysyvistä' ilmbitukslata^ Tili^i^Uslhnoittajien om'
lähetettävä maksg etukäteen.
AsiahfileliiTlemyönnetään 15 prosentin pall^Ö.
BiaikkI liekille tiärkoitetut maksno^tukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus rPublish^
ttustantaja ja painaja: Vapaus Publishine Company'Limited.
lOtKlOa Elm Street West. sudbuzy, Ontario. • > •
Toimittaja: J . W . Saari
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
^ LIEKKI . ^ M. .
TSUla väkoUay tarkemmin suhoen^iätiant^na, alkaa sUs
Liekm levityskampanja, joka kestää lokakuun ajan. r Kun
päämääränä ori~saada vain 300 uuita tilausta, tdin uskallam­me
toivoa, että tämäH kampanjan aikana lyödään kaikki
* entiset levitysennätykset, ^Mikäli kainostelut ovat kysymyk-sessäyonUmeistäieUänHkin
on ryhdytty Hm^
ta-mahdollisella tavalla, mikä on jo puoli voittoa.
Suunnitelmallisuus, olkoonpa'mistä hyvänsä työstä ja
• hankkeesta kysymys, on välttämätön onnistutAisen ehto. Ra­kennuksiakaan
ei rakenneta'ilman edeUäkäyviä suunnitte­luja
ja perustuksen tekoa. Liekillä on jo hyvä perustus, jolle
on hyvä rakentaa. Uekin perustuksena ovat tuhannet lu­kijat
ja väsymättömät ystävät, jotka ovat vuosien^uluessa
tehneet mahdolliseksi yhä isomman levikin. Näinollen ei ole
epäilystäkään, etteikö kampanja onnistu, kun se käydään
suunnitelmallisesti.
Näin syksyn tullen Liekki tarjoaa ehtistä enemmän'ajan
.viihdykettä ja mielenkiintoista luettavaa varsinkin maaseu­dulla,'
jossa "illat ovat pitkät-kuten sanotaan. SUlöii^ tulee
lehti luetuksi f-iiljon tarkemmin kuin kiireempinä aikoina.
lAvityskäMpatijadn osäUistumiseeh tarjoutuu myöskin pa­rempi
tilaisuus iiäin syksyUä,.^ kesäkiireet ovat men­neet,
eivätkä talvikiireet ole vielä a^^
Viime'lauantaina saatettiin Sudburyssa haudan lepoon
yksi tiiiiftetuimpia määnmpehiärhme, nimittäin Aku Korho­nen,
joka kuoli TÖroiUOssaWestern-sairaalassa ii.s. veriSyo^
pään. Hänessä mehetimtHe toimeliaan, cmaUaan ja ysiäifälli-seh
miehen. Liekin meriesfymiiien oli myöskin hänen sy­dämellään
ja sairasvuoteella ollessaan hän antoi Liekin käy­tettäväksi
ison pinkan kaikenlaista hyvää aineh^toa^ Hän
ahtoi myöskin arvokkaita neuvoja toimitukselle, nUkä osoit-tda
hänen harrastusta^^ Liekin asian edistämisessä. ^
Kuinka pidetty Korhonen oU suomalaisten ja niyoskin
mUideti kansallisuuksien keskuudessa, sitä osoittivat,ne valta­vat
ktdkkalaitteet, jotka peittivät vitinajan arkun, sekä ne lu­kuisat
osanotloianomat, jotka hautajaistilaisuudessa luettiin.
I^innish-haälioUfäynna ihmisiä, jätkä oHvat ttdleet kufimoif-tdfnaah
pidetyn fhaanmieHemme muistoa, Mirist^^^^eissa"
korostettiin Korhosen elämäHtyötä, hänen uhr<M^^i»suut'
taoH ja osutUtäan tämän niaäh vähävaraistek suomdmsten
tbiininnassd, sekä hänen toimintaansa kamsaihtfm^^kes'
kitudieisa: ^^^'^
KorSosHiia menettivät tämmi maan suomaiaisel edistys-miOii^^
t ihfntSet jöti^n siellhisläi jota on vaikea kikata. Kai­kilta
ihniisUle, joiden kanssa hän oli däessään kosketuksislsay
jäi hänestä kaiiriis muisto, muisto miehestä; joka oli aina val­mis
auttamaan toisia neuvoillaan ja toiminnallaan, joka ei
koskaan vaUitanut ty&tsä paljotitta, vaan uhrasi'aikansa ja
taloudelliset etunsa sUle toiminnalle, joka kannustaa kaikkia
vähävardisia työhön paremman maailman luomiseksi. Hän
oli mies, joka teki enemmän kuin oman osuutensa kaikissa
tehtävissä. Hänen elämäntyönsä käsittäminen antaa lohtua
hänen sureville omaisilleen ja sille laajalle ystäväjoukbUey
joka muistelee kaiholla kesken aikaansa joukostaan pt^iSu-^
nutta kunnon miestä..
