Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 19, 1954

              (KAVNOKflUALUNEN VIIKKOLEBTI)
1
I J I E K K I . the only Finnish llterary Weekly in Canada
Published and printed by ttie Vapaits Publishing Company "*!
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario
Registered at the Post Office Depar^oient. Ottawa as.
second class matter.
Lldcki ilmestyy jokaisen viikqn • lauantaina 12 sivuisena,-
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta $4.00
& kuukautta 2.23
3 kuukautta 1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta ....$5.50 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysjrvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä matksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaiis Publishing Company Limi­ted.
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
L i ^ i m aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTABIO
Toimitiiksen kulmasta
Koko edistykseHistä maailmaa on järkyttänyt tieto, että
suuri tanskalainen kirjailija, ihmisyyden ja oikeuden puolus­taja,
Martin Andersen Nexö on kuollut.
Andersen Nexö on tullut erittäin tunnetuksi ja rakkaaksi
kaikille työtätekeville ihmisille yli koko maailman tunnetuilla,
mainioilla tavallista ihmistä kuvaavilla teoksillaan, joista tun-netuinwiat
ovat "Pelle Valloittaja'^, "Morton (Punainen",
"Muistot" ja tunnetuin "Ditte, ihmislapsi". Kaikissa näissä
'teoksissa kuvastaa juuri se, mikä tässä suuressa kirjailijassa
oli niin ominaista, nimittäin realinen näkemys elämän myön­teisistä
voimista ja ehdoton usko niiden voittoon. Juuri täl­laisena
ihmisepa Martin .Andersen NexÖ on kohonnut koko
maailman työväestön ja edistyksellisen ihmisyyden puolusta­jaksi
ja hänen sanoillaan on ollut painoa y l i koko maailman,
kun hän on lausunut mielipiteensä rauhan ja kansojen kes­keisen
ystävyyden puolesta.
•Merkillisintä Andersen Nexön uralle on juuri se, että
hän oli ensimmäinen tanskalainen kirjailija, joka valitsi työ­väestön
kuvaamisen teostensa aiheiksi. Siihen aikaan pyrki­vät
kirjailijat kaikkialla ottamaan teostensa päähenkilöt vain
yläluokan keskuudesta, sillä vain yläluokkalaiset lukivat sil­loin
kirjoja ja känsäkourainen työmies ei olisi ollut mikiiän
kiinnostava romaanin päähenkilö. Hän ammensi teostensa
aiheet omista kokemuksistaan, omasta elämästään ja ympä­ristöstään.
Hän loi kuvaamistaan henkilöistään eläviä ihmi­siä
vikoineen ja hyveineen. Omasta elämästään ja vaiheistaan
köyhän perheen lapsena hän onkin juuri saanut parhaat kuvat
ja henkilöhahnmt teoksiinsa juuri siksi, että ne ovat olleet
häntä niin lähellä ja ne ovat ohfanneet hänet sille tielle —
ihmisyyden puolustamisen tielle — joka on ollut hänen tie­nään
koko hänen 85-vuotlsen elämänsä ajan.
Maailmassa on ollut monta muuta suurta miestä, joiden
elämä on alkanut ehkä samalla tavalla köyhyydessä ja puut­teessa.
Mutta nämä miehet ovat maineensa kukkuloille pääs­tyään
unohtaneet alkuperänsä, unohtaneet oman yhteiskunta­luokkansa.
(Martin Andersen NexÖ olisi myöskin voinut sen
tehdä, sillä hän saavutti mainetta jo varsin nuorena. Mutta
ihmisyys oli syi>pynyt hänen sisimpaänsä lähtemättömästi,
jollaisena se pysyi koko hänen elämänsärvajan. Hän pysyi i|s-kollisena
ajanuiUeen asialle — ihmisyydelie ja elämän todel-listnidelle.
