1939-08-12-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 10 LAUANTAINA, ELOKUUN 12 PÄIVÄNÄ im
osaitnnmnminiini iimminmiinnunDramminnifflMinnnniiiinunimiuinuniuui^
PIENTEN NURKKA
OacraimranuinimniiiitoiinnnnnaBuiii^^ Muiuaiiuuuiniio
I Aihfaetaa
V IDIN kasvimaalla olivat spinaa-iii
aikaisia tänä vuonna, ja eri-
Ttoisen hyviä. Niitä oli jo pitkän aikaa
keitetty usein, ja paljon kerralla,
mutta yhä vaan ne pikku Elman mielestä
olivat maailman parhainta ruokaa.
Eräänä päivällisaikana, äidin kuoriessa
perunoita, Elma kysyi josko
nyt taas laitettaisiin spinaattia.
Kirj. AILI-TÄTI i
Kun he sitten istuivat pöytään aterioimaan,
katsoi äiti tarkasti spinaat-tiaan,
ennenkun pisti sen suuhunsa,
mutta Elma söi ahnaasti ja hyvällä
halulla. Oliko mikään maailmassa
niin hyvää kuin spinaatti! Ei voinut
olla!
Kolmannen kerran hän Iisasi sitä
lautaselleen. Vähän jö tuntui sille
kuin olisi jo saanut tarpeeksi, mutta
"Ei tänään, Elma, kun illalla juuri kyllä vielä tämä kolmas annos menee,
söimme niitä", sanoi äiti. "Olet syö- Äiti näytti syövän sitä niin vähän
nyt niitä niin usein että pian kylläs- että tässä on hänelle vaikka vielä
tyt niihin. Parempi syödä niitä har- neljäskin annos,
vemmin, niin ne maittaavat kauem- Narskis!
min." ' Äiti katsahti nopeasti tyttöönsä,
"Mutta minun tekee niitä mieli", sillä tämän hampaiden välistä tuo
valitti Elma, "ja vaikka söisin niitä terävä narskaus kuului,
aina, niin en kyllästyisi niihin. Lai- Elma istui jäykkänä, silmät kau-tetaan
nytkin spinaattia, äiti". husta pyöreinä, suu auki ja kahvelia
Äiti hymähti. Eipä usein terveel- pitelevä käsi spinaattiannoksineen
Iistä ruokaa noin mielitä! Makeisia kohotettuna. Hän katsoi äitiään sil-ja
rikkaita leivoksia Elmakin tavaili- miin kuin apua rukoillen,
sesti himoitsee. Ja sitten äkkiä hän tyhjensi suunsa
"No, mene hakemaan, niin laite- lautaselleen ja huuti vihlovalla ää-taan
taas vähän niitä", sanoi äiti. neliä: "Äiti, äiti, mikä se oli?"
Elma juoksi kasvimaalle niin että Kun he yhdessä kumartuivat kat-vaalea
tukkansa hulmusi. Pian hän
palasi sylissään aikamoinen nippu
herkkuansa, ja läähätti: "Äiti, annat-ko
minä pesen nämä ja laitan ne
kiehumaan? Annatko?" '
somaan näkivät he lautasella poikki
purrun koppakuoriaisen!
Elma painoi kätensä suunsa päälle
ja nousi kuin peläten tuoliltaan, "Hyi!
Hyi! Hyi!" hän valitti väristen ja
Äiti epäröi hetkisen. Hän oli hy- kävi kuolonkalpeaksi.
vin tuttu spinaatin lehdissä asuvien "Hm, sinä et huuhdellut niitä..,
matojen ja eräänlaisten koppakuori- Ulos, Elma, mene ulos!"
aisten kanssa. Jälkimmäiset varsinkin Ja kun Elma sitten kurjana yökkäsi
olivat tuttuja, sillä niitä löysi usein pihalla, nauroi äiti pöydän ääressä
ja nc itsepintaisesti pysyivät lehtiin niin että hartiat nytkyivät. Hän ehti
tarrautuneina \'aikka kuinka huuhteli naurunsa nauramaan, kuivaamaan sil-niitä
vedellä, mänsä ja tekeytymään hyvin huoles-
"Pese vaan", sanoi äiti sitten, tuneen näköiseksi kun Elma.vihdoin,
"multa älä pidä kiirettä. Pese yksi kalpeana ja kyyneleisenä, tuli tu-lehti
kerralla ja katso tarkkaan ettei paan.
niihin jää mitään roskia tai elukoita."
