1952-01-12-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I
1.^
•4:
o
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 2 — VoL XVII vuo^kerta Lauantaina, tammikuun 12 päivänä* 1952
Melenldihtoinen näytelmä-vierailu
Sudburyssa
Viime sunnimtai-iltana kävivät White-fishin
näytteKjät vierailulla Sudburyn
Finnish-haalilla, esittäen 4-näytoksisen
vanhan suomalaisen kansannäytelmän
'Sillankorvan emäntä". Esitvs oli ker-rassaan
:hysk^ä ja vauhdikas jä salintäyteinen
yleisö oli siihen hyvin tyytyväinen.
. . ...
•Lähtemättä arvostelemaan jokaista
näyttelijää erikseen, on todettava, että
osat olivat varmoissa käsissä ja jokainen
tulkitsi osansa edukseen. Esityksen
mainio onnistuminen on vielä tärkeämpi
senkin puolesta, kun ottaa huomioon
ne pitkät ja vaikeat matkat maaseudulla,
joiden takaa näyttelijäin on
käytävä harjoituksissa itse kunkin jokapäiväisten
töiden lisäksi. Kj'syy paljon
innostusta käydä harjoituksissa, kun
matkaa tulee liseissakin tapauksissa
monta mailia. Ilman innostusta näyt-tämökulttuurin
harrastamiseen ei tämäkään
esitys olisi onnistunut niin hyAin
kuin se todella onnistui.
Näytelmän on ohjannut pitkän jmivä-työn
näyttämöillämme tehnyt ohjaaja
ja näyttelijä Maikki Setälä. Kiitos viihtyisästä
illasta ja tervetuloa toistenkin
Sudburyyn! — JVVS.
Suomalainen joulukuusi
ei kelvannut briteille'
Yhdeksän metriä korkuinen joulukuusi,
joka oli lähetetty Suomesta lahjaksi
Englannin lapsille, on lähetetty takaisin.
Tarkoituksena oli, että kuusi
pystytettäisiin erään Leylandissa Lan-cashiressa
sijaitsevan tehtaan edustalle,
kertoo Sunday Pictorial. Kuusen vas-taanottajaliike
ilmoitti palauttaessaan
kuusen takaisin Suomeen, että joulukuusen
tuonti kiellettiin Britannian maatalousministeriön
antamalla Englannin
kasvullisuuden suojelemista koskevalla
määräyksellä. Kielto tarkoittaa siis
Englannin metsien suojelemista mahdollisilta
tartunnoilta.
•Kielto ei koske perinnäistavan mukaisesti
joka vuosi Norjasta Englantiin
tuotavaa joulukuusta, joka pystytetään
aina Trafalgar-aukiolle Lontoossa.^
Kun luistinareena Tweedissa, Ont. tuhouttif Aunien murtaessa katon,
oli ilmanpaine niin suuri, että se heitti kuvassa olevat 13-vuotiaat
tytöt lumihankeen vahingoitttmtattomina.
i
PAINI El OLE NYKYAJAN TUOTE
" P A I N I on eräs vanhimpia voimai-lumuotoja.
Jos lähdemme seuraamaan
sen vaiheita tai peräti
syntyä, saamme palata kauaksi i h miskunnan
aamun hämärään. Mutta
miksi lähtisimme niin Jtauas,
tarkoituksemmehan ei tällä kerrall
a suinkaan ole käsitellä painin historiaa
sen synnystä nykypäiviin,
vaan poimia muutamia merkittäviä
tai muuten mielenkiintoisia pisteitä
sen vaiheista. Näin päädymme ensiksi
— kuten aina urheilusta ja
sen menneisyydestä puhuttaessa
Pablo Casals, sUuri
soittaja 75-vuotias
Pablo Casals, jota pidetään aikamme
suurimpana viulusellistinä ja Jean Sebastian
* Bachin parhaana esittäjänä,
täytti joulukuun 29 pnä ^5 vuotta. Hän
on syntynj^ Vendreilissä Barcelonan läheisyydessä.
Jo v. 1895 Casals tuli Pariisin
Suuren oopperan soolosellistiksi,
mutta palasi pian takaisin kotimaahansa
ja toimr Barcelonan Konservatorion
professorina. 'Hän perusti ram. kuuluisan
trion, jossa hänen lisäkseen soittivat
Thibaud ja Cortot.
