1940-07-20-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
s; I
HISTORIASTA tiedämme, että
suurilla persoonallisuuksilla ja
hallitsijoilla on ollut moniakin kak-
M E R E N AALLOT
- Maailman korkeimmat ja pisimmät
aallot ovat Tyynellä valtamerellä.
Siellä saa\-utta\-at mjTskyaallot 200-
300 metrin pituuden ja 12--1$ metrin
korkeuden. Yhtä voimakka9.ii tuu-tiseksi
j a että hänen palvelijansa kohtelivat
häntä tyljTiimin kuin ennen.
A^uonna ISIS Veronaan Italiassa
soisolentoja — ja nykyään niitä käy- tuli salaperäinen silmälasientekijä, jo-tetään
kertoman mukaan jopa tar- ka kerran matkustaessaan jätti naa-koituksellisesti,
nimittäin suojele- purilleen kirjeen-sanoen, että se oli
maan hallitsijoita ja esiintymään hei- toimitettava Ranskan kuninkaalle,
dän puolestaan vaarallisissa tilaisuuk- ellei hän 3 kuukauden kuluttua pa- kulmittain nost^\^t ne hj^vin korjcean
sissa. Seuraavassa kerromme kuiten- laisi. Kun hän ei palannut, mies toi- laineen, jota nimitetyn pyramiidi-kin
vain sellaisista kaksoisolennoista, mitti kirjeen edelleen ja hänen luok- aalloksi. Ilmeisesti juuri sellainen
jotka jo kuuluvat historiaan. Inhi- seen saapui ranskalainen poliisiupsee- oi» se laine, joka löi Majesticin kan-ri,
joka maksoi hänelle 100,000 f ran- «die y. 1922. PätCN-ät asiantuntijat
gia — vaikenemisesta.
Ien N^allitessa Atlantilla aallot xyöry-vät
120-200 metrin pituisina 9-12
metrinkorkuisina.
Kun kaksi aaltoa kohtaa toisensa
millisen luonnon mukaan useimmat
cvat petkuttajia.
Mittajärjestelmät
^ Paitsi pituus-, pinta-, tilavuus- ja
painomittöja on olemassa useita eri
mittoja, joita käytetään ajan, kappaleiden,
työn, sähkövoiman, lämmön,
kulmien, lautojen, paperin jnm. mittaamiseen.
Vanhaan aikaan käytettiin
mittayksikkönä kädestä, käsivarresta,
jalasta, askelesta, sylestä
y.m. ruumiinosista saatuja mittoja.
E r i maissa tulivat käytäntöön erilaiset
mitat ja aiheuttivat suurta hankaluutta
kaupankäynnissä. Niinpä on'
esim. ollut käytännössä ^ i t s e m ä n -
Ifeymmentä eri jalka-nimistä mittaa>
Kun Ludvig X V I ja h ^ e n puolisonsa
iiiestättiin,t^^^ bänen pojastaan
tiet>'sti kaikkien uskonnollisten
monarkistien mielestä kuningas. Tämä
poika kuoli virallisen ilmoituksen
mukaan vankilassa 1795, mutta kansan
keskuudessa kerrottiin, että kuollut
poika ei ollutkaan kuninkaallinen
lapsi, vaan että hänen tilalleen oli
asetettu \aeras poika ja että nuori
prinssi oli saatu pelastetuksi vallankumouksellisten
kynsistä. Niinpä
häntä kutsuttiinkin nimellä Ludvig
XVII ja seuraava kuningas otti siksi
järjestjnnisnumerokseen XVTII. ]VIut-ta
Ludvig X V I I ilmestyi seuraavien
vuosien aikana nionasti esiin — kaikkiaan
40 henkilöä väitti itseään Ranskan
kuninkaaksi — ja ainakin 39
heistä oli petkuttajia, mutta todennäköisesti
kaikki.
Ruotsissa selitti Kustaa Vaasan
hallituksen alkuaikoina muuan huijari
olevansa Nils Sturen j a Kristiana
Gyllenstjernan poika ja sai aikaan
vaarallisen kapinaliikkeen keräämällä
melkoisen runsaasti kannattajia. Hänen
'äitinsä" ei kuitenkaan tunnustanut
häntä pojakseen ja siten hänet
paljastettiin ja — hirtettiin.'
