1939-08-12-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2
LAUANTAINA, ELOKUUN 12 PÄIVÄNÄ 1939
ii J9
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registerei at the Post Office Dept,
Ottawa, as second cla&s matter.
TUamhlnnat:
X vit» ••»••••,•«•••*.....•«••••••« S^^-OO
6 kk. UO
8 kk. J60
f Yhdysvaltoihin:
f 1 vk. $2.50
d fefei 1»40
euomeen Ja muualle ulkomaille:
l vk. $3.00
6 kk. :.. 1.65
Irtcniuncrot S senttiä
Liekki ilmestyy Jokaisen vUkon lauantaina
12-slvuisena, sisältäen parasta
kauBoklrJallistft luettavaa kalkilta aloilta.
.Aslamlehllle myönnetään 20 prosen-tto
palkkio.
Pyytäkää asiamlesvälineltä Jo tft-
Bfiän.
Kustantaja: Vapaus Publishing CJa
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J. JSUrvis. Rauha
Mäki. Hilja Aho. E. suksi, Ester
Saustinen, Alli Malm, Margit Laakso
ja Yrjö Salva
Liekkiin aljotut kirjoitukset ohitettava:
LIEKKI
Toimituksen kulinasta
Meikäläisten, nimittäin Canadan
suomalaisten^ voimistelu ja urheilu on
elänyt jonkinlaista lamakautta, monin
paikoin kuolemisen rajoilla. Niin-fä
täällä Sudburyssakin; vain pieni
tykmd sitä on pitänyt edes keinotekoisesti
vireillä. Mutta nyt taas kerran
jälleen näyttäytyi ontariolaisUle
virkistävä ilmiö urheilijain liittojuhlissa,
jotka pidettiin vHme sunnuntain
aikoina Timmrnsissä. Urheilijoita oli
kaikesta huolimatta saapunut sellainen
määrä, jopa aina {Vindsorista asti,
että' aika kmiea paraati ja sitten
kunnolliset kilpailut saatiin aikaan.
Mutta urheiluja seuraava ja juhliin
osaaottava yleisömäärä on ollut aivan
loistava, noin S,000 henkeä. Sehän
Hmee kaikkiin vaasiin ja paikkoihin
nähden ennätys.
Ehkäpä tämä oli jokin merkitse-väm^
virstantdppa, sysäys, joka virkistää
urkeUuliikettämme taas eteen-
•jjNrif». £i «KuVi miekssä, että
perin pienet joukot harjoittavat ur^
heiiua kitpailujä varten^ että harvojen
otfclitissa löytyisi hakamiehiä eri la-
JHssa^ vaan että siihen innastfäsivät
sumct mi4msojoukoi terveyäeny reip-ipauden
}a voiman tavottajinay suurempina
seuriiina, jolhm yhdessäolo
tuottaa ssmall^t^huvh. Vrheilijaimme
etufimkot kaiketi osaavat käyttää tätä
mmstmmtta tilaisuutta ky^^äkseen
-j9**tekovQt räudänkuumana tulessa",
si^ mt pmkkit^keilijatki» saamme
osamme. Kesää on' vielä jälellä ja
kenttiä^ ja sitten talvella^ onhan huoneita
ja hankia. ^ AP.'
{HistorialUsia, latinan ja vieraitten kielten lauseita seka lauseparsia, jotka
ovat jääneet sivistyskansojen kieliärikastuitamaan.)
Diem perdidi — olen menettänyt Ex, esim. ex-king — entinen kunin-päivän
(turhaan).
Dies dieiri doeet — päivä päivää
opettaa.
Divinus humanitatis minister —
ihmisyyden jumalallinen palvelija.
(Lääkärien lisänimi.)
Di.xi — olen sanonut. (Sana, jolla
roomal. puhujat lopettivat puheensa.)
Docendo discimus — opettamalla
(toisia) me opimme.
Durri spiro, ^ r o — niin kauan
kun hengitän, toivon.
Dura lex, sed leX — laki on ankara,
mutta se on laki.
Ecce homo! — katso ihmistä!