Paitsi loistavalahjaisena sellotaiteilijana
Casals on saanut mainetta myös
säveltäjänä. V. 1939 hän muutti Francon
Espanjasta pieneen Pradesin kylään
Pyreneillä. . j
niuinaiseen Kreikkaan ja sen paini-urheiluun,
tapoihin, tarinoihin ja
kertomuksiin.
Jo yksin Kreikan jumalaistarusta
antaa meille useita mielenkiintoisia
aiheita. Loistavathan Kreikan menneisyydestä
sellaiset kuuluisat voi-mamiehet
ja painitekijät kuiri
Zeus-jumalan poika Herkules ja
Theseus, joiden muodot edustivat
kahta aivan erilaista lihastekijää.
Herkules oli myhkyräinen lihaskimppu
kun taas Theseus kuvattiin
tarinoissa sopusuhtaiseksi mieheksi
kauniine ja jalomuotoisine piirtei-neen
j a vartaloineen. Muistamme
jälkinunäisestä kerrotut tarinat,
kuinka hän mahtavilla voimillaan
nujersi kauhean Minotaurus-hir-viön
eikä eksynyt Labyrintin monimutkaisiin
sokkeloihin. Nämä kaksi
sankaria olivat jumalia, joita ei
voi verrata nykypäivien painimaton
taitoniekkoihin, sillä sisältyihän
heidän kamppailuihinsa paljon sellaista,
mikä ei koskaan ole puhdasta
painia edustanut. Liioin ei kannata
etsiä nykypainin piirteitä Pelo-peuksen
ja Atalante-neidon painista,
joka käytiin ennenkuin jälkimmäinen
oli halukas menemään edellisen
kanssa naimisiin mutta sitä
ennen löydämme jo Odysseian ja
Aiaan ottelusta, joka suoritettiin
eräissä hautajaisissa! Kreikkalaisen
Odysseian tuntevat kaikki taikinoista
ja harharetkistään, jälkimmäinen
oli akhaialaisen Telemonin poika
ja suurta sukua. Kun nämä
uroot ryhtyivät painisille, niin he
« iskivät vastakkain lujin, jän-
• tevin käsivarsin, kuin hirsin,
joit talon korkean ympäri
tueks tuulta ja myrskyä vastaan
taitava tekijä liitti",
kertoo Ilias^ Viekkaudella, nykyisin
sanottaisiin taidolla, tämän ottelun
voitti Odysseia, joka heittäysi
vastustajansa polvitaipeeseen ja
vahvan akhaialaisen paiskasi ketoon
"isoks ihmeeksi katsovan kansan".
Tämä ottelu oli siis sellaista,
mitä nykyisin sanottaisiin vapaapainiksi,
eikä suinkaan kreikkalaisroomalaiseksi,
vaikka kreikkalaiset
siinä olivat tenuneltämässä.
Painimuoto on antiikin aikoina
aina ollutkin jonkinlaista vapaapainia,
sillä vaikka esimerkiksi
i
o
«•st « J A N U A R Y tm
s M T w T P
• • • • 1 2 3 4 S
7 8 9 10 11 12
13 14 IS 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 20
28 29 30 31 • • • • —.
• • • • • • • • • • • •
i Nimipäiviä
)o IS—Soimuntai
tg 14—Maanantai . . . . . . . . ..
o Tiistai
o 16—JSesldvlikko . . . . . . . . . . ..
o 17—Torstoi
o Id—Perjantai
2 19—lauantai
o -
Nuutti
Sal:ari
. Solja
Ilmari
Anton
Laura
Heikki
"Postivaras" esiiiityy
Torontossa
Torontossa esitetään Don-haalin
näyttämöllä t.k. 20 p:nä, alkaen kello 4
ip. 3-näytöksinen mielenkiintoinen näy*
telmä "Postivaras", jonka on englannin
kielestä suomentanut Lauri Laukkonen.
Tätä näytelmää ei ole koskaan aikaisemmin
esitetty Don-haalin näyttämöllä,
joten se oh uutuus torontolaisille.
iNiäytelmän on ohjannut Olavi Latvala
ja kaikki roolit ovat hyvissä käsissä.
Ottakaapa rajantakaisetkin tämä huomioonne
ja ohjatkaa autonne silloin
tänne päin pienelle huviajelulle.
Muusi hyökkäsi trokin
kiinppuun
Iso urosmiiiisi ei \armaankaan pitänyt
erään P:irdee To\vshipin farmarin
uudesta trokista l^ort Arthurin lähellä.
