1954-06-19-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mutta näin rask«U taakkaa hmn
^ koskaan ollut kaotaBut kai
. ^^^ä kantamaankaan, s i l l i hauen
vetensä alkoivat puutua ja lihakset
ishät voimattomina hänen vihdoin
uefsa koliin ja laskiessa lapsirau-valkoiseiie
hurstiliinalle hiljaisessa
ifsa.
Siiriä lap-^i l^Pä^i herpaantuneena,
suortufina kasvojen ympärille
ahtar^eina. huulilla onnellinen hymy,
halusi jotakin ilmaista, jotakin
ukaiiia sanomaa^ jota lukemaan ihmi-ei
ole luotu . . •
auraavan kerran myllärin Annikki
i ^enän pajalle myöhään illansuussa
än jo aikoessa poistua kotiinsa.
Lapsi oli \ htii kalpea j a hiljainen kuin
nenkin. Hän vain seisoi ja katseli sep-
3 ja myöhemmin seppä muisti että
estä oli tuntunut siltä kuin Annikin
a olisi seisonut joku näkymätön
o, joka oli vaatinut seppää tule-
^ij lapsen mukaan.
Seppä oli aikeissa lähteä. Mutta eihän
n voinut ajaa lasta luotaan ilman
uta. Ehkäpä lapsi tarvitsi apua?
— Onko sinun nälkä? kysyi seppä.
Hänen ihmeekseen lapsi vastasi kirk-lä
äänellä ja selvästi:
- O n .
Seppä avasi eväslaukkunsa ja ojensi
oaniähteet tyttöselle, joka heti alkoi
'iineen juosta pinkoa takaisin. Mutta
pä kiirehti hänen jälkeensä.
- Kuulehan, Annikki, etkö ole saa-i
tänään ruokaa? hän huusi lapselle,
kka vielä kerran pysähtyi katsomaan
"n.
— Ei äiti ole jaksanut antaa, tyttö-
Q vastasi.
— Miksikä ei?
— Hän nukkuu yhä eikä herännjrt,
ikka kuinka temmoin häntä käsivar-ta.
Seppä tarttui Annikkia kädestä ja
inoi päänsä lähtien kuljettamaan tyt-
•tä T;ukanaan myllylle.
— Menemme yhdessä katsomaan, mi-n
äiti jäEsaa, hän puheli tyttöselle* jo-ihmeissään
hypähteli hänen rinnal-n
heidän kulkiessaan.
Ikkunoista näkyi oudoksi venähtänei-ihmiskasvoja
heidän rientäessä talo-n
ohi, uSkalsipa joku arvf|i polun varokin
ällistelemään ikään kuin sanoik-uittäen:
— HsSaan seppäkö se noin lapsen
nssa . . . ? Vai valehtelevatko siiani?
;
Samana iltana Haudan seppä palasi
nikin kanssa äskeistä polkua pitkin
kaisin.
— Älä pelkää, lapsi, puheli seppä or-
Ile tyttöselle. — on totta e t t ä äitisi
ukkuu. Me emme saa häntä häiritä,
anella on ollut kipuja, mutta nyt kun
n saa tarpeekseen nUkkua^ ne para-vat.
Me emme saa häntä häiritä.
>epan muori oli aivan kauhuissaan
iehensä tullessa näin myöhään kotiin
iasta mukanaan vieras lapsi. Mitä hä-
Oli tapihtunut?
^Ppä .kosketti vaimonsa käteen ja
Masi seii pikku tyttösen käteen:
^as niin. muoriseni, hän kuiskasi
li^uttuceena. — meidän Kaarinamme
n palannut Ymmärrätkö mita minä
unun? tällä orvolla ei ole enää edes
ummua; joka hänestä tähän saakka
^•^ Pitaryt huolta. Joku, jonka nimeä en
Ja en<ä uskalla sanoa/ohjasi tämän
"?^n luokseni pajalle, minä olen vain
"nyt sen mihin minut on määrätty.
amä 13 psi on nyt meidän.
