1955-10-22-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
aisuuteen
'•'^-lehdessä
n yllättäen tulvicj
Iniah. Tämän saE> &
^ 25 vuosisa^ ^
s»n 2,000 vuodet -!
n vuosisadan alug.
ksinkertaisesti ^ ^
ene". Vuosisata
neiden vallassa, td
'in ympärillä, eneir.
Liraileniaan alomiil
1
vsen, joka johtui J |
ki lopulta mahdolir
en valmistuksen
•n ottamisen. Xämi
isesti ja asteittaj
iseen, kuten sähkö I
iän tekemistä tula
tökelpoisia voiniaB-
), joka olisi rake&
ihmiskunnan kelii
/änkoitosta saakka,
käymättä läpi tula
Lilkencv?t läpi omas
••ii.
« i i .
iitj-ksen tulen kek-lie,
sillä tulen käjl.
i sitten. Mutta mitä
rgian keksimisestä?
i kaikki Anelä edes-emme
vielä tiedä
a ja luonteesta ja
alvelu'ksia se tules
rnä.
vuoden aikana
voitu todeta mieli-hden
mitä todelli-la.
Mitä puhun :
;tua tulevat atomi-
;tilat — näin kir-keinpä
pelkoa täi
entä vuotta? -Mut
n vuotta, sillä nV'
=a ja noi>easti
annissa.
L tultaisiin epäile
ien salaisuudet J3
ista.
iellisuudessa oltiiii
^misen reaktio
iksikäyttäminM ei
n, mikäli tietj-s'i
i 'kuinka paljon,
le toinen puolbkoj
ika mullistaa koko
än o n suorastaai
aa vuonna 200Ö.
L keksinnöt muut-
;ojen keskuudessa
j kehit\-ksen tasoa
Jsesti yksimielisii
?tat, nämä läjiinkin
painunut mailat,
että tämä ta-immästyneelle
it
kätkeytyy kaik-ologiaan,
maata-vasta
alun alkui
n kaikessa tassi,
nin suurenmoisfij
mielessä niittaa-
^miytimen valta-f
.-svoiman vaarini
netsät palamaani
ilimattoniuuteDSJ
ee .myöskin ato-j
1 taisteltava 1^1
ole enää tietä]
Kuulalkärkikynän maiikkinoille tulemisena
on kidunut vähän yli ikymmenen vuotta
MILTON R E Y N O L D S on mmdtään maista, koska Eversharp oli jo aiko-mies,
joka antoi yleisölleen kuu- ja sitten aloittanut kampanjan val-lakärkikynäJi.
Nyt hän on 60-vuotias mistaakseen maaperää omille kuulakär-chicagQlainen
liikemies. MUton Rey- kikynilleen. '^\tomikauden ihmeellinen
noldsilla ei ollut aavistustakaan sen kuulakärkikynä" oli eräs mainoslausei-enempää
kuulakärkikynistä kuin muis- ta, joita E\'ersharp toisti propagandastakaan
kynistä silloin, kun hän ensi ker- saan. Reunolds laski sille, että pääsee
ran näki kuulakynän erään myymälän ensimmäisenä markkinoille. Hän työs-ikkunassa
Buenos Airesissa kymmenen kenteli yötä päivää — ei kynien valmis-vuotta
sitten. Sitävastoin hänellä oli tuksessa vaan niiden mjynnissä.
jotain muuta, joka on paljon tärkeämpää
tässä kapitalistisessa maailmassa:
nenä, joka vainusi helposti ansaittavaa
rahaa.
1500 % PUHDASTA
Eräs Xew Yorkin suurimmista tavarataloista
tilasi 2,500. kynää. Eversharp
Jo ennenkuin oli täyttänyt viisikym- sai tiedon kaupasta ja ilmoitti tavara-mentä
vuotta oli Reynolds jo kolme talolle aikovansa haastaa Reynoldsin oi-kertaa
anasainnut miljoonaomaisuuden
— vajaalaatuisilla autonpeitteillä ja ra-kennuskeinotteluillä
Floridassa — ja
menettänyt sen yhtä monta kertaa.
