1937-11-13-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
laajuus 'evan sisar-suurein, et,Mio|5. 'a valkoisia inpuoleiseu 1 ionin kah lätasangos- W^ euraamaan ^|g| ma tietä. i kasvava § kseen ym. mutta sil. fö;ir nkin jolta- i Wä kauas iiiiiniiiiiamniiiiiiianinnim Suurennuslasin takaa i K I I K A R I lllillUUIHUUUIIlKS» na; -n silmien- * onkin soi- V. ' . •' 1 oissa tun- * äpi äkkiä f, ntyi tove-käsivart- ' lieii leiri", mut siellä se ainoa •i, jota ei paikkaan. Jntolaisia. ihin lam-amä ylä-nkulmieh aksi kuin ietää, ja Jttä vihe-' elttojaan. : milloin-en latVD-yli haus-i oli karoja. Nii- ; leviäviä 's a, aaseja alkoisOla ipunaisia 1 puiden lisäsi\^t ; tulevat fäky toi mieleen tojen ja autuvan '^Elämä alkaa vasta SQ-vuotiaap; Siitä voidaan luonnollisesti väi- Jljä, mutta niin ainakir^^; tuunvivat jjarv C. Hutchins, kotoisihLe :Cl^- iestä Mahon valtiosta jä J. C. Fins-lead Priest Kiveriltä, niinikään: Idalta. Joku päivä sitten- he meiiivät nimisiin. Kummatkin ovat;80 viio- (!en ikäiset. . . ^jöshis joku on väittänyt, ;et^^^ • mid ovat rohkeainpia^kiiiii miehet, ' Sitä todistaa esimerjiiksi seiiraaya juttukin. Kun Holger Johnson,:;1ca-lastaja, joka asuu isle-jRoyaH Superior Laken saaressa^ h^irSi opettajaa lapsilleen talveksi, fi/fc^^ miesopettaja halunnut lähtea säärelle, joka on kuusi kuukautta; vuodesta eristettynä muusta maailmasta. Mutta Mrs, Gordon Mckenzie, 25- mtias opettajatar, otti "senssin" ja lähti opettamaan kalastajan lapsille ' tiedon aakkosia. • : • Itävallassa tuomittiin -äskettäin eräs hyväpalkkainen naispuolinen {»stivirkallija maksamaani'1^^ Koneella . työttömäjöfe, • >^ \|iionyon julisti l«)rli^^ • tellm^sitä sillä, että ;'räi^S5t:|^^ pnii)! naimisiin, saadakseen Jiyyän toimeentulon, ei saa joutua ^puille paljaille, sen vuoksi, että. yaimo ,on suvainnut kyllästyä häneen. Elatuksen suuruus on 86 / shillinkiä kuu- ? bjidessa, -— Sitä voi jo sanQa.tasa-am) isuuden toteuttamiseksi' käytännössä, vai mitä arvelette?. YHTÄ JA TOISTA NEU Keittaniisessä ja paistamisessa on tärkeätä-välttää liian kovaa tulta. Sen olla tasainen ja pieni. Täten tu~ *ce ruuasta helpommin sulavaa, ravitsevampaa ja paremman makuista. Ruoka, jot^ on keitetty tai paistettu liiaksi menettää ravitsevaisuutensa ja vaikeuttaa sekä rasittaa itiuansulatusta samalla pilaantuvat kaikki vitamiinit SftUainen emäntä tai kokki, .^oka ei tarpeeksi huomioi tätä seikkaa, pUaa k«jko jpukon ravintoaineita ja tuhlaa hyö-dyttörnästi paljon polttopuita. ^ ruokalajissa voi sokerin sijasta yksinkertaisessa ruuanlaitossa käyttää sokerisiirappia. Paistettava tuore liha ei saa olla juu- «teurästetusta eläimestä, vaan säikeit-ten täytyy ensin jäykistyä, jota varten liha on ripustettava pariksi päiväksi riippumaan, mutta ei niin pitkäksi aikaa;^ että se