Mutta.
Mii
mutta . . . pelästyi muo-
^ minä kykenen lasta kasvat-Ä
sinä. kaikkihan pitävät si-f^
veä kovempana, miten meidän
~yKään .
Mucri alk.ji nyyhkyttää. Sepän sydän
' '^-'1 Takas.sa paloi iloinen tuli ja
^ ti;mav< i olevan ruoan tuoksu tun-a!^'
j , ^ ' ' Ikkunoista heloitti yöUi-a
^PPä pistäytyi pihalla
' -"!uikat;;elemaan maan v h r e y t t ä,
Vähin naesisla
AiNTEEKS nyt vuan tyÖ h ^ ä t naes-lukijat,
vaekka minä teijän muotista nyt
tässä vähän toemittden.
Ensiksi naenen on luonnontieteellisesti
luokiteltuna aenoa kahelia jalalla
kävellä, joka kuuluu jmettäväesiin ja se
jo meinoo korkeeta kehitystä. :Mutta
kyllä se nykj-mualiman naenen on ke-hittynnäkii,
aenakii ihtensä koristelussa.
Lähetäänpä nyt ensiksi kahteloo
vaekka älapiästä, siis jalosta. Kengistä
pittää olla nokat auki. että sieltä piäsöö
näkymään varpaan kynsi. Ja jos sem-mosen
varpaan johonnii pökkee, että
suap mustan kynnen, niin se on äkkiä
viksattu, ei muuta kun mualia piälle.
Toesinaan on kengissä niin kaaheet korot,
että on se kumma, että niihen nokassa
immeinen pystyssä pyssyy. Teesillä
näkkyy jo nilikassa kaikenlaesia
renkaeta, ja onhan niillä rengasta korvissa-
ja kalavosimissa. Panisivat vielä
nennäänsä renkaan niin siitä oes mukava
joskus taluttoo.
Hammeet on toesinaan niin pieniä ja
kappeita, että vaekka niitä on vähän
helemasta halastukkii, niin sittenkää ei
niihen sisällä mahu oekeen reilua askelta
ottamaan. Jos semmosen mekon
kanssa pitäs joskus pakkoon juosta, niin
kuinkahan siinä kävis? Ne, joella on
paksummat ja luonnonviärät siäret,
ovat pitkän hammeen kannattajia ja ne
tuas, joella on solakammat siäret, eivät
tuas välitä, vaekka ei oes hametta ole-massakkaa.
Ja kyllä ne toeset ossoo sitä
takapuoltaa kävellessää niin kunmialli-sesti
lieruttoo. Toesilla on kaula-aukko
niin pitkästi auk kuin suinkin sallittua
ja rinnat ei suo olla liian isot eikä liian
pienet, mutta justiin.
Ja nyt sittä tullan siihen kaekista
arimpaan ja paljotöesempää paekkaan,
siihen piärustinkiin. Siitäkun pitäs sua-ha
ottoo poes vähän liikoja maelia. K u -
lumakarvat ajellaan poes ja sittä joUae
mustalla mörjällä mualataa sellainen
kiekura, kun viimmenen kuun neljännes.
Silimäripsiä koetetaan harventoo ja olemaan
pystyssä kun Icissan viikset. Sili-miissäkkii
kuuluvat toeset tiputtavan
jotakii,roppia, että pysyisivät kirkkaampina
ja e t t ä ei voes sanoa, että senkin
rähmäsilimä. Toeset tummentaa silimän
ympäryksiä, että on toesinaan aevan
kun mustan silimän suanut.
Joskus onnistuvat kasvojen mualuus-sa
niin^ e t t ä vaekeepa on ikkee arvata.
Nuoret näättää vanahemmilta ja va-nahemmat
nuoremptiilta. Toesinaan on
nuaman päällä sellanen verkko, niinkuu
oes hämähäkki sen kutonna. Huulin
pannaan niin paljon mualia, että sillä
suulla on vaekee syyvä, kun tahtoo ryvettyä
joka paekka. Ja vaekee semmo-sella
suulla on oekeen levveemmästi pu-huakkaa.
