Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 6, 1948

              D avia wark
elokuvan
ff Orirhth dmerikkd aisen
Elokuvan historia on vielä l y h y t , mut-kuitenkin
jo niin pitkä, - että alan
et pioneerit yksi toisensa jälkeen
-ty^^ät sinne, mistä paluuta ei ole.
;jt on ollut vuorossa David Wark
[ffithin, amerikkalaisen elokuvan en-iinen
ohjaajaneron, jokalieinä-
1 lopulla kuoli Los Angelesissa. K u o -
syynä oli verenvuoto aivoissa.
David Wark Griffith syntyi tammi-
23 pnä 1875 L a Grangessa K e n -
kvssä eversti Jacob Wark Griffithin
heeseen. Lapsuusvuodet kuluivat
eudun rauhassa, mutta k u n D a v id
n-vuotias, perhe niuutti Louisvil-
Davidista oli kehittynyt iso, ro-ainen,
karjuvaääninen j a perin lais-nuorukainen,
joka isän" tiukasta ko-nuksesta
lopuksi hakeutui töihin
iiden vaatteiden myymälään. Sieltä
1 siirtyi erääseen kirjakauppaan, mut-
« viihtynyt sielläkään sen jälkeen,
oli lukea ahminut kaikki, mitä
Ilyissa.oli myytävänä. Sitten hän
•:ti Louisvillessä ilmestyvpn Courier-iialin
reportterina, mutta sanoma-
"tp ei tuntunut kiini^ostavan j a tie
lakaisin kirjakauppaan. Veri veti
ensimmäinen
Kirjoittanut E I X O J . \ X T TI
ohjaaja
9
se, ettäyleisö näki niissä liikettä. M u t ta
G r i f f i th alkoi myös keksiä kuville y h ­tenäistä
juonta, hän kiinnitti huomiota
näyttelijäsuorituksiin, palkkasi tehtäviin
kyvykkäitä teatteri-ihmisfä jne. V. 1911
hän sai luvan valmistaa ensimmäisen
kaksiosaisen elokuvan — sen nimi o l i
''Enoch .Arden" ja siinä näyttelivät mm.
Wallace Reid, Lillian Gish, Mildred
Harris j a ohjaaja itse. Kaksi vuotta
myöhemmin valmistui 4-osainen " J u d i th
ja Hobfernes", pääosissa Blanche S\veet,
Henry B. Walthall, Mae M a r s h ja L i l ­l
i an Gish. Tämän elolcuvan jälkeen
Griffith tuotti yksinomaan kokoillan-elokuvia.
Elokuva, jolla Griffith lopullisesti löi
itsensä läpi, oli '"'Kansakunnan synty",
jonka ensi-ilta oli N ew Y o r k in Liberty
Theatressa maaliskuun 5 päivänä 1915.
"Kansakunnan synty" merkitsi eloku­van
suurta läpimurtoa ja se saikin ai­nutlaatuisen
menestyksen. L i b e r ty
Theatre näytteli sitä 725 kertaa peräk­käin
eli kokonaisen vuoden! Presidentti
Wilson näytätti sen itselleen Valkoisessa
'i tarvinnut kehoittaa' liittymään
en kiertävään teatteriseurueeseen.
Sen jälkeen seurasi mtfUtamia vaihe-aita
ja kirjavia vuosia, joina Grif-näytteli
pikkuosia, kirjoitteli no-
~:a ja runoja, uneksi suuresta tule-udesta
ja — näki nälkää. Mutta
massa hän yhtäkkiä toi katsojan eteen
jonkin yksityisen näyttelijähahnion tai
kokonaan toisen ympäristön.
Griffithin toinen suuri työ o l i " I n t o -
lerance", Suvaitsemattomuus, jonka en­si
i l ta oli Ne\v Yorkissa syyskuun 5 pnä
1916. Sitä pidetään hänen merkittä­vimpänä
jaf kypsimpänä elokuvanaan.
Se on aatedraama, jossa kuvataan i n ­himillistä
suvaitsemattomuutta historian
neljänä eri aikakautena. Erikoista on
se, että G r i f f i th toi nämä neljä eri juon­ta
rinnakkain e^lle: elokuvassa oli
ikäänkuin neljä samanaikaisesti juokse­vaa
tapahtumasarjaa vanhasta Baby­loniasta
meidän päiviimme! Elokuva,
huipentuu siihen, kun Kyyroksen ar-^
meijoiden hyökätessä hävittämään B e l -
saiarin Babyloniaa Kristus kulkee G o l -
j^atan tietään j a katolilaiset ryntäävät
Pärttylin yönä hugenottien koteihin.