Vuonna 1945 hänellä oli taskussaan vain
neljännesmiljoonan pikkusumma, jonka
hän oli ansainnut meksikolaisilla tupa-kansytyttäjillä
järjestämällään keinot-keuteen
patenttioikeuksien rikkomisesta,
mikä aikaansai sen, että tavaratalo
lisäsi tilaustaan Reynoldsilta 50,000
kappaleeseen . . . Jos Eversharp kerran
aikoi haastaa oikeuteen, oli kysymys arvokkaista
tuotteista, päätteli tavaratalo
ja siksi oH oltava ajan tasolla.
Nyt Reynolds pani toimeen valmistelulla.
Se oli hyvin vähän Reynoldsin tuksen suuressa mittakaavassa. Mutta
t.vyppiselle miehelle. myyntihinta kiinnosti tätä pääomarita-
Hän oli kuten hän itse sanoo, jatku- "a ennen kaikkea muuta. USArssa oli
vasti liikkeellä nuuskimassa suurta siihen aikaan eräänlainen hintakontrolli,
kaappausta. Se löytyi kuulakärkiky- jonka piti tarkkailla hinnanmuodostus-nästä.
Nopeasti suoritettu tiedustelu ta. Reynolds arvioi valmistuskustannuk-osoitti,
että sen keksijä (maanpaossa siksi 80 senttiä (myöhemmin päästiin 8
unkarilainen Laszlo Biro) oli senttiin) ja korkein hinta, jonka hän
hintasäännöstelyn mukaan, voi saada,
oli kymmenen dollaria. Hän onnistui
'•puhumaan" itselleen 12 dollaria.
"Tarkemmin katsottuna", sanoi hän
myynyt patentin Eversharpille — ky-näkonsernille,
jonka nimi on kansainvälisesti
tunnettu. Tämä olisi pysäyttänyt
vähemmän aloitekykyiset. Mutta
ei Reynoldsia . Hän osti joitakin kuu- kerran, -'oli kynässä sentään sekä kuula 65-vuotias Jack Gale Sivastikasta, Out., on harjoittanut mineraalien etsintää koko
lakärkikyniä, otti ensimmäisen vuoro- että hylsy, ja joskus sillä kävi myös
lentokoneen USA:han ja kutsui matkal- kirjoittaminen."
la sähkeitse erään patenttiasian tuntijan
lentokonetta vastaan, 'IHMEKYNÄ" — A I N A K IN
He totesivat, e t t ä patentti oli myön- VOITTOJEN K A N N . \ L TA
netty jo vuonna 1888. Keksijä ei ollut ~ Eräs armeijan vanha alumiinivarasto
koskaan ansainnut penniäkään keksin- ostettiin raaka-aineeksi, 300 henkilöä
nöstään, miitta niinpä hänellä ei kos- otettiin töihin, muiden muuassa työs-
8iaan ollut ollutkaan ketään Reynoldsin kentelivät hänen vaimonsa ja tjrttärensä
kaltaista avustajaa. Patentti oli luon- yrityksessä. Kun tavaratalo (se oli NeW
nollisesti vanhentunut, mutta hieman Yorkin Gimbels) lokakuun 25. pnä 1945
ikänsä ja tekee sitä yhä vieläkin, etsien kultaa, urania ja kaikkea muuta mitä kalli'
oista voidaan löytää. Tässä hän esittelee Canadan kansallisessa näyttelyssä Torontossa
John Docn valtaukselta Xo. 11855 otettuja näytteitä.
ta valtioista tuli ilmoituksia murtovarkauksista,
joiden kohteena olivat olleet
ainoastaan kuulakärkikynät. Reynoldsin
tehdas varustettiin vartijoilla ja erikoisjärjestelyillä
kynien salalkuljetuk-sen
estämiseksi. Työntekijät saivat
käyttöönsä kyniä, jotka oli varustettu
vaikeampaa oli selviytyä Eversharpin oli valmis alkamaan myydä -'ihmeky- kirjoituksella: 'Tämä kynä on varastettu
Reynoldsilta". 200 tällä kirjoiutk-sella
varustettua kynää salakuljetettiin
ulos ja myytiin eräässä tavaratalossa.
