1941-05-31-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
L hmisid Joudumme nyt juttelemaan hiukan runoista. Sen aiheuttaa eräs ystävämme, jonka nimeä emme missään tapauksessa ilmaise. Paitsi että hän on nainen ja Imillakscmme kaunis, sinisilmäinen, kahvinpruunitukkainen, kaihoisa ja lempeä — siis tuollainen kyyhkyläinen, jolle toivoisimme ikuisen kuherrustoverin, laulupuun ja un-, tuvapohjäisen pesän . . . Mutta a-siaan. Näin hän kauniisti kirjoittaa: "Niin mielelläni kyhäilisin josJuts runovärssyjä, kun olen niin yksinäinen ja orpo — ja hyljätty — niinkuin olenkin, mutta en näy osaavan. Sanotte että ne ovat epäsäännöllisiä, e-päfasaineii rytmi ja. säkeistöt — ja mitä muuta siinä olikaan. Mutta sa-nokaahan, olkaa niin hyvä, miksi näkee niin usein painfttuna runoja, joissa on aivan eri mittaiset riv//. eli säkeet, toiset lyhviä_ ja toiset pitkiä ilman mitään järjestystä. Eikö, nämä sitten ole epäsäännöllisiä ja kuitenkin ne ovat saaneet luvan tulla julkisuuteen? ..." Aivan oikein. Ne ovat n.s. suora-st^ naisia, vapaalla runomitalla kirjoiteltuja runoja. Mutta niissäkin on tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen "rytmi**, jota tietoinen tai aistituntoi-nen tekijä noudattaa. Toinen on juttu, jos kirjoittaja tarkoittaa sommitella runonsa säännöllisiin säkeistöihin, värssyikin, ja sHnä hyppelee rivit ja loppusoinnut aivan sevon, parisoin-nut ja kolmisoinnut JHusaUisessa säännöttömyydessä. Se cpäsääuaöl- Usyys on sitä, mikä iekee runon ru-nottomaksi siinä määrin, että on parempi jättää se jtdkaiseMatta, vtukka muuten haluaisikin. Loppusointuja ci runossa välttämättä tarvitakaari, m> kän, ovat vain kattnistuskfinoja. I f l i / - ia jos niitä, kcmm käytetään, niin mi-omisestä (Canadan suomalaisten viikkolehti) Eeglsterioa at the Post ÖÖice D ^ i . Ottawa, as second class matter. Tilanslilnnät: l vk. tZ.QO 6 kk, IJ» 8 Kk. JBO Yhdysvaltoihin: 1 vk. .............:....^J50 6 kk. . 1^ Suomeen ja muualle ulkoznaille: 1 ^ ..mm 6 kk. ... ...1.65 Irtonuxnerot 9^.6enttifi > ' tilel^^^llxä^i]^ iäu* «atalna^ 12^injsena, dsätäfcen-painstft InumddrJ^Usta. JaettavB»,k&ikUta alptt^ AB^^i.fni«»^n^ft ffiy^HfffitftUTt 20'proseii> «apalkkiOj PyytSkSA aslamiesv|aineit& Jp tft- JmOTmmSinSATz Kirjeenvaihto-lljsflitukset $L00. kerta. Aviolu^^^toon menneille onnentoivotukset 40c palsta-tounuu Nimeoinnuttollmoitaikset 50c ki&tt $1.00. k c ^ e . kerta». Sjmtymä- UmoitKiks^ ^1.00 kerta. $2.00 kolme kert a a S?^emanUmaitukset kerta, ^ lisä£?<k$u kUtoslmiseelta.taimtiisto-vSrsyltä.- halutaan tietäfi- j a osöiteil-inoitvJEset '«OB .paIstatouma.<r-<. TQapöis- UmoittaJieoT' on vajEKiUtaessaaä)ieteUävä llmoitusmötsu etukJifeen. - v- - - Yleiset. itanaltusbUmat 40c m l s t a t u u' i z ^ l}moitiii&, joka julkaistaan ne^li-fcortaa samanlaisena' '3tte' patetatutuna. AHn: ilmoitushinta 40c palstatmasa. kerta ilmoittaessa. Erikoisista ilmoitushinnoista voi' t^e-dx «teUa tSmän Idttden konttorista. ; Kustantaja: Vapaus PuhlteMHRGg Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto; J. JOrvls. Rauha flCfiki. HUJa Aho, B.' Suksi. • Ester Kaustinen. AUi Malm. Max^it. LaaloBA Yrjö Salvo ja. Jalmar Saari. Liekkiin aijotut kirjoitiiteet osoi* tettava: LIEKKI T.O. Box 6» - - gndftmry. Olit TimmtuHsen kolmasta X/^AIJLKIjnaailman kääpiöt suun- Kuudesosa elää ja asuu Amerikassa, ttelevät keskinäisen - intön" loput jakaantuvatmuu^gaDailma^^ ^^^^^ herkuista, joita .ahn muödtfstamkta. "Pienikasviiiset^ 1^^^ sajle, Kiinasta-Englantiin. Mitä poh- ^ p. . .