Syyskuussa 1S18 koetti muuan
tuntematon mies päästä linnaan, jossa
Napoleonin, poika asui, mutta
bahdit ampuivat hänet. Mies pijhui
kuollessaan Reichstadtin herttuasta,
pojasta, kuninkaasta ja kun hänelle
ei ollut mitään papereita, väitettiin
häntä Napoleoniksi, joka pyrki tapaamaan
rakastamaansa poikaansa.
Toiset taas kertoivat, että salaperäinen
Hussein pasha, joka 1S2S i l -
ar\7oivat sen korkeuden 24 metriksi.
Se on korkein luotettava aaltoennä- jotka ovat vaihdelleet 250 mm:$
tys. .^- — . - ^ — ^ - ^ ^ r ' ^ ^ ^ ^ - ' ^ ^ - ^ mm:iin. Englannissa otet-
U.I.' • . , tiin 1100 käytäntöön kyynärän asemesta
yardi, joka vastasi Henrik l ai
silloisen kuninkaan käsivartta, juuresta
keskisormen päähän laskettuna
moittautui Turkin sulttaanin palvelukseen,
oli Napoleon, mutta muuan
englantilainen lehti selitti aikoinaan, (nykyään 914.39 mm). Preussissa oU
että Napoleon pakeni St. Helenalta m.m. käyrtännössä Morgen-nimineu
laivalla, joka haaksirikkoutui Afri- pintamitta, joka tarkoitti sellaista
kan rannikolla ja Napoleon eli sitten peltoalaa (2.553 m2), jonka tavalH-neekerien
keskuudessa kuolemaansa nen mies sai aamurupeamalla härkä-asti
eli heinäkuun 15 päivään 1830.
ia tanssittihin
mitä pahinta villittemistä ja kiihoot-tamista?
— Kattokaa ny ittekkin her-
/ ^ O T T A K O kuullu jotta Ylistaro-
V - - ' hon Kyläänpään seurahuane-hellekin
on nyt tullu se uuttalajia ra konstaapeli, kuinka ne kyykkivät,
muoti-tanssi jota ne sanoo "lampe- taputtelevat syliänsä ja hihkuuvat
tiksi"? kun teeret soittimella. Tuahan on
Nyt Marjanpäivänä sitä jo menti- julki-ryättäästä menua, mitä kau-hin.
Ja se oli vasta imestä n^hrä. heenta kiihootusta akkamettähän,
Sanoovat jotta jokin Helsingistä varsinkin vanhoollepoijille n'otta sitä
tullut karvarinsälli sen villityksen on ei kärsi kattuakkaan, lankeemus siitä
tuanu Kyläänpäähän, johna tähän tuloo — —.
asti on tanssittu hienosti ja tasaasesti Niinkun tulikin! —Ennenkö polii-vain
polkkaa, sottiisia ja falssia ja si kerkes mitään sanuakkaan.
vain joskus, kun on oltu oikeen ren- Sielä salin kamiina-nurkas oli yks
nolla päällä on menty lopuuksi vähä poutun-rantaanen poika ja könkän-
Kun Kaarle X I I oli kaatunut, saa- iskutes-polskaa ja katottu silmähän" loukkoonen flikka pirellehet toisiansa
jotta: onko selvä? kans kovasti vyötääsiltä kiinni ja
Aina on vakka kantensa hak^nu, osootellehet toista ja toista jalkaa voo-parittaan
lähretty, saateltu niinkun ron perähän jotta
pruukathan ja ovikin on auennu, — Esti nuan, ja sitte nuan toisella
vaikka Mäen-Matti on sen öitsimisen jälaalla, ja katto nyt sitte ne päästää
niin ankarasti ittekasvatukses kieltä- irti, ja flikka käänyty nuan päin, ja
ny, sä mee sille pualelle, ja sitte toinen
' Mutta polkalla ja falssilla on Ky- käsi nuan ylhä, älä nyh, katto
läänpääs tähän asti aina pärjätty ja tualla lailla se teköö Sitte
akka saatu, n otta kovasti pitkähän päästethän taas irti ja kyykythän —
pui muuan suomalainen Benjamin
Duster Ruotsiin ja selitti olevansa
Kaarle X I I — kuningas oli muka
jään\t Benderiin ja lähettänyt vain
jonkin näköisensä miehen Ruotsiin
ja sitten tämä mies oli kaatunut hänen
sijastaan. Hänet otettiin kiinni,
mutta oikeus tuomitsi hänet mielipuoleksi.
