Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 25, 1954

              " (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario
RegLstered at the Post Office Department, Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmestj-y jokaisen viikon lauantaina 12 siviusena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $500
6 kuukautta 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta $4.00
6 kuukautta 2Ji5
3 kuukautta 1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta .$3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muistot
värsy $1,00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajani nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted.
100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
F. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Toimltifksen kulmasta
L i e k i n ensi nunu^rosra io .saamme ilmoittaa ensimmäisistä
tuloksista Liekin .-uuressa kvitysknmpanjassa, joica kaikesta
p ä ä t t ä e n on otettu kaikkialki suo<i )llisesti ' v a s t a ä i i . Port
Arthuris-a. jossa aina on kunnostauduttu kaikissa Liekin
kampanjoisse. tunnutaan oltavan valmiina ja futinen reipas
ryntäyskurssi on päällä. . \ i i n sitä pitääkin.
Tässä kampanjassa on etikoista se,"että jokainen, niin
tilaaja kuin tilausten ottajakin, on oikeiitettu osallistumaan
jxiikintojen jakorn. Lilar.jien kesken arvotaan kolme $10 ar­voista
lahjavoittoa, kirjallisuutta tai äänilevyjä voittajan va­linnan
mukaan ja tilausten hankkijoille on myöskin kolme
vVLS !ahj;.voittoa, joko kirjallisuutta tai äänilevyjä. Kuitenkin
tulee ottaa huomioon, että^päästäkseen osallisiksi näistä lah-javoittojen
jaosta, tulee jokaisen niin tilaajan kuin tilausten
ottajankin lähettää uusi, koko vuoden tilaus. Jokainen tilaaja
. tilaust#i ottaja ^aa erikoisen kupongin, mikä oikeuttaa lah-javoitloj-
en jakoon.
T k : n 11. p:n Liekissä julkaistussa eri paikkakuntien
o-iuidesta on vielä mainittava, e t t ä on lukuisia paikkakuntia,
joiden nimi ei ole listalla. Kaikkien paikkakuntien, j o i l l a asuu
.suomalaisia, nimien luettelo kävisi liian pitkäksi julkaista, jo­ten
on tyydytty vain mainitsemaan vanhempien suomalaisasu­tusten
nimet. Kuitenkin jokaisella paikkakunnalla, onko nimi
listalla tai ei. voidaan osallistua y h t ä hyvin levityskampanjaan
ja jokaisella tilaajalla ja'' tiiausien ottajalla on samanlainen
mahdt>ilisuus päästä [xilkinnaille. On esimerkiksi lukuisia met-säkämppiä.
joilla on paljon suomalaisia metsämiehiä, joille ei
tule Liekkiä. Kaikkialta void..an lähettää tilauksia, niin tästä
maasta kuin Yhdysvalloista ja Suomestakin.
Lskomme varmasti, että kampanja lähtee heti alussa
hyvään vauhtiin ja että se viedään suotuisaan lopputulokseen,
'»kuten aina en;^enkin. Liekki on käynyt väUtämättö.v.äksi per-htiukeniistokH
sutnnalaisi.-sa kodeissa ja se puhuu itse {)uoles-taan.
M u l t a silti se oi merki:se sitä. että kaikki ihmiset sitä
aivan itsestäiin tilaisivat. Liekin ystävien tuke [nihua lehten­sä
puolesta, t;.rjota sitä tuttavilleen ia os. ittaa sen hyvät puo­let.
Hyvää tavaraa ei ole vaikea kaupata ia Liekki kuuluu
myösKin h \ \ i i n tavaroihin.
Kräs henkilö kirjoittaa, e t t ä hän on jutellut muutamalla
metsäkämpällä Liekin liiauksista miesten k.mssa ia iotkut
miehet ovat olleet sitä rräeltä. että he ovat vain hetken aikaa
k,:m(>ällä. muuttaen sitten mikä minnekin. Se ei kuitenkaan
t^stä tilaamasta Liekkiä, sillä osoitteenmuutos (ni pieni ;isia.
n^ikä suoritetaan lehtiliikkeen-»me konttorissa a i v a : i ilmji-eksi.
Joka haluaa osoitteensa muutetuksi, kirjoittaa vain kontto­riimme
ja mainitsee niin uuden kuin vanh.uikin nst^tteen, n i in
k h t i käännetään ilman muuta.