Mainittu farmari oli jättänyt trokinsa'
sivutielle, mennessään neljän muun miehen
kanssa katkaisemaan puita läheiseen
metsään. Pian miehet kuulivat
kovaa rytinää tieltä ja mennessään katsomaan,
näkivät he ison muusin trokin
kimpussa.
Farmari meni hallituksen maa- ja
metsävirastoon ja kysyi suoraan, mitä
^ viraston herrat aikovat tehdä sen $300
vahingon suhteen, minkä muusi aiheutti
hänen trokilleen. VirasEön herrat
tuumivat, että eiväthän he voi olla vastuussa
siitä, mitä muusi tekee. Farmari
pui nyrkkiä ja sanoi, että hän ampuu
muusin tavatessaan sen oli sitten luvallinen
tai luvaton aika. Hän sanoi tuntevansa
tuon ilkityöntekijän, sillä se
jätti puolet komeista sarvistaan tuhopaikalle.
, !
kreikkalaisilla oli painissaan, jota
suoritettiin mm. 5-ottelun yhjena
lajina, erikoisia sääntöjä, olivat ne
niin väljät, että nykyajan kreikka-lais-
roomalaisen painin tekijämies
hämmästyisi. Esimerkiksi oli tapa
sellainen, että painijat sivelivät
vartalonsa öljyllä estääkseen toista
tarttumasta kunnolla kiinni ja
omiin käsiin hierottiin puolestaan
usein santaa, jotta ote ^saatiin pitä-vämmäksi.
Samaa tapaa käytettiin
myös muinaisessa Egyptissä, jossa
varsinkin sotilaat hyvin mielellään
painiskelivat siten kehittääkseen
sotaista kuntoaan. Mainittakoon
vielä, että vastustajaa ei sen paremmin
Kreikassa kuin Egyptissäkään
tarvinnut kaataa selälleen maahan,
joka sekin kyllä huomioitiin, sillä
voittoon riitti jo kun sai vastustajan
sidotuksi sellaiseen "solmuun",
ettei tämä päässyt siitä irtautumaan.
Huutamalla tai vaikeroimalla
piti hävinneen ilmaista halunsa
ottelim lopettamiseen ja sa-
!Tialla tuimustaa häviönsä. Niin o l i
silloin, mutta älkäämme unohtako,
(Jatkuu 2. sivuUa)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 12, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-01-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520112 |
Description
| Title | 1952-01-12-01 |
| OCR text | I 1.^ •4: o KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 2 — VoL XVII vuo^kerta Lauantaina, tammikuun 12 päivänä* 1952 Melenldihtoinen näytelmä-vierailu Sudburyssa Viime sunnimtai-iltana kävivät White-fishin näytteKjät vierailulla Sudburyn Finnish-haalilla, esittäen 4-näytoksisen vanhan suomalaisen kansannäytelmän 'Sillankorvan emäntä". Esitvs oli ker-rassaan :hysk^ä ja vauhdikas jä salintäyteinen yleisö oli siihen hyvin tyytyväinen. . . ... •Lähtemättä arvostelemaan jokaista näyttelijää erikseen, on todettava, että osat olivat varmoissa käsissä ja jokainen tulkitsi osansa edukseen. Esityksen mainio onnistuminen on vielä tärkeämpi senkin puolesta, kun ottaa huomioon ne pitkät ja vaikeat matkat maaseudulla, joiden takaa näyttelijäin on käytävä harjoituksissa itse kunkin jokapäiväisten töiden lisäksi. Kj'syy paljon innostusta käydä harjoituksissa, kun matkaa tulee liseissakin tapauksissa monta mailia. Ilman innostusta näyt-tämökulttuurin harrastamiseen ei tämäkään esitys olisi onnistunut niin hyAin kuin se todella onnistui. Näytelmän on ohjannut pitkän jmivä-työn näyttämöillämme tehnyt ohjaaja ja näyttelijä Maikki Setälä. Kiitos viihtyisästä illasta ja tervetuloa toistenkin Sudburyyn! — JVVS. Suomalainen joulukuusi ei kelvannut briteille' Yhdeksän metriä korkuinen joulukuusi, joka oli lähetetty Suomesta lahjaksi Englannin lapsille, on lähetetty takaisin. Tarkoituksena