pilaantuu. Ei myöskään saa antaa lihan jäätyä ennenkuin sitä oh pidetty riippumassa. Kanan, ja nietsänriistan liha tulee paljon maukkaammaksi, kun se saa riippua määrätyn ajan. Sitävastoin keittolihan täytyy olla aivan juuriteurastettua eläintä. Samaten kuiri lUia saa kalakin kiehua mieluummin vähän liian kauan kuin liian pienen ajan, sillä jälkimmäisessä tapauksessa ei se kelpaa nautittavaksi. Kaikki kalat keitetään vähässä liemessä, merikalat mieluimmin merivedessä tai hyvin suolatussa vedessä, yleensä täytyy kaloihin ennen keittämistä hieroa hiukan suolaa. »Suuri kala, joka keitetään kokonaisena, pannaan kylmään suolaveteen kiehumaan, pienet tai paloitellut kalat taas suolattuun kiehuvaan veteen, 'jossa on pari pippu-rinjyvää ja muutama laakerinlehti. _ Kiehumista ylläpidetään tavallisesti 5—6 minuuttia. Kala on valmista, kun evät irtaantuvat. Kala pitäisi mikäli on mahdollista tarjota vastakeitettynä tai -paistettuna. Kun teurastetaan kanoja, kananppi-kasia tai muita lintuja tapetaan, täytyy ne heti puhdistaa ja ripiistaa pää alaspäin' päiväksi tai -.pariksi. .Elävä kala,, tapjetaanlejkk^ niskaan lovi, niin ^ttä se^ Vihannekset täytyisi keittää malmi-padassa tai hUlokattUassa, jotta niiden vihreä väri säilyisi. Ne huuhdotaan perusteeUisesti ennen käyttöä, ja keitetään vähän suolatussa vedessä, joka kiehuu täyttä vauhtia, kun vihannekset pannaan joukkoon. Poikkeuksena ovat perunat selcä linssit,-pavut ja kuivat herneet, jotka laitetaan edelli. sena päivänä likoamaan kylmään ve- • teen. ' • - Lihaliemen, kahvin, teen ja suklaa-juoman vahnistuksessa on tärkeätä, että vesi on pehmeätä ja raikasta. Jo.s joskus paahdatte kahvia. liiiri älkää paahtako kauempaa kuin kunnes pavut rupeavat hikoilemaan ja ovat saaneet kastanjanruskean värhi. On hyvin tärkeätä olla tässä asiassa tarkka, sillä jos " paahtamista jatketaan' kumies pavut ovat tulleet mustanruskeiksi, ovat makuainekset suureksi osaksi menneet hukkaan, ja kahvi tii-lee huonoa. Keitettäessä täytyy paahdettu kahvi panna kylmään veteen, ja kun se on kiehmmt yhdestä kahteen minuuttiin on se valmista, sillä muistakaa, että kauemmin keitettäessä haihtuu maku ja kahvista tulee karvasta. Kahvi selvitetään parhaiten lisäämällä ns. selvi-kettä. Kahvin valmistuksessa käytetään aina raikasta vettä. Jotta saataisiin hyvää teetä, täytyy teekannu lämmittää ennenkuin lehdet pannaan siihen ja vastakiehäutettu vesi kaadetaan niiden päälle, ^uoma saa vetääntyä muutaman mi{auutin. Levysuklaata ei saa raastaa hienoksi, vaaii taittaa pieniin paloihin ja keitr tää vedessä koko ajan hämmentäen. Suklaata voi myös tehdä maidosta tai puoliksi vedestä ja maidosta. Jotta saataisiin tarpeeksi sakeaa juomaa, tarjotaan sitä kuohukerman kera. Mitä ruokalajien tarjoamistessa ja koristelussa on mulstuttaihisen