Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 18, 1953

              1,
I
t v , ,
f.
s 1
1:
1 ,^ 1
CÄii UNOKtRJALUNEN VUKKOlEBtt)
XIEBX3, the only Fixmlsh Uterary w e e ^
iPliUlslied and printed i«y the VapauB Publlshhig Ccaniai^
Umtted, 100-102 Etan Street West» Sudbuiy. Ontario,
Besistered at the Post CMtice DepartooenV O aa
fecond dass matter.
ilmestyy: lauantaina: 12 atvuifiena.
•fiUtaen parasta JeaimakJrJalljsta Ja tiete^Itstft luettavaa.
TILAUSHINNAT: THDTSVALTOIHIN:
1 vuosilcerta
f kuukautta
SlEuukautta
......<3JM>
2JOO
. . . . . . 1.25
1 vuosikerta
6 kuukautta
....$4ii0
...2:65
SVOBIEEN J A BIITUAUJB VUEOBIAIIXE
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.75
ILMOITDSHINNAT5
75 senttiS palstatuumalta. Balvin kiitosUmoinis 13.00. Kuo-lesnanilmoitus
$3J)0 Ja sen yhteydessä JulkSstava muisto-vftrsy
$1.00 ta kUtos $2.00 Kiirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteeii.
Tifekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset oh ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Umited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Ziimi^
ted, 100-102 E lm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
P. O. B O X 69
L I E K K I
SVpBUBY/ONT.
(Kesä oi^. jo melkein mennyt, eikä vielä ole ollut kovinkaan
. paljon kesäisiä ilmoja, ainakaan täällä Liekin kotipaikoilla,
kuinka sitten lienee muualla. Sateista j a kylmää oh vain o l ­lut
ja monet kesälpinalla olijat ova^
nut lomasta oikein nauttia, sillä siitä nauttimiseen taiwitaan
Jämpimiä ja aurinkoisia ilmoja.
Toivottavasti tästä eteenpäin saadaan kesäisiä ilmoja aina-
-kih liittojuhlan y l i . Koska Sudburyyn on siU^
desta poikkeava kansainvaellus, niin sietäisi ilmojenkin olla
silloin antoisat.
Olemme saanut tietää, että liittojuhlaan saapuu muiden
huomattavien vieraitten mukana myöskin Liekin Faari, jon­ka
kaikki lehtemme lukijat tuntevat ainakin kirjoituksistaan.
Nyt on kaikilla mahdollisuus tehdä tuttavuutta iiänen kans­saan
oikein persoonakohtaisesti. Keholtamme lukemaan.
Faarin kirjeen Ystävien osastosta j a omin silmin näkemään,
että Faari lupaa ^-korkeimman omakätisesti" saapua tähän
^rvojuhlaari. Tätä nykyä hän lekoUelee Minnesotassa Mesa-ba
Piurkissa, joka — ellemme ole väärässä — on samanlai­nen
köyhän kansan ajanvietepaikka kuin meidän Työn Puis-
, tomme. Kelpaa sitä sitten Faariir lekotella joku, aika myös­kin-
tällä perukalla ja tutustua tyttöystäviinsä oikein perus­teellisesti.
Kuten Fäarin kirjeestä ilmenee, olemme vakuut­tanut
hänelle, että kyUä häntä tällä pidetään hyvänä, kuten
kaikkia muitakin liittojuhIa\i^e^^^^ Olemme tunnetusti vie­raanvaraista
\^keä. , :
Viime lauaniaiilflii ja s^huntaina Työn P u i s t o s i pidetyssä
CSJcn paikallis») psiföto oli suurella yleisöjou­kolla
tilaisuus niUida mainio suo kansannäytelmä
"Junula j a Tahulä" iilkoilmassa. Näytelmä sai osakseen eri-
" koisen suosion j a se onkin ulkoil erikoislaatui­nen.
Sunnuntaina esitetyn ohjelman yhteydessä kuuttiin mrs.
Salme Laakson erittäin mielenkiintoinen selostus Kööpenha­minassa
äskettäin pidetystä -naisten maailmankongressista,
jossa Salme oli Sudburyn seudun naisten edustajana.
