1944-08-12-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Canadan taiteilijain Iculttuuriohjelmä
_ja ja. kasvattaja^ Georgeääntayana^
syntyfiyt Espanjassa
Bän.oli mM. BarvartUhj^^
professorina ja jid^tdä
soojisia tiakielmiai^aika^^^
ta kmmiota osakseen/mutta^ehäteh'
kä kyenneet muodqstamaankoulukun
taa^ympHrilleen. UseUakiem^runote
oksia hän myös julkaisi:^ Hänen:teoi'
sistaan mamittakoon: "Sonnets and
Poems," "The Sense of Beauty**
"Estehtic Theorie;*"Lttdfer;'"E5tet-hicgical
Tragedy" "The Hermits
Christmas/' '7w:retius*-/ "Dante ja
Goethe" y.m. Hänen pääteoksensa,
joka kosittaa viisi suurta nidosta, on
"The Life of Reason", julkaistu vuonna
1905.
•' Hänen elämänsä kuvaaja kirjoittaa:
Tänään olen lukenut eräästä lehdestä
alakuloisen imtiseri, joka kertoo
surullisen tarinan: tuon amerika-laisen
filosofin Santaynan viimeisis-
. tä kohtalaista. Useita vuosia takaperin
hansanm hyvästi"Amenkcdlef sa-moen
pelkäävänsä 'sen-teolUstumisen
iialtamaJiälTnqä' ja:s^^
'•psimään'sHä-,:^jd^a^ vinofieUe jUo-soofUle
on ollut paras mietinnän ase
— hiljaisuutta. Tämä piirre on ominaista
fUosoofeille. Niinpä Spinosa,
keskiajan suuri henkinen valo vetäytyi
yksinäisyyteen ja itse Ranskan
valistusajan suuri Voltaire kaipasi
hiljaisuutta, >
^ Onpa tuntunut kuin olisi hiljaisuus
kietonut jo Santaynan nimen unohduksen
verhoon, sekä hänet, että koulun,
jonka puolesta hän taisteli, ja
nyt löydämme hänet Italiasta, Roomasta!
Eräs amerikalainen sanomalehtimies
oli saanut hänen osotteensa ja
heti kun liittolaiset olivat valloittaneet
Rooman oli hän rientämyt tätä
mainehikasta oppinutta haastattelemaan
hänen yksinäisen asuntonsa
majesteettiseen eristäytyneisyyteenj..
jäniin.erilläflnjohhärrdänyt, että hän
tuskin .tiesi maailmansodan olevan
huippuvaiheissaan ja että amerikalai-set
olivat Roomassa.
"Elän ikuisuuden maailmassa", sanoi
f ilosoofi onnellisella hymyllä; ja
niin sai haastattelija antaa hänelle selostuksen
koko maailman tilanteesta
ja sodan kulusta.
Aika im lakannut merkitsemästä
häneUe}jokaelää^ntisten0
Parlamenttaarisdle jälleenrak e n-nuskomitealle
esitettiin äskettäin ehdotus,
että hallituksen tulisi sodan
jälkeen kiinnittää 10 miljoonaa dollaria
ohjelmaan, jonka tarköitukseiu
on kohottaa canadalaista taidetta sen
monilla eri haaroiHa. Ehdotuksen tekivät
16 eri taidealalta valitut edustajat.
^ -
PääÄdotuksena olivat kansallisen
kulttuuripalveluksen, kuten CBG,
National Film Boardm ja kansallisen
taidegallerian laajentaminen. John
Goulterin, Torontosta, lukemassa selostuksessa
sanottiin, että jokaisen
canadalaisen taidealan kohottaminen
eanadalaistä elintasoa vastaavaksi ja
taiteilijoiden ammatin ja palvelusten
käyttäminen laajemmilla aloilla on
mahdollista hallituksen ohjaukseji-
-alaisen -laajähköh suunnitelman kautta.^
Selostuksessa ehdotettiin seuraavaa:
Hallituksen departmentin perusta-suuren-
tynnyrin ja paholainen
pyörktää sitä ty^yriäi.niin rai^äai-
Ikain päastS maiset myöÄ
Qlen aina hart^^i octet^nUt/ne^ me
-fihavat löyykät tullsitnine Jnuotiin, ei*
. yaan ole vielä : se - tpiye toteutunut.