Kaiken kaikkiaan salakuljetettiin
miljoonan dollarin arvosta kyniä ensim-oikeuksista.
Muutamien päivien poh- nää, joka merkitsee vallankumousta
dintojen avulla siitäkin sentään selviy- kirjoitustaidossa", seisoi 500 ihmistä jo-dyttiin
ja päädyttiin hyvin kekseliää- nossa yrityksen ulkopuolella. Ensimmäiseen
muotoiluun. Eversharp-kynät toi- senä päivänä myytiin 10,000 kynää 12,5
mivat hiuspilliperiaatteen nojalla. Mut- dollarin kappalehinnalla. Tilaukset vir-ra
Reynolds ja hänen asiantuntijansa tasivat «Reynoldsille. Puhelinta käyttä- n^äisen puolen vuoden aikana. Eräässä
sopivat siitä, e t t ä heidän kynänsä toi- vät asiakkaat saivat odottaa viisi päi- iy},;ct«iiö. L-^liari««5i nalia<:tPf-mivat
painolain nojalla. Niin yksin- vää. puhelua.
Ostopäälliköt ottivat taxiautoja voi-i
l - dakseen heti kuljettaa pois k3niät ja o l i -
— vat onnellisia onnistuttuaan saamaan
niitä kourallisenkin. Erään San Franciscon
suuren tavaratalon johtaja tuli
kertaista se oli ja nyt oli tie avoin,
^lainos oli suurimmaksi osaksi
mättömiä villi-ihmisiä.
lähistöllä olevassa kellarissa paljastettiin
joukko yritteliäitä herroja, jotka
varastetuista osista valmistivat Rey-nolds-
kyniä.
Neljässä kuukaudessa oli Reynolds,
verotuksen otettua osansa, ansainnut
Eräs varmimpia keinoja torjua jokin lentokoneella ja yritti turhaan saada t i -
•vaara on sen tunteminen. Kaikkien mies- lauksen lävitse. Hän jatkoi matkaa New
^^n ja karkkien naisten on tunnettava Yorkiin ja onnistui ostamaan 200 ky-atomin
olemus, minkälaisia arvokkaita nää Gimbelsiltä, lensi kotiin San Fran-palvelu'ksia
atomi pystyy tarjoamaan cicsoon ja myi kynät samalla hinnalla
ihmiskunnalle oikein käytett3mä j a min- kuin oli ne ostanutkin,
mittaamattoman onnettomuuden se Reynoldsin nettovoitto ensimmäisenä
saada aikaan — väärin käytettynä, kuukautena oli 541,000 dollaria. Kah-
Selvittää ja oppia tuntemaan — tästä den kuukauden kuluttua hän valmisti
1,558,607 dollaria.
KIRJOITTAA
A L L A "
*ä>tyy tulla toimintamme tärkeimpiä 30,000 kuulakjmää päivässä ja sai ti-
^öhtia, sillä saavuttuaan nykyajan aree- lauksia päivittäin 100,000: Ile. Kuiten-
1 atomi asettanut tämän problee- kin hän oli antanut määräyksen myydä
mitä suurimmalla välinpitämät- ainoastaan sellaisille asiakkaille, jotka
If^llä maksoivat käteisellä etukäteen. Kaikis-nalle
on
imansa
tömyydellä.