Samaan aikaan syytöntä lakkolaista vie­dään
teloitettavaksi. Vuorottain j a l i ­mittäin
juoni edistyy hermojarevipän
jännittäväksi auton ajaessa kilpaa p i k a ­junan
kanssa ennättääkseen tuoda ajois­sa
mestaukseen vietävän kuolemaantuo­mitun
työläisen aVmahduspäätöksen.
"Intolerance" näyttämöllepano oli
jotakin ennennäkemätöntä. 'Elokuvassa
oli näyttelijöitä j a avustajia kaikkiaan
60,000, joiden palkat nousivat 12,000
dollariin päivässä. Leikkaamattoman
filmin esittäminen olisi kestänyt 75 tun­tia.
Näyttelijöistä olivat huomattavim­mat
L i l l i a n Gish, Mae M a r s h , Seena,
;in taiteelliselle alalle J a vaikka
jyrkästi paheksuikifi pojan näitä " ^"^^ todellinen kassafilmi,
uksia, David Warkia ei kah- ^^"^^ ennätykset löi vasta vuosikym­meniä
myöhemmin Walt Disneyn ' L u ­m
i k k i " .
Kahdeksan kuukautta G r i f f i th käyt­ti
"Kansakunnan synnyn" valmistami­seen.
Siihen aikaan tuollainen eloku­van
valmistusaika oli jotakin vallan ta- Ou-en j a Constance Talnjadge, mutta
vatonta. Hän syventyi perusteellisesti elokuvassa olivat mukana myös sellai-tehtäväänsä,
pyysi historioitsij|iin lau- set myöhemmin nimeä saaneet k u i n M i -
suntoja, haastatteli suuren orjasodah vr- rian Cooper, Bessie Love, George Sieg-teraaneja
ja silminnäkijöitä jne. Kirjal- mann, Eugene Pallette ja Erich von
lisena apulaisenaan hänellä oli vanha Stroheim. Uutuutena tässä elokuvassa
kokenut työtoverinsa Frank E. Woods, olivat sinisensävyiset yökuvät, erämaan-"
joka kahdeksan vuoden ajan oli Grif- keltaiset päivänpaistekohtaukset ; a pu-fithin
oikeana kätenä valmistaen hänen nasävyiset taistelukohtaukset Babylo-useimpien
elokuviensa käsikirjoitukset, niassa. Ensimmäisen l^erran elokuvan
"Kansakunnan synnyssä" kuvattiin historiassa väriä käytettiin tehostamaan
sisällissotaa etelävaltioiden näkökannal- dramattista vaikutusta.
fuvasti hän uskoi lahjoihinsa eikä
nyt toiselle alalle. K u n G r i f f i th
keväällä 1907 harhaili työttömä-
'pitiinNew Yorkin katuja, tapasi hän
teatteritoverinsa, joka kehoitti
etsimään työtä elokuvan palve­ja.
Elokuvalle ei noina aikoina
tu mitään arvoa j a niinpä G r i f f i t h -
ajatteli, että filmityö saattaisi ve­tänen
taiteilijanimensä lokaan. K u n
la miehellä kuitenkin oli jo
huollettavana, astui hän pakon-ja
suurta nöyryytystä tuntien
palvelukseen. Mutta masen-hetkellä
hän löysi asiassa iloit-aihetta:
elokuvayhtiö mak-
"Jvin, jopa 5 dollaria päivässä. Per-taloudellinen
asema^ parani hope­oitta
niin suuresti Griffith^äpesi
•ammattiaan, että koetti salata sen
3tään.
^»äka Griffith niin epäröiden j a vas-
^ t i ryhtyi elokuvan palveluk-jiän
hyvin pian huomasi löytä-
- oman alansa. Näyteltyään vuo-
Paijr-ät lyhyissä, muutaman minuu-'
'flävissä yksiosaisissa "elävissäku-
^net kiinnitettiin kesäkuussa
1^ Biograph-yhtiön pääohjaajaksi.
"asyntyi kuin sieniä saCeella: k u -
saattoi viedä vain nelisen päivää
*o elokuva esitöincen viikon pari.