oli, että kuusi pystytettäisiin erään Leylandissa Lan-cashiressa sijaitsevan tehtaan edustalle, kertoo Sunday Pictorial. Kuusen vas-taanottajaliike ilmoitti palauttaessaan kuusen takaisin Suomeen, että joulukuusen tuonti kiellettiin Britannian maatalousministeriön antamalla Englannin kasvullisuuden suojelemista koskevalla määräyksellä. Kielto tarkoittaa siis Englannin metsien suojelemista mahdollisilta tartunnoilta. •Kielto ei koske perinnäistavan mukaisesti joka vuosi Norjasta Englantiin tuotavaa joulukuusta, joka pystytetään aina Trafalgar-aukiolle Lontoossa.^ Kun luistinareena Tweedissa, Ont. tuhouttif Aunien murtaessa katon, oli ilmanpaine niin suuri, että se heitti kuvassa olevat 13-vuotiaat tytöt lumihankeen vahingoitttmtattomina. i PAINI El OLE NYKYAJAN TUOTE " P A I N I on eräs vanhimpia voimai-lumuotoja. Jos lähdemme seuraamaan sen vaiheita tai peräti syntyä, saamme palata kauaksi i h miskunnan aamun hämärään. Mutta miksi lähtisimme niin Jtauas, tarkoituksemmehan ei tällä kerrall a suinkaan ole käsitellä painin historiaa sen synnystä nykypäiviin, vaan poimia muutamia merkittäviä tai muuten mielenkiintoisia pisteitä sen vaiheista. Näin päädymme ensiksi — kuten aina urheilusta ja sen menneisyydestä puhuttaessa Pablo Casals, sUuri soittaja 75-vuotias Pablo Casals, jota pidetään aikamme suurimpana viulusellistinä ja Jean Sebastian * Bachin parhaana esittäjänä, täytti joulukuun 29 pnä ^5 vuotta. Hän on syntynj^ Vendreilissä Barcelonan läheisyydessä. Jo v. 1895 Casals tuli Pariisin Suuren oopperan soolosellistiksi, mutta palasi pian takaisin kotimaahansa ja toimr Barcelonan Konservatorion professorina. 'Hän perusti ram. kuuluisan trion, jossa hänen lisäkseen soittivat Thibaud ja Cortot. Paitsi loistavalahjaisena sellotaiteilijana Casals on saanut mainetta myös säveltäjänä. V. 1939 hän muutti Francon Espanjasta pieneen Pradesin kylään Pyreneillä. . j niuinaiseen Kreikkaan ja sen paini-urheiluun, tapoihin, tarinoihin ja kertomuksiin. Jo yksin Kreikan jumalaistarusta antaa meille useita mielenkiintoisia aiheita. Loistavathan Kreikan menneisyydestä sellaiset kuuluisat voi-mamiehet ja painitekijät kuiri Zeus-jumalan poika Herkules ja Theseus, joiden muodot edustivat kahta aivan erilaista lihastekijää. Herkules oli myhkyräinen lihaskimppu kun taas Theseus kuvattiin tarinoissa sopusuhtaiseksi mieheksi kauniine ja jalomuotoisine piirtei-neen j a vartaloineen. Muistamme jälkinunäisestä kerrotut tarinat, kuinka hän mahtavilla voimillaan nujersi kauhean Minotaurus-hir-viön eikä eksynyt Labyrintin monimutkaisiin sokkeloihin. Nämä kaksi sankaria olivat jumalia, joita ei voi verrata nykypäivien painimaton taitoniekkoihin, sillä sisältyihän heidän kamppailuihinsa paljon sellaista, mikä ei koskaan ole puhdasta painia edustanut. Liioin ei kannata etsiä nykypainin piirteitä Pelo-peuksen ja Atalante-neidon painista, joka käytiin ennenkuin jälkimmäinen oli halukas menemään edellisen kanssa naimisiin mutta sitä ennen löydämme jo Odysseian ja Aiaan ottelusta, joka suoritettiin eräissä hautajaisissa! Kreikkalaisen Odysseian tuntevat kaikki taikinoista ja harharetkistään, jälkimmäinen oli akhaialaisen Telemonin poika ja suurta sukua. Kun nämä uroot ryhtyivät painisille, niin he « iskivät vastakkain lujin, jän- • tevin käsivarsin, kuin hirsin, joit talon korkean ympäri tueks tuulta ja