Vuosisadan alussa, jolloin Martin .Andersen Nexön ensim­mäiset
romaanit tulivat julkisuuteen, ei vielä ollut sitä elä­män
näkemvstä. mistä hän sitten myöhäisemmissä teoksissaan
on tullut niin tunnetuksi. Hän teki sairaana miehenä matkan
etelän maille ja siellä häneen iski luokkatietoisuus, siellä hän
näki niin seh-ästi sen epäoikeudenmukaisuuden, mikä on val­litsevana
ihmisten keskuudessa. Hän-<5H elänyt -samassa
maailmassa, oli kokenut samaa epäoikeudenmukaisuutta jo
lapsesta lähtien, mutta tullakseen sen oikein käsittämään,
päästäkseen siitä perusteellisesti.p^Hft,,siihen tarvittiin tu­tustumismatkaa
muiden maiden »hmisten pariin.
'Merkillisintä "^fartin AndenaeH Nexön teoksis«fi o» se.
että hari kuvaa niissä usein itseään, «^aar elämäänsä j^iWBgj
muksiaan. Missä hv-vänsä teoksessaan hiCn kuvaa työläis-"
äitiä, siitä löydetään aina hänen onsan rakkaan äitinsadliälvho.
(Hän on kuvannut niin selvästi sen; etfa )^teiskunnad^^|fe^9^
KATRI VALA:
Syntymättömälle
PIEXET jclat tepsuttavat.
heleät äänet soivat
ikkunani all-i.
Taivas vainu sinisenä hymynä
suruttomain leikkijäin ylle.
Katselen ikävöiden syntymättömien
maahan.
Suloista olisi pitää käsissään
iloista pientä potkijaa,
jatkuvaa, sykkivää elämäänsä.
Mutta pihalla on hiljainen mies
kaivamassa roskalaatikoita.
Suunnaton on silmien
äänetön toivottomuus,
ne eivät edes vihaa enää.
Ja kerran oli pieni lapsi,
ojensi hymyillen kätensä
kohti elämää kohti äitiä,
joka uneksi hurmioitunein silmin
poikansa onnen päivistä.
Vapisen vuoksenne, leikkijät.
Kaukana, aurinkoisella saarella
ampuvat kanuunat,
lentokone kiertää kaupungin yllä.
Tänään on vielä rauha.
Mutta milloin putoaa räjähtävä kuolema
ihmetteleväin leikkijäin keskeen?
Lapseni syntymäitömäin maassa,
häpeän maailmaa, johon tuon teidät.
KOTJI-XÄKÄRJ:
Norjalaiset marjamieliet
jnaanvaivuia Suomessa
Kaikesta päättäen matkat Norjasta
Pohjois-Suomeen suurille lakkasoille
päättyvät. Nämä matkat ovat viin\e
vuosina olleet varsin suosittuja, parsin­kin
Tromsan väestön keskuudessa. L a ­pin
läänin maaherra Uuno Hannula on
Tromsö-lehdelle kertonut, että läänin­hallitus
on kieltänyt ulkomaalaisia poi­mimasta
lakkoja Suomen alueelta.
Asiasta on tehty esitys Suomen halli­tukselle.
.— O i ymmärrettävää, että haluamme
suojella omaamme, sanoo maaherra Han­nula.
Suomalaiset eivät puolestaan saa
poimia marjoja Norjassa. Meillä ei Oli­si
mitään huomauttamista sen johdosta,
että norjalaiset raja-asukkaat tulevat
poimimaan marjoja Suomesta, mutta v i i ­me
vuosina on näistä marjanpoimijoista
muodostunut todellinen kansainvaellus.
Satojen kilometrien päässä Suomen ra­jasta
aluvat ihmiset tulevat autoillaan
lakkasoille. Viime kesänä sai poiminta
seikoset miHasithleet, että asiaan puut­tuminen
kävi välttämättömäksi-
Kukaan ei löjrdä- kaivoa, jos hän
juoksentelee- ympäriinsä pistäen lapion­sa
maahan milloin sinne, milloin'tänne.