Mutta sen tukan kansa, siinä se vasta
työmua on kun siinä pittää olla vaekka
minkämoeset vngerveivit. Toesinaan
siinä on niin paljon helyjä ja kovassa
nyytissä, että pittää yötkin istuillaan
nukkua. 'jEihän semmonen,piä millää
tyynylle vosl. Ja siihen voes tulla vuoteessa
vaekka luonnon kiharoeta. Sormien
kynnet pittää ja mualata. Toesinaan
on kynnet kasvatettu niin pitkiksi,
että jumaliste, jos sillä kouralla rua-pasee
paljaalle iholle, niin kyllä jälistä
näkis, että tuota on vejelty viisrivisellä.
tKyllä se naesten käsilaukku elikkä
metsän ja niityn vehmautta, ja hän poimi
pientareelta kulleron. jota hän ihmeissään
katseli.
Katso, vaatimattominkin kukka:
siinä mestariteos ilman ainoatakaan virhettä.
Hän katseli kukkaa ja ymmärsi sen
salaisen sanoman niin kuin olisi nähnyt
itseään taitavamman takojan luoman
koruteoksen edessään.
Port Sydneyssä, Ont. tapahtui äskettäin ikävä onnettomuus. Kuvassa
Oikealla oleva Valerie Xicholson vei vasemmalla olevan 12'VU0tiaan Carol
Crydermanin ja T-vuotiaan Ervin Scottin moottoriveneajeluUe, mutta
jotenkin vene joutui liian lähelle vuolasta koskea. Kaikki kolme hyppäsivät
veteen, jolloin miss Nicholson sai pelastetuksi Carolin, mutta Ervini»
vei virta mennessään.
pörssi pittää olla toesilla niin iso, että
sinne hiahtuu kaekki törpöt ja tuupit.
Ja sinne pitää mahtua tupakkavehkeet-tii.
Naeset kun on niin kovia polttamaan
tupakkaaki, että savua tulloo joka rei-jästä
niinkun sissään lämpiivästä Saanasta.
Kehhuu ne toeset olovansa niin
kovia kestämää kalijaakii, että kyllä
siinä miehet ensin yökkee, ennenkun pö-kertyy.
Mutta onhan teissä naeset hyviäkkii
puolia ja poikkeuksia. Eihän tässä tulisi
mitenkään pärjätyksi, jos ei teitä olis
olemassa. Pian kuoltas kaekki sukupuuttoon.
Ja eihän myös osattas edes
ruokoo itellemme laettoo. Se on tuo per-heenemännän
työ niinkun kolomiosa-nen
näätöskappale, aamiaenen, päeväl-linen
ja illallinen — kahavitunnit saa
kauntata kuvaelmiks. Ja kyllä siinä on
toesilla kuiskaria, kun mukulat helemas-sa
kieppuu ja ovat millon mitäki vaella.
Joe et oekeen roolias muista, niin ukko
illalla kotia tul^essaa kuiskoo, elikko
möyrähtää. Jo siilon on muistettava
huomisen päevän rooli.
Monasti kuulee sanottavan, että se on
valamis muutakun mualuuta vaella.
Mutta tässä kun on nyt tullu kaekki
mualatuksi, paitti otassa oes vielä vähän
paljasta paekkoo, niin löes siihen
vaikka leiman: "Made in Canada. Jäl-kipainos
kielletty!"
Ei siinä tule kaheksan tunnin työpäe-
Yritti tehdä toiselle
hjrvää, joutui kiiimi
^Meksikon pääkaupungissa suorittaa
Antonio Ramirez-niminen mies vankeus*
tuomiota, joka on vähän erikoislaatuinen.
Ramirez kertoi vankilaviranomai-sille,
että hän sai eräältä tuttavaltaan
$4, että menisi tämän puolesta vankilaan.