(Oletettujen J*ilatuksen sanojen mu^
kaan useiden ristiinnaulittua esittävien
taulujen nimitys.)
Ense et aratro — miekalla ja auralla.
Epistola non erubescit — kirje ei
punastu. (Sillä voi esittää arkaluontoisemmatkin
asiat.)
E pur, si mttöve (ital.) —se pyörii
sittenkin. (Galilein hiljaiften huudahdus
inkvisitsioni-tuomioistuimen
edessä, sen jälkeen kun hän oli julkisesti
pieruuttanut oppinsa, että maa
pyörii auringon ympäi.)
Ergo ~ siis (vakuuttavassa todistelussa).
Eripuit coelo fulmen sceptrumque
tyrannjs — tempaisi taivaalta salaman
ja tyranneilta valtikan. (Ukkosen
johdattimen keksijän Benjamin
Franklinin rintakuvan jalustaan ja
mUistorahaan kaiverretut sanat:)
Errare humanum est — erehtyminen
on inhimillistä.
Est modus in rebus — kaikella on
rajansa (mittansa).
Etc (et cetera) — ja niin edespäin.
• gas. . •
Exceptio con firmat regulam —
poikkeus vahvistaa sääntöä.
Ex duobus malis minus est deli-gentum
— kahdesta pahasta on valittava
pienempi. (Jesuiittain tunnettu
periaate.)
Exempla docent — esimerkit opettavat.
Exempli causa, lyh. e.c. — esimerkin
vuoksi.
Exemplo plus, quam ratione vivi-mus
— elämme enemmän esimerkin
kuin järjen mukaan. (Siihen perustuu
esim. muodin orjuuttava voima.)
Ex nihik) nihil — tyhjästä ei tule
mitään. (Lucretiufcsen ja Epicuruk-sen
filosofian kuuluisa lause, tarkoittaa
että kaikkeutta ei ole luotu tyh-jästä.)
Ex officio — viran puolesta.
Ex ore parVulorum vefitas — lasten
suusta säät kuulla totuuden.
Ex oriente lux — idästä tulee valo.
Ex professo — asiantutttemtiksella,
ammattinsa puolesta.
Ex tempore — silmänräpäyksessä,
valmistelematta. (Esim. pitää puhe ex
tempore.)
Ex ungue leonem — kynn^estä leijona
(tunnetaan). (Käytetään usein
suurten taiteilijain tuotteista.)
Fama crescit eunto — huhu (juoru)
kasvaa kulkiessaan.
Felix sulpa — onnellinen erehdys.
(Klun se on opiksi.)
Fiat lux! — tulkoon valkeus!
Finis coronat opus — loppu työn
kruunaa (kaunistaa).
Fontes ipsi sitiunt — lähiötäkin
vaivaa jano. (Suutaritko» kulkevat
paljain jaloin.)
Fugit tempus!—aika rientää!
ittopr«uss!n;näyttä6vOlevan yksi niistä
••silloista"» joiUa Hitler mleiU vallata
Danzlgtn N^apaakaupungtn "ihnan sotaa".
Uhkaillaan, että tämän Jälkeen
ei enää totella rajÄmääräykslä yjnjs.
Puolan hallitus on iknoltt&iiut' päättävästi
vastustavansa kMkkla tekoja. Joilla
DansljBln \-altaus pyri^kän suorlttar
maan.
BritanicUan ulkominlsiPi»! HiEklifax on
äsk^äln Uedottanutr ylähuoneelle, että
hmutus on valmis xyh^mään sovita-jaksi
Kiinan ja Japanin välillä ^"sopivan
tilaisuuden tullessa". ''Rauhoit^amis-poUtUkan'*
vastustajat pitävät t&tä"
^nerkkinä siitä, että hallitiis taipuu Japanin
keinotekoisen painostuksen edes-
^ ja Kiinan oikeudet tulevat kärsl-öjään.