aihetta, on se, että usein näkee i;uokia aivan liian koreilevasti asetetuksi vadille ja vasta lähempi tutkimus osoittaa,-et^ tä siinä todella on jotakin syötäväksi kelpaavaa. Siten tarjottu ruoka, niah-dojlisesti viehättää sihnää. Ottfekaa tästä oppia ja tehkää itiuasta aiisitlkasta silrriin nähdä ja maukasta suussa su^ lavaa. .. , . . . . J. S,: Ei juttunne ole oikein sopiva painettavaksi. Jos olisitte käsitellyt jutun aihetta toisella tavalla, niin mahdollisesti sitten siitä olisi saanut julkaisukelpoisen, mutta näinollen se' ei ollenkaan palvele sitä asiaa, mitä mahdollisesti olette halunnut sen tekevän. Kirjoitamme lähemmin kirjeessä. ; , -^-^.^.^. ,,^•'• J/ö^//ö: Kyllähän se on kohtalain sen hyvä, mutta täytyy siinä tehdä-useita korjauksia, että siitä tulisi vieläkin parempi. Ilo: Kyllä julkaisemme aikanaan. Elin S.: Samoin kuin yllä. ^Ulla: Voi olla, että olette lähettänyt, multa emme kuitenkaan ole saanut sitä. Se on mahdollisesti joutunut matkalla hukaan. ^ OOQO /•--•Il •Isiisi . - Ax mmmmmm mtm, (Pihtiputaan Sydänmaalta) VARMUUDEN VUOKSI TUNSI VELJENSÄ 1^^ V - "1 1 aavutti-n, jota m pieni sanoa, imästyi, äkäytyi M Pistämme tähän lopuksi taas vit- Siiikin. Lääkärin odotushtioneessa istui mies ja nainen, jotka kumpikin ^lääkärin sanottua "ojkaa hyvä ja astukaa sisään" menivät lääkärin vastaanottohuoneeseen. Kun nainen oli selittänyt vaivansa, pyysi lääkäri Jiäntä riisuutumaan ja tutki häifiet perusteellisesti. Sitt^h; f; mieheltä, joka oli istunut tbiinit^^ latsellen rauhallisestirkxjkö äjän- et-onko hän huomannut. 5 niitäan •öuutosta potilaassa — ruokähaltm- PUötetta tai laihtumista. Mies kat- ^^ti-välinpitämättömästi 'iääkäriih J3-Vasfasi:- •; ••* -'" ' . "Sitä minä vain en tiedä, sillä minä 1 pl!.^^ ennen häntä nähnyt- Tarjoilija miehelle, joka vetelee kynällä yli' ruokalajeja ruokalistassa: •'Mitä feeri-a tekee?'' "Minä vain pyyhin yli kaildii ne ruokalajit, jotka maksavat yli 50 senttiä. Vaimoni tulee pöytään tuossa tuokios- "Voitko lainata minuUe viitosen?" "Kyliähän minä voin, mutta en halua." "Luuletko sinä, että minä en voi maksaa sitä takaisui?" "Kyllähän sinä voit, nmtta sinä et halua." m': Naufadhan nikkari oksalla. • / • " • • ' ^ .; •* Mikäs siinä, ettei kirnu mörise. Parempi jSlilhnatkM iha^iUfnonf, Hyvääpä kuuluu pappilan uusista Ei QI^ hätää härällä, kun on Paavo paimenessa. '*• .*' •* , jSjö hauvikaspuuroa ja tilikihte sitten leiviillä. * * * IS^iska kun elukalla, mutta elukka se, on kanakini • .* , ' , * • • Älä höpötä, anna hapata, äitishuO" mennä leipoo. Ei lykästätinä, mutta ei saanna lylyläinenkään. Alä välitä, ei Villekään välittänyt, vaikka on vanha mies ja viiden lap' sen isä. mm mi^äi mmSi m KESKELLÄ YÖTÄ ' Päivystävä upseeri "löytää vahtisoti-laan nukkumassa yöllä vahtipaikallaan ja ärjyy: . , "Mitä te siellä teette? "En mitään." . , "Tiedättekö, kuka mnia olen? " E"Mn .i"n ä ole.n päivystävä upseeri. «Keskellä yötä?" oOo— • EOHKE;\A Vaimo- "On hupsua, että aina pidät tuote hengenpelastusmitalia rinnas^- vihkisormustakaan! ' . oOo — Tpi)EtLA ONNI Vieras ravmU.te^:"M'n^,^'-™S n.en.