Vankilaviranomalset tulivat jutun
kuultuaan siihen tulokseen, etta hän saa
palvella ystävänsä rangaistusajan lop«
puun, mutta sitten hän saa ryhtyä istumaan
taas sen takia, että esiintyi vääränä
henkilönä. >
vä naeselle kysymykseen, kun namulla
ensin ylös nousoo ja illalla viimeks petille
männöö. Eikä siinä taho piisata
seihtemän päevän viikkokaa, kaheksas
olla pitäs. V
Mutta elekee vuan, jotka outta säe-lynnä
vanahapoekana piästäkö naesta
istumaan polovellenne. Jos se siihen piä/-
söö istumaan, niin siilon suap sannoo,
että siitä miehestä on piästy.
Kun nyt tässä on tullunna puhutuksi
vähän naesista — ei missään pahassa
mielessä, vuan pilikalla iliman aekojaan^
niin joku voesi kirjoittoo miehistä. Kun
eppäelen, että Savon Kreetta ei ou vielä
männy kämpälle, niin huastan sinun k i -
riottanunaa vähän miehistä. Mitäs sanot,
koetahan vuan. — ?
VIETTÄKÄÄ KESÄLOMANNE
SYNNYINMAASSANNE
• Matkailutoimistomme
järjestää matkanne
L E N T Ä M Ä L L Ä
MONTREALISTA HELSINKIIN
BRITISH OVERSEAS AIRWAYS CORPORATION'in
päivittäin tapaJitirvissa turisti-tai
ensimmäisen luokan lennoissa
LeBlolipnn hinnat Monta-eaUaU Helainklin:
TURISTILENNOSSA
Yhlääll» pain $373^
Ed«rtakai«in $672^
ENSIMMÄISEN LUOKAN LENNOSSA
Yhlääll* piin $474^
EdMiakaisin $854.10
Lähempiä tietoj* saatte kirjoittamalla, oolttamalla tai käymillä
matkatoimistossamme
VAPAUS Travel Agency
PulMlin OS. 4-4264
100 E l m Sl. WMt or P.O. Box 69 Sudbury, Onlmrio
Lauantaina, kMuUniun 19 piiTäni^ 1954
M - frrrr'^a^l sui.'ii^-^>. .sr.iHtcrs}::. i
SlTu 9
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 19, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-06-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540619 |
Description
| Title | 1954-06-19-09 |
| OCR text | mutta näin rask«U taakkaa hmn ^ koskaan ollut kaotaBut kai . ^^^ä kantamaankaan, s i l l i hauen vetensä alkoivat puutua ja lihakset ishät voimattomina hänen vihdoin uefsa koliin ja laskiessa lapsirau-valkoiseiie hurstiliinalle hiljaisessa ifsa. Siiriä lap-^i l^Pä^i herpaantuneena, suortufina kasvojen ympärille ahtar^eina. huulilla onnellinen hymy, halusi jotakin ilmaista, jotakin ukaiiia sanomaa^ jota lukemaan ihmi-ei ole luotu . . • auraavan kerran myllärin Annikki i ^enän pajalle myöhään illansuussa än jo aikoessa poistua kotiinsa. Lapsi oli \ htii kalpea j a hiljainen kuin nenkin. Hän vain seisoi ja katseli sep- 3 ja myöhemmin seppä muisti että estä oli tuntunut siltä kuin Annikin a olisi seisonut joku näkymätön o, joka oli vaatinut seppää tule- ^ij lapsen mukaan. Seppä oli aikeissa lähteä. Mutta eihän n voinut ajaa lasta luotaan ilman uta. Ehkäpä lapsi tarvitsi apua? — Onko sinun nälkä? kysyi seppä. Hänen ihmeekseen lapsi vastasi kirk-lä äänellä ja selvästi: - O n . Seppä avasi eväslaukkunsa ja ojensi oaniähteet tyttöselle, joka heti alkoi 'iineen juosta pinkoa takaisin. Mutta pä kiirehti hänen jälkeensä. - Kuulehan, Annikki, etkö