Mutta - muistanpa senkin, nauodin olleen
voimassa. .Siellä. Jääsken, pitäjässä
oh* silloin: kui^^synme;e^
vuosisadalla muutettiin^ äellainen kau-neusmääritelfliä^
että-PBJreäposld
vaaleatukkainen,: sinisSmämenj: kip-puranenäineri
ja lihava; se ^)li kaunis.
Lihavuutta lisättiin hameilla.
tehtiin niin leveitä etta viisikin kyynärää
kangasta ip^ntiin yhteen, hameeseen;
vyötärön kahdaita
tettiin.. Sellaisia hameita;kun oikein
sorjat tytöt- lastasivat pplleen; viisi-km
yhtaikaa, niin oli siinä kantamista.
Ne ripustettiin melkein; kainaloi-hin
ja sitten oikein lyhyt-Jöysä röijy
päälle. Sellainen muoti varmaan sopisi
meille Sirpa-seikun kanssa, ei
tarvitsisi ähistä Ja: pyllyillä pyyle-vyyttään
vähentääkseen. = (Vai miten
serkku; vieläkö kuulut tähän raskaaseen
sarjaan?) •
Muistan hyvin sen t)niiyryriajankin.
Piti olla hoikka, mutta takana sellainen
tyyny, jossa ' koulupojat saivat
ihan kirjojaan salaa, fcannattaai. -Entäs
se kureiiivi; eli korsetti; jos en
muuten muistaisi, «iiri oi&ah se tallella
tuolla muinaismuistojen joukossa.
Yritin kerran sen.pääll«iirika-t3,
mutta kun katsoin'peilistä, tulosta,
niin huomakin; ettei, siitä suurtakaan
apua ollut— hartioihin ilmestyi
suuret pahkatjasanaoin alamäin;
johonkinhan .sen/liiaii piti as^^
Ja -sitten oli kura 'seipÄöli5i-riie^
el kunnolleeu^voiiiut.istuakaan.
Pois. nVinä hylkäsin'sellaisen Ikium^^
tuksen. Se'vielä olisi ^ollut^ymmärrettävää,
jos sen tvkin-lihavat olisivat
Päälleen panneet, mutta-kunsellai-
^tkin, jotka olivat hoikikia.kuiri luudanvarsi,
vetivät sen lujalle ympärilleen.
Kerran olin paikalla kun kornettia
pantiin päälle. Asianomainen
päivitteli, että ''kun tuo leipäpäsketti
Pitäh olla niin suuri ettei saa kyllin
hoikaksi", vaikka minun silmäni eivät
nähneet juuri minkäänlaista "päs-.
fcettiä", vatsa oli melkein selkärangassa
kiinni. • •
Xästu se taisi olla joka kirjoitti, että
nainen on sellainen kuin mies on
sen muokannut. Ja miehen kauneusaistin
-tyydyttämiseksi ovat kaikki,
nämä muutokset tarpeelliset. Jos niin
on, niin mitä kommervenkkeja se vielä
teettäkään, kun miesten, lukumäärä
on nykyisin niin kovin vähenemässä!
Siitä eräs pieni eshneikki antaa
kuvaavan viittauksen. Suomen talvisodan
jälkeen kiijoitti eräs henkilö
Suomesta täällä olevalle tuttavalleen
heidän yhteisestä tuttavastaan, että
"häneltä kuoli sulhanen sodassa ja
nyt hän- on kihloissa sulhasen isän
kanssa".
(No niin me naiset koreilemme. E-läinmaaihnassa
on tilanne toinen —
urospuoli se koreilee, linnuissakin se
on aina loistavammassa höyhenpuvus-sa.
Katsonpa tuossa juuri kukkoa,
kuinka se turhamaisen näköisenä asr
tuskelee kanalauman keskellä. Välillä
läpsyttää siipiään ja kiekauttaa. Ja
kanat ovat niin vaatimattoman näköisiä.