'KYNÄ JOKA
V E D E N
Se ei johtunut lainkaan kynän hyvistä
ominaisuuksista. Monasti kynä ei
ylipäänsä ollenkaan toiminut. Ensimmäisinä
kahdeksana kuukautena vaihdettiin
tehtaassa r04,643 virheellistä
k>Tiää. Ja asiakkaat olivat sydämestään
iloisia, että he saivat vaihtaa. Jos rey-nolds-
kynää piti rintataskussa, oli siinä
olevalla nesteellä taipumus laajentua
ruumiinlämmön johdosta, minkä
vuoksi se pienellä läiskäyksellä räjähti,
jättäen jälkiä ei vain takkiin, vaan myös
paitaan ja alusvaatteisiin. Reynolds tosin
antoi takuun kynälle, mutta ei toki
tahtonut vastuuta kangastavaroista. Jos
joku valitti, hukkui valitus yleiseen
mainoshumuun, jota nyt on Thomas
\Vhiteside kuvannut kirjassaan "The
big buff".
Eräs Reynoldsin nerokas keksintö oli
iskulause: '"Kynä, joka kirjoitta veden
allakin." Se oli miljoonien arvoinen. Se
nimittäin osoitti, miten ihmeellinen kynä
oli. Kukaan ei kysynyt, miksi jumalan
nimessä pitäisi kirjoittaa veden alla.
Annettiin vain iskulauseen mennä päähän
ja koetettiin saada viölä yksi kynä.
^NÄPPÄRÄÄ ' MAINOSTA
Toinen keksintö oli Reynoldsin kanne
Eversharpia vastaan. Reynolds vaati
n. 45 miljoonan markan korvausta
Eversharpilta väittäen tämän häirinneen
Reynolds-kynien myyntiä. Tämä
temppu sai osakseen tunnustusta jopa
Eversharp-trustinkin piirissä. "Tämä on
näppärintä, mitä olemme kokeneet", selitti
suurtrustin päällikkö. Jutun syynä
tietenkin oli vain tarkoitus nostattaa
hälyä kynän ympärillä ja Eversharp
nosti vastakanteen, joka koski samaa
summaa keksitj^stä "loukkauksesta" ja
siihen asia jäi. .
Kolme nuorta naista otettiin työhön
ainoastaan kirjoittamaan vuorokaudet
läpeensä 'Kirjoittakaa Reynoldsin kuu-
Liekin 20-v. numero
MARRASKUUN 26 PÄIVÄNÄ
Halutaan:
KIRJOITUKSIA,
TERVEHDYKSIÄ
JA ILMOITUKSIA
< ^Latiahiaiha/lokal:^tixi^2'päivatfai 1955 Sivu 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 22, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-10-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki551022 |
Description
| Title | 1955-10-22-03 |
| OCR text | aisuuteen '•'^-lehdessä n yllättäen tulvicj Iniah. Tämän saE> & ^ 25 vuosisa^ ^ s»n 2,000 vuodet -! n vuosisadan alug. ksinkertaisesti ^ ^ ene". Vuosisata neiden vallassa, td 'in ympärillä, eneir. Liraileniaan alomiil 1 vsen, joka johtui J | ki lopulta mahdolir en valmistuksen •n ottamisen. Xämi isesti ja asteittaj iseen, kuten sähkö I iän tekemistä tula tökelpoisia voiniaB- ), joka olisi rake& ihmiskunnan kelii /änkoitosta saakka, käymättä läpi tula Lilkencv?t läpi omas ••ii. « i i . iitj-ksen tulen kek-lie, sillä tulen käjl. i sitten. Mutta mitä rgian keksimisestä? i kaikki Anelä edes-emme vielä tiedä a ja luonteesta ja alvelu'ksia se tules rnä. vuoden aikana voitu todeta mieli-hden mitä todelli-la. Mitä puhun : ;tua tulevat atomi- ;tilat — näin kir-keinpä pelkoa täi entä vuotta? -Mut n vuotta, sillä nV' =a ja noi>easti annissa. L tultaisiin epäile ien salaisuudet J3 ista. iellisuudessa oltiiii ^misen reaktio iksikäyttäminM ei n, mikäli tietj-s'i i 'kuinka paljon, le toinen puolbkoj ika mullistaa koko än o n suorastaai aa vuonna 200Ö. L keksinnöt muut- ;ojen keskuudessa j kehit\-ksen tasoa Jsesti yksimielisii ?tat, nämä läjiinkin painunut mailat, että tämä ta-immästyneelle it kätkeytyy kaik-ologiaan, maata-vasta alun alkui n kaikessa tassi, nin suurenmoisfij mielessä niittaa- ^miytimen valta-f .