ole saa-i tänään ruokaa? hän huusi lapselle, kka vielä kerran pysähtyi katsomaan "n. — Ei äiti ole jaksanut antaa, tyttö- Q vastasi. — Miksikä ei? — Hän nukkuu yhä eikä herännjrt, ikka kuinka temmoin häntä käsivar-ta. Seppä tarttui Annikkia kädestä ja inoi päänsä lähtien kuljettamaan tyt- •tä T;ukanaan myllylle. — Menemme yhdessä katsomaan, mi-n äiti jäEsaa, hän puheli tyttöselle* jo-ihmeissään hypähteli hänen rinnal-n heidän kulkiessaan. Ikkunoista näkyi oudoksi venähtänei-ihmiskasvoja heidän rientäessä talo-n ohi, uSkalsipa joku arvf|i polun varokin ällistelemään ikään kuin sanoik-uittäen: — HsSaan seppäkö se noin lapsen nssa . . . ? Vai valehtelevatko siiani? ; Samana iltana Haudan seppä palasi nikin kanssa äskeistä polkua pitkin kaisin. — Älä pelkää, lapsi, puheli seppä or- Ile tyttöselle. — on totta e t t ä äitisi ukkuu. Me emme saa häntä häiritä, anella on ollut kipuja, mutta nyt kun n saa tarpeekseen nUkkua^ ne para-vat. Me emme saa häntä häiritä. >epan muori oli aivan kauhuissaan iehensä tullessa näin myöhään kotiin iasta mukanaan vieras lapsi. Mitä hä- Oli tapihtunut? ^Ppä .kosketti vaimonsa käteen ja Masi seii pikku tyttösen käteen: ^as niin. muoriseni, hän kuiskasi li^uttuceena. — meidän Kaarinamme n palannut Ymmärrätkö mita minä unun? tällä orvolla ei ole enää edes ummua; joka hänestä tähän saakka ^•^ Pitaryt huolta. Joku, jonka nimeä en Ja en<ä uskalla sanoa/ohjasi tämän "?^n luokseni pajalle, minä olen vain "nyt sen mihin minut on määrätty. amä 13 psi on nyt meidän. Mutta. Mii mutta . . . pelästyi muo- ^ minä kykenen lasta kasvat-Ä sinä. kaikkihan pitävät si-f^ veä kovempana, miten meidän ~yKään . Mucri alk.ji nyyhkyttää. Sepän sydän ' '^-'1 Takas.sa paloi iloinen tuli ja ^ ti;mav< i olevan ruoan tuoksu tun-a!^' j , ^ ' ' Ikkunoista heloitti yöUi-a ^PPä pistäytyi pihalla ' -"!uikat;;elemaan maan v h r e y t t ä, Vähin naesisla AiNTEEKS nyt vuan tyÖ h ^ ä t naes-lukijat, vaekka minä teijän muotista nyt tässä vähän toemittden. Ensiksi naenen on luonnontieteellisesti luokiteltuna aenoa kahelia jalalla kävellä, joka kuuluu jmettäväesiin ja se jo meinoo korkeeta kehitystä. :Mutta kyllä se nykj-mualiman naenen on ke-hittynnäkii, aenakii ihtensä koristelussa. Lähetäänpä nyt ensiksi kahteloo vaekka älapiästä, siis jalosta. Kengistä pittää olla nokat auki. että sieltä piäsöö näkymään varpaan kynsi. Ja jos sem-mosen varpaan johonnii pökkee, että suap mustan kynnen, niin se on äkkiä viksattu, ei muuta kun mualia piälle. Toesinaan on kengissä niin kaaheet korot, että on se kumma, että niihen nokassa immeinen pystyssä pyssyy. Teesillä näkkyy jo nilikassa kaikenlaesia renkaeta, ja onhan niillä rengasta korvissa- ja kalavosimissa. Panisivat vielä nennäänsä renkaan niin siitä oes mukava joskus taluttoo. Hammeet on toesinaan niin pieniä ja kappeita, että vaekka niitä on vähän helemasta halastukkii, niin sittenkää ei niihen sisällä