Sofia tuntui olevan vähän ärtynyt
siitä kun on niinkin vanhoillisia ihmisiä
kuin Isoäiti. Mutta minkä minä
sille voin, kun olen saanut niin
vanhan kasvatuksen; on ollut työtä ja
tuskaa, pysyä edes tämänkään verran
aikansa tasolla.
Mutta hyvva tyytyväinen minä olen
ollut tähän muotipakinaan. " Se on
ollut hyvin piristävää — ja eikös se
kokouskin sellaista vaatinut. Saadakseen
keskustelua vauhtiin pitää pistää
v^aiän teräväritpää, että se saa kynät
käyntiin. Siksipä JHuri panin sen
vertauksen maalatusta suusta, että on
kuin "verinen kirveen haava". Se
tuntui kyllä itsestänikin räSkeältä —
Kuh! Mutta kaikesta huolimatta,
ystäviähän me Liekin ystävät olemme.
Koettakaapa keksiä taas uusia kes
kustelun aiheita.
ISOÄITT.
'3-
tapaan-eristettyä elämää.
"Luen nykyisin Racinea ja lempeä-tä
Dickensiä, siksi, ettei minulla ole
uusi kirjoja ja siksi että noitten kirjojen
ajatukset pvap ikutsestrMusia. Oi,
maailmassa on ölUtt niin paljon
murhaa ja surua ja kärsimystä. Sitä
on-^^koka maailmanhistoria täynnä.
Filosoofintme on jo vanha mies.
Hiljaisuus ja suuren hiljaisuuden merkit
lyövät jo letmaansa hänen jaloille
kasvoiäeett. Häii ort jo täyttänyt SI
vuotta.
"En koskaan lähde täältä", sanoi
vanhus, viitateri äärimäisen yksinkertaiseen
luostarihuoneeseensa, joka sijaitsee
Sihisten sisarien luostarissa
Celia ^vuoren rinteellä vankan Santo
Stefano Rotondon-kirkon takana. Hänen
ikkunastaan näkyy CoUei Laz-ziallin
tasanko, jossa on niin paljon
tapahtunut sinä aikana kun hän on
rauhallisesti ollut muistelmiensa toir
sen osan luomisessa. Ja hän oli suorastaan
hämmästynyt kuullessaan,
kuinka kuuluisa se an Amerikassakin.
"Uskon, että he enemmän muistavat
novelliani "Viimeinen puritaani",
eikä filosoo fisia teoksiani", lausuu runoilija
merkitsevästi hymyillen ja lisää:
"koska kukaan ei lue filosofiaa".
Ja se on kyllä tosi, surullista kyllä.
Persoonallisesti ilmoitti hän ei tuntevansa
myötätuntoa mitään poliittista
suuntaa kohtaan. Mikä .on erittäin
filosofisesti sanottu. Filosqofit
pakenevat elämää, antavat usein elämänohjeita,
rakentavat järjestelmiä,
mutta toteuttaminen on toisten asia ja
tehtävä.
Fasismista sanoi f ilosoofi kuitenkin:
"Se, että fasismi tilapäisesti näytti
saaneen jalansijan Italiassa riippui
kansan tietämättömyydestä."
Huomattavasti osoitti vanhus mielenkiintoa
tapauksille Espanjassa. ja
erittäinkin Venäjällä.
Sanlayana lähti Amerikasta vuonna
1912 ja hän asuu nyt Roomassa,
eikä koskaan lähde sieltä. Hän on
julkaissut ihania runoja ja filosofiaa
viisi nidosta, mutta kuka vältttää filosofiasta
tänä realismin aikana? Kuka?
Ei, unelmien aika on mennyt, mennyt...
Mutta suuret runoilijat elävät
'teoksissaan ja ihmiskunnalla on oleva
jälleen aikaa unelmiin, runouteen ja
•— filosofiaan.
mistä kulttuuristen toiminnoiden yövalvomista
varten.
Kansallisen taid^alteriän, National
Film Boardin ja CBC: n laajentamista.
