Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 25, 1954

              . u^sx ia la^eikkaan ison kimpa-
^ " ! ; V ^ 3 kaäkkua seuraksi. Kalnin
''^^ kiiltelee kovasti ja toivot-
' .r-nei:--^ n:atkaa.
" ^ ' ^ L n n - lähteä kukin tahöl-
'iiiTi= P'-*'^ edessämme Alba-
'"^^^vuöriior.on kuuluisa Mohawk Trail.
^ ^ ö n kirkas, aurinkoinen päivä ja
|^^;^\l,iha\vk-iniiaani?n polku on nä-
^,^n arvoinen. Korkeita vihreän
Tfu^n peiuliniia vuoria, joista korkeim-
^ ' ^ ' ^ 3 5:5 jalkaa — huipulle on ra-rtnettu
110 iah.n korkuinen muisto-
V i i l l ä huomattavan korkeilla
.,.,.?ea r i n t e i l l ä on ennen muinoin,
an i-uen. k ä y t y kovimmat taistelut
•i^oiiioi-te-^ ja Moh\vak-intiaanien v ä -
•q, V. 1914 kuulemma on tämä tie v a l -
T-tunut. >en on teettänyt Yhdysvaltain
'.jljitus kiertelemään näiden vuorten
•vfiä 0:t:-a u>:ita tiinteja y l i t t ä ä tämä
vuoriione. Aälillä näkee kaikenlaista
w ' ; ä n t o i > t a . \'aikka noita pilviä h i -
T^nia korkeuksia on niin paljon, niin
nii^Niän ei nä\- paljasta kalliota, vaan
krkki on virkeää, niin ylhäällä pilvissä
kuin a!h;.alla laaksossakin. Monissa pai-koixvi
on tien \ ierusta tuettu muurauk­silla
ia rauiaverkoilla. Myöskin on mää-nvksiä
vart) a tippuvia k i v i ^ . Toisella
pjolella tietä taas on kuilua kuinka sy­viltä
h\Tänsä.
Yiiiäninh^ s u u r i a siltoja ja nou<*emnie
• :r.a vain \ !Li p ä i n . Eräässä paikassa on
: van Hair:~iin. T u r n . jonka mutkassa on
kjanis ra\ir!t(,^ia ja muistoesineiden
kaunoa. On niMiskin a i d a t t u alue. josta
5aa k i i k a r i l l a katsella alhaalla olevia
kaiiounkria ja Kultajokea, joka virtaa
:amän vuori>ton halki joissain paikoissa
levranii ia v a a h t o i s e n a . Useas-a ''vohdas-
5.1 kuitenkin p o h j a k i v e t n ä k y \ - ä t kui-
Erkki Häivälän
M U I S T O L L E
K i i o l i syyskuun 25 p. 1953.
H:!'aa on vuosi j ä l k e e n j ä ä n y t,
Smun, r a k k a i m p a m me
luotamme poistuttua.
Ikuisesti k a i v a t e n,
Puolisosi Sally
Poikasi Ots
K U O L L U T
^vTästi .kaivaten ilmoitan, että kunnon
toverini
SAM JACKSON
kuoli syyskuun \ p. 1954 tapaturmaisen
kuoleman kautta Superior-järvellä
j T e e n p o l n t i - a , Ont. Hän oli syntvnyt
suomessa >^äkkijärvellä Ummikuun 5
nen '--ollessaan 61 vuoden i k ä i -
Kamsani kaipaamaan j ä i v ä t kaksi
^Lv^oa ja yksi veli Yhdysvalloissa, vksi
>>>Ko Miomessa ja siskon t y t ä r , Helmi
janronvfrissa. kaksi serkkua, M. Mic-
^- >Iitke5son Port Arthurissa
tuttas"!i"''^ '^^"kaisemp-a sukulaisia ja
i^-' ";:ve;-i parhain,
• ^^..n U!ihoirtaa 'en voi.
•;'i'as on suuri, sanoin
•'"-m' s*<ini suon sulle
siunatun.
HILMA.
KIITOS
••• t u l o k s e t k a i k i l l e jotka
' U i i t e n s u r u u n i j a s a a t t o i -
v: i n i e i s e e n lepoon. K i i t os
• :sia j a o s a n o t t o k o r t e i s t a.
:;• • «-np. pastori T o i v o P a j a l a l -
i^^^iheesta. mrs. A. Haavis-
'.i ja l a u l u s t a s e k ä J e n k e i is
---- ' . m I s t o l l e ja kaikille jotka ta-
• " i i c l l a auttoivat.
^»»iS. HILMA BOIIM
SyRkkää tilastoa
Maailman Terveysjärjestön tilastois­sa
ilmenee, eitä maailman juopoin maa
on Yhdysvallat —- 3.952 alkoholisiia jo­kaista
löO.OaO asukasta kohti. Ranskas­sa
on vastaava luku 2,850. Suomessa
1.000 ja Italiassa vain 5^00.