Korhosen muisto elää kauniina kaikkien niiden ihmisten
mielissä, jotka hänet tunsivat. Ystävällisenä, iloisena ja aina
valmsiHa auttamaan,, hänet muistetaan vielä silloinkin^ttm
monet muut^ muistot painuva unohduksen yöhöni JTSiiiär
tietoisuus olkoon lohdutuksena hänen omaisilleen siinä suu­ressa
surussa^ Joka heitä on kohdannut rakkaimpansa mene­tyksessä.
Onnen etsijät
Kirj. MARJATTA
Onneansa etsien kukin kulkee, •
monet pettymykset: tuntien.
Monet tuskat sydämeensä sulkee, ^
orihi päkenee^ tfkkuen.
Mnet ptttyy oHHeri etsinnässä,
i^hoihtksen maljaa pikarista juo.
Eivät kuista, että /ikiseksi '
v(&n voi tehdä onHdUise^si tuo.
Moni surullisna tietään" kulkei.
ehkä kademielin-katsellen
kuinka joku oHnen sylUiisä sulkee,
sitä ilomielin vaalien.
Joillakin on onnen määriä siinä,
miss* on raha, valta, rikkaus.
Mutta tosionni ompi siellä
miss* ön todellinen rakkaus.
Siispä onneasi etsiessä^,
poimi aina kultajyväset^ .
mitkä syömmessäsi varmaan tunnet,:
että ovat kullan arvoiset'.
Auta ainaykärsivtuli ja i^sta^
hoivmi hdnhustdja "sta^ad.
- Sano hyvä sana,'ise:ei palpm-ntaky^^
mutta monen äoiseiH saa. ' *
Näin sä vanhuudessa sitten kerran
taaksesi kun katsoi muisteUen,
minkä kokoon olet saanut verran:
kirkkaan katseen, ihmisrakkauden.
Tyhjään ei 00 työsi silloin mennyt,
moni matoasi siunaten
kumpia* luokse sydämessään kantaa
kauniin rakkauden kukkasen.
Lääkärille tuli
vaikea tilanne
IJaät^iSa^^ odotushuonees% Loritqos-sa
iätui miesi k ikkunasta, kuiÄ=»
ka tuuli puisteli syksyn lehtiä. Miehel­lä
plt Vall^eä tukka ja hän naurahti,
katsellessääih lehtien tanssia ulkona.
"Mr. Winkelman, tohtori ottaa tei-
Vastäah nyt", kuului sdraaiAoita-jättaren
ääni sanovan. M r . Charles M .
Winkelman oli täysin rauhallinen, aset-ttie^
säaö istumäah lääkäriä vastapäätä
tämäh vastaanottohuoneet^
«Mr. Wiökehnan", aloitti tohtori j i
hänen brittiläinen ääntämistapahsa istki
vanhuksen korviin, "lääketieteellinen
tutkimus osoittaa-, että kasvi on kehit­tymässä
vaseimnaaie puolelle aivojanne;
Miniin: neutbni on, että imenette viipy-^
mättä Ieikkaukse^e;'^ r
" K u k a Britanniassa;' on kykenevä ter
kemään tämän leikkauksen?" kysyi mr.
Wii^elmail.
"Suoraan puhuen, tehän tulette Yh­dysvalloista^
miksi^etteanna't€hdä-teik-kaustä
siellä? Tri^ Charles Wronkow
onparasläääri tekemään tämän leik­kauksen.
Hänen taitonsa on merkilli-.
Bcn.'*
Mr. W«nkdman puristi kuuluisan
brittiläisen tohtorin kättä j a lähti. Hän
käveli ts^isin hotelliinsa, seuraten aja­tuksissaan
syksyisten lehtien tanssia
kadulla.
Muutamia päiviä myöhenumn Lon­toon
Ididet kertoivat traagiliisen uuti­sen:
Kuuluisa amerikkalainen läl&ä-ri^
tri Charles Wrorikow oli. tehnyi jtse^
murhan ollessaan lomalla: En^laÄinissa.
Poliisit olivat ihmeissään, ihik^ niin ^
kuuluisa lääkäri oli.asuhjit pienessä, mi­tättömäsi
hotellissa ja vielä käyttänyt,
nimeä Charles M". WiiJäLeImäii.- -
... "^yvät kuulijat. TamronfOji^aseifta^iJE^Klii
-kiaUa on yaimistutt» lehtemme JevUyskatnpmjäan::la vomme kaikkien tekevän .parhäaft mahdoUisen kämpbn
onnistumiseksi. Byvin suitritettii iyS tekee nUeleti Hoist
ja voimme onnistuneen.kampahjan jälkeen olla ylpeillil
että tehhme osuufemfne yhfeisessä työssä.