myrskyä vastaan taitava tekijä liitti", kertoo Ilias^ Viekkaudella, nykyisin sanottaisiin taidolla, tämän ottelun voitti Odysseia, joka heittäysi vastustajansa polvitaipeeseen ja vahvan akhaialaisen paiskasi ketoon "isoks ihmeeksi katsovan kansan". Tämä ottelu oli siis sellaista, mitä nykyisin sanottaisiin vapaapainiksi, eikä suinkaan kreikkalaisroomalaiseksi, vaikka kreikkalaiset siinä olivat tenuneltämässä. Painimuoto on antiikin aikoina aina ollutkin jonkinlaista vapaapainia, sillä vaikka esimerkiksi i o «•st « J A N U A R Y tm s M T w T P • • • • 1 2 3 4 S 7 8 9 10 11 12 13 14 IS 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 20 28 29 30 31 • • • • —. • • • • • • • • • • • • i Nimipäiviä )o IS—Soimuntai tg 14—Maanantai . . . . . . . . .. o Tiistai o 16—JSesldvlikko . . . . . . . . . . .. o 17—Torstoi o Id—Perjantai 2 19—lauantai o - Nuutti Sal:ari . Solja Ilmari Anton Laura Heikki "Postivaras" esiiiityy Torontossa Torontossa esitetään Don-haalin näyttämöllä t.k. 20 p:nä, alkaen kello 4 ip. 3-näytöksinen mielenkiintoinen näy* telmä "Postivaras", jonka on englannin kielestä suomentanut Lauri Laukkonen. Tätä näytelmää ei ole koskaan aikaisemmin esitetty Don-haalin näyttämöllä, joten se oh uutuus torontolaisille. iNiäytelmän on ohjannut Olavi Latvala ja kaikki roolit ovat hyvissä käsissä. Ottakaapa rajantakaisetkin tämä huomioonne ja ohjatkaa autonne silloin tänne päin pienelle huviajelulle. Muusi hyökkäsi trokin kiinppuun Iso urosmiiiisi ei \armaankaan pitänyt erään P:irdee To\vshipin farmarin uudesta trokista l^ort Arthurin lähellä. Mainittu farmari oli jättänyt trokinsa' sivutielle, mennessään neljän muun miehen kanssa katkaisemaan puita läheiseen metsään. Pian miehet kuulivat kovaa rytinää tieltä ja mennessään katsomaan, näkivät he ison muusin trokin kimpussa. Farmari meni hallituksen maa- ja metsävirastoon ja kysyi suoraan, mitä ^ viraston herrat aikovat tehdä sen $300 vahingon suhteen, minkä muusi aiheutti hänen trokilleen. VirasEön herrat tuumivat, että eiväthän he voi olla vastuussa siitä, mitä muusi tekee. Farmari pui nyrkkiä ja sanoi, että hän ampuu muusin tavatessaan sen oli sitten luvallinen tai luvaton aika. Hän sanoi tuntevansa tuon ilkityöntekijän, sillä se jätti puolet komeista sarvistaan tuhopaikalle. , ! kreikkalaisilla oli painissaan, jota suoritettiin mm. 5-ottelun yhjena lajina, erikoisia sääntöjä, olivat ne niin väljät, että nykyajan kreikka-lais- roomalaisen painin tekijämies hämmästyisi. Esimerkiksi oli tapa sellainen, että painijat sivelivät vartalonsa öljyllä estääkseen toista tarttumasta kunnolla kiinni ja omiin käsiin hierottiin puolestaan usein santaa, jotta ote ^saatiin pitä-vämmäksi. Samaa tapaa käytettiin myös muinaisessa Egyptissä, jossa varsinkin sotilaat hyvin mielellään painiskelivat siten kehittääkseen sotaista kuntoaan. Mainittakoon vielä, että vastustajaa ei sen paremmin Kreikassa kuin Egyptissäkään tarvinnut kaataa selälleen maahan, joka sekin kyllä huomioitiin, sillä voittoon riitti jo kun sai vastustajan sidotuksi sellaiseen "solmuun", ettei tämä päässyt siitä irtautumaan. Huutamalla tai vaikeroimalla piti hävinneen ilmaista halunsa ottelim lopettamiseen ja sa- !Tialla tuimustaa häviönsä. Niin o l i silloin, mutta älkäämme unohtako, (Jatkuu 2. sivuUa) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-01-12-01