Juhlapuheen piti Kalervo Ketola; todeten, että Canadan
Suomalainen Järjestö on aina ollut j a on edelleenkin tämän
maan suomalaisten voimakkain kulttuuri- j a valistusjärjestö,
omaten vuosikymmenien kokemukset.
Kuorot esittivät myöskin useita lauluja. Kuultiin myöskin
Raufha Mäen laulua. Kerttu L^>än runo, trion, Rauha Mäen,
Senja Suksen j a Irja Koivulan lauluesityksiä, £ . Jofhnsonin ja
Uno Kosken laulua, sekä Aileen Vuorisen harmonikkasoolo.
Tervehdyspuheen esitti Olga Sula.
Yleisöä oli keräytynyt tilaisuuteen paljon, aina Yhdys­valloista
saakka. Tilaisuus onnistui haikin puolin h\"vin.
Ensi sunnuntaina on Työn Puistossa taas työväestön suuri
kesäjuhla, alkaen kello 1 ip. Siellä on kaikenlaatuisia kilpai­l
u j a j a muuta huvia. Tietenkin jokamen paikkakunnan ja
lähijnmpäristön asukas varaa itselleen aikaa tähän tilaisuu­teen
osallistumistaan varten.
Kesä onkin juhlien ja muun ulkoilun aikaa. Nauttikaam­me
siitä edessäole\'an sateisen syksjTi ja kylmän talven va­ralta.
Auringonvalo — mikäli sitä on, on ainakin vielä tois­taiseksi
vapaata j a verotonta, joten koettakaamme saada tuo­ta
terx^eyden lähdettä mahdollisinunan paljon.
'Muistakaamme myöskin, että liittojuhlaan ei ole enää kuin
runsaasti kaksi viikkoa aikaa.
Lääketieteen käsitys . . .
Jatkoa'LsivultÄ
sanoa, että yhteistä kaikille tapauksille
on se, että alku vaiheessaan syövän an­tamat
oireet ovat erittäin vähäiset ja
jäävät väaralliseh helposti huomiota
vaille sairaan itsensä, taholta. Sellaiset
oireet kuin potflaan nopea laihtuminen
tai jatkuva veren esiintyminen yskök­sissä,
ulostuksessa, naisilla synnytineli-missä,:
jossain iholla olevassa haavau­massa
tai v a i k k u a syntymämerkissä­kin
antavat aina aihetta ainakin epäfllä
syöpää J ^ n i k i e n es^^
mitä pifcramiin r y t e ^ toimenpiteisiin,
asian selxittämiseksi. Valitettavan
usein on kuitenkin niin, että sen kal­taisten
oireiden ilmaantuessa on tauti
J o monasti kehittynyt niin pitkälle, et­teivät
nykyiset hoitokeinomme enää k y ­kene
potilasta pelastaman.
Syöpätautien hoitona käytetään joko
kirurgista hoitoa, leikkausta tai säde­hoitoa,
radium- j a röntgenhoitoa. Varsin
usein molempia hoitoja käytetään yh­dessäkin
antamalla sekä ennen että jäl­keen
leikkauksen vielä sädehoitoakin.
Leikkaushoidossa pyritään poistamaan
koko kasvain j a jonkin verran tervettä
kuclostakin sen ympäristöstä. Milloin
tämä voidaan t^hdä, ovat tuloksetkin
tietenkin hyvät, mutta jos kasvain on
lähellä elintärkeitä elimiä tai ehkä jo
ehtinyt lähettää tytärkasvaimia etääm­mälle,
ovat leikkaushoidon tulokset tie­tenkin
huonommat eika kaikissatapauk-sissa
voi näistä syistä leikkaushoitoa
edes ajatellakaan. Sädehoito puoles­taan
perustuu sille tosiasialle, että syö-päkudos.
tavallisesti on herkempää ra­dium-
j a röntgenhoidolle kuin sitä ym­päröivä
terve kudos. Säteilyttämällä
kasvainta sopivan suuruisella sädemää­rällä
voidaan saada kasvainkudos tu­houtumaan
tai ainakin 'lopettamaan
kasvunsa ilman että ympäröivä terve
kudos — joka tietenkin joutuu myös sä­teilyn
kohteeksi -—samanaikaisesti vau­rioituisi.