. Neuvostoliiton j& IThdysvaUaln välinen
vastavuorolsuufeeok penistuva
kauppasopimus on uuslttit vuoden ajaksi
ja on Neuvostoliitto "kaikkein suo-sttuiitopsenmaiden*
» Ittettdossa,
Mielenkiintoisimpia huomionesi-neitä
N^w Yorkin maailmannäyttelyssä
on vapauksien suuri valtakirja,
Magna Carta, jok£» on tUotu Englannista
ja jota näytetään Englannin
paviljongissa. Se on englanninkieltä
tnihuvien kansojen kaikkein tärkeimpiä
ja kuuluisimpia asiakirjojaf johon
perustuu niiden kansalaisten ^pau-det.
Siitä johtuu muidenkin maiden
kansakiisvapauksien saanti.
Kuningas Johanin (1199 — 1216)
hallitessa Englannin aateliset jär|es-täytyivät
ja pakottivat hänen antamaan
^fiägna Cartan, kuuluisan \'a-pauksi^
valtakirjan. Siihen aikaan
oU yldsiä, että hallitsiial käyttivät
rajoittamatonta Anitaa alamaist^sa
henkeenv omaisuuteen ja toimintaan
nähttehj mutta tämä kuningas ylitti
siinä suhte^ kaikki tunnetut rajoitukset.
Kun jokin hänm vasalleistaan
alkoi- ilmaisia' x^astalauseita
tällaisen ntenettelyn johdosta, ryht\n
kuningas suuriin kostotoimenpiteisiin,
otti panttivankeja paroonin ja kirkon
miehen valta-alueelta,
Keätettyäätt neljätoista \*uöttä tätä
sortoa, järjestiv^ Englannin aateliset
arkkipiispa Langtontn avuä-tuk3ella
kapinan. He kokosivat \'al-lankumouksellisen
armeijan, ollen
arkkipiispa siinä "J^ft^alan ja Pyhän
Kirkon armeijan marsalkka". Ke-
\mlla 1215 esittivät aateliset Ruh-nejTueden
luona kuninkaalle joukon
\'aatimuksia: Kun \-astas5a oli tällainen
\*altava joukko, aHekirjoilli
kuningas 48 artiklaa, jotka sen jälkeen
on tunnettu nimellä Magna Car-ta.
Tässä asiakirjassa kuningas lupautui
pysymään erillään eräistä selvästi
mielivaltaisista menetelmistä.
Siinä kiellettiin oikeuden mj^nti, rajoitettiin
sheriffien ja koronerien valtaa,
säädettiin, ettei keitän voitii
anastaa omaisuutta, ketään panna
vankeuteen tai ajaa maanpaikobn ilman
oikeudellista tuomiota maan lakien
mukaan.
Magna Cartasta otettiin paljon
jäljennöksiä ja ne pantiin ^iliöihin
turvallisiin paikkoihin. Ndjä niistä
on vielä olemassa. Kaksi on British
Museumissa ja kaksi maan vanhimmissa
tuomio kirkoissa* Se, joka on
parhaiten luetta\'assa kunnossa, tuotiin
New Yorkin Maailmannäyttelyyn
nähtä\-äksi, koska näillä asiakirjoilla
on niin suunnattoman suuri mierkitys
koko ihmiskunnalle.
Kuningas, vaikka hän nirirellistel!
allekirjoittikin Magna Cartäh "jumalallisesta
\'aikuttimeslä jä sielunsa
autuuden viioksi", ei aikoniit täyttää
lupaustaan; Kolmen kuukäiiäfen kiiluttua
oli hän saanut paavin Vapautuksen
lupauksensa täyttamis^tä jä
A^alastaan. S\ttyi sisällissota jä seh
aikana kuoli kuningas. Harien seuraajansa
tä\l>i uudistaa Magria Car-tan
lupaukset. Tuli tavaksi vaatia
jokaisen uuden kuninkaan uudistamaan
Magna Cjartan periaatteet. Niin
on vieläkin. Myöhemmin on laajennettu
Magna Cartan \-apauksia huö-
Puheenaihetta
etsiessä
Pureskelen pannaani ja katselen tai-^
vaalle. Nähkääs, kun olisi kyhättävä
taas juttu tähän kotoiseen pikkmurk^
kaaHi, enkä nyt yhtään tiedä tmstä
juttelisin. Kyllä se on mukavaa, ku^
joskus on kirjoittamista niin paljon,
että kynäkään... ei tiedä minkä aihä
ensiksi päpeHUe piirtäisi ja nyt ei
kynä ota oUetikadn toteUakseeri, st
kun pyörii vain hampaitten pureskeltavana.