ä on taannut häränpaistia! ^ ^ OLISIKOHAN APUA ' ' Kaksi murtovarasta koettaa turliaän avata kassakaappia talossa^ J(*on ovat talonväen poissaollessa murtautuneet. Radio soi huoneessa ja yhtäkkiä sieltä kuuluu ääni: . , - • "Annamme nyt muutamia taloutta koskevia neuvoja..." .^^^^ . ' .I Toinen murtovarkaista sanoi heti: "Jussi, ehkä ne netivovät lÄeille kuinka saamme kassakaapin atiki.".- —-oOo LASTEN SUUÖTA ' 'Isoisä", sanoi pikku Pentti eräänä iltana "Koska sinutliuutokaupat^n? Äiti sanoo aina sinustar-puheenonen: 'kunhan tuo vanha inööpeU olis^ pois- KOKEMUKSEN KAUTTA Terveyteni* on loistavalla kannalla. Täytyy vain elää oikein. Joka aamu otan kylmiä pyyhkeitä.' ,;.;'K:pska oiet aloittanut?" . "En pie vielä alkanut, mutta huo-menäaniuna alan." HAJAMIELISET PROFESSORIT mm mm mt^ sa'." —oOo S^N VUOKSI ? Mari itkevälle pikkuveljelleeh: le mitä sinä itket?" . . . . ; i ^ l e : "Isä löi yg^ara41a ^ r ^ p n ^ ^ ^ : "NO eihäif feSÄuÖ feiJÖ-fert^ itkeä.". . Kalle:
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 13, 1937 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1937-11-13 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki371113 |
Description
Title | 1937-11-13-11 |
OCR text | laajuus 'evan sisar-suurein, et,Mio|5. 'a valkoisia inpuoleiseu 1 ionin kah lätasangos- W^ euraamaan ^|g| ma tietä. i kasvava § kseen ym. mutta sil. fö;ir nkin jolta- i Wä kauas iiiiiniiiiiamniiiiiiianinnim Suurennuslasin takaa i K I I K A R I lllillUUIHUUUIIlKS» na; -n silmien- * onkin soi- V. ' . •' 1 oissa tun- * äpi äkkiä f, ntyi tove-käsivart- ' lieii leiri", mut siellä se ainoa •i, jota ei paikkaan. Jntolaisia. ihin lam-amä ylä-nkulmieh aksi kuin ietää, ja Jttä vihe-' elttojaan. : milloin-en latVD-yli haus-i oli karoja. Nii- ; leviäviä 's a, aaseja alkoisOla ipunaisia 1 puiden lisäsi\^t ; tulevat fäky toi mieleen tojen ja autuvan '^Elämä alkaa vasta SQ-vuotiaap; Siitä voidaan luonnollisesti väi- Jljä, mutta niin ainakir^^; tuunvivat jjarv C. Hutchins, kotoisihLe :Cl^- iestä Mahon valtiosta jä J. C. Fins-lead Priest Kiveriltä, niinikään: Idalta. Joku päivä sitten- he meiiivät nimisiin. Kummatkin ovat;80 viio- (!en ikäiset. . . ^jöshis joku on väittänyt, ;et^^^ • mid ovat rohkeainpia^kiiiii miehet, ' Sitä todistaa esimerjiiksi seiiraaya juttukin. Kun Holger Johnson,:;1ca-lastaja, joka asuu isle-jRoyaH Superior Laken saaressa^ h^irSi opettajaa lapsilleen talveksi, fi/fc^^ miesopettaja halunnut lähtea säärelle, joka on kuusi kuukautta; vuodesta