Kaikki kasvainkudokset eivät
kuitenkaan ole yhtä sädeherkkiä j a toi­saalta
liian suuret radium- tai röntgen-annokset
saattavat olla terveelle kudok­selle
pahimmassa tapauksessa yhtä vaa­rallisia
kuin hoidettava kasvainkin, jo­ten
tämänkin hoidon käytöllä on rajoi­tuksensa.
— Olipa sitten kysymyksessä
säde- tai kirurginen hoito niin niiden
onnistumisen tärkein eddl3rtys on kui­tenkin
se,, että potilas saapuu kyllin
ajoissa hoitoon. Varhaisessa vaiheessa
hoitoon saaduista tapauksista voidaan
jo nykyisin yllättävän suuri määrä lo-pullis(
»ti|ah :
JNiinkäiiankuih syövät sisin olemus
vielä on selvittEunättä j a niin ka
ei ole keksitty ehdottoman tepsivää hoi­toa
taudin voittamiseksi ,oh vahvin
aseemme taistelussa syöpää vastaan se,
että pyrimme, saamaan kaikki syöpäta­paukset
mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa hoitoon. Tätä tietoisuutta
pyrkii koko nykyinen syöpäprc^agan-dakin
lexattämään, vaikka tulokset eivät
toistaiseksi olel^an erikoisen ilahdutta­via.
Jatkuvasti saapuu luvattoman
monia syöpäpotilaita hoitoon vasta niin
myöhään ,ettei mistään todella paran­tavasta
hoidosta voi olla kysymystä­kään.
Sy^äkysymystä tutkitaan kui­tenkin
tällä hetkellä kaikkialla maail­massa
erittäin intensiivisesiti. Tuskin
lienee liioiteltua arvioida, että sen hy­väksi
uhrataan laboratorioissa ja tutki­muslaitoksissa
ehkä eniten — tietenkin
atomitutkimuksen jälkeen — vaivaa ja
varoja.
Tietoisuus tästä oikeuttanee meitä
toivomaan aikaa, jolloin syöpätaudit
ovat hallinnassamme aivan •^^oisella ta­voin
kuin nykyisin.
E i tyhjästä tuppea tule, nahkaa sii­nä
olla pitää.
Kyilä maalla viisaita ollaan, kun me­rellä
vahinko sattuu.
Hylkäärmeitä!
KÄÄRME oli kayalin eläin k^^^^ luoduista*^
kuttdi ihmisen syntiiny
paratiisista, toisin sahoe^ huolettoman elämän lomj
jälkeen seikasi työllä j a v^^^ däminen j a vihdoin i
palkkana—- kuolema! Siitä^/vihatilimisen ja kaännS^
lillä.^ ^'Se on rikMpoIk^ä simi ja sinä olet
häntä kantapäähätf ^, sanotaiaii sanassa.
Muissakin uskoni^ käärme j ,
•^tekijänä". Käärineet tekivät j a heoliittiseen i l i m i ^^
makkaan vaikutuksen^ OTle;kiilttuurille ja senilfc
1 oli ominaista yhdistää .Jäänne ja\ aurinko sekä palvi
että kuvissa toisiinsa. <3nMtui^ Märmeei!
vontä ei <jle rajoittunät väiii alueille, joissa käänne mL
kin kiinnitti ilumisen" huomio
Monet kansat oyät pitäneet M pahuuden es
na. Hindut sekä; eräät tnuut <»vat kiinnittäneet pah oi
saan enemmän huomrata pahan lepyttämiseen kuin
palkitsemiseen. Indoeurooppalaisien kansain tarinoissai^i
rotaan sankareista, ^jbtka kuten A ^ l l o , Herkules, Jason,Oi^l
jä Krishna —• hindulaisten Wishimjumalan ruumifll^tnna^
— ovat saaneet mainetta jonkin eriskummallisen käärn^l
tappamisesta. Muinaisamerikkalaisessa kulttuurissa oli kääri
meellä nierkit3rkseiisä. Se oli siellä uskonnollisten konsh41
sien keskeisin tunnuskuva. J*öhjöis-Amerjkassa Ohiossa
Adam Cont3m niminen suuri käärmevalli, joka on noin
nannen jalkaa pitkä. Samanlaisia valleja tavataan
läheisyydessä Argylishiressä. Muinaisegyptiläiset papit J
tivät eläviä käärmeitä temppeleissään ja palsaraoivät kuil
leet käärmeet.
