Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 31, 1941

              L hmisid
Joudumme nyt juttelemaan hiukan
runoista. Sen aiheuttaa eräs ystäväm­me,
jonka nimeä emme missään tapa­uksessa
ilmaise. Paitsi että hän on
nainen ja Imillakscmme kaunis, sini­silmäinen,
kahvinpruunitukkainen,
kaihoisa ja lempeä — siis tuollainen
kyyhkyläinen, jolle toivoisimme ikui­sen
kuherrustoverin, laulupuun ja un-,
tuvapohjäisen pesän . . . Mutta a-siaan.
Näin hän kauniisti kirjoittaa:
"Niin mielelläni kyhäilisin josJuts
runovärssyjä, kun olen niin yksinäi­nen
ja orpo — ja hyljätty — niinkuin
olenkin, mutta en näy osaavan. Sa­notte
että ne ovat epäsäännöllisiä, e-päfasaineii
rytmi ja. säkeistöt — ja
mitä muuta siinä olikaan. Mutta sa-nokaahan,
olkaa niin hyvä, miksi nä­kee
niin usein painfttuna runoja, jois­sa
on aivan eri mittaiset riv//. eli sä­keet,
toiset lyhviä_ ja toiset pitkiä il­man
mitään järjestystä. Eikö, nämä
sitten ole epäsäännöllisiä ja kuitenkin
ne ovat saaneet luvan tulla julkisuu­teen?
..."
Aivan oikein. Ne ovat n.s. suora-st^
naisia, vapaalla runomitalla kirjoi­teltuja
runoja. Mutta niissäkin on
tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen
"rytmi**, jota tietoinen tai aistituntoi-nen
tekijä noudattaa. Toinen on jut­tu,
jos kirjoittaja tarkoittaa sommi­tella
runonsa säännöllisiin säkeistöi­hin,
värssyikin, ja sHnä hyppelee rivit
ja loppusoinnut aivan sevon, parisoin-nut
ja kolmisoinnut JHusaUisessa
säännöttömyydessä. Se cpäsääuaöl-
Usyys on sitä, mikä iekee runon ru-nottomaksi
siinä määrin, että on pa­rempi
jättää se jtdkaiseMatta, vtukka
muuten haluaisikin. Loppusointuja ci
runossa välttämättä tarvitakaari, m>
kän, ovat vain kattnistuskfinoja. I f l i / -
ia jos niitä, kcmm käytetään, niin mi-omisestä
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Eeglsterioa at the Post ÖÖice D ^ i .
Ottawa, as second class matter.
Tilanslilnnät:
l vk. tZ.QO
6 kk, IJ»
8 Kk. JBO
Yhdysvaltoihin:
1 vk. .............:....^J50
6 kk. . 1^
Suomeen ja muualle ulkoznaille:
1 ^ ..mm
6 kk. ... ...1.65
Irtonuxnerot 9^.6enttifi >
' tilel^^^llxä^i]^ iäu*
«atalna^ 12^injsena, dsätäfcen-painstft
InumddrJ^Usta. JaettavB»,k&ikUta alptt^
AB^^i.fni«»^n^ft ffiy^HfffitftUTt 20'proseii>
«apalkkiOj
PyytSkSA aslamiesv|aineit& Jp tft-
JmOTmmSinSATz Kirjeenvaihto-lljsflitukset
$L00. kerta. Aviolu^^^toon
menneille onnentoivotukset 40c palsta-tounuu
Nimeoinnuttollmoitaikset 50c
ki&tt $1.00. k c ^ e . kerta». Sjmtymä-
UmoitKiks^ ^1.00 kerta. $2.00 kolme ker­t
a a S?^emanUmaitukset kerta,
^ lisä£?<k$u kUtoslmiseelta.taimtiisto-vSrsyltä.-
halutaan tietäfi- j a osöiteil-inoitvJEset
'«OB .paIstatouma.<r-<. TQapöis-
UmoittaJieoT' on vajEKiUtaessaaä)ieteUävä
llmoitusmötsu etukJifeen. - v- - -
Yleiset. itanaltusbUmat 40c m l s t a t u u'
i z ^ l}moitiii&, joka julkaistaan ne^li-fcortaa
samanlaisena' '3tte' patetatutuna.
AHn: ilmoitushinta 40c palstatmasa.
kerta ilmoittaessa.
Erikoisista ilmoitushinnoista voi' t^e-dx
«teUa tSmän Idttden konttorista. ;
Kustantaja: Vapaus PuhlteMHRGg
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto; J. JOrvls. Rauha
flCfiki. HUJa Aho, B.' Suksi. • Ester
Kaustinen. AUi Malm. Max^it. LaaloBA
Yrjö Salvo ja. Jalmar Saari.