Siksi katselin taivaalle etsien
jos siätä fiäk)^^ jotain erikoista,
mutta ei tule apua sieltäkään. Olisi
edes auringonpimennys, tahi joku
härkätielle livahtanut meteori, tahi
vaikkapa pyrstötähti. Ai, todella kun
olisikin pyrstötähti tuolla nähtävänä,
niin siitä varmaankin osaisi jotain
kertoa. Se olisi suurenmoista katseltavaa
ja kefröttävda, km kerran läw-lussakin
si^dtaaU että "km pyrstö*^
tähti käiskMää, niiti ntaailm tuhaksi
tuiskahtdd-\ NUti noh, ei sm
silti niin kauheaa tarvisi olla, sUlä
eihän minuUe jäisi siitä mitään kerrottavaa
lukijalle, kun jokainen maan
matonenkin sen tuntisi omissa nahoissaan.
Mutta ei näy pyrstötähteä eikä
muutakaan ihmeellistä. Pilviä vain
näkyy kiitävän koko huimaavaa kyytiä.
Nuo pilvet ennustavat sadetta,
siellä on ukkosta ilmassa ja niillä taitaa
olla kiire tiputtelemaan vettä juuri
sinne, missä sitä ei tarvittaisi. Niin,
maan miehet vitjapeUölilaan katsete-vat
noita pilviä vähemmän suopein
silmin. Önhari nyi elonkorjuun aika.
Minä m tykkäisi kuonoa, jos nuo pilvet
pudoftaisikiiA väensä f anne. MdH-lä
se ei pilaisi vUjapeiiojä, kun meillä
ei niitä M. H^näkiA on jo käikB
suojassay mMta kmvimaa kaipaisi
vettä. Ukkonen näkyy kuitenkin öU-van
nUnkkiSänhmkifmy mä ei antia
vettä sirm f^kinsität&ivötdan, m0t
padottaa m }^'^mey nuissäsUU^
remman pahan aikaan saa.
Ohoh, rfyt p&kisi$^(^nko näky-viin.
mkiOslMjä otmm auringoif'
kylpyjä tänä k^esmä? AUekirjoiiia^
neen auringon kylvyistä ei ole tttllui
kerrassaan mitään, kun aina silloin,
kun auri^ki} (ämpimiimi^ loistaa,
minulla on ollut kaikerdaisia kiireitä,
ja sitten kun minuUa olisi aikaar niin
(orinko on ^ossa. il^^^a; o« sHiä
Mt se kyoiy, e^^ kerttu^
kaan oleJakten^ sdastant^ahM^t^^^^^
vielä ektii,sim monkmill^^^^^
puvan ennen kesmiorpptia ja sitten
varmasti korveMnil^m "auringossa,
MPASE^KKV.
mattaväsd; Kun oK vuoden 1689
vallankumouksen jälkeen kunin^
Jamies I ajettu maanpakoon, sallittiin
Wiöiamin ja Maryn nousta A^alta-istuimelte
vasta- sen jälkeen» kun he
rfivat allekirjoittaneet tunnetun Bill
of Rightin asiakirjan. Siinä kuninkaan
valtaa ö i t ö t i d e s ^ rajoitettiin
siten, että^attiiettiiirpat^^ >^
sinoikeusvertrttamiseen^ tunnusten
väpaäl ääöfetyto jä ^^>a^
kysymyksistä päJflkWetttin" istunnoissa.
