1946-06-08-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
945 iimUmiuuiuuumTOninH
LAr.\XTAIXA, KESÄKUrX S PÄRÄXÄ Sivu 11
let "tuntematto-massa
metsässä
C^iiforni. Institute of Tedinolo-
'-emi^tit ovat aloittaneet melkem
l^vitukselliset tuikimu^et pien-
; niittoien tuntemattomissa satu-
^•csa maailmoissa. Käyttäen hy-
%n eloctronic X-raytä ja eräitä
haioittavia aconeitaan, tutkivat
harhaillaan tuntemattomien mit-
..sy-ntkiä metsiä" - 1/500,000-
' ja 1 /25,000,000-osan tuumaa,
iciä suuruusmittoja. -
-"I3"-Tttdemiehet saavat-selviite-uö
tuntemattomat salaisuudet, on
^ malidollisuudet päästä selville
aiin joistakin biologian salaisuuk-
2. kuten esimerkiksi siitä, miten
-svaminen tapalituu, mi'tenkä solut
tauteja ihmisissä levittävät myr-vt
(virus) monistuvat, sekä hor-onien
ja vitamiinien mekanismin
aduäta. He voivat mahdollisesti
•tä kautta päästä myöskin selville
•0. ja hermokudosten rakenteista
la toiminnasta ja kuka ties mihinkä
akka tähän asti ihan; tunteniättq-,
ala biologian aloilla.
Tri Linus Pauling, joka on lehdille
asiasta kertonut, on verrannut johtamiansa
"retkikuntaa" .jontun " y l i -
okmuksen" tutkielmiin maapallosta.
Taon 250,000,000 «kertaa miestä suuremman
"yliolemuksen" silmissä, jos
länen käytettävissään biisi kaikki
Bviya&aiset koneet, joi-ta California
festitute of Technologyn kemisteillä
ia eräillä toisilla on käytettävissään,"
New York näyttäisi vain non 1/100-
oa tuuman kokoiselta pilkulta, jon-h
muuttuvasta koosta ja muodosta
lian voisi päätellä siellä olevan jotain
flämää.
Mikroskooppinsa avulla tuo "ylio-lemus''
voisi eroittaa Central (Pankin,
sekä joet ja sellaiset pilvenpiirtäjä-rjbmät
kuin Rockefeller Center.
TIETOJA
Miten saadaan hyvää
voita-^
Voipulan aikana ovat monet farmarit
ryhtyneet valmistamaan itse voita
kotikäyttöä varten. Mutta, kuten tiedetään,
kotitekoinen voi ei säily kauan
hyvänä, vaan 'tulee siihen paha maku,
joskus hyvin lyhyerkin ajan sisällä,
riippuen siitä, miten kermaa on käsi.
telty. Tämän tähden kerma olisi päs-törisoitava,
mikä asiantuntijain neu.
•Wr*inu2:aan toimitetaan siten, että
kerma kuumennetaan 16S asteeseen F.
ja pidetään siinä eli toisin sanoen ei
alle 160 eikä yli no asteen kuumuudessa
ainakin 20 minuuttia. Tässä
hommassa taxv.taan hyvä maitotalouden
lämpömittari, jollaisen saa melkein
kaikista rau'ta- tai farmikalusto-kaupoista.
— oOo
. RAPARPERIN KASVATTAMINEN
Joku tiedustelee, voidanko raparperin
istuttamista tehdä myöhään ke-v?
äSiUä.: AsQi?Äuntijat «.euvovat, /että
raparperin juurten jakaminen^ jat-uii-dielleeri"
istttttfisninen olisi tehtävä ;.selr
laisena vucdenaiikana jolloin kasvit
ovat "kuolleessa tHassa". Syksyllä
myöihään se voidaan kyllä tehdä, mutt-a
jos talvi tulee epäedullinen, vovat kasvit
kuoaia. Parhain aika istuttaa raparperia
uudelleen on varhain keväällä.
C-vitamiini puuttuu
monelta
Suoritetuissa Combned Food Boar-din'
tutkimuksissa ja raportissa ilme
nee,- että. canadalaisiltä puuttuu C-vitamiinia.
Mainitun vltamiinfai puuttuminen
ei ole suinkaan mikään sota-ajan
esiintuoma ilmiö, vaan sen puut«
on vallimiut keskuudessamme kauau.
Pääsyyn sanotaan olevan sen, että me
enmxe ymmärrä C-v.tamiinin tarvetta,
emmekä tiedä mistä sitä saamme.