Valtion kansallisteatterin,
kansallisten orkesteri-harjoitusk es -
kusten 'ja kirjaston perustamista esitetään.
Yhdyskuhnallisten kulttuuri-ja taidekeskusten
perustamista pidetään
tarpeellisena alueilla, joiden asukasluku
vaihtelee 1,000 kaupunkien asukaslukujen
tasolle. Pääkeskusten tulisi
käsittää taidegallerian, ammattikunnan
työhuoneet, kirjaston ja juhlasalin
näyttämöineen näytelmiä, baletteja,
konsertteja, elokuvia ja luentoja
varten. Samantapaisia keskuksia
pitäisi hankkia pienempiinkin yhdyskuntiin.
Kansalliseen kulttuuripalvelukseen
biisi laskettava luennot, elokuvat jä
näyttelyt. Öhjelmanesitys- ja konserttikiertueet
(samoilla perusteilla
kuin on esim. Suur-Britanniassa
Council for Encouragement of Music
and the .Arts'in alaisuudessa toimivat
ryhmät) vierailemaan eri paikkakunnilla.
Yleisten töiden kehittäminen, puJs-
' tojen kaunistus ja. tieteellineu. kaupunkien
suunnittelu olisi sisällytettä-vä
tryös tähän ohjehnaan.
Taiteelle hyödyllisten luonnonrikkauksien
kehittänninen, pienten taidelaitosten
kohottaminen ja tilaisuudet
ammatin harjoittamiselle. ^
. "Miljoonat Canadassa asuvat ihmiset
eivät ole elämänpäivänään nähneet
alkuperäistä taiteellista teosta",
sanottiin selostuksessa. "Eikä miljoonilla
ihmisillä ole ollut mitään
mahdollisuuksia heidän taiteellisten
lahjojensa .esille tuomiseen eikä mahdollisuuksia
alkeisoppiin näillä aloilla.
"Lukuisten miesten ja naisten kiinnittäminen:
taidetta koskeville alollb
auttaisi materiaalisesti työn takai-mista
sodan jälkeiselle aikakaudell;.'*
Ei löydy ihmistuntijaa, joka ei toi-sen
suhteen erehtyisi, sillä kaikki ovat
oppineet näyttelemään oman osansa.
Dorothy. Miller kuuluu myöskin
siihen elokuvatähtösten joukkoon, josta
valitaan se "kaikkein kaunein tyt"
tö".
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 12, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-08-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki440812 |
Description
| Title | 1944-08-12-03 |
| OCR text | Canadan taiteilijain Iculttuuriohjelmä _ja ja. kasvattaja^ Georgeääntayana^ syntyfiyt Espanjassa Bän.oli mM. BarvartUhj^^ professorina ja jid^tdä soojisia tiakielmiai^aika^^^ ta kmmiota osakseen/mutta^ehäteh' kä kyenneet muodqstamaankoulukun taa^ympHrilleen. UseUakiem^runote oksia hän myös julkaisi:^ Hänen:teoi' sistaan mamittakoon: "Sonnets and Poems," "The Sense of Beauty** "Estehtic Theorie;*"Lttdfer;'"E5tet-hicgical Tragedy" "The Hermits Christmas/' '7w:retius*-/ "Dante ja Goethe" y.m. Hänen pääteoksensa, joka kosittaa viisi suurta nidosta, on "The Life of Reason", julkaistu vuonna 1905. •' Hänen elämänsä kuvaaja kirjoittaa: Tänään olen lukenut eräästä lehdestä alakuloisen imtiseri, joka kertoo surullisen tarinan: tuon amerika-laisen filosofin Santaynan viimeisis- . tä kohtalaista. Useita vuosia takaperin hansanm hyvästi"Amenkcdlef sa-moen pelkäävänsä 'sen-teolUstumisen iialtamaJiälTnqä' ja:s^^ '•psimään'sHä-,:^jd^a^ vinofieUe jUo-soofUle on ollut paras mietinnän ase — hiljaisuutta. Tämä piirre on ominaista fUosoofeille. Niinpä Spinosa, keskiajan suuri henkinen valo vetäytyi yksinäisyyteen