1953-10-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KÄUNÖKIRJALLINBN VllKKOimTU UEKKX, the only Finnish Uterary in Canada PnbUshed and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Ehn Street West; Sudbury. Ontaxio. Regi^tered at the Post Office Department, Ottawa, as 8ec<md class matter. Zilekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, •isältäen.parasta kaunokirialhsta Ja tieteellistä hiettayaa. THI>YSVALTOpiIN: 1 'Vuosikerta......... r 6kuukautta . . . .. 8kuukautta .....$3.50 ;. i»*• -2.00 • . . . . 1.25 -1 vuoäkerta 6 kuukautta .$4.50 ,. 2 ^ SUOMEEN JA MUUAI.LE IJl^OMAIIXE 1 vudBikerta ..J.....^.$5.00 0kuukautta . . . . . . . . . . 2.75 IIAfDI^ 76 sentti& palstatuumalta. Balvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-temaniknoitus $8.00 ^ Jä sen yhteydessä JuUEaistava muisto- Tfirsy $1.00 ia kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. . Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tiläpäisilmöittaiien on lähetettävä maksu etukäteen. laptefcitniUotut kirjoituko osoitettava; Kaikki i4e£:ille tarkoitetut maksuosoitu^et on ostettava kustantajan nhneem Vapaus PubUsäiing Company Xjmited. Kustantajana painaja: Vapaus Publishing Corinpany Limi> ted, 100-102 Elm Street West, Sttdbury. Ontario. Tk>imittaja: J . W. Saan. AedaOMehiUe^ 15 prosentin palkkio. F. Oi BOX 69 LIEKKI SUDBUKY» ONT. 'KänsaitiväUsesti tunnettu tapsi- -huollon asiantuntija, tri Helen MacMurchy kuoli Jokin päivä sitten Torontossa pitkällisen sairauden jälkeen 91 vuoden ikäisenä. Hän valmistui lääkäriksi Toronton yliopistossa v. 1901. Sen jälkeen hän toimi 7 vuotta Ontarion sairaa-lain, vankilain ja armeliaisuuslai-tosten tarkastajana, kunnes nimitettiin lapsihuoUon päävalvojaksi koko Canadaan v. 1920. Kuinka kuuluisa tri MacMurchy oli, sitä osoittaa jo se, että hänen nimensä mainittiin yhtenä kymmenestä läntisen pallonpuoliskon kuuluisimmista naislääkäreistä v. 1949. Viime numerossa puhuimme tällä palstalla Yhdysvalloissa ikäynnissä^ olevasta kirjojen polttami^vimmasta ja vapaamielisten ihmisten mielipidevainosta. Jatkaaksemme vielä hiukan t ä t ä tärkeää kysymystä, lienee syytä ylimalkaisesti mainita kirjainpoltosta tunnetun maailman historian aikana. 2,400 vuotta sitten Perikleen ja Euripideen Opettaja Anaxa-goras ja suuri filologi Protagoras ajettiin maanpafeöoii ja hei- : dän. teoksensa poltettiin. Juutalaissodissa Rooman keisarit polttivat juutalaisten lait ja raamatun. . T u k n ^ l ^ kävjyät (niinikään Galileauksen, Servetuksen, Hiisiin, Lutheröi, ^ra^^^ mus Rotterdamilaisen, Voltairen, John MUtpnin, & foen y.m, teokset. Yhdysvalloissa sytytettiin kirjarovioita orjuudenyastaisten taistelijainGarrisonin, Douglasin, Beecher-Stpwen^^^^^ Helpe-xin teoksista. 