• '
-Välillisesti Väiktt^
myöskin J Ä I f c a^
jätjesiäyiyÄ^ A"^^^
kan^ttMi^isfet^uuafeföukk^^^ o»
saai^ut fitiglantttkai^ fetoivat mukanaan
öi^änninkid^^^e^^
s^ jäin j ä en^antilaiset l a i t o^
Englantilaisissa aiito^ ^
litsijoinä fäihinkäaliiset knvem«>ont,
mutta niillä oli sen lisäksi omat la»^
laatijäktihtansa; jöiKn feansa v^htsi
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 12, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-08-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390812 |
Description
| Title | 1939-08-12-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAUANTAINA, ELOKUUN 12 PÄIVÄNÄ 1939 ii J9 (Canadan suomalaisten viikkolehti) Registerei at the Post Office Dept, Ottawa, as second cla&s matter. TUamhlnnat: X vit» ••»••••,•«•••*.....•«••••••« S^^-OO 6 kk. UO 8 kk. J60 f Yhdysvaltoihin: f 1 vk. $2.50 d fefei 1»40 euomeen Ja muualle ulkomaille: l vk. $3.00 6 kk. :.. 1.65 Irtcniuncrot S senttiä Liekki ilmestyy Jokaisen vUkon lauantaina 12-slvuisena, sisältäen parasta kauBoklrJallistft luettavaa kalkilta aloilta. .Aslamlehllle myönnetään 20 prosen-tto palkkio. Pyytäkää asiamlesvälineltä Jo tft- Bfiän. Kustantaja: Vapaus Publishing CJa Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto: J. JSUrvis. Rauha Mäki. Hilja Aho. E. suksi, Ester Saustinen, Alli Malm, Margit Laakso ja Yrjö Salva Liekkiin aljotut kirjoitukset ohitettava: LIEKKI Toimituksen kulinasta Meikäläisten, nimittäin Canadan suomalaisten^ voimistelu ja urheilu on elänyt jonkinlaista lamakautta, monin paikoin kuolemisen rajoilla. Niin-fä täällä Sudburyssakin; vain pieni tykmd sitä on pitänyt edes keinotekoisesti vireillä. Mutta nyt taas kerran jälleen näyttäytyi ontariolaisUle virkistävä ilmiö urheilijain liittojuhlissa, jotka pidettiin vHme sunnuntain aikoina Timmrnsissä. Urheilijoita oli kaikesta huolimatta saapunut sellainen määrä, jopa aina {Vindsorista asti, että' aika kmiea paraati ja sitten kunnolliset kilpailut saatiin aikaan. Mutta urheiluja seuraava ja juhliin osaaottava yleisömäärä on ollut aivan loistava, noin S,000 henkeä. Sehän Hmee kaikkiin vaasiin ja paikkoihin nähden ennätys. Ehkäpä tämä oli jokin merkitse-väm^ virstantdppa, sysäys, joka virkistää urkeUuliikettämme taas eteen- •jjNrif». £i «KuVi miekssä, että perin pienet joukot harjoittavat ur^ heiiua kitpailujä varten^ että harvojen otfclitissa löytyisi hakamiehiä eri la- JHssa^ vaan että siihen innastfäsivät sumct mi4msojoukoi terveyäeny reip-ipauden }a voiman tavottajinay suurempina seuriiina, jolhm yhdessäolo tuottaa ssmall^t^huvh. Vrheilijaimme etufimkot kaiketi osaavat käyttää tätä mmstmmtta tilaisuutta ky^^äkseen -j9**tekovQt räudänkuumana tulessa", si^ mt pmkkit^keilijatki» saamme osamme. Kesää on' vielä jälellä ja kenttiä^ ja sitten talvella^ onhan huoneita ja hankia. ^ AP.' {HistorialUsia, latinan ja vieraitten kielten lauseita seka lauseparsia, jotka ovat jääneet sivistyskansojen kieliärikastuitamaan.) Diem perdidi — olen menettänyt Ex, esim. ex-king — entinen kunin-päivän (turhaan). Dies dieiri doeet — päivä päivää opettaa. Divinus humanitatis minister — ihmisyyden jumalallinen palvelija. (Lääkärien lisänimi.) Di.xi — olen sanonut. (Sana, jolla roomal. puhujat lopettivat puheensa.) Docendo discimus — opettamalla (toisia) me opimme. Durri spiro, ^ r o — niin kauan kun hengitän, toivon. Dura lex, sed leX — laki on ankara, mutta se on laki. Ecce homo! — katso ihmistä! (Oletettujen J*ilatuksen sanojen mu^ kaan useiden ristiinnaulittua esittävien taulujen nimitys.) Ense et aratro — miekalla ja auralla. Epistola non erubescit — kirje ei punastu. (Sillä voi esittää arkaluontoisemmatkin asiat.) E pur, si mttöve (ital.) —se pyörii sittenkin. (Galilein hiljaiften huudahdus inkvisitsioni-tuomioistuimen edessä, sen jälkeen kun hän oli julkisesti pieruuttanut oppinsa, että maa pyörii auringon ympäi.) Ergo ~ siis (vakuuttavassa todistelussa). Eripuit coelo fulmen sceptrumque tyrannjs — tempaisi taivaalta salaman ja tyranneilta valtikan. (Ukkosen johdattimen keksijän Benjamin Franklinin rintakuvan jalustaan ja mUistorahaan kaiverretut sanat:) Errare humanum est — erehtyminen on inhimillistä. Est modus in rebus — kaikella on rajansa (mittansa). Etc (et cetera) — ja niin edespäin. • gas. . • Exceptio con firmat regulam — poikkeus vahvistaa sääntöä. Ex duobus malis minus est deli-gentum — kahdesta pahasta on valittava pienempi. (Jesuiittain tunnettu periaate.) Exempla docent — esimerkit opettavat. Exempli causa, lyh. e.c. — esimerkin vuoksi. Exemplo plus, quam ratione vivi-mus — elämme enemmän esimerkin kuin järjen mukaan. (Siihen perustuu esim. muodin orjuuttava voima.) Ex nihik) nihil — tyhjästä ei tule mitään. (Lucretiufcsen ja Epicuruk-sen filosofian kuuluisa lause, tarkoittaa että kaikkeutta ei ole luotu tyh-jästä.) Ex officio — viran puolesta. Ex ore parVulorum vefitas — lasten suusta säät kuulla totuuden. Ex oriente lux — idästä tulee valo. Ex professo — asiantutttemtiksella, ammattinsa puolesta. Ex tempore — silmänräpäyksessä, valmistelematta. (Esim. pitää puhe ex tempore.) Ex ungue leonem — kynn^estä leijona (tunnetaan). (Käytetään usein suurten taiteilijain tuotteista.) Fama crescit eunto — huhu (juoru) kasvaa kulkiessaan. Felix sulpa — onnellinen erehdys. (Klun se on opiksi.) Fiat lux! — tulkoon valkeus! Finis coronat opus — loppu työn kruunaa (kaunistaa). Fontes ipsi sitiunt — lähiötäkin vaivaa jano. (Suutaritko» kulkevat paljain jaloin.) Fugit tempus!—aika rientää! ittopr«uss!n;näyttä6vOlevan yksi niistä ••silloista"» joiUa Hitler mleiU vallata Danzlgtn N^apaakaupungtn "ihnan sotaa". Uhkaillaan, että tämän Jälkeen ei enää totella rajÄmääräykslä yjnjs. Puolan hallitus on iknoltt&iiut' päättävästi vastustavansa kMkkla tekoja. Joilla DansljBln \-altaus pyri^kän suorlttar maan. BritanicUan ulkominlsiPi»! HiEklifax on äsk^äln Uedottanutr ylähuoneelle, että hmutus on valmis xyh^mään sovita-jaksi Kiinan ja Japanin välillä ^"sopivan tilaisuuden tullessa". ''Rauhoit^amis-poUtUkan'* vastustajat