Alkoholin kulutus Ranska^sa on maa­ilman
suurin. 27 liiraa sataprosentti­seksi
muunnettua alkoholia vuodessa.
Jokaista miestä, naisia, laista ja vielä
hengittävää vanhusta kohti 27 litraa!
Ulkomaalaiset matkailijat on laskettu
mukaan. Alkoholi ei tuota vain paljon
iloa ja surua Ranskalle, se on myös suu­ri
liikeyritys. Pariisi.-sa oli v. 1939 yksi
kapakka jokaista ö5 asukasta kohti ja
vain yksi uima-allas jokaista 75,000
asukasta kohti: \ uonna 1950 ranskalai­sen
käyttivät 6.430 biljoonaa langia
viineihin, spriihin ja aperitifiin ja eri­näisiä
summia vielä lisäksi muihin vä­kijuomiin.
Jos. k a i k k i ranskalaiset lak­kaisivat
juomasta he voisivat ostr.a mi­tä
haluaisivat, useammalla perheellä oli­si
oma koti. niiköradio jne. Mutta sitten
kuolisi S miljoonaa ihmistä nälkään. Jo­ka
\iides ranskalainen elää joko kasvat­tamalla,
kuljettamana, mvyniällä tai
tarjoilemalla alkoholia.
\'äkijuomien kulutus on Ranskassa
?*Iuistoesineiden n n - y - m ä i ö i t ä <vi p ; i ; -
jon täällä vtioristossa ja inyiVNkin in.-
tiaanien kuvapatsaita, inissii he ki\-isin
naamoin kädellään sihniiiän \;r.jo>;acn
jostakin j y r k ä n t e e n reiniaha k;it<.^U>vat
muinaisia metsästysmaitaan inioli;aa.kka
selässään. Onpa yhdellä kunnaalki luon­nollista
kokoa oleva Elkin kuxakin k i i r -
kealla. jalustalla ja kukkia y ^ n n i l i H a.
Mahtavia kohteita tiiiilHi on kam- r: !lt\
P}-sähdymmekin joissain paik(M,-sa ja
otamme kuvia.
Sitten alkaa iniiki m a k s a a vekKaansa.
Ei tarvitse k ä y t t ä ä ;ia--oh"nia pitkiin ai­koihin.
Alaspiiin aina yiun. •Olet sinil
hyvä ajuri", kehaisin miestäni kiitok­seksi,
kun pääsi-nime Fitchlinr^ii:-!. On
sitä tehty monia matkoja, mutta ei ole
koskaan ennen kuljettu noin jännittä­vää
polkua.
Täällä sitten olemme joitakin päiviii
mieheni sisaren. Anna ja X i c k Forsin
vieraina. Heillä on kaunis paikka kau­pungin
laidassa. Katselimme kaupun­kiakin.
Täällä on suomalaisilla suuri
osuuskauppa ja leipomo, joka saa kuu­lemma
hyvän kannatuksen toiskielisiltä­kin
ja siltä se n ä y t t i k i n . Pari kertaa kä­vimme
siellä ja ka tippa oli aina tungok­seen
saakka t ä y n n ä ostajia. Myö.-kin jo­ka
liikealalhi ja ^•iroissa t ä ä l l ä on suo­malaisia.
Forseilla kävi k\-lä.-:-ä jfi-.ain
vanhoja kaiii)un!zin asn];kaita ia he k e r ­toivat
kaupungin historiaa. Tu]i>i k u i ­tenkin
liian pitkiiksi ruveta - i t i i :;is-ä
kertomaan.
Nuori v ä k i k i n ^aapuu t ä n n e . I l r i l ki
on vain l y h \ r h ä i u i n a a iäii:']Ki. c'. »Ie
kauan a i k a a o l l a yhd(>;^-:ä i)a;ka--^a. .ki­tamme
oman a j n k k i m n i e t ä n n e ja seu­raavana
päivaiKi l ä h f k n i n i ! - ini.»rten
m a t k a n s a Xe\ v arkiin. T a t a vaka on
200 mailia. Toinen pn-^ii i i i a i k a - ^ i a on
suoraa, nt^lja t i e i n r i n n a n , k i o i - v a -
taanluiijoita eika ]n\-o>kaan i i i ^ r i - -
tevksiä. T r o k i - e i v ä t k ä hu-^it k i i i i •
l i e l i i , iola numnaän k^'\-aa \ a i i : : t i . t . M[\'-
ta on l e i l k i ! i l a a k m .