17. vuosisadalla sellainen uskonnollinen teos Ikuin John Bunyanin "Kristit}^ vaellus" joutui polttorovioile. Suurimman laajuuden kirjojen polttamiset saivat kuitenkin (Hitlerin ja Göbbelsin Saksassa, sekä Trumanin^Eisenhowerin Yhdysvalloissa, joissa kirjain poltot o\'at saaneet aivan järjestetyn massaluonteen. Hitler poltatti ja takavarikoi tuhansia kirjoja. Samoin tapahtuu nykyajan Yhdysvalloissa kouraantuntuvana todisteena siitä, kuinka vähän merkitsee ikulttuuri ja luova henkinen työ kapitalismin nykyiselle mah-timäalle ja ennenkaikkea sen hallitukselle. Jokainen historiaa tuntevA henkilö tuntee ne ajat ja olosuhteet, joiden alaisina yllämainittuja suurmiehiä vainottiin ja heidän teoksiaan poltettiin. Jokainen tietää myöskin, voitiinko kirjojen polttamisilla eMcäistä niitä aatteita ja kysy- «yJ^iä, jotka kirjoj^^^ aiheuttivat Historia toteaa, että kirjojen polttajat ovat olleet ja menneet, mutta » j a t ja totuus ovat pysyneet j a pysyvät. S^^ saava kokea vielä nykyisetkin kirjojen polttajat, sillä tähän saakka ei (kulttuurin vainoamisella ole saavutettu pysyväisiä tuloksia, eikä voida koskaan saavuttaakaan. Kulttuuri merkitsee ihmiskunnalle paljon enemmän kuin muutamille kirjain polttajille. Historia on tuominnut kirjojen polttajat ja tulee tekemään sen vieläkin huolimatta siitä, kuinka suuria miehiä he luulevat olevansa. Kulttuurin viholliset ovat tuomitut epäonnistumaan, koska heidän edesottamuksensa ovat kansan ja sfyistyksen vastaisia. Sudburyn sekakuoro "Sävel*' iekee ensi sunnuntaina: vie- ' railuma^n Sault Ste. Mairieen, esiiiityen Steelton-haalilla •kello ^ i.p. Tilaisuudessa saadaan kuulla niin sekakuoron kuin - mies- ja naiskuoronkin esitj'ksiä, soittoa, sooloja ja kevyempääkin ohjelmaa. Soon ja ympäristön suomalaisten on syytä pitää tämä tilaisuus mielessään, sillä se on ainutlaatuinen. Tässä yhteydessä haluamme mainita myöskm niistä levyuutuuksista, joita kustannusliikkeessännne on saatavana. Erikoisen maininnan ansaitsevat tunnetun suomalaisen hanuri- * taiteilijan Paiil Norrbackin soittamat levyt, joiden yksinomainen välittäjä kusfannusliikkeenune^on tässä iaaassa. Le- •vyvarasto kasvaa jatkuvasti ja aina saapuu uutuuksia. Kirjakauppaanune on saapunut myöskin suuri valikoima halpaa ajanvietekirjallisuutta, joka on -varsinkin näin syksyn pimeiden iltojen tultua hyvin ajankohtaista. Tutustukaa .luetteloihin ja tilatkaa viipymättä, sillämonetkm.nimikkeet saattavat loppua, koska niiliä on ollut h3rvä menekki. .Muistutamme vielä, tilaajia, että pitävät huolen Iditen^ o i k ^ f ^ ^äkulmassa olevan tilausajan aika ajpittaise^ta y.ANDRARE: Kappale kuljettua matkaa Piittasin kerran Pohjois-Ontariossa ^ ja . ilt^^na muutaniana päätyi niätkaiii ^rautatieasemalle, j o s s a p e n k i l l e 'miettien piittarin elämää. Hän liäkee useinkin vain yhteiskunnan varjopuolia löytämättä mahdollisuuksia astiia kadun aurinkoiselle puolelle. iNaissä mietteissä nukahdin. . Näin unissani upeita univormuja, ja kuulin kannusten kilinää, kun ratsuväki marssi. Muuan upseeri tuli puhuttelemaan vähäistä persoonaani kysymysten muodossa: Mitä täällä teet?