Xyt on h>"\-ä aika ajatella L i t k i i ' . til.Uiinist.i '->uomot'nkin
joululahjaksi omaisilleen ja tuttavilleen, Klloi iokn h.iiu.i Lie­kin
tiIauks<Mi alkavan vielä aivan heti, v;ian laht-rnjvinä i.>u-lua,
voi mainita siitä tilauk<en<a y h t e \ « i r « ä ia Uhti .dkaa
mennä itse kunkin haluamana aikana. .<ilti voi iKalli<tua p.d-kintojen
jakoon, edellyttäen, e t t ä tilaus ..n uu>! ia koko \ uo-den
tilaus.
Toivotamme siis parasta menestystä j(^ka paikkakunnalla
tässä .«suuressa kampanjassa. Ilmoitamm<^ joka numeros-a
koko kampanjan ajan tilaustuloksista paikkakunnittain. Mikä
paikkakunta ensimmäiseksi t ä y t t ä ä osuutensa rapiain kan.^sa?
Yhdeksän miljardia . . .
(Jatkoa 1. sivulta)
paa. Kun vuotuinen lisäys vv. 1650—
1850 oli vain 0,4 pros., on se kohonnut
viime vuosina jo 1.3 prosenttiin. Eräissä
maissa, kuten Intiassa, Itä-Aasiassa ja
Etelä-Amerikassa se ou jopa 1.5—1,8
prosenttia.
Jos oletetaan lisäyksen olevan 1.5"
pros. vuodessa, olisi maapallolla v. 1975
n. 3.5 miljardia ihmistä, v. 2050 jo 11
* miljardia, v. 2500 8,5 biljoonaa ja v.
.=;000 kerrassaan 123,700 triljoonaa.
Tällainen kehitys on tietenkin mahdot­tomuus,
sillä jo v:n 2500 väkiluku 8,5
biljoonaa merkitsisi puolta miljoonaa
asukasta neliökilometriä kohti, napa­seudut
ja muut autiomaat mukaan las­kien,
ja 123,700 triljoonaa ei saataisi
asutetuksi edes aurinkokuntamme muil­le
planeetoille.
Xumeromme» j ä ä v ä t kuitenkin teo­reettiseksi
leikittelyksi, rillä väkiluvun
ei tarvitse pelätä lisääntyvän mahdotto­miin.
Käänne on jo nyt tapahtumassa.
Asiantuntijat ovat sitä mieltä, e t t ä Län-si-
Euroopan väkiluku lakkaa kasvamas­ta
jo V. 1965 ja Pohjois-Amerikan 1990.
% Muualla kasvu vielä jatkunee, mutta sil­läkin
on rajansa, ja Greiling uskoo voi­viinsa
suunnilleen määrätä, milloin se
on kaikkialla pysähtynyt. Ilman tek­niikan
edistymistä ei väestön kasvun
kiihtyminen ole mahdollista, ja ilman
väestön kasvua ei toisaalta tekniikkaa
p y s t y t ä täydelleen k ä y t t ä m ä ä n hyväksi.
Tiede ja tekniikka voivat kyllä olla
omiaan kiihdyttämään väestönlisäystä
j a luovat keinoja tämän väestön yllä­pitämiseen.
Toisaalta ne kuitenkin
e d e l l y t t ä v ä t hyvinvointia, jonka säih't-tämiseksi
ihmiset ovat valmiit rajoitta­maan
syntyväisyyttä. Greiling arvioi
tekniikan saavuttavan huippukohtansa
viimeistään tulevan vuosisadan puoli­välissä.
Tällöin on hänen käsityksensä-mukaan
myös väestön kasvu suurimmil­laan.
Yhdeksän miljardia ihmistä olisi
hänen — ja myös aachenilaisen prof.
Fuchsin mukaan — suurin määrä, min­kä
maapallo tulee päällään kantamaan.
Prof. Fuchs tosin laskee siihen päästä­vän
vasta n. 300 vuoden kuluttua.
Vuoteen 2000 katsoo Greiling: tuotan­non
lisääntymisen riittävän tyydyttä­mään
rajusti kasvavan väestön ravinnon
tarpeen. Sen jälkeen alkaa tilanne kui­tenkin
kiristyä. Ravinnon tuottamisen
lisäksi täytyy myös raaka-aineiden ja
voiman tuotanto penistaa aivan uusiin
lähteisiin. Edellytykset tähän ovatkin
tieteen ja tekniikan ansiosta jo ole­massa.