Liekkiin aijotut kirjoitiiteet osoi*
tettava:
LIEKKI
T.O. Box 6» - - gndftmry. Olit
TimmtuHsen kolmasta
X/^AIJLKIjnaailman kääpiöt suun- Kuudesosa elää ja asuu Amerikassa,
ttelevät keskinäisen - intön" loput jakaantuvatmuu^gaDailma^^ ^^^^^ herkuista, joita .ahn
muödtfstamkta. "Pienikasviiiset^ 1^^^ sajle, Kiinasta-Englantiin. Mitä poh- ^ p. . .„ .
Kuinkahan monet ovat saaneet ji
saavat nykypäivinäkin nukahtaa H.
mm mallista ja vain uneksia leivästä
rat alle 130 sm j a naiset alle 120 sm joisemmaksi mennään, sitä harvinai-maapalion
kaikista sivistyneista^mais-ta
tulevat tuntemaan itsensä yhtei­söksi,
vaikka ovatkin erillään: toisis­taan,
ja jokainen tulee, sikäli kuin se
on mahdollista, työskentelemään täT
hänastisia. inhirnilljs«»n>pif>ri oikeuk.-
sien saavuttamiseksi. Tämän sano­man
ön l ^ t t ä j ä y t j^iieiijkak^^^ «rä5
y j i ^ ^ s . r^Siiöa lausutaan, että kää­piö
oh onnettomana tavalla kuds-tuhut
olento, mutta d mSiään alarar-voinen
yksilö, ei mikääil maitkina-esine
tai epäsikiö. On totta, että hä­nen
usein täytyy smsaiita leipänsä e-siintymällä
sirkuksessa tai varietees^
sa ja hankkia rahaa onnettomuudel­laan
— kääpiöllä ei valitettavasti ote
montakaan . ansiomahdcrflisuutta —
ihutta sentähden hän d ole v^iein-män
kunnioitettava kuin muut n. s.
taiteen lapset j.n.e.
>: CMettakaa'^ kirjoittaa-amo-ikka-iaiseQ.
yhdistyksen^^ särtceri •-•— oletta­kaa,
€ttö-olitte viisivuotiastl£^si^ kun
lopetitte-kasvamisen, että kuusivuo­tiaana;
olittev kasvultanne pienempi
kuin kaikki • le3£kito\%rinne: ja että
k3nnm£nvisoäaana yhä olitte ulko-näöltänne
viisivuotias. Olettakaa,
että alituisesti olette saaneet muistu­tuksen
pienuudestanne koulussa, leik-kiessänne,
kaikkialla, missä näyttäy­dyitte
j ä olettakaa, että isä- ja äiti-parkahne
kerta toisensa jälkeen. vei­vät
teidäfc Jääkärtih-ja-että kuiskutel­tiin,
jasijjudistfittiin^päätä. . saitte
ravitsevia lääkkeitä, teidät määrättiin
lepäämään, syömään ja .nukkumaan,
mutta mikään ei auttanut. Ja kah­dentoista
tai viimeistään neljäntois­ta
vuoden ikäisenä teille kävi selväksi,
että luultavasti jäisitte kääpiöksi ko-ko
iäksenne . . . Teidän täytyi alitui­sesti
d ä ä elämänne varpaillanne, niin
sanoaksemme, teillä ei ollut riittävästi
voimia tehdä normaalikasvuisen ih-
^ misen työtä, teidän täytyi näyttää it­seänne
rahasta, teidän täytyi sietää .
kaikki uteliaisuus ja kaikki a j a t t^
mattomät sanat . . .
• Maailmassa arvioidaan olevan kai­ken
kaikkiaan noin 2,000 kääpiötä,
kaksituhatta miestä ja naista, jotka
eivät saavuta. 150 sm:n pituutta.
paa. Ei riitä ruokaa kaikille rikkaas­sa:
maaämassa. Mutta täällä koT-m
seramaksi pienoisihmiset käyvät, mi- sitä „iin, että onnettoman
kä ehkä. osittain johtuu harvpnevas- ^^^anikään ei enää sovi muuta km
ta asukastiheydestä j a osittam d t e i^kia, ruokia, toinen toistaan kons-riippuu-
snta, että pohjoismaissa elaa Ukkaampia reseptejä — tahtoo sanm,
vbi•x iia-k ast^a ja rotupuhtaampaa a-^^^^^^
misamesta
kassa.