Innostuneena ryhtyi Elma työhön.
Ensin hyvin tarkkaan hän huuhteli
yhden lehden kerralla. Mutta pian
alkoi häntä kyllästyttää työnsä hitaus,
ja hän alkoi ottaa kaksi lehteä
käteensä yht'aikaa, sitten kolme.
"Ei ole kiirettä", huomautti äili.
Huokaisten Elma taas otti ynin yh-tlen
lehden, mutta hän sanoi: "Nämä
orat kaikki airan puhtaita, äiti. Nämä
saisi panna kaikki yhtä aikaa tuohon
kattilaan." '
"Älä nyt, Elma. Muista \'aan mitä
äiti sanoi. Tietäiihän äiti miten kasvikset
on pestävii."
.\iti ax^asi uunin oven ja valeli siellä
olevaa lihapaistia. Siitä nousi niin
erinomaisen hyx-ä tuoksu. Ja nyt jo
perunakattilakin ropotti uuninpäällä.
"Saamme airan pian syödä", sanoi
äiti. _
"Mutta nämä spinaatit.. i " valitti
Elma.
"Huuhtele mejiemään vain. Kyllä
ne pian ehtii. .Äiti menee heittämään
kanoille niiden päivällisen. Kun tulen
asetan ne spinaatit tulelle."
.^iti meni ja heti kun o\n sulkeutui
hänen jälkeensä alkoi Elma touhuta
aika kiireellä. Hän otti molempiin käsiinsä
tukon spinaattia,. piteli niitä
vesihiMian alla ja sitten survoi ne
Elma istui raskaasti uunin vieressä
olevaan tuoliin, ja tuijotti eteensä.
Sitten hän huokaisi ja katsoi äitiinsä.
"Sinä olit» taaskin oikeassa, äiti.
Ne pitää pestä yksi kerralla... Ja
voi, äiti, minä söin niitä liikaa. Jos
en olisi ottanut kolmatta kertaa, en
olisi purrut tuota . . . " mutta Elma ei
winut sanoa mitä. Hän puistatti ajatus.
Hetkisen hän oli ääneti, sitten
tyrskähti äänekkääseen itkuun ja änkytti:
"Mi-mi — minä en ko-koskaan
enää syö spi-spi-spinaattia. Miksi en
tehn>^ niin kuin si-sinä sanoit, kuu
.sinä kuitenkin aina tiedät parhaiten!"
Äidin kävi sääli Elmaa ja hän hy-
\^ili häntä, alutta äiti oli myös siitä
i-arma, että tyttönsä ensi keväänä ja
kaikkina muina ke\'äinä muistaa miten
on paras pestä \nhanneksia,
oOo- —^
Arvoitus
tuttu koivunen
katta jalkaa kcivaten
koko aamun iaassut on.
Uupunut lie onneton.
Kun suurlaiva
saapui rantaan
Maailman suurin kaupunki, New
York, antoi kuninkaallisen vastaanoton
suurimmalle Englannissa koskaan
rakennetulle laivalle, kun uiisi
Mauretania saapui sinne neitsytmatkalleen
kesäk. 24 p:nä ja lipui laituripaikalleen,
N:ro 90 North Kiverin
rannassa.
Kun Englannin uusin laiva sivuutti
Vapaudenpatsaan ja eteni hitaasti
sekä majesteettisesti North Kiverillä,
tervehtivät valtamerilaivat ja muut
satamassaolijat sitä meluisalla pauhinalla.
Paloveneet suihkuttivat vesipatsaita
korkealle ilmaan. Ientokone-airue
kaksi vakinaista T.W.A.-konet-ta
mukaanluettuna, kiersivät alusta
kunkin ilmaistessa tervehdyksensä
omalla erikoistavallaan.