Tapaus herätti kuitenkin
kansan keskuudessa suurta huomiota
ja monet uskoivat sen todeksi, minkä sitä nyt Marjanpäivänä taloolla kat- — ja katto nyt, molemmin käsin lyö-johdosta
pidätetty yritettiin vapaut- tottihin, varsinkin "varttuneempi nuo- rä fläiskithän nuan reisihin ja sitte
taa, mutta vapauttajat joutuivat kiin- riso", niinkun vanhojapoikia ja -fUk- pompatahan ylhä, käsi pysthyn ja —
ni, "kuingas" ensin häpeäpaaluun ja koja nyt hienosti sanotahan, — tuo- hih!
sitten hullujenhuoneeseen. ta imhellistä kyykkymä-ja krääk>Tnä- — E i , kun — hei! ne kiljaasoo—
Venäjällä tällaisia huijareita on c l - tanssia, "lampettia", joka on niin kon- sanoo poika,
lut paljon. Puolalaiset kannatUvat hollista, etteihän tuollaasta pretku- — Noh no — tohisi se flikka. Tuu
valjakollaan kynnetyksi. Suomessa
on vanhan polven ihmisillä vielä tuoreessa
muistissa epävarmat Ruotsin ja
\'enäjän virstat, naulat, kannut, kapat
ja tuumat.
Alankomaalainen matemaatikko ja
fyysikko Christian Huygens ehdotti
1664, että pituusmittojen perusyksik-köksi
otettaisiin §ekuntiheilurin p i tuus,
jonka hän oli määrännyt Pariisissa.
Onneksi ei tätä ehdotusta kuitenkaan
hyväksytty. Myöhemmin
huomattiin, että sekuntiheilurin pituus
onkin riippuvainen maantieteellisestä
leveydestä. Pierre Bouguer
ehdotti 1749 pituusyksiköksi sekunti-heilurin
pituutta 45:nnellä leveysasteella.
Huomattavaa edistysaskelta tiesivät
mittayksikköjen yhtenäistyttä-mispyrkimykset,
kun Ranskan vallankumouksen
johtomiehet päättivät
ottaa käytäntöön yleispätevän pituusmitan,
metrin, jonka tuli olla 10:s
miljoonasosa Pariisin meridiaanin neljänneksestä.
Asiaa koskeva laki on
v:lta 1799. Metrin alkuty3^pi valmistettiin
platinasta. Osoittautui kuitenkin
jälestäpäin, että epätarkkojen
mittausten vuoksi metri tuli 0.0856
millimetriä lyhyemmäksi sanottua.
ki, n'otta kun ne tuli siihen paikkahan
jotta
— No nyt kyykkyhyn! — Lyö pol-vehes
molemmin käsin ja sitte — Hih!
Niin eikös se poika, jok'on kankia
miestä, joka väitti olevansa Iivana testa oo ikänä ennen nähtykään, eikä nyt, niin mennähän mekin kyllä mä 'kun salvia, yrittäny kans lynkähyttää
sakka väitti itseään häneksi, vaikka ei
ollenkaan muistuttanut tsaaria, ja sai
n^onta kannattajaa. Hänen kapina-yrityksensä
kuitenkin epäonnistui ja
itänet mestattiin. Samaan aikaan i l -
koVasti kataannuksis jotta tuollaasta
klenkuttamista ja krääkymistä kehräthän
Kyläänpääs yTittääkkään.
Jokku kuulemma siellä Kyläänpääs
sitä jo Marjanpäivänä vähä osasivak-
Se koitti harrata vastahan, mutta
niinhän s'oon ollu Aataniista asti jotta
mailma sumeni, ja muUipejkit pöl^ji.
Siihen jäi. — Peli katkes kaos.
mestyi Pietari III Montenegrossa ja kin mennä ja kaikki muut, koko ar-hallitsi
tätä maata viisi vuotta, en- voosa yleesö, kattoo silmät solkerolla
nenkuin hänet murhattiin. Eniten on ja kieli pitkällä päältä. — Mutta peli-uskottu
siihen, että tsaari Aleksan- manni veteli vain ja ne tanssiparit,
teri I eli etelässä erakkona ja hänestä jokka sitä osasivat, olivat aivan kun
on paljon kertomuksia, joihin kansa villis, toisten kiusalla, löisivät polvi-
?itkeästi uskoi.