kuin esimerkiksi
ih-
Ameri- Tähän samaan ruokahstiin im
tä, samoin kuin muitakin kaunistus-keinoja^
on käytettävä johdonmukais­ten
sääntöjen mukaan tai ainakin —
aistikkaasti.-
Julkaisimme kerran, ehkä noin
vuosi takaperin, pitkähkön runous­oppia
käsittelevän kirjoituksen, joka
tut ja selvitetyt. Riisitauti kyllä ai­heuttaa,
että, jalat lyhenevät j ä selkä­ranka
koukistuu, ravitsemushäiriöt
ilistokudoksissa sikiöaikana voivat
aiheuttaa jalkojen ja käaeh lyhene­misen,
kilpirauhasen tai alemman ai­volisäkkeen
toimintahäiriöt voivat
myöskin ehkäistä kasvua, yarmuu-dellä
tiedetään, että kääpiöiden van­hemmat
ovat tavaffisen suuruisia, et­tä
kääpiöt useimmiten ovat lienkisesti
nöiroaaleja kuten muutkin normaalit
ihmisety mutta he itse useiir ovat ky­kenemättömiä
saamaan- jäU^eläisiä
sekä että naispuoliset k ä ^ i ö t ovat ta­vallisempia
kuin.mie^uoliset. Ylase-c
a :arvQ^eluna voi saiioa, että tuon
ptenoiskansan. j^enet yfipäänsä. ovkt
heikkoja ja omaavat huonon vastus-tuskyvyn.
Aian erikoistuntijat pitävät luulta­vana,
että varmuudella ei ole voitu
todistaa esiuityheea alle 70 sm: n
mittaisia lapioita, mutta erään sak-'
salaisen aikauslebden artikkelin mu­kaan
on maailman pienin mies, sak­salainen
"kapiteeni" Verner ainoas­taan
65 sm:n mittain^, siis 7,5 sm
lyhyempi kuin amerikkalainen "ken­raali"
Tom Thumb oli. Verner on
muutamia vuosia yli kahdenkymme­nen,
mutta painaa aDe lOkfloa ja ku­vataan
olevan niin hintelän, e t t ä hän­tä
voi "näyttää'.' vahvan mieh^ a-voimella
kämmenellä.
Yhtä pitkä, tai yhtä pieni," ön maa­ilman
pienin nainen, miss Margaret
Ann Robinson Long Beachista Cali-
.forniassa. Yhdeksäntoista vuoden
ikäisenä hän painoi yhdeksän kiloa ja
hänen kasvonsa ovat pehmeät ja pyö­reät
kuin lapsen. Mutta — sanoo
lähteemme — hänen kanssaan ei lei­kitellä,
jos häntä loukataan, sillä hä­nellä
on tulinen luonne ja terävä kieli.
Jos häntä loukataan . . . Tuntuu
kieltämättä siltä, kuin suimniteltu
amerikalainen liitto inhiöiillisempien
oikeuksien saavuttamiseksi olisi tar-peenvaatiina.
•
onnistun
saaptqan, ja otan neuvot opikseni,,.
Ettäkö raakaruoka-jäfjestebna? Std
taida olla hullummaksi kokeilla. A-jattelin
ehdottaa sitämiehillekintM-lä,
mutta saattaisin saada silloin ISh-töpassit.
— Kyllähän me osapntm
kasvissäkit itsekin avata, jos m TUT
karui s^ödä pitää,, tuumisivat ehkä.
Ou siis yUsainta vaieta nyt kokoasi-osta
ja kokeUla. sitä vasta kotcata:
M^tta herravarjelkoon silloin kasvik-sialPjip^
i sij^lia . . , Kuule, Hclkr,
.en voi sille mitään, että minua tup­paa
aina Jtkettämään kuti vdinnäen'
Hn raakaa sipulia. En voi syödä.nii-tä,
en edes pääni tähden. Mutta koe­tan
syödä muita kasviksia sitäcnem-
0; saanhan nunä niitä kiinni, vaikka
en saanut sammakotta viime kesänä.
Joo, vaikka minut valtaa sipulin
'nähdessäni sellainen sääli, että vesi­teitä
pitää, niin sitä ei tapahdu sam­makon
suhteen. Sisuni puolesta söisin
vaikka sisiliskoja — jos tiimittäin fo--
ku niitä minulle toisi kauniisti per-kohtuna,
itse. en pysty ottamaan
Itenkeä pieneltä ja viattoimlia, tiSjn
sen viime kesänä sammakkojahdissa,
Jaa-a, kasvikset ja sammakot yhtenä
taitaisivat oUd hyvä tääke: -Mhmsta
tuntuu, että jo pelkkä ajatuskin niis­tä
on selvittänyt sekavaa knuppiäni,
joten voimme jättää nyt tämän asian
tulevien kokeilujen varaan.