Näkyä seurasivat tuhannet katselijat,
jotka olivat keräytyneet Batteryn
kaartelevalle rannalle Läntisen Kauta-tien
varrelle ja Palisadesin huipuille
New Jerseyn puolella. Lukuisat aamuvarhaiset
Jerseyn asukkaat saivat
"ringside" paikat mennessään lautoilla
toimiinsa yli Hudsonin.
Kun uusi Mauretania hinaajalai-vojen
saattamana lipui hauskasti koristettuun
laituriin N:ro 90, antoivat
- kolmen radioyhtiön NBC:n CBS:n ja
Mutualin kuuluttajat havainnollisen
selostuksen laituritapahtumista.
Lisääntyneet joukot olivat vastassa
uutta valtamerilaivaa seii kiinnittyessä
laituriin. Monet vastaanottajista
olivat saapuvien matkustajien ystäviä
tai sukulaisia, mutta lukemattomat
ihmiset täyttivät laiturin ja lähipaikat
saadakseen ensimmäisinä tutustua läheltä
Englannin uusimpaan matkustajalaivaan.
Atlannin pidetyn vauhtikuningatta-ren
"kaimana" tämä uusi Mauretania
on yli 2,000 bruttotonnia suurempi
kuin edeltäjänsä. Sillä on 10 kantta
l,500:lle Cabin-, Turisti- ja kolmannen
luokan matkustajille. Sen pituus
on 772 jalkaa, levej-^ 89J4 jalkaa
keskikohdalta ja uppouma 30 jalkaa 9
tuumaa.
Sen kaksi saA^upiippua kohoaa 155
jalkaa kölin pohjasta ja 56 jalkaa ur-heilukannen
yläpuolelle. Maston huippu
on 211 jalan korkeudessa kölistä
mitattuna.
Uudella Mauretanialla on kaksois-potkuri,
jonka kaksi propellia ovat ih-meteltäx^
än suuria sen kokoiselle lai-
\T»lle, ja painav-at kumpikin 25 tonnia.
Kaksi päähammasratasta ovat suurimmat,
mitä on koskaan konstruktoi-tu
valtanierilai\^lle, ollen Queen
Marynkin hammasrattaita suuremmat,
ne painavat 85' tonnia kumpikin.
Ensi kertaa uutta Mauretaniaa tar-kaestelevattotesi\^
t, miten paljon sen
yleiset huoneet ja muut matkustajien
mukavuudet muistuttavat Queen Ma-r\
Ti vastaavia osia, vaikka he Maure-taniassa
ei\^t nähneetkään valtavaa
loistolai\^a, tai erikoisesti vauhtia
varten rakennettua alusta, vaan kuten
rakentajat itse kertovat, raiellyt-
Ui\-än, tur\-allisen ja kohtuullisen
v^auhdin omaavaan lai\'an.
Edward G, Robinson, joka näyttelee
pahanmiehen osia elokuvissa,
näyttelee hyvän miehen ja isän osaa
todellisessa elämässä. Tässä J:^'n on
6-vuotiaan poikansfi Männyn "ratsuna
Kansallissosialismin
"-Vv/ sun laitan lapsekseni
omaks* sydankavykseni.
Suumksek^ tuttu kulta
kattilaan. Ei ottanut kauan kun kaik- parhaan puuroni saat sä multa,
ki lehdet oli padassa. Ja kun äiti
tuli, kiehui jo spinaattikattila uunilla. J/ir/Za yhden ehdon asetan.
Äiti ei puhunut mitään, vaikka hy- Kuules, hiljaa htiskutem:
vin ar\*asi millä lailla Elma oli työnsä Vitsoja hm tarvis on,
tehnyt, Han vain katsahti tyttösen juokse piä4M)n loukkohon,^''
Itohtavia po^ia ja syyllisen näköisia
ihneita. Kenpä arvata voi sm
HIENOA sokeria ryhtyivät hollantilaiset
ralmistaniaan 1647. Saksalainen
kemisti Marggraf huomasi 1747,
Kolmannen valtakunnan johtavat
piirit ja historioitsijat kunnioittavat
kansallissosialismin tienraivaajana ja
varsinaisena aatteellisena perustajana
erästä — englantilaista. Hänen nimensä
oli Houston Stewart Chamber-lain
ja hän kuului huomattuun englantilaiseen
perheeseen, mutta siirtjn
opiskelemaan Saksaan tutkien sen
historiaa ja yleensä vähitellen kaikkea
saksalaista. Hän opiskeli kasvitiedettä
ja lääketiedettä Gentin yliopistossa,
tutki Wagneria Bayreuthis-sa,
Goethea ja Kantia Dresdeiiissä.