eristettynä muusta maailmasta. Mutta Mrs, Gordon Mckenzie, 25- mtias opettajatar, otti "senssin" ja lähti opettamaan kalastajan lapsille ' tiedon aakkosia. • : • Itävallassa tuomittiin -äskettäin eräs hyväpalkkainen naispuolinen {»stivirkallija maksamaani'1^^ Koneella . työttömäjöfe, • >^ \|iionyon julisti l«)rli^^ • tellm^sitä sillä, että ;'räi^S5t:|^^ pnii)! naimisiin, saadakseen Jiyyän toimeentulon, ei saa joutua ^puille paljaille, sen vuoksi, että. yaimo ,on suvainnut kyllästyä häneen. Elatuksen suuruus on 86 / shillinkiä kuu- ? bjidessa, -— Sitä voi jo sanQa.tasa-am) isuuden toteuttamiseksi' käytännössä, vai mitä arvelette?. YHTÄ JA TOISTA NEU Keittaniisessä ja paistamisessa on tärkeätä-välttää liian kovaa tulta. Sen olla tasainen ja pieni. Täten tu~ *ce ruuasta helpommin sulavaa, ravitsevampaa ja paremman makuista. Ruoka, jot^ on keitetty tai paistettu liiaksi menettää ravitsevaisuutensa ja vaikeuttaa sekä rasittaa itiuansulatusta samalla pilaantuvat kaikki vitamiinit SftUainen emäntä tai kokki, .^oka ei tarpeeksi huomioi tätä seikkaa, pUaa k«jko jpukon ravintoaineita ja tuhlaa hyö-dyttörnästi paljon polttopuita. ^ ruokalajissa voi sokerin sijasta yksinkertaisessa ruuanlaitossa käyttää sokerisiirappia. Paistettava tuore liha ei saa olla juu- «teurästetusta eläimestä, vaan säikeit-ten täytyy ensin jäykistyä, jota varten liha on ripustettava pariksi päiväksi riippumaan, mutta ei niin pitkäksi aikaa;^ että se pilaantuu. Ei myöskään saa antaa lihan jäätyä ennenkuin sitä oh pidetty riippumassa. Kanan, ja nietsänriistan liha tulee paljon maukkaammaksi, kun se saa riippua määrätyn ajan. Sitävastoin keittolihan täytyy olla aivan juuriteurastettua eläintä. Samaten kuiri lUia saa kalakin kiehua mieluummin vähän liian kauan kuin liian pienen ajan, sillä jälkimmäisessä tapauksessa ei se kelpaa nautittavaksi. Kaikki kalat keitetään vähässä liemessä, merikalat mieluimmin merivedessä tai hyvin suolatussa vedessä, yleensä täytyy kaloihin ennen keittämistä hieroa hiukan suolaa. »Suuri kala, joka keitetään kokonaisena, pannaan kylmään suolaveteen kiehumaan, pienet tai paloitellut kalat taas suolattuun kiehuvaan veteen, 'jossa on pari pippu-rinjyvää ja muutama laakerinlehti. _ Kiehumista ylläpidetään tavallisesti 5—6 minuuttia. Kala on valmista, kun evät irtaantuvat. Kala pitäisi mikäli on mahdollista tarjota vastakeitettynä tai -paistettuna. Kun teurastetaan kanoja, kananppi-kasia tai muita lintuja tapetaan, täytyy ne heti puhdistaa ja ripiistaa pää alaspäin' päiväksi tai -.pariksi. .Elävä kala,, tapjetaanlejkk^ niskaan lovi, niin ^ttä se^ Vihannekset täytyisi keittää malmi-padassa tai hUlokattUassa, jotta niiden vihreä väri säilyisi. Ne huuhdotaan perusteeUisesti ennen käyttöä, ja keitetään vähän suolatussa vedessä, joka kiehuu täyttä