Samoin emme milloinkaan opi tunte­maan
ihmistä emmekä rakkautta, jos
emme kohdista koko kiinnostustamme
yhteen ainoaan henkilöön.
lokaan ja vain koko työtätekevän luo­kan
tietoisuus voi muuttaa maailman
sellaiseksi, että vähäväkiselläkin on
mahdollisuus päästä pinnalle ja pysyä
pinnalla.
Maailman rauhaa kannattavat ihmiset
menettivät Martin Andersen Nexössä
vankan ja horjumattoman rauhanpuo-lugtajfin.
Hän on omalla elämällään,
omalla työllään ja tarmollaan, sekä
myönteisellä elämänuskollaan osoitta­nut
niin monelle samanlaisista olosuh­teista
lähteneelle nykyiselle suurmie­helle,
että suuretkin miehet voivat puo­lustaa
ihmisyyttä ja rauhaa, että ih­mistä
ei tee suureksi se. että hän unoh­taa
oman yhteiskuntaluokkansa, vaan
se. että hän on uskollinen ja rehellinen
ensinnäkin omalle itselleen ja niille ih­misille,
jotka sittenkin muodostavat
enemistÖn n.aailmassa ja joiden sanaa
vallanpitäjien on nytkin kuunneltava.
Sappikivet
• i / r U U . \ N 40-vuotias perheenäiti tuntee itsensä
-»•'^-•'aamupäK-ällä. Hän o n jättänyt juomatta -
sa, ei maistu ruoka eikä juoma. Kuvottava tw^*"
nut aamusta asti ja vatsassa t u n t u u kummallisei^^^
Siivous sujuu hitaanpuoleisesii Alkaa tuntua v
tatuksia. Epämiellyttävä tunne vatsassa lisään
miltei pahoinvointia. Hän paneutuu makuulle m'
olla paikoillaan. Pian tuntuu k i p u li<ääntyvatr-"Ä
erikoisesti oikealle, aivan kylkiluiden alapuolelle
Sitten kipu hellittää joksikin aikaa ja joskin
lyttävä tunne vatsassa jatkuu, perheenäiti kykenee
kin valniistamaan päivällisen. K i v u t palaavat rnuutvn^
ran, mutta vasta iltapäivällä alkr.a tuntua pahem-'
vilunpuistatukset uusiutuvat. Silloin hän etsii ku
r i n ja mittaa länamön. N i i n , kuumetta on vähäse
ei olisi niin tavattoman paljon tekemistä, hiin voisi
vuoteeseen, mutta kpset tarvitsevat ruokaa koulia
lessaan, samoin työstä palaava mies. Äiti ei pidä
sen vaarallisempana, vaan toimittelee askareitaaa
päivän.
I l l a l l a perheenäiti tuntee olonsa hiukan par
Hän syö voileivän ja nukkuu yön erinomaisesti Se
päivänä jatkuu kuthmallinen ja varsin epämiellyttävä
n e vatsassa. Vyötärön kohdalla on muuan arka paikka,
hameenvyö tuntuu painavan. Kuumeen mittaamina
jäädä. Päivällisellä perheenäidillä on oikein h u i ruakaj
mutta h ä n tuntee tulevansa pian kylläiseksi. Ilt2^i\^
pesee keittiön lattian ja tuntee seuraavana päivänä
terve. Pferhe ei edes ole huomannut, että jotain m M
Aavistamatta itsekään, perheenäiti on läpäissyi taudM
tauksen, joka olisi estänyt pitkäksi ajaksi tavanomaisea
tavien suorittamisen seMaiselta naiselta, jolla on
min aikaa itseään varten.
Mutta perheenäiti tuntee vatsassaan kipuja sma
kuukausien aikana. Kivut unohtuvat kuitenkin yhtä
kuin n e tulevatkin, mutta toisinaan sattuu, ett» läDa
tyy olla puoli päivää vuoteessa kuumeen tai kipujea tali
Eräänä päivänä tuntuu vaiva taas samassa paHi
kuin aikaisemminkin. Tällä kertaa kipu on hirvittävi
hellittää hetkeksi uusiutuakseen muutaman minuutin li
tua entistä pahempana, oikeana ähky kipuna, koliikkina,
ei voi enää olla jalkeilla j a tuskin makuullakaan vaivtqi
takia. K u n hänen miehensä tulee kotiin hän tahtoo ka
Jääkärin, mutta äiti arvelee kohtauksen menevän ohi ki
aikaisemminkin.