pitävät t&tä" ^nerkkinä siitä, että hallitiis taipuu Japanin keinotekoisen painostuksen edes- ^ ja Kiinan oikeudet tulevat kärsl-öjään. . Neuvostoliiton j& IThdysvaUaln välinen vastavuorolsuufeeok penistuva kauppasopimus on uuslttit vuoden ajaksi ja on Neuvostoliitto "kaikkein suo-sttuiitopsenmaiden* » Ittettdossa, Mielenkiintoisimpia huomionesi-neitä N^w Yorkin maailmannäyttelyssä on vapauksien suuri valtakirja, Magna Carta, jok£» on tUotu Englannista ja jota näytetään Englannin paviljongissa. Se on englanninkieltä tnihuvien kansojen kaikkein tärkeimpiä ja kuuluisimpia asiakirjojaf johon perustuu niiden kansalaisten ^pau-det. Siitä johtuu muidenkin maiden kansakiisvapauksien saanti. Kuningas Johanin (1199 — 1216) hallitessa Englannin aateliset jär|es-täytyivät ja pakottivat hänen antamaan ^fiägna Cartan, kuuluisan \'a-pauksi^ valtakirjan. Siihen aikaan oU yldsiä, että hallitsiial käyttivät rajoittamatonta Anitaa alamaist^sa henkeenv omaisuuteen ja toimintaan nähttehj mutta tämä kuningas ylitti siinä suhte^ kaikki tunnetut rajoitukset. Kun jokin hänm vasalleistaan alkoi- ilmaisia' x^astalauseita tällaisen ntenettelyn johdosta, ryht\n kuningas suuriin kostotoimenpiteisiin, otti panttivankeja paroonin ja kirkon miehen valta-alueelta, Keätettyäätt neljätoista \*uöttä tätä sortoa, järjestiv^ Englannin aateliset arkkipiispa Langtontn avuä-tuk3ella kapinan. He kokosivat \'al-lankumouksellisen armeijan, ollen arkkipiispa siinä "J^ft^alan ja Pyhän Kirkon armeijan marsalkka". Ke- \mlla 1215 esittivät aateliset Ruh-nejTueden luona kuninkaalle joukon \'aatimuksia: Kun \-astas5a oli tällainen \*altava joukko, aHekirjoilli kuningas 48 artiklaa, jotka sen jälkeen on tunnettu nimellä Magna Car-ta. Tässä asiakirjassa kuningas lupautui pysymään erillään eräistä selvästi mielivaltaisista menetelmistä. Siinä kiellettiin oikeuden mj^nti, rajoitettiin sheriffien ja koronerien valtaa, säädettiin, ettei keitän voitii anastaa omaisuutta, ketään panna vankeuteen tai ajaa maanpaikobn ilman oikeudellista tuomiota maan lakien mukaan. Magna Cartasta otettiin paljon jäljennöksiä ja ne pantiin ^iliöihin turvallisiin paikkoihin. Ndjä niistä on vielä olemassa. Kaksi on British Museumissa ja kaksi maan vanhimmissa tuomio kirkoissa* Se, joka on parhaiten luetta\'assa kunnossa, tuotiin New Yorkin Maailmannäyttelyyn nähtä\-äksi, koska näillä asiakirjoilla on niin suunnattoman suuri mierkitys koko ihmiskunnalle. Kuningas, vaikka hän nirirellistel! allekirjoittikin Magna Cartäh "jumalallisesta \'aikuttimeslä jä sielunsa autuuden viioksi", ei aikoniit täyttää lupaustaan; Kolmen kuukäiiäfen kiiluttua oli hän saanut paavin Vapautuksen lupauksensa täyttamis^tä jä A^alastaan. S\ttyi sisällissota jä seh aikana kuoli kuningas. Harien seuraajansa tä\l>i uudistaa Magria Car-tan lupaukset. Tuli tavaksi vaatia jokaisen uuden kuninkaan uudistamaan Magna Cjartan periaatteet. Niin on vieläkin. Myöhemmin on laajennettu Magna Cartan \-apauksia huö- Puheenaihetta etsiessä Pureskelen