mahu oekeen reilua askelta ottamaan. Jos semmosen mekon kanssa pitäs joskus pakkoon juosta, niin kuinkahan siinä kävis? Ne, joella on paksummat ja luonnonviärät siäret, ovat pitkän hammeen kannattajia ja ne tuas, joella on solakammat siäret, eivät tuas välitä, vaekka ei oes hametta ole-massakkaa. Ja kyllä ne toeset ossoo sitä takapuoltaa kävellessää niin kunmialli-sesti lieruttoo. Toesilla on kaula-aukko niin pitkästi auk kuin suinkin sallittua ja rinnat ei suo olla liian isot eikä liian pienet, mutta justiin. Ja nyt sittä tullan siihen kaekista arimpaan ja paljotöesempää paekkaan, siihen piärustinkiin. Siitäkun pitäs sua-ha ottoo poes vähän liikoja maelia. K u - lumakarvat ajellaan poes ja sittä joUae mustalla mörjällä mualataa sellainen kiekura, kun viimmenen kuun neljännes. Silimäripsiä koetetaan harventoo ja olemaan pystyssä kun Icissan viikset. Sili-miissäkkii kuuluvat toeset tiputtavan jotakii,roppia, että pysyisivät kirkkaampina ja e t t ä ei voes sanoa, että senkin rähmäsilimä. Toeset tummentaa silimän ympäryksiä, että on toesinaan aevan kun mustan silimän suanut. Joskus onnistuvat kasvojen mualuus-sa niin^ e t t ä vaekeepa on ikkee arvata. Nuoret näättää vanahemmilta ja va-nahemmat nuoremptiilta. Toesinaan on nuaman päällä sellanen verkko, niinkuu oes hämähäkki sen kutonna. Huulin pannaan niin paljon mualia, että sillä suulla on vaekee syyvä, kun tahtoo ryvettyä joka paekka. Ja vaekee semmo-sella suulla on oekeen levveemmästi pu-huakkaa. Mutta sen tukan kansa, siinä se vasta työmua on kun siinä pittää olla vaekka minkämoeset vngerveivit. Toesinaan siinä on niin paljon helyjä ja kovassa nyytissä, että pittää yötkin istuillaan nukkua. 'jEihän semmonen,piä millää tyynylle vosl. Ja siihen voes tulla vuoteessa vaekka luonnon kiharoeta. Sormien kynnet pittää ja mualata. Toesinaan on kynnet kasvatettu niin pitkiksi, että jumaliste, jos sillä kouralla rua-pasee paljaalle iholle, niin kyllä jälistä näkis, että tuota on vejelty viisrivisellä. tKyllä se naesten käsilaukku elikkä metsän ja niityn vehmautta, ja hän poimi pientareelta kulleron. jota hän ihmeissään katseli. Katso, vaatimattominkin kukka: siinä mestariteos ilman ainoatakaan virhettä. Hän katseli kukkaa ja ymmärsi sen salaisen sanoman niin kuin olisi nähnyt itseään taitavamman takojan luoman koruteoksen edessään. Port Sydneyssä, Ont. tapahtui äskettäin ikävä onnettomuus. Kuvassa Oikealla oleva Valerie Xicholson vei vasemmalla olevan 12'VU0tiaan Carol Crydermanin ja T-vuotiaan Ervin Scottin moottoriveneajeluUe, mutta jotenkin vene joutui liian lähelle vuolasta koskea. Kaikki kolme hyppäsivät veteen, jolloin miss Nicholson sai pelastetuksi Carolin, mutta Ervini» vei virta mennessään. pörssi pittää olla toesilla niin iso, että sinne hiahtuu kaekki törpöt ja tuupit. Ja sinne pitää mahtua tupakkavehkeet-tii. Naeset kun on niin kovia polttamaan tupakkaaki, että savua tulloo joka rei-jästä