•""±5* *tntawiS' iään^fiaa "antaa k^o
päivän tarpeen tätä (vitamiinia. Muista
'lähteistä, kuten puolestatoista grape-fruitista,
3 ja puolesta oppelsinista,
puolestatoista kupillisesta 'liyvin kei-tettuja
vihreitä papuja, kahdesta kupillisesta
tomaatteja tai tomaattime-hua,
seitsemästä uunista paahdetusta
perimästä tai 25 omenasta saamme yh.
den päivän tarpeen.
Mutta kun kukaan ei jumi halua
syödä vain yhtä ruokalajia saadakseen
päivän annoksen Cwvitamiinia, «iin
edelläoleva antaa v"itteen, mistä tai
minkälaisesta sekoituksesta se on saatavissa.
• •:• OOO
- PERUNA-TÖafAATTI ON
ICEÖITETtY
Eiarl Pain'ter-«imiiien^inies Charles-tonissa,
West Virginiassa, on kehittänyt
ja pannut näytteille penma-tö-maatf.
kasvin. Kasvi on tavallisen perunan
näköinen. Juiuressa on useampia
hyvin kehiittjmeitä perunoita ja
varressa komeita tomaatteja.
Ruusulleni
Xfh hento ja pieni sä olet^
rtnisimHuppunen,
en unhoittaa voi sua,
kun olet niin Silloinen,
Xiin kirkkona lehtesi hohtaa,
joita aunnkothyväilee^
jota aina tnnn silmäni kohtaa
ja htntleni tavoittelee.
Pois kallistat pjäsi sa ntulta,
kun o^f^ko^^HveenJääf
ma kuiskaan hiljaa suUe:^
Jifä ainiaaksi sitme jäa.
Jos tietäisit, ruusun nuppu,
kuinka voin sua rakastaa,
et voisi sa silloin muUe
päätäsi kallistaa.
Tuli talven kylmä tuuli
ja pois sinun minulta vei,
vaikka ma pienen suojan
sun yynpärillesi tein.
Vaan viciä se tulee kesä
ja aurinko lämpöinen,
ja silloin sun lehtesi herää
minulle hymyillen.
On onni silloin suurin,
mitä olen ma toivonut,
ja sydämessäni juuri
niin syvästi kaivannut.
Mutta käyttämällä hyväkseen X -
ray-säteitä, electron-aaltoja se»kä e-räitä
kemiallisia menetelmiä, saisi
hän tietää - r - vaikka ei niitä näkisi
— Nevv Yorkissa olevan katuvaunu-
''ja, laivoja ja ihmisiä, sekä mitättö-mämpiäkin
esineitä, kuten autojen
pattereita ja hammasrattaita niiden
vaihteissa, jopa kaapeleita ja niittejäkin.
Mutta eleetronic-mikrosTcooppi sanoisi
hänelle Empire State Buildingin
muodon (leveyden ja pituuden) 10
« « « KIITOS » » »
Kauneimmat kiitokset teille »toverit ja ystävät, siitä
kauniista ja todella yllättävästä tilaisuudesta, jonka
järjestitte meille toukokuun 16 p:n iltana meidän
omaan tupaan muuttamisenune johdosta.
" Kiitämme teitä rahalahjasta, jonka meille annoitte
sekä kaikesta tarjoilusta. Kiitos tilaisuuden järjestäjille.
Tämä toverillinen ja ystävällinen tekonne jäi kau-
, niinä muistona mieliimme.
MR. JA MRS. JACK LOD
75 Duke St. Port Arthur, Ontario
K M T O S
Haluamme lausua sydämelliset kiitokset Geraldtonin ja JonesvU-suomalaisille
siitä yllätyksestä. Jonka järjestitte meille omaan
kotiin muuttamisen johdosta toukokuun 12 p:nä.
Kauniit kiltotaet niistä arvokkaista lahjoista Ja herkuJllsKta
«hvipöydästä. Erittäin kiitokset Ulaisuuden alkuunpanijoille Mrs.
O. Laaksolle. Mrs. Kulmalalle Ja Mrs. Aino Vainiolle. Kiitos myos-
«u» nUlle. Jotka ottivat osaa lahjoitukseen, vaan eivät vohieet saa-suuri
ystävyyden osoitus tulee säilymään aina muistossamme.