Eevan kans ei auta, viää ne, niinkun pikkukieli vain firras, ja haitarinsoit-ovat
vienehet miehen" niin monta ker- ta jakin hämmästyy niin, ett' oli vä-taa
ennenkin pökkelöhön. häitä niellä palavan papproösintumpin
No ne tulivat sitten sieltä kamiina- suuhunsa, mutta kyllä se sylki seii
loukosta kans laattialla ristihinsä pi- vähä äkkiää pois. JFlikka juaksi hän-rellen
toisiansa ympäri seljan takaa, täpystys kamiinan taa ja naurpa
Potkiivat yhtäjalkaa toisa ja toisa, pryyskytti katketaksensa. — Seilaa-nojaalivat
ja kenaalivat kans kovasti sia ne tuhannen nutipäät sitte on: esti
toisihinsa ja olivat noukkapystyä. narraavat miehen pyllyllensä keskelle
hinsa nostivat toisen kären peukkua Päästivät sitte käsistä irti ja pyärii- laattiaa ja itte juaksevat sitte nurkan
_ -Äskettäin on muuan belgialainen ilmahan ja hihkuvat jotta vät ympäri n o t t ä se poika meni ai- taa piilohon nauramahan,
historioitsija koettanut todistaa että Hei! van sekaasinsa, eikä löytäny hetkehen Henksiläkin siltä poijalta siinä
^'apoleonin puolesta kuoli St. Hele- Mun kirjeenvaihtajani paikanpääl- aikahan pariansa ollenkaan. Mutta prätkähti poikki, notta piti vielä pirel-nalla
hänen kaksoisolentonsa, Eugene tä kertoo, jotta hän tykkäs niin pahaa flikka oli asialla, se tuli toisten vä- lä housujansa molemmin käsin kun
Robeaud, joka on merkitty kuoUeek- ja yäkytti jotta meni polisillekin sa- Iistä hairas poikaa kynkästä ja vie- siitä nousi ja ovensuuhun harvaksensa
si St. HelenaUa toukok 5 p 1821 nomahan jotta mähän uurestansa. Sanoo jotta. korvat luimus asteli. Mutta niin sa-
Selitetään, että tämä kaksoisolento — Eikö se Kekkosen''suojeluslaki" — Sun olis pitäny sitte kyykkyä, noo jotta
n-än jälkeen tuntenut Napoleonia en- kun vakavamielisen varhaisnuorison poikaa, joka poukkooli kun sahapuk- niuut on vaaras. — JAAKKOO.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 20, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-07-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400720 |
Description
| Title | 1940-07-20-09 |
| OCR text | s; I HISTORIASTA tiedämme, että suurilla persoonallisuuksilla ja hallitsijoilla on ollut moniakin kak- M E R E N AALLOT - Maailman korkeimmat ja pisimmät aallot ovat Tyynellä valtamerellä. Siellä saa\-utta\-at mjTskyaallot 200- 300 metrin pituuden ja 12--1$ metrin korkeuden. Yhtä voimakka9.ii tuu-tiseksi j a että hänen palvelijansa kohtelivat häntä tyljTiimin kuin ennen. A^uonna ISIS Veronaan Italiassa soisolentoja — ja nykyään niitä käy- tuli salaperäinen silmälasientekijä, jo-tetään kertoman mukaan jopa tar- ka kerran matkustaessaan jätti naa-koituksellisesti, nimittäin suojele- purilleen kirjeen-sanoen, että se oli maan hallitsijoita ja esiintymään hei- toimitettava Ranskan kuninkaalle, dän puolestaan vaarallisissa tilaisuuk- ellei hän 3 kuukauden kuluttua pa- kulmittain nost^\^t ne hj^vin korjcean sissa. Seuraavassa kerromme kuiten- laisi. Kun hän ei palannut, mies toi- laineen, jota nimitetyn pyramiidi-kin vain sellaisista kaksoisolennoista, mitti kirjeen edelleen ja hänen luok- aalloksi. Ilmeisesti juuri sellainen jotka jo kuuluvat historiaan. Inhi- seen saapui ranskalainen poliisiupsee- oi» se laine, joka löi Majesticin kan-ri, joka maksoi hänelle 100,000 f ran- «die y. 1922. PätCN-ät asiantuntijat gia — vaikenemisesta. Ien