Griffith näinä vuosina tekikin
- "^n yli kolmesataa filmfä, joiden
favaihtHi 10—20 minuutin vä-teltiin
meilläkin monet viikot täysille
huoneille.
1920-luku merkitsi G r i f f i t h in tuotan«
uossa jo laskua. M u t t a silloinkin hän
teki vierä elokuvia, jotka nousivat ai­kansa
elokuvataiteen^ huipulle. Monet
lukijoista varmaan muistavat yielä sel­laiset
elokuvat kuin "Läpi myrskyn",
jossa Richard Barthelmess kantoi L i l ­lian
GishiA myrskyn raivotessa y l i jäi­tään
luovan joen kompastellen jäälau­talta
toiselle, "Unelmien k a t u " , jonka
tapahtumat liikkuvat Lontoon kiiAalais-kofttelissa
j a jdssa pääosaa esitti Carol
Denipster, yksi G r i f f i t h in monista löy­döistä,
j a " V a l k o i n en Ruusu", jossa pää­osissa
olivat Mae M a r s h , Ivor Novello
j a Carol Dempster.
Kahdesti G r i f f i th y r i t t i äänielokuvaa.
Ensimmäinen oli " A b r a h am Lincoln",
joka valmistui v. 1930 j a jossa nimi­osaa
.esitti \Valter Huston. Siitä ei;
kuitenkaan muodostunut. kassakäppa-letta.
Toinen oli v. 1931 valmistunut
"The Struggle" (Taistelu). United
-\rtists, jossa Griffith oli ollut vuodesta
1919 yhtenä perustajana, piti sitä kui­tenkin
liian heikkona eikä päästänyt
markkinoille.
• • •
G r i f f i th ennätti -eläissään valmistaa
432 elokuvaa. 'Hän ansaitsi niillä mil­joonia,
mutta kun toiset sijoittivat t u ­lonsa
kiinteimistöihin, hän työnsi ne
takaisin elokuviin joutuen lopuksi i t ­seään
taitavampien liikemiesten uhriksi.
'Unohdettuna hän sai»elää viimeiset vuo­hensa
j a amerikkalaisen mittapuun mU'^^
kaan jokseenkin vaatimattomissa olois­sa.
Jälkeensä hän jätti omaisuuden, j o ­ka
tuskin nousee edes 50,000 dollariin
j a siinä on mukana se 20,000 dollarin
erä, joka hiljakkoin aivan sattumalta
löydettiin erään vanhan hotellin kassa­kaapin
säilöstä. Setelit oli kääritty rus­keaan
paperiin ja päälle oli merkitty
" D . W. G r i f f i th — Personal", D. W .
G r i f f i th — Henkilökohtaista. Griffith
itse oli sen unohtanut kokonaan.
Nykyajan nuoret elokuvissakävijät
eivät, tiedä Griffithistä mitään. Tuskin­pa
ovat koskaan hänestä kuulleetkaan.
M u t t a jokaisesta elokuvasta, joka hei­jastuu
valkokankaalta, loistaa hänen
ta. Griffithin isä oli etelävaltioiden puo- "Intolerance" otettiin vastaan hyvin nerokkuutensa. Hän toi filmiin lähi-lella
kohonnut sodassa everstiksi ja ker- sekavin tuntein. O l i melko sopimaton- kuvan, kyyneleet, loogillisen juonen, v a -
tonut pojalleen seikkaperäisesti taistelu- ta vedota suvaitsevaisuuteen maassa,
jen kulun. Mistä syystä David Wark joka parhaillaan valmistautui liittymään
valitsi käsikirjoituksen pohjaksi Tho- maailmansotaan. Sen vuoksi sekä a r ­mas
Dixonin fanaattista neekerivihaa vostelu että yleisö pysyivät suuressa
uhoavan romaanin "The Qansman", ei lännessä elokuvalle kylminä. Elokuva
ole tiedossa. Joka tapauksessa tarkoi- oli taloudellisestikin suuri pettymys, niin
tuksena oli luoda elokuva, joka sisällis- suuri, ettei kukaan enää uskaltanut läh-sodan
puitteissa kuvailisi voitetun ete- teä tukemaan Gritfithin yrityksfä. Siksi
Iän dramaattista jälleenrakennusta. Ja hänen oli jatkettava omin voimin,
n i in väkevästi tuli tulenarka rotukysy- Kolmas Griffithin suurista, koulua-mys
elokuvassa esille, että se synnytti luovista elok^uvista oli ".Katkenneita
m e l l a k o i t a ja levottomuuksia useissa
kaupungeissa.