Vähitellen hän muuttui kokonaan
saksalaiseksi, puhui ja kirjoitti ainoastaan
saksaa. Kun hän v. 1927 kuoli,
kunnioitettiin häntä uraauurtavana
saksalaisena tiedemiehenä ja natsien
N^altakaudella on hänestä julaistu
useampia elämäkertoja kuin rauista
johtomiehistä.
Chamberlain selitti tutkimuksissaan,
että" kaikki edistyminen länsimaissa
perustui arjalaisen rodun aikaansaannoksiin,
arjalaisen rodun,
josta germaaniset kansat polveutuivat.
Ja hän A l i t t i , että vastedes voitaisiin
saada jotain suurta aikaan ja
länsimainen sivistys pelastaa vain
germaanisen rodun "puhtaan ja häikäilemättömän"
yliherruuden avulla.
Hänen kirjaansa myytiin tuhansia
kappaleita ja ykäin keisari \Ailhelifl
osti sitä 2,000 kappaletta jakaen niitä
ystävilleen. Vuosien 1908 ja 1912
välillä se joutui Adolf Hitlerin käsiin
ja tämä-sai teoksföta sen ev-ankeliu-min,
jota hän myöhemmin politiikassaan
on tarvinnut ja myöskin kä.vtta-riyt
hyväkseen.
tnikä on tää koivunen,
jonka tyttö otti^lapseksecn
omaks sydänkävyksecn?"
— koivuineji luuta.
VR,
että sokeria voi valmistaa myös \-aI-kojuurikkaasta.
— Suomen ensim-naäinen
sokeritdidas perustettiin 1753
Turkuun. Ensimmäiset yritykset sokerijuurikkaiden
viljelemisdtsi Suomessa
tehtiin nom sata vuotta sittett
^ksmaen Voipalassa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 12, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-08-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390812 |
Description
| Title | 1939-08-12-10 |
| OCR text | Sivu 10 LAUANTAINA, ELOKUUN 12 PÄIVÄNÄ im osaitnnmnminiini iimminmiinnunDramminnifflMinnnniiiinunimiuinuniuui^ PIENTEN NURKKA OacraimranuinimniiiitoiinnnnnaBuiii^^ Muiuaiiuuuiniio I Aihfaetaa V IDIN kasvimaalla olivat spinaa-iii aikaisia tänä vuonna, ja eri- Ttoisen hyviä. Niitä oli jo pitkän aikaa keitetty usein, ja paljon kerralla, mutta yhä vaan ne pikku Elman mielestä olivat maailman parhainta ruokaa. Eräänä päivällisaikana, äidin kuoriessa perunoita, Elma kysyi josko nyt taas laitettaisiin spinaattia. Kirj. AILI-TÄTI i Kun he sitten istuivat pöytään aterioimaan, katsoi äiti tarkasti spinaat-tiaan, ennenkun pisti sen suuhunsa, mutta Elma söi ahnaasti ja hyvällä halulla. Oliko mikään maailmassa niin hyvää kuin spinaatti! Ei voinut olla! Kolmannen kerran hän Iisasi sitä lautaselleen. Vähän jö tuntui sille kuin olisi jo saanut tarpeeksi, mutta "Ei tänään, Elma, kun illalla juuri kyllä vielä tämä kolmas annos menee, söimme niitä", sanoi äiti. "Olet syö- Äiti näytti syövän sitä niin vähän nyt niitä niin usein että pian kylläs- että tässä on hänelle vaikka vielä tyt niihin. Parempi syödä niitä har- neljäskin annos, vemmin, niin ne maittaavat kauem- Narskis! min." ' Äiti katsahti nopeasti tyttöönsä, "Mutta minun tekee niitä mieli", sillä tämän hampaiden välistä tuo valitti Elma, "ja vaikka söisin niitä terävä narskaus kuului, aina, niin en kyllästyisi niihin. Lai- Elma istui jäykkänä, silmät kau-tetaan nytkin