N^allitessa Atlantilla aallot xyöry-vät 120-200 metrin pituisina 9-12 metrinkorkuisina. Kun kaksi aaltoa kohtaa toisensa millisen luonnon mukaan useimmat cvat petkuttajia. Mittajärjestelmät ^ Paitsi pituus-, pinta-, tilavuus- ja painomittöja on olemassa useita eri mittoja, joita käytetään ajan, kappaleiden, työn, sähkövoiman, lämmön, kulmien, lautojen, paperin jnm. mittaamiseen. Vanhaan aikaan käytettiin mittayksikkönä kädestä, käsivarresta, jalasta, askelesta, sylestä y.m. ruumiinosista saatuja mittoja. E r i maissa tulivat käytäntöön erilaiset mitat ja aiheuttivat suurta hankaluutta kaupankäynnissä. Niinpä on' esim. ollut käytännössä ^ i t s e m ä n - Ifeymmentä eri jalka-nimistä mittaa> Kun Ludvig X V I ja h ^ e n puolisonsa iiiestättiin,t^^^ bänen pojastaan tiet>'sti kaikkien uskonnollisten monarkistien mielestä kuningas. Tämä poika kuoli virallisen ilmoituksen mukaan vankilassa 1795, mutta kansan keskuudessa kerrottiin, että kuollut poika ei ollutkaan kuninkaallinen lapsi, vaan että hänen tilalleen oli asetettu \aeras poika ja että nuori prinssi oli saatu pelastetuksi vallankumouksellisten kynsistä. Niinpä häntä kutsuttiinkin nimellä Ludvig XVII ja seuraava kuningas otti siksi järjestjnnisnumerokseen XVTII. ]VIut-ta Ludvig X V I I ilmestyi seuraavien vuosien aikana nionasti esiin — kaikkiaan 40 henkilöä väitti itseään Ranskan kuninkaaksi — ja ainakin 39 heistä oli petkuttajia, mutta todennäköisesti kaikki. Ruotsissa selitti Kustaa Vaasan hallituksen alkuaikoina muuan huijari olevansa Nils Sturen j a Kristiana Gyllenstjernan poika ja sai aikaan vaarallisen kapinaliikkeen keräämällä melkoisen runsaasti kannattajia. Hänen 'äitinsä" ei kuitenkaan tunnustanut häntä pojakseen ja siten hänet paljastettiin ja — hirtettiin.' Syyskuussa 1S18 koetti muuan tuntematon mies päästä linnaan, jossa Napoleonin, poika asui, mutta bahdit ampuivat hänet. Mies pijhui kuollessaan Reichstadtin herttuasta, pojasta, kuninkaasta ja kun hänelle ei ollut mitään papereita, väitettiin häntä Napoleoniksi, joka pyrki tapaamaan rakastamaansa poikaansa. Toiset taas kertoivat, että salaperäinen Hussein pasha, joka 1S2S i l - ar\7oivat sen korkeuden 24 metriksi. Se on korkein luotettava aaltoennä- jotka ovat vaihdelleet 250 mm:$ tys. .^- — . - ^ — ^ - ^ ^ r ' ^ ^ ^ ^ - ' ^ ^ - ^ mm:iin. Englannissa otet- U.I.' • . , tiin 1100 käytäntöön kyynärän asemesta yardi, joka vastasi Henrik l ai silloisen kuninkaan käsivartta, juuresta keskisormen päähän laskettuna moittautui Turkin sulttaanin palvelukseen, oli Napoleon, mutta muuan englantilainen lehti selitti aikoinaan, (nykyään 914.39 mm). Preussissa oU että Napoleon pakeni St. Helenalta m.m. käyrtännössä Morgen-nimineu laivalla, joka haaksirikkoutui Afri- pintamitta, joka tarkoitti sellaista kan rannikolla ja Napoleon eli sitten peltoalaa (2.553 m2), jonka tavalH-neekerien keskuudessa kuolemaansa nen mies sai aamurupeamalla härkä-asti eli heinäkuun 15 päivään 1830. ia tanssittihin mitä pahinta villittemistä ja kiihoot-tamista? — Kattokaa ny ittekkin her- / ^ O T T A K O kuullu jotta Ylistaro- V - - ' hon Kyläänpään seurahuane-hellekin on nyt tullu se uuttalajia ra konstaapeli, kuinka ne kyykkivät, muoti-tanssi jota ne sanoo "lampe- taputtelevat syliänsä ja hihkuuvat tiksi"? kun teeret soittimella. Tuahan on Nyt Marjanpäivänä sitä