„ . Kuinkahan monet ovat saaneet ji saavat nykypäivinäkin nukahtaa H. mm mallista ja vain uneksia leivästä rat alle 130 sm j a naiset alle 120 sm joisemmaksi mennään, sitä harvinai-maapalion kaikista sivistyneista^mais-ta tulevat tuntemaan itsensä yhteisöksi, vaikka ovatkin erillään: toisistaan, ja jokainen tulee, sikäli kuin se on mahdollista, työskentelemään täT hänastisia. inhirnilljs«»n>pif>ri oikeuk.- sien saavuttamiseksi. Tämän sanoman ön l ^ t t ä j ä y t j^iieiijkak^^^ «rä5 y j i ^ ^ s . r^Siiöa lausutaan, että kääpiö oh onnettomana tavalla kuds-tuhut olento, mutta d mSiään alarar-voinen yksilö, ei mikääil maitkina-esine tai epäsikiö. On totta, että hänen usein täytyy smsaiita leipänsä e-siintymällä sirkuksessa tai varietees^ sa ja hankkia rahaa onnettomuudellaan — kääpiöllä ei valitettavasti ote montakaan . ansiomahdcrflisuutta — ihutta sentähden hän d ole v^iein-män kunnioitettava kuin muut n. s. taiteen lapset j.n.e. >: CMettakaa'^ kirjoittaa-amo-ikka-iaiseQ. yhdistyksen^^ särtceri •-•— olettakaa, €ttö-olitte viisivuotiastl£^si^ kun lopetitte-kasvamisen, että kuusivuotiaana; olittev kasvultanne pienempi kuin kaikki • le3£kito\%rinne: ja että k3nnm£nvisoäaana yhä olitte ulko-näöltänne viisivuotias. Olettakaa, että alituisesti olette saaneet muistutuksen pienuudestanne koulussa, leik-kiessänne, kaikkialla, missä näyttäydyitte j ä olettakaa, että isä- ja äiti-parkahne kerta toisensa jälkeen. veivät teidäfc Jääkärtih-ja-että kuiskuteltiin, jasijjudistfittiin^päätä. . saitte ravitsevia lääkkeitä, teidät määrättiin lepäämään, syömään ja .nukkumaan, mutta mikään ei auttanut. Ja kahdentoista tai viimeistään neljäntoista vuoden ikäisenä teille kävi selväksi, että luultavasti jäisitte kääpiöksi ko-ko iäksenne . . . Teidän täytyi alituisesti d ä ä elämänne varpaillanne, niin sanoaksemme, teillä ei ollut riittävästi voimia tehdä normaalikasvuisen ih- ^ misen työtä, teidän täytyi näyttää itseänne rahasta, teidän täytyi sietää . kaikki uteliaisuus ja kaikki a j a t t^ mattomät sanat . . . • Maailmassa arvioidaan olevan kaiken kaikkiaan noin 2,000 kääpiötä, kaksituhatta miestä ja naista, jotka eivät saavuta. 150 sm:n pituutta. paa. Ei riitä ruokaa kaikille rikkaassa: maaämassa. Mutta täällä koT-m seramaksi pienoisihmiset käyvät, mi- sitä „iin, että onnettoman kä ehkä. osittain johtuu harvpnevas- ^^^anikään ei enää sovi muuta km ta asukastiheydestä j a osittam d t e i^kia, ruokia, toinen toistaan kons-riippuu- snta, että pohjoismaissa elaa Ukkaampia reseptejä — tahtoo sanm, vbi•x iia-k ast^a ja rotupuhtaampaa a-^^^^^^ misamesta kassa. kuin esimerkiksi ih- Ameri- Tähän samaan ruokahstiin im tä, samoin kuin muitakin kaunistus-keinoja^ on käytettävä johdonmukaisten sääntöjen mukaan tai ainakin — aistikkaasti.