^ Mistä tulet, mihin olet menossa? Onko rahaa? jne. Tietenkin nuo univormut ja kannusten kUinä olivat alitajunnassani, sillä olen nuoruuteni viettänyt varuskuntakaupungissa, jossa silloin tällöin ratsuväki marssi ja katukivet kilkkasivat. TJheni katkesi tähän, sillä heräsin siihen, että joku ravisteli minua olkapäästä. Sain silmäni niin paljon auki, että näin kahdet jalkaparit ja katseeni nousi verkalleen ylöspäin. Hattuun päästyäni totesin sen muistuttavan par-tiopOikain hattua ja silloin aivolokerois-sani välähti, että nyt en olekaan siinä vanhassa varuskuntakaupungissa . . . Toinen yhtäläisyys alkoi puhua ja sanoja tulvi kuin kevätpurosta, mutta surukseni en jmunärtänyt läheskään kaikkea, sillä kielitaitoni ei ole parhaimpia puoliani. Mutta sikäli kuin oikein ymmärsin, oli minun hävittävä asemalta niinä aikoina, tai toinen vaihtoehto pii vapaa asunto ja ruoka ilman henske-leitä ja vyötä. hemmoil' Jolla ei ole Maariana majaa, sillä ei ole p^siäisenä pesää, ei koko kesänä ketään eikä vielä Mikkelmäkään mitään. Minnekähän menisi, jollei olisi kotia, sanoi entinen poika kun ei tyttöjen aittaan päässyt. Myöhäistä on hiiren haukotella kun on kissan suussa. tarkkaamiseste, että tUaus ei pääse katkeamaan, sillä se tuottaa haittaa m.m. jatkokertomusten 5uhteen lukijoille. jLä-hettäkää uudistuksenne ajoissa, niin mitään kiusallisia keskeytyksiä ei tule leh- 4en suhteen. •jy/TöXET lukijoistamme muistavat James 1 l Y l tysromaanin /^Sininen kuu" joka on Qäht^ elokuvana. Siinä kerrotaan Tiibetissä eläyäsQ t a ihanheyhdyskuhnasta. J^ "^"^^^vat^tay^ laisen Kristian Swanljungin seikkaihitarinat K M ' ja puolalaisen Ossendowsliui pakinat salaperäisi^ • lon suurrherrasta. joka asustaa Jossakin Gobiiie^ Tiibetin tuntemattomissa seuduissa. Näiltä seikkaiiutarinain suosimilta ja miäikuvjfa _ hoittavilta tienoilta on kuitenkin löydetty tode" kansa --hunsat. Sen todeliisuus on kaikkia merkillisempi j a rotu, alkuperä ja kieli selvittänet ' laperäisyyden peitossa. Hunsa-kansa löydettiin kahden viimeisen väliaikana, joskin iLänsi-Tiibettiin pyrkivät olivat semmin todenneet matkansa varrella asustavan moh, joka Tuikutti terveeninaältä ja siistimmältä^k^^^ heimot ja jonka jäsenet lisäksi olivat kreikkalaisitta • niitä.- •; Kerran tuli seudulle englantilainen lääkäri, trijkfi Hänet oH lähetetty pilgutista virallisesti tarkasUniä lääkitsemään parin kilometrin korkeudessa vuorflla Älukasukkaital fHunsojen keskuudessa hänellä ei ollut tekemistä, sillä hän totesi heidät täydellisesti vapaiksi ta taudeista ja sairauksista. Pettyneenä hän lähti vasta myöhemmin — huomattuaan suhtautuneeiosa i ihmisiin vain sairauksien eikä terveyden kannalta-muisti hunsa-kansan. Siitä lähtien hunsojen iniltei. maalilta -x^ikuttava terveys on herättänyt yhä enemmän' miota. ~~ Kuinka ''terveellistä'' tämä länsimaalaisten huftmig I kansalle loppujen lopuksi on, se nähdään tujevaisim Matkailun kohteeksi hunsojen asuma-alue olisi llmeinffl tonumero, ellei se olisi ylen vaikeapääsyinen, sillä paitsi i miltään Hunsa-maan asukkaat ovat myös sielultaan ja' moiltaan terveitä. Tri McGarrison kirjoittaa, siitä:. "Hunsat ovat iloisia, avomielisiä, vilpittönuä, älj^i eloisia j a aloiterikkaita, heillä on huumorintajua ja. -vaisuutta; On miellyttävää elää ja työskennellä heidän; saan. He suhtautuvat toisiinsa hyvyydellä ja della, ovat joutoaikoina seuranhaluisia ja työssä on ystävällisiä ja avuliaita. 'He rakastavat' lapsia 1 matta niitä j a ovat hienotunteisia vanhiiksiaköKtään.''