-svoiman vaarini netsät palamaani ilimattoniuuteDSJ ee .myöskin ato-j 1 taisteltava 1^1 ole enää tietä] Kuulalkärkikynän maiikkinoille tulemisena on kidunut vähän yli ikymmenen vuotta MILTON R E Y N O L D S on mmdtään maista, koska Eversharp oli jo aiko-mies, joka antoi yleisölleen kuu- ja sitten aloittanut kampanjan val-lakärkikynäJi. Nyt hän on 60-vuotias mistaakseen maaperää omille kuulakär-chicagQlainen liikemies. MUton Rey- kikynilleen. '^\tomikauden ihmeellinen noldsilla ei ollut aavistustakaan sen kuulakärkikynä" oli eräs mainoslausei-enempää kuulakärkikynistä kuin muis- ta, joita E\'ersharp toisti propagandastakaan kynistä silloin, kun hän ensi ker- saan. Reunolds laski sille, että pääsee ran näki kuulakynän erään myymälän ensimmäisenä markkinoille. Hän työs-ikkunassa Buenos Airesissa kymmenen kenteli yötä päivää — ei kynien valmis-vuotta sitten. Sitävastoin hänellä oli tuksessa vaan niiden mjynnissä. jotain muuta, joka on paljon tärkeämpää tässä kapitalistisessa maailmassa: nenä, joka vainusi helposti ansaittavaa rahaa. 1500 % PUHDASTA Eräs Xew Yorkin suurimmista tavarataloista tilasi 2,500. kynää. Eversharp Jo ennenkuin oli täyttänyt viisikym- sai tiedon kaupasta ja ilmoitti tavara-mentä vuotta oli Reynolds jo kolme talolle aikovansa haastaa Reynoldsin oi-kertaa anasainnut miljoonaomaisuuden — vajaalaatuisilla autonpeitteillä ja ra-kennuskeinotteluillä Floridassa — ja menettänyt sen yhtä monta kertaa. Vuonna 1945 hänellä oli taskussaan vain neljännesmiljoonan pikkusumma, jonka hän oli ansainnut meksikolaisilla tupa-kansytyttäjillä järjestämällään keinot-keuteen patenttioikeuksien rikkomisesta, mikä aikaansai sen, että tavaratalo lisäsi tilaustaan Reynoldsilta 50,000 kappaleeseen . . . Jos Eversharp kerran aikoi haastaa oikeuteen, oli kysymys arvokkaista tuotteista, päätteli tavaratalo ja siksi oH oltava ajan tasolla. Nyt Reynolds pani toimeen valmistelulla. Se oli hyvin vähän Reynoldsin tuksen suuressa mittakaavassa. Mutta t.vyppiselle miehelle. myyntihinta kiinnosti tätä pääomarita- Hän oli kuten hän itse sanoo, jatku- "a ennen kaikkea muuta. USArssa oli vasti liikkeellä nuuskimassa suurta siihen aikaan eräänlainen hintakontrolli, kaappausta. Se löytyi kuulakärkiky- jonka piti tarkkailla hinnanmuodostus-nästä. Nopeasti suoritettu tiedustelu ta. Reynolds arvioi valmistuskustannuk-osoitti, että sen keksijä (maanpaossa siksi 80 senttiä (myöhemmin päästiin 8 unkarilainen Laszlo Biro) oli senttiin) ja korkein hinta, jonka hän hintasäännöstelyn mukaan, voi saada, oli kymmenen dollaria. Hän onnistui '•puhumaan" itselleen 12 dollaria. "Tarkemmin katsottuna", sanoi hän myynyt