Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 14, 1953

              " ^ ^ i
msmai IN TIME
Right !Atiö?Sci H O M E w»th
WAS TO -n?/ JT ONCe^BEPpf?|.
OLO M A M PeABOOV^S*
o*
X HATE TO
ALwAvs ee THe
Oi^ETO Sf?eAK
UP ALtT^4e FUM,
8UT THS TIMS TO STOP
AcclpE^Jr515 aBPoi?e TI^EV
«APPEM / 'JOJ SHOUUO XKOV/
ÖETTeR T^4ANTO MAKE A SLlDE
OirrOFT.4E FffOMT WAt«</-NOW iVc,
<30T TO COVEP IT W(Tri ASHES ^
SeFOffE^OMEOME SLIPSAMO
jSET-S 6A0l>'HU1?T/
FPEOOlE
MAKES HIM5ELF
SOUNO UKTE A
MAeryi?, 6UT I
Wlh4K ME ÖETS
A SEC(?ET KICK^
•©.UT^F I T /
I MOTiCE HE
DlONT CAf?f?V
OUT ANV MOJ?E
ASMES THIAM
=ABSOLUTELV
.NEC£SSAf?Y.'v,
I
<G0 AMEAD,
B£AN
IM/
, POPf TMEV .
:V5UPOMTK4IS
Tt4Ey'U.NEVEfe
• lr4 FRONJT O F
JR House.^
i i
LET«S 6 0 0 V E 6 T D -
MA<?Vtf4l5 H O U S E /
H I S P O P IS A
SÄIO
1 T /
1
-1
A0SOLUTELV.
OH.OH /
rLL BET I
MONTtlS AGO
TO T A C K OOWM
1WAT LOOSe
RUG SSFOf^e
i . i - l T i T l f
4«
ILOA 'tODELtX
Jaakko Ja M£ttU olivat pikkupoikia ja
asuivat eri: puolilla kaupunkia, mutta silti
he «isein leikkivät yhdessä. Korran hei­dän
iväli-Uään puhkesi tappelu ja Matin
äiti nuhteU Jaakkoa:
*Mos isäsi tietäisi, minkälainen paha
poaca itiänsä on, saisi hän varmaankin
harmaita hiuksia/*
**Hah, ixaact, haa. siltä hän varaiaankin
il(>stuisi'*. nauroi poika.
• ^ t e n n l i n ? " •
" K u n hän on aivan kaljupää, hah, hah,
haa! •
NE NAISET
Idikeim^x>liisi naisautoili|al]e: "Kun
«ä3n iteldän kääntyvän mutkassa, tuumin
heti. että .vähintään Tiisikymmentä."
iNTainen: -fTBrnä hattu päässäni näytän
•paljon vanhemmalta Icuin olen.**
KI7MPI PAREMPI
*^Mtnun «vaimoni on enkeli.*!
*jBmi.mmun vaimoni elää vielä.*
Sivu 12
EI KOVTN HL^IRITTELEVAA
Vaimo: *^itä sinä poltat?"*
Mies: "Rakkauskirjeitä, joita kirjoitin
sinulle ennen naimisiinmenoamme."
Vaimo: 'Kuinka sydämetön sinä olet!
Oxiko sinulta kadonnut kaikki se hellä
tunne, mitä olet minua k<ditaan joskus
tuntenut? *
(Mies: "Päinvastoin, rakkaani. Juuri
sinustahan minä huolehdin. Sinullehan
minä olen testamentannut omaisuuteni ja
minä haluan vain olla varma siitä, että
jos satun kuolemaan ennen sinua, ei ku­kaan
voi ruveta riitelemään testamenttia­ni
mitättömäksi väittämäUä. että olisin
oUut mielisairas.**
HIENOTUNTEINEN
Isä pojalleen, jota opettaja oU koulussa
sanonut puupääksi: *iMinun käjrdessäai
koulua oli meillä erittäin hienotunteinen
opettaja. Hän ei koskaan sanonut oppi­laitaan
pirapäiksi. vaan joskus huomautti:
'Ole varovainen kynsiessäsi päätäsi, et­tet
saa tikkuja kynsiesl alle*.-
LauaiUaiaa. hehnikuuii 14 piiTina, 19$3
KOULUSSA
Opettaja selitti luokaUa tradltio"-sa-nan
merkitystä. "Se on seUaista. mikä.
kulkee perintönä isättä pojalle", sanoi
opettaja. Seuraavana aamuna Jakki
myöhästyi koulusta ja kun opettaja kyseU
^ t ä myöhästymiseen, sanoi Jakki:
•'Äidin täytyi palkata minun traditioni
ennenkuin voin lähteä kouluun.*'
EHKÄ NIINKIN
"»Mikä sinun nimesi on. pikku tjyttö?"
"Minä olen talonmiehen Pirkko. Mutta
JOS haikara olisi kantanut minut kerrosta
ylemmäksi, niin olisin pankinjohtajan
HALUSI AUTTAA
MatkaUe lähtijä: 'Juna lähtee kymme-nen
minuutm päästä ja mmun pitää tse­kata
matkatavarani, ostaa tiketti ja syö­dä
sänvitsi. Voisiako auttaa minua jolla­kin
tavalla?"
Tuttava: "Joo. minä voin ^ödä puoles­tasi
sänvitsin.**
KORKEITA PUITA
Tunnettu tosiasia on, että Ame
Suomessa Icäyvät vähän leuhbw^
naan. Eräödn kauan tällä o^ä^^f^
lut^miekkonen meni Pihtiputa^ej».
lä kilnnitettim hänen huomio^
petäjään osoituksena, että kasra»
Suomessakin isoja puita.
"Tuo nyt ^ ole vielä puu «
todella suurten puiten rinMl»
mies. "Ettekö ole kuullut imtaMi^
kan lännellä kasvavista P«ist*'r°l
tamat niistä lännen puista ^atjf*
ja. että täytjyy olla kaksi miestä»-
sa ennenktdn näkee nUden
yksi mies katsoo puuta y^ösi^^
källc kuin jaksaa ja kun ^^^^J'
kaa toinen mies katsomista f^*^^
mitoin toisen täytyi lopettaa
ten sutä alkaen latvaan saak»-
OLI KYLLÄ
"Onko vaimosi hyvä taloi
•^Erinomainen. Me tulemme K
man melkein kaikkea, mita ma»
sen."