N
Kun ostat Villamattoä (hig) niin pida
silhukllä kudonnan >t9ieytta ja nukan
korkeutta. Mitä enenlimän tupstta eli
nu&kaa neliötuumaa kollti, sitä tirviim-pää
kiidönta ja sitä parempi n^^
AISET kertoilevat joskus toisiUeen — miesväen kuiil
ihmeellisiä juttuja äviomiehistä, jotka osäayat kaike
olla avuksi vaimoilleen. He osaavat kut^oa ja parsia suö
keittää kaurapuuroa ja nostaa kiehuvan kahvipannun tule
polttamatta sormiaan jä pudöttaMättap^ lattialle!
mä kertomukset ovat liSöinkih iVäiri t^^^
remmasta maailmasta, l&ssäriiiehiii^ih
kyjä. Todellisuusvastihfettä tuSkiri tässä m^Umassa tap
Kuiiika voisi miehisellä al^^^
jota nimitetään sukaksi? Jä k u n kaura^u^^^^
miehelle taito, johoiiliää^htö^ nuoresta pitäen opet
~ aiyankuin koiran istiuänrtä^
— niin miten häii ^^isikbska:än oppia sitä keittämaah? Ec
leen on luonnon laki, että kahvtok^^ ori panriuii sai
kuuma 'ja että pannu silloin putoaa hyppysistä. Miten
meessiä naisten onnistuu kiertää tätä lakia, se oh käsittän
t(mtä.-v-
Vaikka eipä silti^ voihan noita tarinoita kertoilla. Ne v
kuttävat syrjästä kuultuina merkillisen koHottav£^ ja sj
nyttävät jalostavia, hyviä päätöksiä.
Oh kuitenkin eiäS^ sanojiako kotitaloustoiniinnan h
ra, johon prinssipuolison pitäisi itsiByaltäisesti onustauti
Se on puuäsioistä' hilölehdiiiirien. Tämä tarkoittaa ensint
kin puidfen ostamista täi ihuuteh hankkimista ja kaikkia 1
hän alaan kuuluvia tehlävia'jä tehtävän poikasia, kuten 1u
kojieft> rimöjfen ja" muiden polttopuiden kellariin syytämisi
puiden sahaamista j a pilkkomista' ja myöskin sisään nöut
ifiista. SeUaiseen työhön viittaa jo miehen luonn^ja siihi
soveltuvat aftyöskin kaikki: näifehisel temperamentit.
- Jostakin käsittäiiiättölnästä syystä mies on useissa pe
heis^ vapautettu tällaisista tehtävistö ja ne on sälytet
usein emäntäväen hartdlle. o&ein luulisi, että tälläiDi
johtuisi hellämielisyydestä' i^ikätäänhän miestä josk
astiain pesemiseDäfciii — mutta jos se siitä johtuu; on sella
nen hellämielisyys harhaan osiitiuttä.
Joka tiluksessa pitäisi miehen sellaisessa peAetss
joss^4>uita tarvitaan — ja monessahan niitä tarvitaan— t
Ia kellarin päällikkö. Nainen sellaiÄna ori aivan läoafl»
vastainen ihniö. OSiiehiä pitäisi itkettää nähdessään *
käsittelevän sahaa tai kirvestä, ^ i k s i hän puita
saan käyttää apunaan koko vartaloaan, eikä käsivarsiaai
Ja tun hän käsittäee kirvestä, tuntuu koko toimitus tait
mattomalta yrittelyltä kumauttaa sen kamarallaotsaans
Eiköhän sitä paitsi pahoin kolhittu ja haavoitettu puupot
kykin itke pähbmpitelijänsä kynsissä? .
- Mikä jalo ilmestys onkaan tähän verrattuna nähdä m
käyttämässä sahaa ja kirvestä. Mieheltä käy tämä homn
vailab toism. Saha viuhuu jä sÖusee iloisesti hänen k^
sään. Kun kirves kerrab heilklitäa pään yli, halkeaa polö
reippaasti naksahtaen. Se oh eri mfenoä se! ^
Miestä on eWkä aluksi vaikea totuttaa tähän elämante
tävänsa erikoishaaraan, sillä hänen taipumuksimsa kuufl
ovelasti pakoiOa kaikHa taloustömiia. Ja jos iän oo
•vuuksia rakastava hefikisen työn tekijä, niin hänestä tiete
kin tuntuu Dkeältä siirtyä aämmsin lännältä vuoteelta SB
iraa paata koleaan' puu^eUaniii. Äiutta harvoinpa sat»
S I V U 2 '•^ 'V-V r-, V *