IRJA,
Geraldton
LJA JA REINO KETOLA
Ontario
jalan tarkkuudella. 10 ja yhden jalan
välinen mitt^ olisi hänelle se tuntematon,
tiedon ''pimeä metsä", joka
nyt on ihmisille tuntematon suhteellisessa
— 250 miljoonaa kertaa pienemmässä
— mittakaavassa. Sitä
metsää lähtee nyt tri Linus Pauling
samorlemaan 'tiedemiehineen.
——'——OOQS--——
NEWYORKILAISrLLA oli viime
viikolla tilaisuus katsella sotalaivoja
läheltä, oikein käydä niiden sisällä.
Hudson-virralla näet seisotettiin sitä
varten 22 sotalaivaa, niiden joukossa
maailman suurin lentokoneiden emä-laiva
'-Franklin D. Roosevelt" ja jättiläismäinen
taistelulaiva "Missour
i " . Laivat seisoivat koko viikon ja
vierailulupa oli joka päivä iltapuo-lella
kolme ja puoli tuntia. Sankat
ihmisjoukot käyttivät tilaisuutta hyväkseen.
-oOo
....CAN.\DASTA on lähetetty 15
kuukauden aikana Intiaan 30,000,-
000 bushelia vehnää ja tulevista lähetyksistä
päätetään VVashingtonissa
pidettävässä yhdistetyssä ravintolau-takunnan
kokouksessa.
oOo—'•
TÄLL.\ VIIKOLLA alkoi yleinen
vaatteiden keräys Canadassa Euroopan
hädänalaisten hyväksi.
oOo •—
TULITIKUT, joita on laatikossa
360 kappaletta Ja maksavat tai maJc-soivai
ennen 5 senttiä laatikko, maksaisivat
ainakin dollarin laatikko ellei
V. 1888 olisi keksitty konetta, joka
valmistaa toista miljoonaa tulitikkua
tunnissa.
-oOo
TURKISSA on hiljattain lailla
kielletty vanha itämainen tinkiminen
kaupankäynnissä. Kaikki favarat
on varustettava laatumerkinnällä ja
kiinteällä hinnalla. Kauppiasta, joka
laiminlyö nämä määräykset, sakotetaan
ankarasti.
—oOo
K I I X A oli a?kaisemmin sen kasvin
tuontipaikka, mistä saadaan efedriiniä,
nenä- ja kurkknlääkettä, mutta
nyt sitä tuodaan Amerikan mantereelle
Intiasta. • .
O. L.
-•oOo-
Kultturikaskuja
S C H I L D T - K I L P I N EN
Jyväskylän piirin piirilääkäri Vol-mar
Styrbjörn Schildt (Kilpinen) oli
innokas suomenkielen uudistaja ja.,
kuten tunnetaan, särkin Suomen kieleen
pesiytjTnään huomattavan määrän
uusia san joa: esim: tiede, taide,
uskonto, sivistys ym. -Hän oli kerran
Petäjävedellä ja jäi talonväen
pyynnöstä yöksi erääseen taloon.
Talos.sa oli ollut työssä muutamia
päiviä aikaisemmin pitäjän suutari
Pirkkanen. Suutarimestari kun oli
poissa talosta, asetettiin piirilääkäri
nukkumaan samaan huoneeseen, missä
mestari oli nukkunut. Sattuikin
niin, että suutarimestari tuli yöllä
taloon ja totutulla tavallaan meni
huoneeseen, jossa oli aikaisemmin
nukkunut. Huomatessaan huoneessa
vieraan miehen hän ottamiensa
ryyppyjen rohkaisemana alkaa keskustelun.
— Mikäs mies sinä olet?
Piirilääkäri herää kolisteluun ja
vastaa:
— Minä olen S<:hHdt, mutta mikäs
mies sinä olet?
— Minä olen pitäjän suutari,
esittäytyy suutari rohkeasti.
Suutari sana ei Schildtin mielestä
sopinut suomenkieleen, ja hän ryhtyy
opettamaan:
— E i suutari, ci suutari, sano ken-kuri,
sano keifkuri.
NESTORI OJALA
Jyväskylän seminaarin johtaja
Nestor Ojala kutsui kerran erään
miesoppilaan johtajan ^kansliaan nuhdeltavaksi.