patentin Eversharpille — ky-näkonsernille, jonka nimi on kansainvälisesti tunnettu. Tämä olisi pysäyttänyt vähemmän aloitekykyiset. Mutta ei Reynoldsia . Hän osti joitakin kuu- kerran, -'oli kynässä sentään sekä kuula 65-vuotias Jack Gale Sivastikasta, Out., on harjoittanut mineraalien etsintää koko lakärkikyniä, otti ensimmäisen vuoro- että hylsy, ja joskus sillä kävi myös lentokoneen USA:han ja kutsui matkal- kirjoittaminen." la sähkeitse erään patenttiasian tuntijan lentokonetta vastaan, 'IHMEKYNÄ" — A I N A K IN He totesivat, e t t ä patentti oli myön- VOITTOJEN K A N N . \ L TA netty jo vuonna 1888. Keksijä ei ollut ~ Eräs armeijan vanha alumiinivarasto koskaan ansainnut penniäkään keksin- ostettiin raaka-aineeksi, 300 henkilöä nöstään, miitta niinpä hänellä ei kos- otettiin töihin, muiden muuassa työs- 8iaan ollut ollutkaan ketään Reynoldsin kentelivät hänen vaimonsa ja tjrttärensä kaltaista avustajaa. Patentti oli luon- yrityksessä. Kun tavaratalo (se oli NeW nollisesti vanhentunut, mutta hieman Yorkin Gimbels) lokakuun 25. pnä 1945 ikänsä ja tekee sitä yhä vieläkin, etsien kultaa, urania ja kaikkea muuta mitä kalli' oista voidaan löytää. Tässä hän esittelee Canadan kansallisessa näyttelyssä Torontossa John Docn valtaukselta Xo. 11855 otettuja näytteitä. ta valtioista tuli ilmoituksia murtovarkauksista, joiden kohteena olivat olleet ainoastaan kuulakärkikynät. Reynoldsin tehdas varustettiin vartijoilla ja erikoisjärjestelyillä kynien salalkuljetuk-sen estämiseksi. Työntekijät saivat käyttöönsä kyniä, jotka oli varustettu vaikeampaa oli selviytyä Eversharpin oli valmis alkamaan myydä -'ihmeky- kirjoituksella: 'Tämä kynä on varastettu Reynoldsilta". 200 tällä kirjoiutk-sella varustettua kynää salakuljetettiin ulos ja myytiin eräässä tavaratalossa. Kaiken kaikkiaan salakuljetettiin miljoonan dollarin arvosta kyniä ensim-oikeuksista. Muutamien päivien poh- nää, joka merkitsee vallankumousta dintojen avulla siitäkin sentään selviy- kirjoitustaidossa", seisoi 500 ihmistä jo-dyttiin ja päädyttiin hyvin kekseliää- nossa yrityksen ulkopuolella. Ensimmäiseen muotoiluun. Eversharp-kynät toi- senä päivänä myytiin 10,000 kynää 12,5 mivat hiuspilliperiaatteen nojalla. Mut- dollarin kappalehinnalla. Tilaukset vir-ra Reynolds ja hänen asiantuntijansa tasivat «Reynoldsille. Puhelinta käyttä- n^äisen puolen vuoden aikana. Eräässä sopivat siitä, e t t ä heidän kynänsä toi- vät asiakkaat saivat odottaa viisi päi- iy},;ct«iiö. L-^liari««5i nalia<:tPf-mivat painolain nojalla. Niin yksin- vää. puhelua. Ostopäälliköt ottivat taxiautoja voi-i l - dakseen heti kuljettaa pois k3niät ja o l i - — vat onnellisia onnistuttuaan saamaan niitä kourallisenkin. Erään San Franciscon suuren tavaratalon johtaja tuli kertaista se oli ja nyt oli tie avoin, ^lainos oli suurimmaksi osaksi mättömiä villi-ihmisiä. lähistöllä olevassa kellarissa paljastettiin joukko yritteliäitä herroja, jotka varastetuista osista valmistivat Rey-nolds- kyniä. Neljässä kuukaudessa oli