Seuraa uneton yö. Vaimo puree hammasta, mutta ri
olla voihkimatta tuskasta. Hänen mielestään tämä on
hempaa kuin synnytyspoltot. K u n aamu valkenee, mies
maa, että vaimon silmänvalkuaiset ovat keltaiset. Sea
vana aamuna iho on myöskin keltainen. Hänessä näy!
olevan keltatauti, mutta hän ei halua puhuttavaakaan
käristä, ei ole aitaa sairastella.
Viikon kuluttua o n sairaus ohi. Vaimo hoitaa taloa
sa kuten ennenkin. Muutamia kuukausia myöhemmin
on eräänä sunnuntaina vierailuin kaupungissa sisaTöS
lankonsa luona. Silloin hän taas saa vaikeita kipuja. 5j
hän aluksi vastustelee, mutta antaa kuitenkin lääkäräi
kia itsensä. Perheenäitimme joutuu sairaalaan. Siellä ä
tä poistetaan tulehtunut sappirakko, jossa on sappS
Muuan kivistä o n asettunut siihen tiehyeeseen. jota ?
sappi valuu suoleen. Juuri se on aiheuttanut aikaise^
ilmaantuneet kivut j a estänyt sapen kulun luonnoTist»»
tään, jolloin sappi o n joutunut vereen.
Leikkauksesta ei potilas tiennyt mitään. Sen jä*
tuntui vatsassa tosin hieman merkilliseltä, mutta
sanottavasti ollut, eikä hän halunnut mitään kipuja 1^^
täviä lääkkeitä. Nyt hän o n terve ja hoitaa askareöia ,
seen tapaan. Mutta hän halusi ottaa selville,
oli oikeastaan vaivannut. Leikkauksen ^uoritl^n^^
selitti hänelle asian e n n e n hänen sairaalasta lähtöään. ^
Silloin, kun useita kuukausia sitten perheenäidia^
sassa tuntui kummalliselta, oli sappirakon tulehdus ]«
Erilaiset bakteerit aiheuttivat sellaisen tule hduksen. SI
rakon seinämä ja sappitiehyt sekä "^'^^'^"^^^"^^
hyeitten limakalvo turpoaa ja yhteinen tiehyt su ^
sunee. Tavallisesti sappi pääsee kulkemaan taia^^^
tapauksessa, mutta tällöin syntyy "Jj^vat
sappitiehyeessä helposti kouristuksia, jotka ai u ^
puja. Tulehdus tuo mukanaan kuumeita ja ^^^^"Jjl^^"
rakontulehduksessa ovat vilunpui^tatuk^et tava
kuumetta ei olisikaan erikoisen paljon.
K u n tulehdus on jatkunut jonkm aikaa ^
th-at toistuneet taudinkohtaukset vat>.ikiinHneen ja^^
neen — eivät sapen kiinteät osat "l^^^^V'*'''^"T;!..t niis
v^an alkaneet muodostaa kiviä. Aluksi kivet oli^•at
omistava luokka hallitsee, i h m i ^ s p<Mjetaan aina väkft^alloin^lil nimittäin tvötätekeville ihmisille.
niä, että ne mahtuivat liikkumaan ^appiti^^hyessa
den liikkuminen aiheutti joskus kipuja. ^'^"-"""."^^
suuskohtauksen syynä oli pieni kivi. joka ^^^^^^g
pohjukaissuoleen johtavaan sappitiehyeeseen.
kivut sekä ihon ja silmä«valknaisten keltaisuu*-'
T^uantaina, Insikuun 19 päirini. 1954