spinaattia, äiti". husta pyöreinä, suu auki ja kahvelia Äiti hymähti. Eipä usein terveel- pitelevä käsi spinaattiannoksineen Iistä ruokaa noin mielitä! Makeisia kohotettuna. Hän katsoi äitiään sil-ja rikkaita leivoksia Elmakin tavaili- miin kuin apua rukoillen, sesti himoitsee. Ja sitten äkkiä hän tyhjensi suunsa "No, mene hakemaan, niin laite- lautaselleen ja huuti vihlovalla ää-taan taas vähän niitä", sanoi äiti. neliä: "Äiti, äiti, mikä se oli?" Elma juoksi kasvimaalle niin että Kun he yhdessä kumartuivat kat-vaalea tukkansa hulmusi. Pian hän palasi sylissään aikamoinen nippu herkkuansa, ja läähätti: "Äiti, annat-ko minä pesen nämä ja laitan ne kiehumaan? Annatko?" ' somaan näkivät he lautasella poikki purrun koppakuoriaisen! Elma painoi kätensä suunsa päälle ja nousi kuin peläten tuoliltaan, "Hyi! Hyi! Hyi!" hän valitti väristen ja Äiti epäröi hetkisen. Hän oli hy- kävi kuolonkalpeaksi. vin tuttu spinaatin lehdissä asuvien "Hm, sinä et huuhdellut niitä.., matojen ja eräänlaisten koppakuori- Ulos, Elma, mene ulos!" aisten kanssa. Jälkimmäiset varsinkin Ja kun Elma sitten kurjana yökkäsi olivat tuttuja, sillä niitä löysi usein pihalla, nauroi äiti pöydän ääressä ja nc itsepintaisesti pysyivät lehtiin niin että hartiat nytkyivät. Hän ehti tarrautuneina \'aikka kuinka huuhteli naurunsa nauramaan, kuivaamaan sil-niitä vedellä, mänsä ja tekeytymään hyvin huoles- "Pese vaan", sanoi äiti sitten, tuneen näköiseksi kun Elma.vihdoin, "multa älä pidä kiirettä. Pese yksi kalpeana ja kyyneleisenä, tuli tu-lehti kerralla ja katso tarkkaan ettei paan. niihin jää mitään roskia tai elukoita." Innostuneena ryhtyi Elma työhön. Ensin hyvin tarkkaan hän huuhteli yhden lehden kerralla. Mutta pian alkoi häntä kyllästyttää työnsä hitaus, ja hän alkoi ottaa kaksi lehteä käteensä yht'aikaa, sitten kolme. "Ei ole kiirettä", huomautti äili. Huokaisten Elma taas otti ynin yh-tlen lehden, mutta hän sanoi: "Nämä orat kaikki airan puhtaita, äiti. Nämä saisi panna kaikki yhtä aikaa tuohon kattilaan." ' "Älä nyt, Elma. Muista \'aan mitä äiti sanoi. Tietäiihän äiti miten kasvikset on pestävii." .\iti ax^asi uunin oven ja valeli siellä olevaa lihapaistia. Siitä nousi niin erinomaisen hyx-ä tuoksu. Ja nyt jo perunakattilakin ropotti uuninpäällä. "Saamme airan pian syödä", sanoi äiti. _ "Mutta nämä spinaatit.. i " valitti Elma. "Huuhtele mejiemään vain. Kyllä ne pian ehtii. .Äiti menee heittämään kanoille niiden päivällisen. Kun tulen asetan ne spinaatit tulelle." .^iti meni ja heti kun o\n sulkeutui hänen jälkeensä alkoi Elma touhuta aika kiireellä. Hän otti molempiin käsiinsä tukon spinaattia,. piteli niitä vesihiMian alla ja sitten survoi ne Elma istui raskaasti uunin vieressä olevaan tuoliin, ja tuijotti eteensä. Sitten hän huokaisi ja katsoi äitiinsä. "Sinä olit» taaskin oikeassa, äiti. Ne pitää pestä yksi kerralla... Ja voi, äiti, minä söin niitä liikaa. Jos en olisi ottanut kolmatta