Ojala käytti mielestään
kaiken taitonsa nuorukaista ojen-taakseen,
mutta tämä katseli vain
hajamielisenä ympärilleen. Kun johtaja
viimein oli lopettanut ja odotti,
mitä pojalla olisi ptiolustuksekseen
sanottavaa, niin tämä, joka oli ennen
seminaariin tuloaan ollut maalarina,
virkkoi:
— Kyllä vaan jo (äm^in huOne
olisi remontin tarpeessa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 8, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-06-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki460608 |
Description
| Title | 1946-06-08-11 |
| OCR text | 945 iimUmiuuiuuumTOninH LAr.\XTAIXA, KESÄKUrX S PÄRÄXÄ Sivu 11 let "tuntematto-massa metsässä C^iiforni. Institute of Tedinolo- '-emi^tit ovat aloittaneet melkem l^vitukselliset tuikimu^et pien- ; niittoien tuntemattomissa satu- ^•csa maailmoissa. Käyttäen hy- %n eloctronic X-raytä ja eräitä haioittavia aconeitaan, tutkivat harhaillaan tuntemattomien mit- ..sy-ntkiä metsiä" - 1/500,000- ' ja 1 /25,000,000-osan tuumaa, iciä suuruusmittoja. - -"I3"-Tttdemiehet saavat-selviite-uö tuntemattomat salaisuudet, on ^ malidollisuudet päästä selville aiin joistakin biologian salaisuuk- 2. kuten esimerkiksi siitä, miten -svaminen tapalituu, mi'tenkä solut tauteja ihmisissä levittävät myr-vt (virus) monistuvat, sekä hor-onien ja vitamiinien mekanismin aduäta. He voivat mahdollisesti •tä kautta päästä myöskin selville •0. ja hermokudosten rakenteista la toiminnasta ja kuka ties mihinkä akka tähän asti ihan; tunteniättq-, ala biologian aloilla. Tri Linus Pauling, joka on lehdille asiasta kertonut, on verrannut johtamiansa "retkikuntaa" .jontun " y l i - okmuksen" tutkielmiin maapallosta. Taon 250,000,000 «kertaa miestä suuremman "yliolemuksen" silmissä, jos länen käytettävissään biisi kaikki Bviya&aiset koneet, joi-ta California festitute of Technologyn kemisteillä ia eräillä toisilla on käytettävissään," New York näyttäisi vain non 1/100- oa tuuman kokoiselta pilkulta, jon-h muuttuvasta koosta ja muodosta lian voisi päätellä siellä olevan jotain flämää. Mikroskooppinsa avulla tuo "ylio-lemus'' voisi eroittaa Central (Pankin, sekä joet ja sellaiset pilvenpiirtäjä-rjbmät kuin Rockefeller Center. TIETOJA Miten saadaan hyvää voita-^ Voipulan aikana ovat monet farmarit ryhtyneet valmistamaan itse voita kotikäyttöä varten. Mutta, kuten tiedetään, kotitekoinen voi ei säily kauan hyvänä, vaan 'tulee siihen paha maku, joskus hyvin lyhyerkin ajan sisällä, riippuen siitä, miten kermaa on käsi. telty. Tämän tähden kerma olisi päs-törisoitava, mikä asiantuntijain neu. •Wr*inu2:aan toimitetaan siten, että kerma kuumennetaan 16S asteeseen F. ja pidetään siinä eli toisin sanoen ei alle 160 eikä yli no asteen kuumuudessa ainakin 20 minuuttia. Tässä hommassa taxv.taan hyvä maitotalouden lämpömittari, jollaisen saa melkein kaikista rau'ta- tai farmikalusto-kaupoista. — oOo . RAPARPERIN KASVATTAMINEN Joku tiedustelee, voidanko raparperin istuttamista tehdä myöhään ke-v? äSiUä.: AsQi?