pannaani ja katselen tai-^ vaalle. Nähkääs, kun olisi kyhättävä taas juttu tähän kotoiseen pikkmurk^ kaaHi, enkä nyt yhtään tiedä tmstä juttelisin. Kyllä se on mukavaa, ku^ joskus on kirjoittamista niin paljon, että kynäkään... ei tiedä minkä aihä ensiksi päpeHUe piirtäisi ja nyt ei kynä ota oUetikadn toteUakseeri, st kun pyörii vain hampaitten pureskeltavana. Siksi katselin taivaalle etsien jos siätä fiäk)^^ jotain erikoista, mutta ei tule apua sieltäkään. Olisi edes auringonpimennys, tahi joku härkätielle livahtanut meteori, tahi vaikkapa pyrstötähti. Ai, todella kun olisikin pyrstötähti tuolla nähtävänä, niin siitä varmaankin osaisi jotain kertoa. Se olisi suurenmoista katseltavaa ja kefröttävda, km kerran läw-lussakin si^dtaaU että "km pyrstö*^ tähti käiskMää, niiti ntaailm tuhaksi tuiskahtdd-\ NUti noh, ei sm silti niin kauheaa tarvisi olla, sUlä eihän minuUe jäisi siitä mitään kerrottavaa lukijalle, kun jokainen maan matonenkin sen tuntisi omissa nahoissaan. Mutta ei näy pyrstötähteä eikä muutakaan ihmeellistä. Pilviä vain näkyy kiitävän koko huimaavaa kyytiä. Nuo pilvet ennustavat sadetta, siellä on ukkosta ilmassa ja niillä taitaa olla kiire tiputtelemaan vettä juuri sinne, missä sitä ei tarvittaisi. Niin, maan miehet vitjapeUölilaan katsete-vat noita pilviä vähemmän suopein silmin. Önhari nyi elonkorjuun aika. Minä m tykkäisi kuonoa, jos nuo pilvet pudoftaisikiiA väensä f anne. MdH-lä se ei pilaisi vUjapeiiojä, kun meillä ei niitä M. H^näkiA on jo käikB suojassay mMta kmvimaa kaipaisi vettä. Ukkonen näkyy kuitenkin öU-van nUnkkiSänhmkifmy mä ei antia vettä sirm f^kinsität&ivötdan, m0t padottaa m }^'^mey nuissäsUU^ remman pahan aikaan saa. Ohoh, rfyt p&kisi$^(^nko näky-viin. mkiOslMjä otmm auringoif' kylpyjä tänä k^esmä? AUekirjoiiia^ neen auringon kylvyistä ei ole tttllui kerrassaan mitään, kun aina silloin, kun auri^ki} (ämpimiimi^ loistaa, minulla on ollut kaikerdaisia kiireitä, ja sitten kun minuUa olisi aikaar niin (orinko on ^ossa. il^^^a; o« sHiä Mt se kyoiy, e^^ kerttu^ kaan oleJakten^ sdastant^ahM^t^^^^^ vielä ektii,sim monkmill^^^^^ puvan ennen kesmiorpptia ja sitten varmasti korveMnil^m "auringossa, MPASE^KKV. mattaväsd; Kun oK vuoden 1689 vallankumouksen jälkeen kunin^ Jamies I ajettu maanpakoon, sallittiin Wiöiamin ja Maryn nousta A^alta-istuimelte vasta- sen jälkeen» kun he rfivat allekirjoittaneet tunnetun Bill of Rightin asiakirjan. Siinä kuninkaan valtaa ö i t ö t i d e s ^ rajoitettiin siten, että^attiiettiiirpat^^ >^ sinoikeusvertrttamiseen^ tunnusten väpaäl ääöfetyto jä ^^>a^ kysymyksistä päJflkWetttin" istunnoissa. • ' -Välillisesti Väiktt^ myöskin J Ä I f c a^ jätjesiäyiyÄ^ A"^^^ kan^ttMi^isfet^uuafeföukk^^^ o» saai^ut fitiglantttkai^ fetoivat mukanaan öi^änninkid^^^e^^ s^ jäin j ä en^antilaiset l a i t o^ Englantilaisissa aiito^ ^ litsijoinä fäihinkäaliiset knvem«>ont, mutta niillä oli sen lisäksi omat la»^ laatijäktihtansa; jöiKn feansa v^htsi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-08-12-02