Itä-Intian saaristossa asuivien negriittojen keskuuäesa]
käärme on pyhä eläin, joka tuottaa heille onnea — paranial
sairaita yni. Eräät neekeriheimot uhraavat sateenjunialalk]
käärmeen. Pitkällistä kuivuutta kärsittyään he tappaml
käärmeen ja ripustavat sen puunoksalle. Sitten he odotö-l
vat varmaa sadetta! Hindulainen ei taas tapa mj
kobraakaan, vaan jos han huomaa käärmeen esim. huoneöi-|
sa nurkasta pilkistävän sisälle, hän alkaa hyväillä ja paIvoi|
sitä, jotta se ei '"loukl^äntuisi" jä tuottaisi onhettomuDtöI
i>erheelle. Käärmeessä nimittäin uskotaan asuvan kuoDeitJ
ten ihmisten henkiä.
Käärmettä pidettiiri-^nayös muinoin erilaisten ominäismirj
sien esikuvana. Egyptissä se kuvasi hedelmällisyyttä, Kr&j
kassa viisautta, ennustustaitoa, eripuraisuutta j a kaunop^l
heisuutta. Lääketieteenjumala Eskulapio kuvattiin käär
keirteisine sauvoineen, toinen: käsi käärmeen päänpä
Olympia o l i kuuluisa kesyistä käärmeistään, joita mateli.li
nen huoneissaan kaikkialla. Muuten väitetään, että npil
menneitten aikoi^nkäärmesankareilla oli taito kiskoa m>i
käärmeiltä hampaat pois, joten, heidän "rohkeutensa'' ei
kuin näennäistä. Sillä m3rrkyslisiä käärmeitä käytettiin iti
murhatarkoituksiin. Niinpä ^kuuluisa Kleopatra, joka ei en
pystynyt "valloittamaain" Octaiviaanusta, antoi käär
•pelastaa itsensä". Hän teki itsemurhan käärmeen m
Tämä toimitettiin hänelle viinifypälemaljakossa, mistä
iöysi auttajansa''.
Muinaisten us^kontbjen tuUnustajat suhtautuivat käär
seen joko suurella pelolla t a i ihailevalla kunnioituksella,
vuoksi syntyi käärmeistä ihitä ihmeellisimpiä kertomu
Tieteellistä tuttavuutta ei kääimeeseen yritettykään. Seiil
vuoksi esim. kaärtii^
seutujen asukkaifl
sellaistenkin, • joidiöi keskuudessa -tuhannet kuolivat käärj
meenmyrkkj^yn.
On luk^mattönua tarihbita. mj?^y!^^^ käärmeitten "la
mousvoimastä". Väitkriin, että. käärme lumoo uhrinsa
seellaan niin, jotta teki mieU,^^^^ purra Ja myrkyt
Kerrotaan; 6ttä lintu, johon käärme iskee silmänsä, heittäyty
vapaaehtoisesti iäärnieeh kitaan, ja että sammakko hjl)
elävänä "hautäaiisä'': Nämä jutut ovat epäilemättä
tuja. «Ne johtunevat siitä voittamattomasta inhosta,
niin ihminen kuin pienemnlätkin olennot käärmeeseen,
omituiseen muotoon ja vastemnielisiin liikkeisiin suhtautuvatj
Muuan luonnontutkija — tarkistaakseen noiden
den todenperäisyyttä — sulki kaksi kyykäärmettä lasilaatik^
koon ja pisti sinne myös pari elävää hiirtä. Alussa hi"
osoittivat ääretöntä kauhua.katsellessaan käärmeitä.