Äuntijat «.euvovat, /että raparperin juurten jakaminen^ jat-uii-dielleeri" istttttfisninen olisi tehtävä ;.selr laisena vucdenaiikana jolloin kasvit ovat "kuolleessa tHassa". Syksyllä myöihään se voidaan kyllä tehdä, mutt-a jos talvi tulee epäedullinen, vovat kasvit kuoaia. Parhain aika istuttaa raparperia uudelleen on varhain keväällä. C-vitamiini puuttuu monelta Suoritetuissa Combned Food Boar-din' tutkimuksissa ja raportissa ilme nee,- että. canadalaisiltä puuttuu C-vitamiinia. Mainitun vltamiinfai puuttuminen ei ole suinkaan mikään sota-ajan esiintuoma ilmiö, vaan sen puut« on vallimiut keskuudessamme kauau. Pääsyyn sanotaan olevan sen, että me enmxe ymmärrä C-v.tamiinin tarvetta, emmekä tiedä mistä sitä saamme. •""±5* *tntawiS' iään^fiaa "antaa k^o päivän tarpeen tätä (vitamiinia. Muista 'lähteistä, kuten puolestatoista grape-fruitista, 3 ja puolesta oppelsinista, puolestatoista kupillisesta 'liyvin kei-tettuja vihreitä papuja, kahdesta kupillisesta tomaatteja tai tomaattime-hua, seitsemästä uunista paahdetusta perimästä tai 25 omenasta saamme yh. den päivän tarpeen. Mutta kun kukaan ei jumi halua syödä vain yhtä ruokalajia saadakseen päivän annoksen Cwvitamiinia, «iin edelläoleva antaa v"itteen, mistä tai minkälaisesta sekoituksesta se on saatavissa. • •:• OOO - PERUNA-TÖafAATTI ON ICEÖITETtY Eiarl Pain'ter-«imiiien^inies Charles-tonissa, West Virginiassa, on kehittänyt ja pannut näytteille penma-tö-maatf. kasvin. Kasvi on tavallisen perunan näköinen. Juiuressa on useampia hyvin kehiittjmeitä perunoita ja varressa komeita tomaatteja. Ruusulleni Xfh hento ja pieni sä olet^ rtnisimHuppunen, en unhoittaa voi sua, kun olet niin Silloinen, Xiin kirkkona lehtesi hohtaa, joita aunnkothyväilee^ jota aina tnnn silmäni kohtaa ja htntleni tavoittelee. Pois kallistat pjäsi sa ntulta, kun o^f^ko^^HveenJääf ma kuiskaan hiljaa suUe:^ Jifä ainiaaksi sitme jäa. Jos tietäisit, ruusun nuppu, kuinka voin sua rakastaa, et voisi sa silloin muUe päätäsi kallistaa. Tuli talven kylmä tuuli ja pois sinun minulta vei, vaikka ma pienen suojan sun yynpärillesi tein. Vaan viciä se tulee kesä ja aurinko lämpöinen, ja silloin sun lehtesi herää minulle hymyillen. On onni silloin suurin, mitä olen ma toivonut, ja sydämessäni juuri niin syvästi kaivannut. Mutta käyttämällä hyväkseen X - ray-säteitä, electron-aaltoja se»kä e-räitä kemiallisia menetelmiä, saisi hän tietää - r - vaikka ei niitä näkisi — Nevv Yorkissa olevan katuvaunu- ''ja, laivoja ja ihmisiä, sekä mitättö-mämpiäkin esineitä, kuten autojen pattereita ja hammasrattaita niiden vaihteissa, jopa kaapeleita ja niittejäkin. Mutta eleetronic-mikrosTcooppi sanoisi hänelle Empire State Buildingin muodon (leveyden ja pituuden) 10 « « « KIITOS » » » Kauneimmat kiitokset teille »toverit ja ystävät, siitä kauniista ja todella yllättävästä tilaisuudesta, jonka järjestitte meille toukokuun 16 p:n iltana meidän omaan tupaan muuttamisenune johdosta. " Kiitämme teitä rahalahjasta, jonka meille annoitte sekä kaikesta tarjoilusta. Kiitos tilaisuuden järjestäjille. Tämä toverillinen ja ystävällinen tekonne jäi kau- , niinä muistona mieliimme. MR. JA MRS. JACK LOD 75 Duke St. Port Arthur, Ontario K M T O S Haluamme lausua sydämelliset kiitokset Geraldtonin ja JonesvU-suomalaisille siitä yllätyksestä. Jonka järjestitte meille omaan kotiin muuttamisen johdosta toukokuun 12 p:nä. Kauniit kiltotaet niistä arvokkaista lahjoista Ja herkuJllsKta «hvipöydästä. Erittäin kiitokset Ulaisuuden alkuunpanijoille Mrs. O. Laaksolle. Mrs. Kulmalalle Ja Mrs. Aino Vainiolle. Kiitos myos- «u» nUlle. Jotka ottivat osaa lahjoitukseen, vaan eivät vohieet saa-suuri ystävyyden osoitus tulee säilymään aina muistossamme. IRJA, Geraldton LJA JA REINO KETOLA Ontario jalan tarkkuudella. 