- Julkaisimme kerran, ehkä noin vuosi takaperin, pitkähkön runousoppia käsittelevän kirjoituksen, joka tut ja selvitetyt. Riisitauti kyllä aiheuttaa, että, jalat lyhenevät j ä selkäranka koukistuu, ravitsemushäiriöt ilistokudoksissa sikiöaikana voivat aiheuttaa jalkojen ja käaeh lyhenemisen, kilpirauhasen tai alemman aivolisäkkeen toimintahäiriöt voivat myöskin ehkäistä kasvua, yarmuu-dellä tiedetään, että kääpiöiden vanhemmat ovat tavaffisen suuruisia, että kääpiöt useimmiten ovat lienkisesti nöiroaaleja kuten muutkin normaalit ihmisety mutta he itse useiir ovat kykenemättömiä saamaan- jäU^eläisiä sekä että naispuoliset k ä ^ i ö t ovat tavallisempia kuin.mie^uoliset. Ylase-c a :arvQ^eluna voi saiioa, että tuon ptenoiskansan. j^enet yfipäänsä. ovkt heikkoja ja omaavat huonon vastus-tuskyvyn. Aian erikoistuntijat pitävät luultavana, että varmuudella ei ole voitu todistaa esiuityheea alle 70 sm: n mittaisia lapioita, mutta erään sak-' salaisen aikauslebden artikkelin mukaan on maailman pienin mies, saksalainen "kapiteeni" Verner ainoastaan 65 sm:n mittain^, siis 7,5 sm lyhyempi kuin amerikkalainen "kenraali" Tom Thumb oli. Verner on muutamia vuosia yli kahdenkymmenen, mutta painaa aDe lOkfloa ja kuvataan olevan niin hintelän, e t t ä häntä voi "näyttää'.' vahvan mieh^ a-voimella kämmenellä. Yhtä pitkä, tai yhtä pieni," ön maailman pienin nainen, miss Margaret Ann Robinson Long Beachista Cali- .forniassa. Yhdeksäntoista vuoden ikäisenä hän painoi yhdeksän kiloa ja hänen kasvonsa ovat pehmeät ja pyöreät kuin lapsen. Mutta — sanoo lähteemme — hänen kanssaan ei leikitellä, jos häntä loukataan, sillä hänellä on tulinen luonne ja terävä kieli. Jos häntä loukataan . . . Tuntuu kieltämättä siltä, kuin suimniteltu amerikalainen liitto inhiöiillisempien oikeuksien saavuttamiseksi olisi tar-peenvaatiina. • onnistun saaptqan, ja otan neuvot opikseni,,. Ettäkö raakaruoka-jäfjestebna? Std taida olla hullummaksi kokeilla. A-jattelin ehdottaa sitämiehillekintM-lä, mutta saattaisin saada silloin ISh-töpassit. — Kyllähän me osapntm kasvissäkit itsekin avata, jos m TUT karui s^ödä pitää,, tuumisivat ehkä. Ou siis yUsainta vaieta nyt kokoasi-osta ja kokeUla. sitä vasta kotcata: M^tta herravarjelkoon silloin kasvik-sialPjip^ i sij^lia . . , Kuule, Hclkr, .en voi sille mitään, että minua tuppaa aina Jtkettämään kuti vdinnäen' Hn raakaa sipulia. En voi syödä.nii-tä, en edes pääni tähden. Mutta koetan syödä muita kasviksia sitäcnem- 0; saanhan nunä niitä kiinni, vaikka en saanut sammakotta viime kesänä. Joo, vaikka minut valtaa sipulin 'nähdessäni sellainen sääli, että vesiteitä pitää, niin sitä ei tapahdu sammakon suhteen. Sisuni puolesta söisin vaikka sisiliskoja — jos tiimittäin fo-- ku niitä minulle toisi kauniisti per-kohtuna, itse. en pysty ottamaan Itenkeä pieneltä ja viattoimlia, tiSjn sen viime kesänä sammakkojahdissa, Jaa-a, kasvikset ja sammakot yhtenä taitaisivat oUd hyvä tääke: -Mhmsta tuntuu, että jo pelkkä ajatuskin niistä on selvittänyt sekavaa knuppiäni, joten voimme jättää nyt tämän asian tulevien kokeilujen varaan. Hyvistä neuvoista-aina kiitollinen SIRPA-SERKKV. Vanhin kääpiöistä — tätä kirjoitettaessa — on amerikkalainen miss Jennie Quigley, syntynyt Glasgo^vissa Skotlannissa kahdeksankjTnmentär ndjävuotta sitten ja muuttanut Yhdysvaltoihin viidentoista vuoden vanhana. Miss Quigley — nainen, jolia on kolmivuotiaan tytön