Sanotaan, elt-j - n n r i c n - v r n - r : ia
smirten k a i i ; n i ! - : - . i ' - ! : ;:ohiiM ^ e n i ou
k a n a k o . P i i k a n n : , . i k a n p, i , : - - . i \ NV
^•o^ki>ta on o n n i a kinr- 1 1 i i o r l i n n i -
nok-ia. } \ i i i k e n n t - l > a a ' i ! \ v , > n-kaupunkiakiii
<>r. k y m n v i n 1 n) i : o o i.
I'ian alkaa t u l l a - n u r i a ^ i l t o i i k i n . i i ;a
k a i k i l t a perilaan 10 -eniin m i k - ' i y i -
meno:^ta. IMlkiä MJtoja on a i a v a n n - i -n
maiden ia aMiiu.^ten y l i . X n r i n t - t . mi-.^a
niitä on. on kuivuus ja. kuumuu.- [ x n t -
tanut keltaisik>i.
Jatkuu.
yhä ncusjrmassa. Lääkctitt«Htww aka«
temia lähettää tänuiu täUtä hätähuutoja.
Seon osoittanut, että alkoholismi on
vaarallisessa vaiheessa Ja on vaatinut
hallitusta ja kans;4Hiskok««Sita tekemään
joiikin asian hyväksi. Mutia Ranskan
hallituksilla on ollut vain kolme svvtä
vastustaa alkoholin lisiiäntyvää kulutus­ta.
Nämä ovat Siiksalais-ranskalainen
sota 1.S7G-7I, ensimmäinen maailman­sota
ja loinen maailmansota. Sotien vä­lillä
hallitus pyrkii lisäämään alkoholin
kulutusta. Miksi? Siksi, että Ranska.ssa
on aivan liian paljon alkoholia.
Ranskan hallitus voi kehoittaa Rans­kan
asukkaita juoniaan enemmän alko­holia.
Toiseksi se voi antaa enemmän
alkoholia armeijalle. Sotilaat saavat
puoli liiraa viiniä päivässä, mutta maa-liskuiLssa
1952 kan.saIliskokous kehoitti
kohottamaan sotilaiden annok.sen kol­meen
neljännekseen. Armeijan lääkintä-esikunta
vastusti tätä.
Ranskan hallkus (>yrkii myöskin li-
.«^äintään väkijumnien vientiä siirto­maihin.
V. 1950 Kamerun esimerkiksi
osti <) 4verraa niin |>aljon kuin Sa­massa
suhtee&sa on väkiiuomiea kulu­tus
lisääntynyt myös Englannin siirlo-niiiissa.
Tällä hetkellä tilanne Ranskassa
näyttää toivottamalta. nHkäli väkijuo­mat
ovat kysymyksessä. Ranska on il-meii^
esii hukkuma.ss;i viineihin.sä.
Me emme .«^aa unohtaa, eliä omista­minen
tuo velvollisuuksia, vaikka muut
ihmiset unohtavat, että se antaa meille
mvöskin oikeuk-ia. — Jonts,
SUOSITELLA.VI . • •
Suomalainen parturinliike
Irja Novosel
Crystal Saunan rakennuksessa
1763 East IlasUnpt St.
Vancouver 6, B. C.
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
»
MAKSAMME PÄIVÄN KORKEIIVIIVIAN KURSSIN
Pienin summa 5.000 Smk. $19.25 ynnä lähetyskulut $1.15.
Jokainen seuraava 1,000 markkaa $3.85
• R a h a l ä h e t y k s e i m e t o i m i t e t a a n v a s t a a n o t t a j a l l e 10—14 p i i i v ä n s i s ä l l ä . Jo­k
a i s e l l e l ä h e t t ä j ä l l e l ä h e t e t ä ä n v a s t a a n o t t a j a n a l l e k u - j o i t t a m a k u i t t i.
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
5UOMEEN
Jos haluatte päästä
Suomeen ennen joulua,
matkustakaa Kungsholmissa lokak. 23 tai Stockholmissa
marrask- 11*.
(*) Halifaxista seuraavana p ä i v ä n ä.
M A T K A T A V A R A N N E K U L J E T E T A AN
SUORAAN SUOMEEN
. S A . A . S T ( > K A U I : > E N v ä h i m m ä i s h i n n a t G ö t e b o r g i n : S t o c k h o l m " , T u r i . s t i l.
$195,. E n . s i i n m ä i n e n Ik. $285. — • ' K u n g s h o l m " , T u r i s t i ! . $205, E n s l m m ä i -
en !k. $295.
Kääntykää matkatoimistonne puoleen tai
c;WEDISH AMERICAN LINE
125>5 Fhfllip* Sq.
Monlreal 2. Qnr.
47t Main St.
Winnipeg; 2. Man.
Lauaniaiaa, syyskuun 25 piiTini, 19S4 SiTU 11