vauhtia, kun vihannekset pannaan joukkoon. Poikkeuksena ovat perunat selcä linssit,-pavut ja kuivat herneet, jotka laitetaan edelli. sena päivänä likoamaan kylmään ve- • teen. ' • - Lihaliemen, kahvin, teen ja suklaa-juoman vahnistuksessa on tärkeätä, että vesi on pehmeätä ja raikasta. Jo.s joskus paahdatte kahvia. liiiri älkää paahtako kauempaa kuin kunnes pavut rupeavat hikoilemaan ja ovat saaneet kastanjanruskean värhi. On hyvin tärkeätä olla tässä asiassa tarkka, sillä jos " paahtamista jatketaan' kumies pavut ovat tulleet mustanruskeiksi, ovat makuainekset suureksi osaksi menneet hukkaan, ja kahvi tii-lee huonoa. Keitettäessä täytyy paahdettu kahvi panna kylmään veteen, ja kun se on kiehmmt yhdestä kahteen minuuttiin on se valmista, sillä muistakaa, että kauemmin keitettäessä haihtuu maku ja kahvista tulee karvasta. Kahvi selvitetään parhaiten lisäämällä ns. selvi-kettä. Kahvin valmistuksessa käytetään aina raikasta vettä. Jotta saataisiin hyvää teetä, täytyy teekannu lämmittää ennenkuin lehdet pannaan siihen ja vastakiehäutettu vesi kaadetaan niiden päälle, ^uoma saa vetääntyä muutaman mi{auutin. Levysuklaata ei saa raastaa hienoksi, vaaii taittaa pieniin paloihin ja keitr tää vedessä koko ajan hämmentäen. Suklaata voi myös tehdä maidosta tai puoliksi vedestä ja maidosta. Jotta saataisiin tarpeeksi sakeaa juomaa, tarjotaan sitä kuohukerman kera. Mitä ruokalajien tarjoamistessa ja koristelussa on mulstuttaihisen aihetta, on se, että usein näkee i;uokia aivan liian koreilevasti asetetuksi vadille ja vasta lähempi tutkimus osoittaa,-et^ tä siinä todella on jotakin syötäväksi kelpaavaa. Siten tarjottu ruoka, niah-dojlisesti viehättää sihnää. Ottfekaa tästä oppia ja tehkää itiuasta aiisitlkasta silrriin nähdä ja maukasta suussa su^ lavaa. .. , . . . . J. S,: Ei juttunne ole oikein sopiva painettavaksi. Jos olisitte käsitellyt jutun aihetta toisella tavalla, niin mahdollisesti sitten siitä olisi saanut julkaisukelpoisen, mutta näinollen se' ei ollenkaan palvele sitä asiaa, mitä mahdollisesti olette halunnut sen tekevän. Kirjoitamme lähemmin kirjeessä. ; , -^-^.^.^. ,,^•'• J/ö^//ö: Kyllähän se on kohtalain sen hyvä, mutta täytyy siinä tehdä-useita korjauksia, että siitä tulisi vieläkin parempi. Ilo: Kyllä julkaisemme aikanaan. Elin S.: Samoin kuin yllä. ^Ulla: Voi olla, että olette lähettänyt, multa emme kuitenkaan ole saanut sitä. Se on mahdollisesti joutunut matkalla hukaan. ^ OOQO /•--•Il •Isiisi . - Ax mmmmmm mtm, (Pihtiputaan Sydänmaalta) VARMUUDEN VUOKSI TUNSI VELJENSÄ 1^^ V - "1 1 aavutti-n, jota m pieni sanoa, imästyi, äkäytyi M Pistämme tähän lopuksi taas vit- Siiikin. Lääkärin odotushtioneessa istui mies ja nainen, jotka kumpikin ^lääkärin sanottua "ojkaa hyvä ja astukaa sisään" menivät lääkärin vastaanottohuoneeseen. Kun nainen oli selittänyt vaivansa, pyysi lääkäri Jiäntä riisuutumaan ja tutki häifiet perusteellisesti. Sitt^h; f; mieheltä, joka oli istunut tbiinit^^ latsellen rauhallisestirkxjkö äjän- et-onko hän huomannut. 