Kromosomikasvii ja -eläimet, valta­via
lasitornimetsiä muodostavat levävil-jelmät,
maan sisustan ja auringon läm­möllä
toimivat voimalaitokset jne. kuu­luvat
tulevaisuuden maailmaan. Meren
aarteiden h\-\-äksi käyttämiseksi voi­llaan
rakentaa 'ulapoille uivia saaria,
j o i l ta käsin voidaan kalastaa sekä käyt­tää
syvän meren pohjaan kätkeyty\"ien
malmi- ja öljyrikkauksien esille saami­seksi.
^Metalleja voidaan saada meren
kasveistakin. Väkirikkaudestaan huoli-i
n a t l i tulevan maailman on niahdol-lista
se.avuttaa tähän saakka tuntema­ton
elintasoja se voi puolestaan sxnnyt-täii
heissä aivan uuden elämäntunteen.
Optimistina (^ireiling uskoo elämiin hel-jx>
mn-!aksi käxniisestä seuraavan sen ia-l>
stuniisen. Tällaisen optimismin edus­taminen
on ehkä paikallaankin n_\kyi-se->
a ma.iilma>sa. ioka usein v.irmaan
liika. i k in tuijottaa omiin tämänhetki­siin
\aikeuk-iinsa.
Kokran jäljiilä
siifii. 7nit( fi hän kohtrlt r Idhirunujisiöän,
jotka (i:-äf olr yhtä mrnrstynritä kuin
hän itsi-.
VrOXXA 1882 uhkasi aasialainen ko.cra levitä r
Välimerenmaihin. Egyptin hallitus kääuivi
Ranskan puoleen pyytäen apua kulkuiaudia
Juuri noiden maiden puoleen käännyttiin helpoj-jC^
vistä syistä. Bakteeriopin silloiset JGhta\ at miehn
salainen Robert Koch j a ranskalainen Lou:s Pasi-''-''*
kummankin ympärille oli kerääntynyt [ia; vi i.nnokka;-'
laita.
Robert Koch matkusti itse Egvptiin koetf
kaista koleran arvoituksen. Taudin basillia ei näet ' '
keksitty eikä edes tiedetty, oliko tartunta-ainetta
kaan. Kolmattakymmentä vuotta vanhempi Pääte­t
ä ä n lähetti parhaat oppilaansa Louis Thuiili erin ja fi
4J
Rouxin tutkimaan tilannetta. Koch oli joutunut ]^ -»
rissa selvittelemään koleran luonnetta, mutta Thu"-^.,^
Rouxilla ei ollut alalta aikaisempaa koker.una N
Ranskan sota oli tuoreessa^ muistissa ja Pasteur h^Lp-ruutta
sen lopputuloksesta. H ä n arveli voivansa ve-i]7,
män korren koleraa koskevassa tieteellisessä taisteluina­han
kehoitti oppilaitaan l ö y t ä m ä ä n kolerabasillin e^-en;
salaisia- 'Niinpä T h u i l l ^ r ja Roux olivatkin jo k-rniuj
Aleksandriaan, kun KOTh apulaisineen saapui sin.n- ijjj
aloitti elokuussa tutkimuksen kreikkalaises a sairaa^-^^a
Kohtalon oikusta kulkutauti kchta Kochin MOUHIJ
jälkeen lakkasi raivoamasta y h t ä pikaisesti kuin oi; oy};)
nutkin. Saksalaisen tiedemiehen täytyi tyytyä kar.je^tn;
kolerapotilaan tutkimiseen. Rafiskalaieet sitä vasto;:) h-ei
vat käsiään. He olivat ehtineet hyvissä aioin paikaict^sa
neiston kerääminen ollut tuottanut heille vuikeiiksia.
Saksalaiset purivat hampaansa yhL; e n ia käsitttilva;:-
pintaisen järjestelmällisesti vähäistä ha\ainioair.einöij
Kochin pääassistentti Gaffky kert:oi niyöhemniin ti; 5:3 V;
must\-ön toivottomasta vaiheesta:
kittiin, kaikin mahdollisin keinoin l ä p ' k o t a - s i n. enr.er. niH
k i t t i i n kaikin mahdollisin keinoin l ä i k ; . i a : s i ; i . enr.er. nvj;
tarkasteltiin yksityiskohtaisesti mikrosko >pll!;i. Tiv.iinaij;
la koetettiin yhä uudelleen viljellä, jotta joiiiin ilme;;;;.L
tunta-ainetta siirrettiin tuoreena ja piiaaniiineena. ko>;ea
ja kuivattuna, k e i t e t t y n ä ja keittämättömänä k.iikin ;r.3b(iöii
sin tavoin apinoihin, kissoih'in, kanoihin ja hiiriin, -m ä
täisiin aikaan keinotekoinen tartunta. M e kalkki uurijtimj
kuumeisesti leikellen, viillellen, r u i s k u t t a n ja tuiijiiien 3
nen kaikkea tuijottaen."'