Reynolds, verotuksen otettua osansa, ansainnut Eräs varmimpia keinoja torjua jokin lentokoneella ja yritti turhaan saada t i - •vaara on sen tunteminen. Kaikkien mies- lauksen lävitse. Hän jatkoi matkaa New ^^n ja karkkien naisten on tunnettava Yorkiin ja onnistui ostamaan 200 ky-atomin olemus, minkälaisia arvokkaita nää Gimbelsiltä, lensi kotiin San Fran-palvelu'ksia atomi pystyy tarjoamaan cicsoon ja myi kynät samalla hinnalla ihmiskunnalle oikein käytett3mä j a min- kuin oli ne ostanutkin, mittaamattoman onnettomuuden se Reynoldsin nettovoitto ensimmäisenä saada aikaan — väärin käytettynä, kuukautena oli 541,000 dollaria. Kah- Selvittää ja oppia tuntemaan — tästä den kuukauden kuluttua hän valmisti 1,558,607 dollaria. KIRJOITTAA A L L A " *ä>tyy tulla toimintamme tärkeimpiä 30,000 kuulakjmää päivässä ja sai ti- ^öhtia, sillä saavuttuaan nykyajan aree- lauksia päivittäin 100,000: Ile. Kuiten- 1 atomi asettanut tämän problee- kin hän oli antanut määräyksen myydä mitä suurimmalla välinpitämät- ainoastaan sellaisille asiakkaille, jotka If^llä maksoivat käteisellä etukäteen. Kaikis-nalle on imansa tömyydellä. 'KYNÄ JOKA V E D E N Se ei johtunut lainkaan kynän hyvistä ominaisuuksista. Monasti kynä ei ylipäänsä ollenkaan toiminut. Ensimmäisinä kahdeksana kuukautena vaihdettiin tehtaassa r04,643 virheellistä k>Tiää. Ja asiakkaat olivat sydämestään iloisia, että he saivat vaihtaa. Jos rey-nolds- kynää piti rintataskussa, oli siinä olevalla nesteellä taipumus laajentua ruumiinlämmön johdosta, minkä vuoksi se pienellä läiskäyksellä räjähti, jättäen jälkiä ei vain takkiin, vaan myös paitaan ja alusvaatteisiin. Reynolds tosin antoi takuun kynälle, mutta ei toki tahtonut vastuuta kangastavaroista. Jos joku valitti, hukkui valitus yleiseen mainoshumuun, jota nyt on Thomas \Vhiteside kuvannut kirjassaan "The big buff". Eräs Reynoldsin nerokas keksintö oli iskulause: '"Kynä, joka kirjoitta veden allakin." Se oli miljoonien arvoinen. Se nimittäin osoitti, miten ihmeellinen kynä oli. Kukaan ei kysynyt, miksi jumalan nimessä pitäisi kirjoittaa veden alla. Annettiin vain iskulauseen mennä päähän ja koetettiin saada viölä yksi kynä. ^NÄPPÄRÄÄ ' MAINOSTA Toinen keksintö oli Reynoldsin kanne Eversharpia vastaan. Reynolds vaati n. 45 miljoonan markan korvausta Eversharpilta väittäen tämän häirinneen Reynolds-kynien myyntiä. Tämä temppu sai osakseen tunnustusta jopa Eversharp-trustinkin piirissä. "Tämä on näppärintä, mitä olemme kokeneet", selitti suurtrustin päällikkö. Jutun syynä tietenkin oli vain tarkoitus nostattaa hälyä kynän ympärillä ja Eversharp nosti vastakanteen, joka koski samaa summaa keksitj^stä "loukkauksesta" ja siihen asia jäi. . Kolme nuorta naista otettiin työhön ainoastaan kirjoittamaan vuorokaudet läpeensä 'Kirjoittakaa Reynoldsin kuu- Liekin 20-v. numero MARRASKUUN 26 PÄIVÄNÄ Halutaan: KIRJOITUKSIA, TERVEHDYKSIÄ JA ILMOITUKSIA < ^Latiahiaiha/lokal:^tixi^2'päivatfai 1955 Sivu 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-10-22-03