Hyvistä neuvoista-aina kiitollinen
SIRPA-SERKKV.
Vanhin kääpiöistä — tätä kirjoitet­taessa
— on amerikkalainen miss
Jennie Quigley, syntynyt Glasgo^vissa
Skotlannissa kahdeksankjTnmentär
ndjävuotta sitten ja muuttanut Yh­dysvaltoihin
viidentoista vuoden van­hana.
Miss Quigley — nainen, jolia
on kolmivuotiaan tytön kokoinea
on matkustanut maapallon ympän
viisi kertaa, ei kuitenkaan näyttely­esineenä,
vaan näyttelijättärenä, ja—
primadonnana. Hänenkin tuttava­piiriinsä
kuuluu kuninkaallisia —
Kuuluisin koskaan elänyt kääpiö Englanmn kumngatar Victoria ja hi­on
ehkä edeUämainittu Tom Thumb nen seuraajansa kuningas Edward,
TeCJ^^-r^^ d i Charles Sherwood Stratton, joka Ranskan - kdsarinna Eugenie, Espan- syntyi vuonna 1832 ja jonka smiri jan kuningas Carlos ja kuningas L a -
^ ) ^ ^ r ; V- ; / • ^'^ mainosmestari Bamum jpld, ^ nämäiuuret ja mahta-sdeva
kyhamjamme er ole s,tajuke. löysi. Ja että Bamum oli mies, joka Zi ovat kuolleet, mutta pikku nainen
nut. Jos se ol,ss vtela löydettävissä, osasi lyödä rumpua, ihnenee s i i t i to- t^tee LLä omien sanojensa mu-
SiseJkasta, että Tom Thumb pian oli
kuuluisa koko Eiiropassa.
niin tätä jutustelua ci tarvittaisu
Kaikissa tapauksissa huomautim­me
harjoitteleville runojen kyhäili-jöille,
että kunnollisten julkaistujen
runojen tai paremminkin runoteosten
tutkiskeleminen on parhainta käytän­nöllistä,
opetusta teknUiisiä sääntöjä
päähänsä pänttäämättä. Muute»,
.korva se. S9peö ntnossoi miakuin lau^
lussaimi likipitäm oikean tahdiik.
Jituri korvan, avulla ovat syntyneet
useimmat: kansanlatdut^ ja »j^ reki­laulutkin
johdonmukaisine säkeineen
ja saadakseen nähdä Mnet, sai kunnian
loppusointuineen niin mestarilli- tulla esitdlyksi Bdgian kuninkaalle
sestif koska säännöttömiä säkeistöjä Leopoldille ja hänen puolisollensa se-on
vitikeä japo mahdotonkin laulaa, kä saattoi myöhemmin luk^a mjnDskin
Siinaankin yksi parhaimpia kofUnki- Ranskan Louis Filipin koikdtten
AP, suosijmttcnsa joukkoon.
Kun hän
vuonna 1863, sisällissodan päivinä,
meni naimisiin Lavinia Warrenin
kanssa, joka myöskin oli kääpiö, o-misti
newyorkilainen sanomalehti H-lustrated
News tapaukselle käksikym-mepläkolme
palstaa, kun taas sota­tapahtumat
saivat tyytyä vain kah- o.j» J L : . . ! » " » K - kkiä^"*^
deksaan palstaan- Edelleen: Tom esimtyä ulkosalla, kun yy^^ j ^ ^,
Thumb "asetettiin näytteille" Lon- tuulenpuuska, ja.tempasi " ^ ^ ^ ^
toossa, missä 300,000 ihmistä maksoi kanaan. Onneksi hän putosi
kaaa yhtä.pirteäksi kuin ennen vaiir
haankin^
Nämä pienet ihmisd o\at usein eri
alojen taitelijoita ja ammatLssaaa he
saattavat kohdata pulmia ia vaikeuk­sia,
joita d.tule heidän normaalikai-vuisten.
virkaveljiensä osaksi. Erään
itävaltalaisen kääpiön, nuoraJIatans-sija
Emma Koestenerin pitt kerran
aUe suojaverkkoon ja kiipesi takai:»
yrittääkseen uudelleen. ^^".^^
oli hänelle liian voimakas ja eraaa
"suuren" virkavdjen tä>tj'i suoritta»
numero..
Yksityiselämässään hdllä oa