kertaa, en olisi purrut tuota . . . " mutta Elma ei winut sanoa mitä. Hän puistatti ajatus. Hetkisen hän oli ääneti, sitten tyrskähti äänekkääseen itkuun ja änkytti: "Mi-mi — minä en ko-koskaan enää syö spi-spi-spinaattia. Miksi en tehn>^ niin kuin si-sinä sanoit, kuu .sinä kuitenkin aina tiedät parhaiten!" Äidin kävi sääli Elmaa ja hän hy- \^ili häntä, alutta äiti oli myös siitä i-arma, että tyttönsä ensi keväänä ja kaikkina muina ke\'äinä muistaa miten on paras pestä \nhanneksia, oOo- —^ Arvoitus tuttu koivunen katta jalkaa kcivaten koko aamun iaassut on. Uupunut lie onneton. Kun suurlaiva saapui rantaan Maailman suurin kaupunki, New York, antoi kuninkaallisen vastaanoton suurimmalle Englannissa koskaan rakennetulle laivalle, kun uiisi Mauretania saapui sinne neitsytmatkalleen kesäk. 24 p:nä ja lipui laituripaikalleen, N:ro 90 North Kiverin rannassa. Kun Englannin uusin laiva sivuutti Vapaudenpatsaan ja eteni hitaasti sekä majesteettisesti North Kiverillä, tervehtivät valtamerilaivat ja muut satamassaolijat sitä meluisalla pauhinalla. Paloveneet suihkuttivat vesipatsaita korkealle ilmaan. Ientokone-airue kaksi vakinaista T.W.A.-konet-ta mukaanluettuna, kiersivät alusta kunkin ilmaistessa tervehdyksensä omalla erikoistavallaan. Näkyä seurasivat tuhannet katselijat, jotka olivat keräytyneet Batteryn kaartelevalle rannalle Läntisen Kauta-tien varrelle ja Palisadesin huipuille New Jerseyn puolella. Lukuisat aamuvarhaiset Jerseyn asukkaat saivat "ringside" paikat mennessään lautoilla toimiinsa yli Hudsonin. Kun uusi Mauretania hinaajalai-vojen saattamana lipui hauskasti koristettuun laituriin N:ro 90, antoivat - kolmen radioyhtiön NBC:n CBS:n ja Mutualin kuuluttajat havainnollisen selostuksen laituritapahtumista. Lisääntyneet joukot olivat vastassa uutta valtamerilaivaa seii kiinnittyessä laituriin. Monet vastaanottajista olivat saapuvien matkustajien ystäviä tai sukulaisia, mutta lukemattomat ihmiset täyttivät laiturin ja lähipaikat saadakseen ensimmäisinä tutustua läheltä Englannin uusimpaan matkustajalaivaan. Atlannin pidetyn vauhtikuningatta-ren "kaimana" tämä uusi Mauretania on yli 2,000 bruttotonnia suurempi kuin edeltäjänsä. Sillä on 10 kantta l,500:lle Cabin-, Turisti- ja kolmannen luokan matkustajille. Sen pituus on 772 jalkaa, levej-^ 89J4 jalkaa keskikohdalta ja uppouma 30 jalkaa 9 tuumaa. Sen kaksi saA^upiippua kohoaa 155 jalkaa kölin pohjasta ja 56 jalkaa ur-heilukannen yläpuolelle. Maston huippu on 211 jalan korkeudessa kölistä mitattuna. Uudella Mauretanialla on kaksois-potkuri, jonka kaksi propellia ovat ih-meteltäx^ än suuria sen kokoiselle lai- \T»lle, ja painav-at kumpikin 25 tonnia. Kaksi päähammasratasta ovat suurimmat, mitä on koskaan konstruktoi-tu valtanierilai\^lle, ollen Queen Marynkin hammasrattaita suuremmat, ne painavat 85' tonnia kumpikin. Ensi kertaa uutta Mauretaniaa tar-kaestelevattotesi\^ t, miten paljon sen yleiset huoneet ja muut