^; ' 'Hunsojen kielen oppi ensimmäisenä eurooppalaisena Da Lbrimer, Joka vaimonsa kanssa vietti hejdäh keskuud^ vuoden ja kolme kuukautta. Hän julkaisi alustavana fii muksenaan ^-osaisen sanakirjan The Burushaski Län^i Se lienee Helsingin yliopiston kirjastossakin jotka uskovat voivansa ratkaista hunsojen kielen arvoitu Lorimer ei siihen pystynyt. Hänen mielestään se on dollisimman epäindogermaaninen, epäseemiläihen, epäturt lainen, epämongoolinen, ei mitään muuta kieltä ttiuist Hunsat ovat jolloinkin omaksuneet islaminuskon, to ei kuitenkaan ole oleellinen tekijä heidän elämässään,? ta sitä suurempi merkitys on vakiintuneilla jaJliiieisesty nissa suhteissa viisaiksi havaituilla sosiaalisilla pei-int" Hunsa-maan 10,000 asukasta elää parissa sadassa Iässä, ja heidän ylimpänä hallitsijanaan on kuningas (thai jolla on patriarkaalinen oikeiis haaremin pitoon. Nälkäkevät on hunsojen jokavuotisena vitsauksena r siunaiiksena, kuin myös on arveltu, Hunsa-ylrran jj vuorifäimalle tavattomalla vaivannäöllä luodut penge lot ja puutarhat antavat kaksi satoa vuosittain ja kasvat: viinirypäleitä, silkkiäispuita ja aprikooseja, mutta kuite kansa on laihtunutta jja kuoppaposkista ainaeimen_vu; ensimmäisiä luonnonantimia. Mistä syystä? Monestakin. Kaurim sarvilla, aikoinaan kallioon kanavat, jotka ylhäältä jäätiköltä tuovat vettä viljely eivät ole riittäneet. Siisteydestään huolimatta kansa ?c alituista vesipulaa. Multamaa on varattava ihmisray^ varten, joten vuohet sekä niiden lailla rinteitä kapuavat mät saavat tyytyä siihen, mitä itse löytävät, Eis^Mf me, etteivät lehmät A^sikoitua^nkaan lypsä. en&t^J hiemiiiloista litraa päivässä. Sikojen pitämiseen ei riita' kaa. ' " ' Asumukset ovat kivestä, rakennettu laastia kä}lt ja ne ovat ihanan viileitä kuumina kesäpäivinä. Ta jolloin keskilämpö laskee 6—7 asteeseen, niissä ei kuit€ liikoja lämmitellä, etenkm kun ainoina polttopuina (n-at jut ja poppelit. Ja kuitenkin — todistavat tutkijat — kansa on on kaikessa estottomuudessaan'. Ellei muutoin niin ainako' vimajoituksen johdosta kaikki se, mikä koskee i^^,^ ihnaantuloa, on lapsille täysin selvää. Kun nuorukaiset neitoset 16 tai 18 vuoden ikäisinä naitetaan, heille su» muutamaksi yöksi tilaisuus lähempään tutustumiseen,] pojan äiti saattaa olla mukana eräänlaisena van de Vasta sen jälkeen nuori pari lopullisesti majoittuu poj^^ tiiu. Ja JOS nuori mies saa paäiänsä lähteä Intiaan ansR> hin —^useimmissa tapauksissa palatakseen kotun ---^ kompleksivapaasti jättää vaimonsa jonkun ystävänsä maan. Näiltä "ulkomaamatkoiltaan", hunsat ovat tuoneet oas Siira i J 'A-
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 17, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1953-10-17 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki531017 |
Description
Title | 1953-10-17-02 |
OCR text |
(KÄUNÖKIRJALLINBN VllKKOimTU
UEKKX, the only Finnish Uterary in Canada
PnbUshed and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Ehn Street West; Sudbury. Ontaxio.
Regi^tered at the Post Office Department, Ottawa, as
8ec |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-10-17-02