ja itse Ranskan valistusajan suuri Voltaire kaipasi hiljaisuutta, > ^ Onpa tuntunut kuin olisi hiljaisuus kietonut jo Santaynan nimen unohduksen verhoon, sekä hänet, että koulun, jonka puolesta hän taisteli, ja nyt löydämme hänet Italiasta, Roomasta! Eräs amerikalainen sanomalehtimies oli saanut hänen osotteensa ja heti kun liittolaiset olivat valloittaneet Rooman oli hän rientämyt tätä mainehikasta oppinutta haastattelemaan hänen yksinäisen asuntonsa majesteettiseen eristäytyneisyyteenj.. jäniin.erilläflnjohhärrdänyt, että hän tuskin .tiesi maailmansodan olevan huippuvaiheissaan ja että amerikalai-set olivat Roomassa. "Elän ikuisuuden maailmassa", sanoi f ilosoofi onnellisella hymyllä; ja niin sai haastattelija antaa hänelle selostuksen koko maailman tilanteesta ja sodan kulusta. Aika im lakannut merkitsemästä häneUe}jokaelää^ntisten0 Parlamenttaarisdle jälleenrak e n-nuskomitealle esitettiin äskettäin ehdotus, että hallituksen tulisi sodan jälkeen kiinnittää 10 miljoonaa dollaria ohjelmaan, jonka tarköitukseiu on kohottaa canadalaista taidetta sen monilla eri haaroiHa. Ehdotuksen tekivät 16 eri taidealalta valitut edustajat. ^ - PääÄdotuksena olivat kansallisen kulttuuripalveluksen, kuten CBG, National Film Boardm ja kansallisen taidegallerian laajentaminen. John Goulterin, Torontosta, lukemassa selostuksessa sanottiin, että jokaisen canadalaisen taidealan kohottaminen eanadalaistä elintasoa vastaavaksi ja taiteilijoiden ammatin ja palvelusten käyttäminen laajemmilla aloilla on mahdollista hallituksen ohjaukseji- -alaisen -laajähköh suunnitelman kautta.^ Selostuksessa ehdotettiin seuraavaa: Hallituksen departmentin perusta-suuren- tynnyrin ja paholainen pyörktää sitä ty^yriäi.niin rai^äai- Ikain päastS maiset myöÄ Qlen aina hart^^i octet^nUt/ne^ me -fihavat löyykät tullsitnine Jnuotiin, ei* . yaan ole vielä : se - tpiye toteutunut. Mutta - muistanpa senkin, nauodin olleen voimassa. .Siellä. Jääsken, pitäjässä oh* silloin: kui^^synme;e^ vuosisadalla muutettiin^ äellainen kau-neusmääritelfliä^ että-PBJreäposld vaaleatukkainen,: sinisSmämenj: kip-puranenäineri ja lihava; se ^)li kaunis. Lihavuutta lisättiin hameilla. tehtiin niin leveitä etta viisikin kyynärää kangasta ip^ntiin yhteen, hameeseen; vyötärön kahdaita tettiin.. Sellaisia hameita;kun oikein sorjat tytöt- lastasivat pplleen; viisi-km yhtaikaa, niin oli siinä kantamista. Ne ripustettiin melkein; kainaloi-hin ja sitten oikein lyhyt-Jöysä röijy päälle. Sellainen muoti varmaan sopisi meille Sirpa-seikun kanssa, ei tarvitsisi ähistä Ja: pyllyillä pyyle-vyyttään vähentääkseen. = (Vai miten serkku; vieläkö kuulut tähän raskaaseen sarjaan?) • Muistan hyvin sen t)niiyryriajankin. Piti olla hoikka, mutta takana sellainen tyyny, jossa ' koulupojat saivat ihan kirjojaan salaa, fcannattaai. -Entäs se kureiiivi; eli korsetti; jos en muuten muistaisi, «iiri oi&ah se tallella tuolla muinaismuistojen joukossa. Yritin kerran sen.pääll«iirika-t3, mutta kun katsoin'peilistä, tulosta, niin huomakin; ettei, siitä suurtakaan apua ollut— hartioihin ilmestyi suuret pahkatjasanaoin