kokoinea on matkustanut maapallon ympän viisi kertaa, ei kuitenkaan näyttelyesineenä, vaan näyttelijättärenä, ja— primadonnana. Hänenkin tuttavapiiriinsä kuuluu kuninkaallisia — Kuuluisin koskaan elänyt kääpiö Englanmn kumngatar Victoria ja hion ehkä edeUämainittu Tom Thumb nen seuraajansa kuningas Edward, TeCJ^^-r^^ d i Charles Sherwood Stratton, joka Ranskan - kdsarinna Eugenie, Espan- syntyi vuonna 1832 ja jonka smiri jan kuningas Carlos ja kuningas L a - ^ ) ^ ^ r ; V- ; / • ^'^ mainosmestari Bamum jpld, ^ nämäiuuret ja mahta-sdeva kyhamjamme er ole s,tajuke. löysi. Ja että Bamum oli mies, joka Zi ovat kuolleet, mutta pikku nainen nut. Jos se ol,ss vtela löydettävissä, osasi lyödä rumpua, ihnenee s i i t i to- t^tee LLä omien sanojensa mu- SiseJkasta, että Tom Thumb pian oli kuuluisa koko Eiiropassa. niin tätä jutustelua ci tarvittaisu Kaikissa tapauksissa huomautimme harjoitteleville runojen kyhäili-jöille, että kunnollisten julkaistujen runojen tai paremminkin runoteosten tutkiskeleminen on parhainta käytännöllistä, opetusta teknUiisiä sääntöjä päähänsä pänttäämättä. Muute», .korva se. S9peö ntnossoi miakuin lau^ lussaimi likipitäm oikean tahdiik. Jituri korvan, avulla ovat syntyneet useimmat: kansanlatdut^ ja »j^ rekilaulutkin johdonmukaisine säkeineen ja saadakseen nähdä Mnet, sai kunnian loppusointuineen niin mestarilli- tulla esitdlyksi Bdgian kuninkaalle sestif koska säännöttömiä säkeistöjä Leopoldille ja hänen puolisollensa se-on vitikeä japo mahdotonkin laulaa, kä saattoi myöhemmin luk^a mjnDskin Siinaankin yksi parhaimpia kofUnki- Ranskan Louis Filipin koikdtten AP, suosijmttcnsa joukkoon. Kun hän vuonna 1863, sisällissodan päivinä, meni naimisiin Lavinia Warrenin kanssa, joka myöskin oli kääpiö, o-misti newyorkilainen sanomalehti H-lustrated News tapaukselle käksikym-mepläkolme palstaa, kun taas sotatapahtumat saivat tyytyä vain kah- o.j» J L : . . ! » " » K - kkiä^"*^ deksaan palstaan- Edelleen: Tom esimtyä ulkosalla, kun yy^^ j ^ ^, Thumb "asetettiin näytteille" Lon- tuulenpuuska, ja.tempasi " ^ ^ ^ ^ toossa, missä 300,000 ihmistä maksoi kanaan. Onneksi hän putosi kaaa yhtä.pirteäksi kuin ennen vaiir haankin^ Nämä pienet ihmisd o\at usein eri alojen taitelijoita ja ammatLssaaa he saattavat kohdata pulmia ia vaikeuksia, joita d.tule heidän normaalikai-vuisten. virkaveljiensä osaksi. Erään itävaltalaisen kääpiön, nuoraJIatans-sija Emma Koestenerin pitt kerran aUe suojaverkkoon ja kiipesi takai:» yrittääkseen uudelleen. ^^".^^ oli hänelle liian voimakas ja eraaa "suuren" virkavdjen tä>tj'i suoritta» numero.. Yksityiselämässään hdllä oa
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 31, 1941 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1941-05-31 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki410531 |
Description
Title | 1941-05-31-02 |
OCR text |
L hmisid
Joudumme nyt juttelemaan hiukan
runoista. Sen aiheuttaa eräs ystävämme,
jonka nimeä emme missään tapauksessa
ilmaise. Paitsi että hän on
nainen ja Imillakscmme kaunis, sinisilmäinen,
kahvinpruunitukkainen,
kaihoisa ja lempeä — siis tuollainen
kyyhkyläinen, jolle toivoisimme ikuisen
kuherrustoverin, laulupuun ja un-,
tuvapohjäisen pesän . . . Mutta a-siaan.