jo menti- julki-ryättäästä menua, mitä kau-hin. Ja se oli vasta imestä n^hrä. heenta kiihootusta akkamettähän, Sanoovat jotta jokin Helsingistä varsinkin vanhoollepoijille n'otta sitä tullut karvarinsälli sen villityksen on ei kärsi kattuakkaan, lankeemus siitä tuanu Kyläänpäähän, johna tähän tuloo — —. asti on tanssittu hienosti ja tasaasesti Niinkun tulikin! —Ennenkö polii-vain polkkaa, sottiisia ja falssia ja si kerkes mitään sanuakkaan. vain joskus, kun on oltu oikeen ren- Sielä salin kamiina-nurkas oli yks nolla päällä on menty lopuuksi vähä poutun-rantaanen poika ja könkän- Kun Kaarle X I I oli kaatunut, saa- iskutes-polskaa ja katottu silmähän" loukkoonen flikka pirellehet toisiansa jotta: onko selvä? kans kovasti vyötääsiltä kiinni ja Aina on vakka kantensa hak^nu, osootellehet toista ja toista jalkaa voo-parittaan lähretty, saateltu niinkun ron perähän jotta pruukathan ja ovikin on auennu, — Esti nuan, ja sitte nuan toisella vaikka Mäen-Matti on sen öitsimisen jälaalla, ja katto nyt sitte ne päästää niin ankarasti ittekasvatukses kieltä- irti, ja flikka käänyty nuan päin, ja ny, sä mee sille pualelle, ja sitte toinen ' Mutta polkalla ja falssilla on Ky- käsi nuan ylhä, älä nyh, katto läänpääs tähän asti aina pärjätty ja tualla lailla se teköö Sitte akka saatu, n otta kovasti pitkähän päästethän taas irti ja kyykythän — pui muuan suomalainen Benjamin Duster Ruotsiin ja selitti olevansa Kaarle X I I — kuningas oli muka jään\t Benderiin ja lähettänyt vain jonkin näköisensä miehen Ruotsiin ja sitten tämä mies oli kaatunut hänen sijastaan. Hänet otettiin kiinni, mutta oikeus tuomitsi hänet mielipuoleksi. Tapaus herätti kuitenkin kansan keskuudessa suurta huomiota ja monet uskoivat sen todeksi, minkä sitä nyt Marjanpäivänä taloolla kat- — ja katto nyt, molemmin käsin lyö-johdosta pidätetty yritettiin vapaut- tottihin, varsinkin "varttuneempi nuo- rä fläiskithän nuan reisihin ja sitte taa, mutta vapauttajat joutuivat kiin- riso", niinkun vanhojapoikia ja -fUk- pompatahan ylhä, käsi pysthyn ja — ni, "kuingas" ensin häpeäpaaluun ja koja nyt hienosti sanotahan, — tuo- hih! sitten hullujenhuoneeseen. ta imhellistä kyykkymä-ja krääk>Tnä- — E i , kun — hei! ne kiljaasoo— Venäjällä tällaisia huijareita on c l - tanssia, "lampettia", joka on niin kon- sanoo poika, lut paljon. Puolalaiset kannatUvat hollista, etteihän tuollaasta pretku- — Noh no — tohisi se flikka. Tuu valjakollaan kynnetyksi. Suomessa on vanhan polven ihmisillä vielä tuoreessa muistissa epävarmat Ruotsin ja \'enäjän virstat, naulat, kannut, kapat ja tuumat. Alankomaalainen matemaatikko ja fyysikko Christian Huygens ehdotti 1664, että pituusmittojen perusyksik-köksi otettaisiin §ekuntiheilurin p i tuus, jonka hän oli määrännyt Pariisissa. Onneksi ei tätä ehdotusta kuitenkaan hyväksytty. Myöhemmin huomattiin, että sekuntiheilurin pituus onkin riippuvainen maantieteellisestä leveydestä. Pierre Bouguer ehdotti 1749 pituusyksiköksi sekunti-heilurin pituutta 45:nnellä leveysasteella. Huomattavaa edistysaskelta tiesivät mittayksikköjen yhtenäistyttä-mispyrkimykset, kun Ranskan vallankumouksen johtomiehet päättivät ottaa käytäntöön yleispätevän pituusmitan, metrin, jonka tuli olla 10:s miljoonasosa Pariisin meridiaanin neljänneksestä. Asiaa koskeva laki on v:lta 1799. Metrin alkuty3^pi