alamäin; johonkinhan .sen/liiaii piti as^^ Ja -sitten oli kura 'seipÄöli5i-riie^ el kunnolleeu^voiiiut.istuakaan. Pois. nVinä hylkäsin'sellaisen Ikium^^ tuksen. Se'vielä olisi ^ollut^ymmärrettävää, jos sen tvkin-lihavat olisivat Päälleen panneet, mutta-kunsellai- ^tkin, jotka olivat hoikikia.kuiri luudanvarsi, vetivät sen lujalle ympärilleen. Kerran olin paikalla kun kornettia pantiin päälle. Asianomainen päivitteli, että ''kun tuo leipäpäsketti Pitäh olla niin suuri ettei saa kyllin hoikaksi", vaikka minun silmäni eivät nähneet juuri minkäänlaista "päs-. fcettiä", vatsa oli melkein selkärangassa kiinni. • • Xästu se taisi olla joka kirjoitti, että nainen on sellainen kuin mies on sen muokannut. Ja miehen kauneusaistin -tyydyttämiseksi ovat kaikki, nämä muutokset tarpeelliset. Jos niin on, niin mitä kommervenkkeja se vielä teettäkään, kun miesten, lukumäärä on nykyisin niin kovin vähenemässä! Siitä eräs pieni eshneikki antaa kuvaavan viittauksen. Suomen talvisodan jälkeen kiijoitti eräs henkilö Suomesta täällä olevalle tuttavalleen heidän yhteisestä tuttavastaan, että "häneltä kuoli sulhanen sodassa ja nyt hän- on kihloissa sulhasen isän kanssa". (No niin me naiset koreilemme. E-läinmaaihnassa on tilanne toinen — urospuoli se koreilee, linnuissakin se on aina loistavammassa höyhenpuvus-sa. Katsonpa tuossa juuri kukkoa, kuinka se turhamaisen näköisenä asr tuskelee kanalauman keskellä. Välillä läpsyttää siipiään ja kiekauttaa. Ja kanat ovat niin vaatimattoman näköisiä. Sofia tuntui olevan vähän ärtynyt siitä kun on niinkin vanhoillisia ihmisiä kuin Isoäiti. Mutta minkä minä sille voin, kun olen saanut niin vanhan kasvatuksen; on ollut työtä ja tuskaa, pysyä edes tämänkään verran aikansa tasolla. Mutta hyvva tyytyväinen minä olen ollut tähän muotipakinaan. " Se on ollut hyvin piristävää — ja eikös se kokouskin sellaista vaatinut. Saadakseen keskustelua vauhtiin pitää pistää v^aiän teräväritpää, että se saa kynät käyntiin. Siksipä JHuri panin sen vertauksen maalatusta suusta, että on kuin "verinen kirveen haava". Se tuntui kyllä itsestänikin räSkeältä — Kuh! Mutta kaikesta huolimatta, ystäviähän me Liekin ystävät olemme. Koettakaapa keksiä taas uusia kes kustelun aiheita. ISOÄITT. '3- tapaan-eristettyä elämää. "Luen nykyisin Racinea ja lempeä-tä Dickensiä, siksi, ettei minulla ole uusi kirjoja ja siksi että noitten kirjojen ajatukset pvap ikutsestrMusia. Oi, maailmassa on ölUtt niin paljon murhaa ja surua ja kärsimystä. Sitä on-^^koka maailmanhistoria täynnä. Filosoofintme on jo vanha mies. Hiljaisuus ja suuren hiljaisuuden merkit lyövät jo letmaansa hänen jaloille kasvoiäeett. Häii ort jo täyttänyt SI vuotta. "En koskaan lähde täältä", sanoi vanhus, viitateri äärimäisen yksinkertaiseen luostarihuoneeseensa, joka sijaitsee Sihisten sisarien luostarissa Celia ^vuoren rinteellä vankan Santo Stefano Rotondon-kirkon takana. Hänen ikkunastaan näkyy CoUei Laz-ziallin tasanko, jossa on niin paljon tapahtunut sinä aikana kun hän on rauhallisesti ollut muistelmiensa toir sen osan luomisessa. Ja hän oli suorastaan hämmästynyt