10 ja yhden jalan välinen mitt^ olisi hänelle se tuntematon, tiedon ''pimeä metsä", joka nyt on ihmisille tuntematon suhteellisessa — 250 miljoonaa kertaa pienemmässä — mittakaavassa. Sitä metsää lähtee nyt tri Linus Pauling samorlemaan 'tiedemiehineen. ——'——OOQS--—— NEWYORKILAISrLLA oli viime viikolla tilaisuus katsella sotalaivoja läheltä, oikein käydä niiden sisällä. Hudson-virralla näet seisotettiin sitä varten 22 sotalaivaa, niiden joukossa maailman suurin lentokoneiden emä-laiva '-Franklin D. Roosevelt" ja jättiläismäinen taistelulaiva "Missour i " . Laivat seisoivat koko viikon ja vierailulupa oli joka päivä iltapuo-lella kolme ja puoli tuntia. Sankat ihmisjoukot käyttivät tilaisuutta hyväkseen. -oOo ....CAN.\DASTA on lähetetty 15 kuukauden aikana Intiaan 30,000,- 000 bushelia vehnää ja tulevista lähetyksistä päätetään VVashingtonissa pidettävässä yhdistetyssä ravintolau-takunnan kokouksessa. oOo—'• TÄLL.\ VIIKOLLA alkoi yleinen vaatteiden keräys Canadassa Euroopan hädänalaisten hyväksi. oOo •— TULITIKUT, joita on laatikossa 360 kappaletta Ja maksavat tai maJc-soivai ennen 5 senttiä laatikko, maksaisivat ainakin dollarin laatikko ellei V. 1888 olisi keksitty konetta, joka valmistaa toista miljoonaa tulitikkua tunnissa. -oOo TURKISSA on hiljattain lailla kielletty vanha itämainen tinkiminen kaupankäynnissä. Kaikki favarat on varustettava laatumerkinnällä ja kiinteällä hinnalla. Kauppiasta, joka laiminlyö nämä määräykset, sakotetaan ankarasti. —oOo K I I X A oli a?kaisemmin sen kasvin tuontipaikka, mistä saadaan efedriiniä, nenä- ja kurkknlääkettä, mutta nyt sitä tuodaan Amerikan mantereelle Intiasta. • . O. L. -•oOo- Kultturikaskuja S C H I L D T - K I L P I N EN Jyväskylän piirin piirilääkäri Vol-mar Styrbjörn Schildt (Kilpinen) oli innokas suomenkielen uudistaja ja., kuten tunnetaan, särkin Suomen kieleen pesiytjTnään huomattavan määrän uusia san joa: esim: tiede, taide, uskonto, sivistys ym. -Hän oli kerran Petäjävedellä ja jäi talonväen pyynnöstä yöksi erääseen taloon. Talos.sa oli ollut työssä muutamia päiviä aikaisemmin pitäjän suutari Pirkkanen. Suutarimestari kun oli poissa talosta, asetettiin piirilääkäri nukkumaan samaan huoneeseen, missä mestari oli nukkunut. Sattuikin niin, että suutarimestari tuli yöllä taloon ja totutulla tavallaan meni huoneeseen, jossa oli aikaisemmin nukkunut. Huomatessaan huoneessa vieraan miehen hän ottamiensa ryyppyjen rohkaisemana alkaa keskustelun. — Mikäs mies sinä olet? Piirilääkäri herää kolisteluun ja vastaa: — Minä olen S<:hHdt, mutta mikäs mies sinä olet? — Minä olen pitäjän suutari, esittäytyy suutari rohkeasti. Suutari sana ei Schildtin mielestä sopinut suomenkieleen, ja hän ryhtyy opettamaan: — E i suutari, ci suutari, sano ken-kuri, sano keifkuri. NESTORI OJALA Jyväskylän seminaarin johtaja Nestor Ojala kutsui kerran erään miesoppilaan johtajan ^kansliaan nuhdeltavaksi. Ojala käytti mielestään kaiken taitonsa nuorukaista ojen-taakseen, mutta tämä katseli vain hajamielisenä ympärilleen. Kun johtaja viimein oli lopettanut ja odotti, mitä pojalla olisi ptiolustuksekseen sanottavaa, niin tämä, joka oli ennen seminaariin tuloaan ollut maalarina, virkkoi: — Kyllä vaan jo (äm^in huOne olisi remontin tarpeessa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-06-08-11