Ajan ollen keksittiinkin kaikilta seoksista ;! lyniasl
bakteereja, joita ei ennestään tunnettu. Kraana piäiuäl
moittivat molemmat ranskalaiset, että he katsiiivat ^mlm
neensa tutkimuksistaan ja aikoivat matki;sLaa kot;;;., ikil!
riensi kiihtyneenä Kochin luo ja ilmoitti .anskalaisifr. lop
neen kolerabasillin.
"Sepä hauskaa heille", v i r k k o i Koch Itvjllisestl. Menll
i k ä ä n olemme 'havainneet basillin. Vielä pitää osoittaa, ori
se oikea."
" ' E n t ä p ä jos ranskalaiset voivat todistaa, että hr J at)
della keksineet sen."
' ' S i t ä parempi tieteelle. Siinä tapauksessa mek;.: nutb
tamme k o t i i n ."
Seuraavana aamuna tohtori T h u i l l i e r ilmest}; y;la;iia
Kochin luo. X y t hän tapasi ensi kerran kuuluisan saks^.a;:^!!
joskin he aikaisemminkin olivat olleet niuuHa tavoin .^cs5e
tuksissa toisiinsa. Thuillier kunnioitti syvästi Kochia ia?};
saksalaista tutkimaan heidän seostaan, joim he var:r:;s;i;:r;'
asiastaan. Vastapalvelukseksi Koch n ä y t i l .-eosta. !-:;.<a
apureineen oli saanut aikaan. Thuillier 3 i l ä t t \ ä tava:ir.'i>"'
Xuo sauvanmuotoiset mikrobit eivät muistuttanee: :.-::r<^'
niitä, joita hän ja Roux luulivat havainneensa. Koen nv":.-
ettei hän ollut vielä aivan perillä salaisuude.-ta. Kun J'--^'---^
ja oli yritetty siirtää e l ä i m i i n , oli a i n a tpä-nnisti::'.'.i l - '"
lier kummastui yhä enemmän. E l ä i n k o k e i i ; ; : Rai--^^!
vät olleet suorittaneet lainkaan sellaisia.
Thuillier j ä t t i Kochille oman valmi^ie :
lupasi tutkia sen perusteellisesti ja saapua >e-;i. .va:.!
ranskalaisten luo.
K u n Koch rupesi tarkastamaan saair.iae.n ~
luuli ensin ranskalaisten suvainneen t e h d ä n i k k a a ^
taan. mutta hän torjui nopeasti sellaisen akituk- e : . . •
veltunut käsitykseen, j o n k a hän oli saanut r u ' r ; < .:
neista tutkijoista. Xämä vain oli\at liian ni:o!ia
nostuneita. Koleran tartunta-aine;^ksi he o'- .e.t
Khkä jo ensi numerossa saamme julkais­ta
useiden .sellaisten paikkakuntien ni­met.
vereen luontaisesti sisältyviä hiukkasia. i>;l
ren mak.sottumiseen. Sellai.-et hiukka.-et K-Iäisensä
tunsi\-at ennestään erittiiin h y \ i n.
Ranskalaisten luo menoa Koch v ; i v \ ''
taan. Hänestä oli piinallista tuottaa nuoria-kijoille
mielipahaa sanomalla, että oiiva'
jäljille. Ehtoolla Roux otti hänet \a-ta;ui
Thuillier oli sairastunut aamulla ä k k i ä kolo;
kuolemankielissä.
Koch .seisoi kauan nuoren ranskalai- n
ennenkuin {x)tilas no.sti vä.'^yneen katseensa ja ; - i ^ ^ ^j-vS
puneen. Thuillierin viimei.set ajatukset ilmei-e-^t! •
suuren havainnon ympärillä, jonka hän luuli tehn eti-3 ^
nn>3. kanssa. Hän kuiskasi vaivalloi.-esti; Oliko
Sivu 2 Laixanlalna. syYsktiun 25 päivänju 1954