" K a n s a k u n n a n synnystä" muodostui
merkkiteos, jossa G r i f f i t h sai tuoda k a i k ­k
i kykynsä esille. Erikoisesti k i i t e t t i in
hänen taistclukohtauksiaan, joissa hän
m a a l a i l i s u u r i l l a joukoilla leveästi. N i i ­den
vastapainona oli k o d i k k a i t a kuva­u
k s i a pohjoisvaltiolai.scn Stonctnanin ja
Ctelävalliolaisen Camcroncn pcrhpitlen
elämästä. Nimenomaan G r i f f i t h rakasti
vlhäälfä. lintuperspektiivistä otettuja
k u k k i a " (Broken Blossoms), joka val­mistui
V. 1919 ja jossa pääosissa olivat
L i l l i an Cish ja Richard ^Barthelmess.
Se oli elokuvan ensimmäinen tragedia,
jonka tapahtumapaikkana oli Lontoon
EasC Endin rikollispesät ja köyhäinkort-telit.
Mitä kuulakkain runollisuus ja
rajaton raakuus vuorottelevat filmissä,
jossa pimeyden vallat lopuksi tuhoavat
kaiken kauniin ihmiskohtaloissa. Bart-helcmess
löi itsensä läpi juuri tässä elo­kuvassa
jalona Cheng Huanina. Yleisö
5«urin vi.-h^i» , V • ' . • M H l - L - n l c n h t u i k s i - i ioiften lo- oli elokuvasta haltioi.ssaan ja .sitä näy-viehätys
naissa kuvissa o l i otettu.a j o u k k o k o n t a u K s i a . j o i u . ii
'»J^itecn taholla tehtäisiin lähiaikoina vierailu Neu\os-yksinomaan
osuuskaupallisis.sa merkeissä, j o l l o in o l i -
"^^'^^•i aikaa tutustua yksityiskohtaisemmin heidiin t o i -
H t<'h(ia matkoja-liiton eri ahfeilla jne.
S O D . A N JÄLJET
-^^o^kovassa kuin Leningradissa tuntuvat jo s m i -
re^5.'i niii.irirr (>eittynentä. Mainituissa .suurkaupungeissa
riitä ci varoinkaan niiitlen ko<^kiosissa havaitse enää juuri Inin-j
; a a n . nuiMa >rn sijaan etenkin Moskovan—Leningradin r a ­tanaan
v i i i r . f k ^ i n i a i n i l u n puolcises-^a päässä oli vielä scIviLsti
Vähtiivi^si jiilkiä kovista taisteluista, joita näilPä seuduilla
50(ian eri vaiheissa käytiin.
lojen j a varjojen käytön, leikkauksen
eli montaashin, joukkokohtaukset j a —
tähtisysteemin. Hänen kasvattejaan
ovat mm. E r i c h von Strohehn, Mary
Pickford, Douglas Fairbanks (vanhem­p
i ) , Mae Marsh, Dorothy ja L i l l i an
Gish, M i r i a n Cooper, Henry B. AVathall,
Robert Harron, Richard Barthelmess,
Wallace Rfeid, Mildred Harris, Blanche
Sweet, Constance Talmadge, Carol
Dempster, Neil Hamilton jne.
• • 4,
Levottomassa nuoruudessaan Griffith
uneksi loistavasta runoilijanimestä. Hän
saavuttikin maailmanmaineen, mutta
hiukan toisella alalla kuin mitä oli aja­tellut.
Hänestä tuli elokuvataiteen suu­r
i klassikko, uranuurtaja, jonka nimi
tulee aina säilymään elokuvan histori­assa.
]\Liinehikas ranskalainen elokuva­ohjaaja
Rene Q a i r onkin .sattuvasti sa­nonut:
Elokuvataiteeseen ci ole tullut
mitään oleellista uutta sitten G r i f f i t h i n ."
LIEKIN YSTÄVÄ: — Jos ct ok kos^
kaan hankkinut -Liekille uutta tilaajaa, .
niin hankipa nyt. Varmaan sen helposti
löydät ja varmaan myöskin tunnet sUta
hiukkasen iloa ja tyydytystä, kuten Lie­kin
toimituskin.