Näin hän kauniisti kirjoittaa:
"Niin mielelläni kyhäilisin josJuts
runovärssyjä, kun olen niin yksinäinen
ja orpo — ja hyljätty — niinkuin
olenkin, mutta en näy osaavan. Sanotte
että ne ovat epäsäännöllisiä, e-päfasaineii
rytmi ja. säkeistöt — ja
mitä muuta siinä olikaan. Mutta sa-nokaahan,
olkaa niin hyvä, miksi näkee
niin usein painfttuna runoja, joissa
on aivan eri mittaiset riv//. eli säkeet,
toiset lyhviä_ ja toiset pitkiä ilman
mitään järjestystä. Eikö, nämä
sitten ole epäsäännöllisiä ja kuitenkin
ne ovat saaneet luvan tulla julkisuuteen?
..."
Aivan oikein. Ne ovat n.s. suora-st^
naisia, vapaalla runomitalla kirjoiteltuja
runoja. Mutta niissäkin on
tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen
"rytmi**, jota tietoinen tai aistituntoi-nen
tekijä noudattaa. Toinen on juttu,
jos kirjoittaja tarkoittaa sommitella
runonsa säännöllisiin säkeistöihin,
värssyikin, ja sHnä hyppelee rivit
ja loppusoinnut aivan sevon, parisoin-nut
ja kolmisoinnut JHusaUisessa
säännöttömyydessä. Se cpäsääuaöl-
Usyys on sitä, mikä iekee runon ru-nottomaksi
siinä määrin, että on parempi
jättää se jtdkaiseMatta, vtukka
muuten haluaisikin. Loppusointuja ci
runossa välttämättä tarvitakaari, m>
kän, ovat vain kattnistuskfinoja. I f l i / -
ia jos niitä, kcmm käytetään, niin mi-omisestä
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Eeglsterioa at the Post ÖÖice D ^ i .
Ottawa, as second class matter.
Tilanslilnnät:
l vk. tZ.QO
6 kk, IJ»
8 Kk. JBO
Yhdysvaltoihin:
1 vk. .............:....^J50
6 kk. . 1^
Suomeen ja muualle ulkoznaille:
1 ^ ..mm
6 kk. ... ...1.65
Irtonuxnerot 9^.6enttifi >
' tilel^^^llxä^i]^ iäu*
«atalna^ 12^injsena, dsätäfcen-painstft
InumddrJ^Usta. JaettavB»,k&ikUta alptt^
AB^^i.fni«»^n^ft ffiy^HfffitftUTt 20'proseii>
«apalkkiOj
PyytSkSA aslamiesv|aineit& Jp tft-
JmOTmmSinSATz Kirjeenvaihto-lljsflitukset
$L00. kerta. Aviolu^^^toon
menneille onnentoivotukset 40c palsta-tounuu
Nimeoinnuttollmoitaikset 50c
ki&tt $1.00. k c ^ e . kerta». Sjmtymä-
UmoitKiks^ ^1.00 kerta. $2.00 kolme kert
a a S?^emanUmaitukset kerta,
^ lis� |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-05-31-02