kuullessaan, kuinka kuuluisa se an Amerikassakin. "Uskon, että he enemmän muistavat novelliani "Viimeinen puritaani", eikä filosoo fisia teoksiani", lausuu runoilija merkitsevästi hymyillen ja lisää: "koska kukaan ei lue filosofiaa". Ja se on kyllä tosi, surullista kyllä. Persoonallisesti ilmoitti hän ei tuntevansa myötätuntoa mitään poliittista suuntaa kohtaan. Mikä .on erittäin filosofisesti sanottu. Filosqofit pakenevat elämää, antavat usein elämänohjeita, rakentavat järjestelmiä, mutta toteuttaminen on toisten asia ja tehtävä. Fasismista sanoi f ilosoofi kuitenkin: "Se, että fasismi tilapäisesti näytti saaneen jalansijan Italiassa riippui kansan tietämättömyydestä." Huomattavasti osoitti vanhus mielenkiintoa tapauksille Espanjassa. ja erittäinkin Venäjällä. Sanlayana lähti Amerikasta vuonna 1912 ja hän asuu nyt Roomassa, eikä koskaan lähde sieltä. Hän on julkaissut ihania runoja ja filosofiaa viisi nidosta, mutta kuka vältttää filosofiasta tänä realismin aikana? Kuka? Ei, unelmien aika on mennyt, mennyt... Mutta suuret runoilijat elävät 'teoksissaan ja ihmiskunnalla on oleva jälleen aikaa unelmiin, runouteen ja •— filosofiaan. mistä kulttuuristen toiminnoiden yövalvomista varten. Kansallisen taid^alteriän, National Film Boardin ja CBC: n laajentamista. Valtion kansallisteatterin, kansallisten orkesteri-harjoitusk es - kusten 'ja kirjaston perustamista esitetään. Yhdyskuhnallisten kulttuuri-ja taidekeskusten perustamista pidetään tarpeellisena alueilla, joiden asukasluku vaihtelee 1,000 kaupunkien asukaslukujen tasolle. Pääkeskusten tulisi käsittää taidegallerian, ammattikunnan työhuoneet, kirjaston ja juhlasalin näyttämöineen näytelmiä, baletteja, konsertteja, elokuvia ja luentoja varten. Samantapaisia keskuksia pitäisi hankkia pienempiinkin yhdyskuntiin. Kansalliseen kulttuuripalvelukseen biisi laskettava luennot, elokuvat jä näyttelyt. Öhjelmanesitys- ja konserttikiertueet (samoilla perusteilla kuin on esim. Suur-Britanniassa Council for Encouragement of Music and the .Arts'in alaisuudessa toimivat ryhmät) vierailemaan eri paikkakunnilla. Yleisten töiden kehittäminen, puJs- ' tojen kaunistus ja. tieteellineu. kaupunkien suunnittelu olisi sisällytettä-vä tryös tähän ohjehnaan. Taiteelle hyödyllisten luonnonrikkauksien kehittänninen, pienten taidelaitosten kohottaminen ja tilaisuudet ammatin harjoittamiselle. ^ . "Miljoonat Canadassa asuvat ihmiset eivät ole elämänpäivänään nähneet alkuperäistä taiteellista teosta", sanottiin selostuksessa. "Eikä miljoonilla ihmisillä ole ollut mitään mahdollisuuksia heidän taiteellisten lahjojensa .esille tuomiseen eikä mahdollisuuksia alkeisoppiin näillä aloilla. "Lukuisten miesten ja naisten kiinnittäminen: taidetta koskeville alollb auttaisi materiaalisesti työn takai-mista sodan jälkeiselle aikakaudell;.'* Ei löydy ihmistuntijaa, joka ei toi-sen suhteen erehtyisi, sillä kaikki ovat oppineet näyttelemään oman osansa. Dorothy. Miller kuuluu myöskin siihen elokuvatähtösten joukkoon, josta valitaan se "kaikkein kaunein tyt" tö". |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-08-12-03