niinkun sissään lämpiivästä Saanasta. Kehhuu ne toeset olovansa niin kovia kestämää kalijaakii, että kyllä siinä miehet ensin yökkee, ennenkun pö-kertyy. Mutta onhan teissä naeset hyviäkkii puolia ja poikkeuksia. Eihän tässä tulisi mitenkään pärjätyksi, jos ei teitä olis olemassa. Pian kuoltas kaekki sukupuuttoon. Ja eihän myös osattas edes ruokoo itellemme laettoo. Se on tuo per-heenemännän työ niinkun kolomiosa-nen näätöskappale, aamiaenen, päeväl-linen ja illallinen — kahavitunnit saa kauntata kuvaelmiks. Ja kyllä siinä on toesilla kuiskaria, kun mukulat helemas-sa kieppuu ja ovat millon mitäki vaella. Joe et oekeen roolias muista, niin ukko illalla kotia tul^essaa kuiskoo, elikko möyrähtää. Jo siilon on muistettava huomisen päevän rooli. Monasti kuulee sanottavan, että se on valamis muutakun mualuuta vaella. Mutta tässä kun on nyt tullu kaekki mualatuksi, paitti otassa oes vielä vähän paljasta paekkoo, niin löes siihen vaikka leiman: "Made in Canada. Jäl-kipainos kielletty!" Ei siinä tule kaheksan tunnin työpäe- Yritti tehdä toiselle hjrvää, joutui kiiimi ^Meksikon pääkaupungissa suorittaa Antonio Ramirez-niminen mies vankeus* tuomiota, joka on vähän erikoislaatuinen. Ramirez kertoi vankilaviranomai-sille, että hän sai eräältä tuttavaltaan $4, että menisi tämän puolesta vankilaan. Vankilaviranomalset tulivat jutun kuultuaan siihen tulokseen, etta hän saa palvella ystävänsä rangaistusajan lop« puun, mutta sitten hän saa ryhtyä istumaan taas sen takia, että esiintyi vääränä henkilönä. > vä naeselle kysymykseen, kun namulla ensin ylös nousoo ja illalla viimeks petille männöö. Eikä siinä taho piisata seihtemän päevän viikkokaa, kaheksas olla pitäs. V Mutta elekee vuan, jotka outta säe-lynnä vanahapoekana piästäkö naesta istumaan polovellenne. Jos se siihen piä/- söö istumaan, niin siilon suap sannoo, että siitä miehestä on piästy. Kun nyt tässä on tullunna puhutuksi vähän naesista — ei missään pahassa mielessä, vuan pilikalla iliman aekojaan^ niin joku voesi kirjoittoo miehistä. Kun eppäelen, että Savon Kreetta ei ou vielä männy kämpälle, niin huastan sinun k i - riottanunaa vähän miehistä. Mitäs sanot, koetahan vuan. — ? VIETTÄKÄÄ KESÄLOMANNE SYNNYINMAASSANNE • Matkailutoimistomme järjestää matkanne L E N T Ä M Ä L L Ä MONTREALISTA HELSINKIIN BRITISH OVERSEAS AIRWAYS CORPORATION'in päivittäin tapaJitirvissa turisti-tai ensimmäisen luokan lennoissa LeBlolipnn hinnat Monta-eaUaU Helainklin: TURISTILENNOSSA Yhlääll» pain $373^ Ed«rtakai«in $672^ ENSIMMÄISEN LUOKAN LENNOSSA Yhlääll* piin $474^ EdMiakaisin $854.10 Lähempiä tietoj* saatte kirjoittamalla, oolttamalla tai käymillä matkatoimistossamme VAPAUS Travel Agency PulMlin OS. 4-4264 100 E l m Sl. WMt or P.O. Box 69 Sudbury, Onlmrio Lauantaina, kMuUniun 19 piiTäni^ 1954 M - frrrr'^a^l sui.'ii^-^>. .sr.iHtcrs}::. i SlTu 9 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-06-19-09