valmistettiin platinasta. Osoittautui kuitenkin jälestäpäin, että epätarkkojen mittausten vuoksi metri tuli 0.0856 millimetriä lyhyemmäksi sanottua. ki, n'otta kun ne tuli siihen paikkahan jotta — No nyt kyykkyhyn! — Lyö pol-vehes molemmin käsin ja sitte — Hih! Niin eikös se poika, jok'on kankia miestä, joka väitti olevansa Iivana testa oo ikänä ennen nähtykään, eikä nyt, niin mennähän mekin kyllä mä 'kun salvia, yrittäny kans lynkähyttää sakka väitti itseään häneksi, vaikka ei ollenkaan muistuttanut tsaaria, ja sai n^onta kannattajaa. Hänen kapina-yrityksensä kuitenkin epäonnistui ja itänet mestattiin. Samaan aikaan i l - koVasti kataannuksis jotta tuollaasta klenkuttamista ja krääkymistä kehräthän Kyläänpääs yTittääkkään. Jokku kuulemma siellä Kyläänpääs sitä jo Marjanpäivänä vähä osasivak- Se koitti harrata vastahan, mutta niinhän s'oon ollu Aataniista asti jotta mailma sumeni, ja muUipejkit pöl^ji. Siihen jäi. — Peli katkes kaos. mestyi Pietari III Montenegrossa ja kin mennä ja kaikki muut, koko ar-hallitsi tätä maata viisi vuotta, en- voosa yleesö, kattoo silmät solkerolla nenkuin hänet murhattiin. Eniten on ja kieli pitkällä päältä. — Mutta peli-uskottu siihen, että tsaari Aleksan- manni veteli vain ja ne tanssiparit, teri I eli etelässä erakkona ja hänestä jokka sitä osasivat, olivat aivan kun on paljon kertomuksia, joihin kansa villis, toisten kiusalla, löisivät polvi- ?itkeästi uskoi. Eevan kans ei auta, viää ne, niinkun pikkukieli vain firras, ja haitarinsoit-ovat vienehet miehen" niin monta ker- ta jakin hämmästyy niin, ett' oli vä-taa ennenkin pökkelöhön. häitä niellä palavan papproösintumpin No ne tulivat sitten sieltä kamiina- suuhunsa, mutta kyllä se sylki seii loukosta kans laattialla ristihinsä pi- vähä äkkiää pois. JFlikka juaksi hän-rellen toisiansa ympäri seljan takaa, täpystys kamiinan taa ja naurpa Potkiivat yhtäjalkaa toisa ja toisa, pryyskytti katketaksensa. — Seilaa-nojaalivat ja kenaalivat kans kovasti sia ne tuhannen nutipäät sitte on: esti toisihinsa ja olivat noukkapystyä. narraavat miehen pyllyllensä keskelle hinsa nostivat toisen kären peukkua Päästivät sitte käsistä irti ja pyärii- laattiaa ja itte juaksevat sitte nurkan _ -Äskettäin on muuan belgialainen ilmahan ja hihkuvat jotta vät ympäri n o t t ä se poika meni ai- taa piilohon nauramahan, historioitsija koettanut todistaa että Hei! van sekaasinsa, eikä löytäny hetkehen Henksiläkin siltä poijalta siinä ^'apoleonin puolesta kuoli St. Hele- Mun kirjeenvaihtajani paikanpääl- aikahan pariansa ollenkaan. Mutta prätkähti poikki, notta piti vielä pirel-nalla hänen kaksoisolentonsa, Eugene tä kertoo, jotta hän tykkäs niin pahaa flikka oli asialla, se tuli toisten vä- lä housujansa molemmin käsin kun Robeaud, joka on merkitty kuoUeek- ja yäkytti jotta meni polisillekin sa- Iistä hairas poikaa kynkästä ja vie- siitä nousi ja ovensuuhun harvaksensa si St. HelenaUa toukok 5 p 1821 nomahan jotta mähän uurestansa. Sanoo jotta. korvat luimus asteli. Mutta niin sa- Selitetään, että tämä kaksoisolento — Eikö se Kekkosen''suojeluslaki" — Sun olis pitäny sitte kyykkyä, noo jotta n-än jälkeen tuntenut Napoleonia en- kun vakavamielisen varhaisnuorison poikaa, joka poukkooli kun sahapuk- niuut on vaaras. — JAAKKOO. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-07-20-09