pisivat pelosta, jopa päästivät valittavia ääniä. Silla luon'
osoitti, että ne katselivat kuolemaa silmiin. Mutta ntiiten*
lakaan, käärmeet näyttivät.okivan täysin välinpitämatto
Ne ikäänkuin säälivät noita pieniä avuttomia raukkoja. W
kestänyt monta tuntia kuin hiiret huomasivat pelkaav^
turhaan. Vähitellen hiiret tulivat n i i n rohkeiksi. etU
halveksivat pelottavia vastustajiaan. Ne lähestyivät
meitä, alkoivat tutkia niiden päänmuodostusta kiipeuei»'
niiden y l i milloin edestä, mHIoin niskapuolelta ja t i r »
niiden silmiin. Mutta käärmeet eivät >Tittäneetkään e
niille pahaa. Hiirille annettiin ruokaa, mutta käärmeiUc^^
Neljän kuukauden kuluttua käärmeet kuolivat -
vaikka niillä oli herkkupalat edessään! Koe ^nxa^
täydellisesti nuo vanhat tarinat-
Noin 2,ÖÖ0 eri käärmdajista on kolme ja puolisataa
kykäärmettä. Yleen», k a i k k i m^kkykäärmeet o v am
tömiä pienempiä. Mutta muutamat myrk>'ttömist3
Siira 2 Lauuitftiaa. helnikaoa 18 piiTixOu 1953
-OLMISEN v
huhut oli\'at k
[ja että 9. L i n j a . ^:
jituurv-Kalleh sai
|s3 harjoitettiin mui
fliä. Huhu o l i säani
jpiirin ^-artiokonsta^
[tana pidättänyt mi
Ikapakasta poistuvai
Itämä oli o l l u t väkij
jalaisena y l i sallitun
jliisiasemalla suorite
jsa oli todettu, ettei
jellutkaan johtunut j
Leista, vaan "lumest
[gin salaeläniän pah;
jheroiinista. Miehet
Idetty kolme avaai
["lunta" ja ne .olivat
ten oli ilmeistä, että
miekkosen taskuun
it}^stä. Seuraavana .
[oli toimitettu ratsia,
jha: kolme Helsingir
I jää, j o t k a yllätettiin
[viitisentuhatta markl
mesta' ei ta^-attu .
|oli\'at asiat, k u n i
*Pään'' virkahuoneei
_ —Alpertti, te.kai
Kallen jutun?;
— Otaksun n i i n.
[ on .selostanut sen nii
— 'Mainitsiko luut
; aiomme jättää sen S€
taas" kokonsa ja'voim
rallisia.- Sellaisia <>vi
meet, joista anacond
elävistä käärmeistä s
noin 40 jalan pituudei
mieluummin jokieii ja
jolloin ne häntänsä jpu
taen tekevät tilaisuu
käyksiä isompienkii
kimppuun, kun nämä
juomaan. Niillä on
kääntyneet hampaat,
saalista luisumaan ke
sä. iMutta noista "ott
ta voi olla ikävyyttäki]
sa eläintarhassa oleva
ran myttyyn käärityn
sitä joksikin- .eläväk
-Suussaan se jo tunsi,.r
se oli, mutta se.oli jo,
mytty luisui vain vatsa
fcäärme vietti muutan
aikoja, kunnes mytty-1
verran, liukkaaksi,, että
sentaa sen.pois.- Joni
Eon, vasikan, lampaan
sattuu — nielaistuaan 1
ta viikkokaupalla, .enne
Olitta-ruokaau, - - J ..
V ^ hitian saaristossa öva
j-nio-paikoin^ suorastaan
pakoon. Hyv^ä^^apui
[ N t a vastaan on.intiäla
jota Intiantutkija JR
* t t ä ä ::rikHtiU.tayä
«een vihaaja näkjeie
.J?rapeäärmeen^r-V
' —. niin sen k
sen Jokainen 1
|« näyttää oikein nautt
l ^ ^ e e n niskaan. ;
^ ^ J a i s i a auttaa
•Wen. hävittämisessä il
joka pyydystää m;
' J ^ » » käärmeitä.
austraalialaisia m
fV ^ ^ t a erinomainen k
on kuulemnia' vg
Ä e t t ä käärmeet karij
mmfltä seuduilta;:!^
|ä^ta.Sen^oksiin,
villisikoja:: Vaft
f ^ ^ " ^ n s a , S » : k i
'^^»tapienhti>ä