matkustajien mukavuudet muistuttavat Queen Ma-r\ Ti vastaavia osia, vaikka he Maure-taniassa ei\^t nähneetkään valtavaa loistolai\^a, tai erikoisesti vauhtia varten rakennettua alusta, vaan kuten rakentajat itse kertovat, raiellyt- Ui\-än, tur\-allisen ja kohtuullisen v^auhdin omaavaan lai\'an. Edward G, Robinson, joka näyttelee pahanmiehen osia elokuvissa, näyttelee hyvän miehen ja isän osaa todellisessa elämässä. Tässä J:^'n on 6-vuotiaan poikansfi Männyn "ratsuna Kansallissosialismin "-Vv/ sun laitan lapsekseni omaks* sydankavykseni. Suumksek^ tuttu kulta kattilaan. Ei ottanut kauan kun kaik- parhaan puuroni saat sä multa, ki lehdet oli padassa. Ja kun äiti tuli, kiehui jo spinaattikattila uunilla. J/ir/Za yhden ehdon asetan. Äiti ei puhunut mitään, vaikka hy- Kuules, hiljaa htiskutem: vin ar\*asi millä lailla Elma oli työnsä Vitsoja hm tarvis on, tehnyt, Han vain katsahti tyttösen juokse piä4M)n loukkohon,^'' Itohtavia po^ia ja syyllisen näköisia ihneita. Kenpä arvata voi sm HIENOA sokeria ryhtyivät hollantilaiset ralmistaniaan 1647. Saksalainen kemisti Marggraf huomasi 1747, Kolmannen valtakunnan johtavat piirit ja historioitsijat kunnioittavat kansallissosialismin tienraivaajana ja varsinaisena aatteellisena perustajana erästä — englantilaista. Hänen nimensä oli Houston Stewart Chamber-lain ja hän kuului huomattuun englantilaiseen perheeseen, mutta siirtjn opiskelemaan Saksaan tutkien sen historiaa ja yleensä vähitellen kaikkea saksalaista. Hän opiskeli kasvitiedettä ja lääketiedettä Gentin yliopistossa, tutki Wagneria Bayreuthis-sa, Goethea ja Kantia Dresdeiiissä. Vähitellen hän muuttui kokonaan saksalaiseksi, puhui ja kirjoitti ainoastaan saksaa. Kun hän v. 1927 kuoli, kunnioitettiin häntä uraauurtavana saksalaisena tiedemiehenä ja natsien N^altakaudella on hänestä julaistu useampia elämäkertoja kuin rauista johtomiehistä. Chamberlain selitti tutkimuksissaan, että" kaikki edistyminen länsimaissa perustui arjalaisen rodun aikaansaannoksiin, arjalaisen rodun, josta germaaniset kansat polveutuivat. Ja hän A l i t t i , että vastedes voitaisiin saada jotain suurta aikaan ja länsimainen sivistys pelastaa vain germaanisen rodun "puhtaan ja häikäilemättömän" yliherruuden avulla. Hänen kirjaansa myytiin tuhansia kappaleita ja ykäin keisari \Ailhelifl osti sitä 2,000 kappaletta jakaen niitä ystävilleen. Vuosien 1908 ja 1912 välillä se joutui Adolf Hitlerin käsiin ja tämä-sai teoksföta sen ev-ankeliu-min, jota hän myöhemmin politiikassaan on tarvinnut ja myöskin kä.vtta-riyt hyväkseen. tnikä on tää koivunen, jonka tyttö otti^lapseksecn omaks sydänkävyksecn?" — koivuineji luuta. VR, että sokeria voi valmistaa myös \-aI-kojuurikkaasta. — Suomen ensim-naäinen sokeritdidas perustettiin 1753 Turkuun. Ensimmäiset yritykset sokerijuurikkaiden viljelemisdtsi Suomessa tehtiin nom sata vuotta sittett ^ksmaen Voipalassa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-08-12-10