5 niitäan •öuutosta potilaassa — ruokähaltm- PUötetta tai laihtumista. Mies kat- ^^ti-välinpitämättömästi 'iääkäriih J3-Vasfasi:- •; ••* -'" ' . "Sitä minä vain en tiedä, sillä minä 1 pl!.^^ ennen häntä nähnyt- Tarjoilija miehelle, joka vetelee kynällä yli' ruokalajeja ruokalistassa: •'Mitä feeri-a tekee?'' "Minä vain pyyhin yli kaildii ne ruokalajit, jotka maksavat yli 50 senttiä. Vaimoni tulee pöytään tuossa tuokios- "Voitko lainata minuUe viitosen?" "Kyliähän minä voin, mutta en halua." "Luuletko sinä, että minä en voi maksaa sitä takaisui?" "Kyllähän sinä voit, nmtta sinä et halua." m': Naufadhan nikkari oksalla. • / • " • • ' ^ .; •* Mikäs siinä, ettei kirnu mörise. Parempi jSlilhnatkM iha^iUfnonf, Hyvääpä kuuluu pappilan uusista Ei QI^ hätää härällä, kun on Paavo paimenessa. '*• .*' •* , jSjö hauvikaspuuroa ja tilikihte sitten leiviillä. * * * IS^iska kun elukalla, mutta elukka se, on kanakini • .* , ' , * • • Älä höpötä, anna hapata, äitishuO" mennä leipoo. Ei lykästätinä, mutta ei saanna lylyläinenkään. Alä välitä, ei Villekään välittänyt, vaikka on vanha mies ja viiden lap' sen isä. mm mi^äi mmSi m KESKELLÄ YÖTÄ ' Päivystävä upseeri "löytää vahtisoti-laan nukkumassa yöllä vahtipaikallaan ja ärjyy: . , "Mitä te siellä teette? "En mitään." . , "Tiedättekö, kuka mnia olen? " E"Mn .i"n ä ole.n päivystävä upseeri. «Keskellä yötä?" oOo— • EOHKE;\A Vaimo- "On hupsua, että aina pidät tuote hengenpelastusmitalia rinnas^- vihkisormustakaan! ' . oOo — Tpi)EtLA ONNI Vieras ravmU.te^:"M'n^,^'-™S n.en.ä on taannut häränpaistia! ^ ^ OLISIKOHAN APUA ' ' Kaksi murtovarasta koettaa turliaän avata kassakaappia talossa^ J(*on ovat talonväen poissaollessa murtautuneet. Radio soi huoneessa ja yhtäkkiä sieltä kuuluu ääni: . , - • "Annamme nyt muutamia taloutta koskevia neuvoja..." .^^^^ . ' .I Toinen murtovarkaista sanoi heti: "Jussi, ehkä ne netivovät lÄeille kuinka saamme kassakaapin atiki.".- —-oOo LASTEN SUUÖTA ' 'Isoisä", sanoi pikku Pentti eräänä iltana "Koska sinutliuutokaupat^n? Äiti sanoo aina sinustar-puheenonen: 'kunhan tuo vanha inööpeU olis^ pois- KOKEMUKSEN KAUTTA Terveyteni* on loistavalla kannalla. Täytyy vain elää oikein. Joka aamu otan kylmiä pyyhkeitä.' ,;.;'K:pska oiet aloittanut?" . "En pie vielä alkanut, mutta huo-menäaniuna alan." HAJAMIELISET PROFESSORIT mm mm mt^ sa'." —oOo S^N VUOKSI ? Mari itkevälle pikkuveljelleeh: le mitä sinä itket?" . . . . ; i ^ l e : "Isä löi yg^ara41a ^ r ^ p n ^ ^ ^ : "NO eihäif feSÄuÖ feiJÖ-fert^ itkeä.". . Kalle: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-11-13-11