1955-04-09-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
— Kävin poimimassa puolukoita ja
niuita marjoja. Kannoin niitä kontissa
ää, Ikotiin. Olin monasti iiyvin nalisgäni
?ttä tullessani illalla kotiin. Äiti oli varannut
uuniin puolikylmiä-perunoita ja
la h paistettua silakkaa. Maitoa ja voita
SO k Faimme vain haFvemmin, s31ä meHIä «i
a sie ollut kuin yksi lehmä. Kerran, löydet-än.
t\-äm hyvän marjapaikan in]«)stuin
inirn niin että ekS3dn ja jouduin viettämään
. Em vön kalliolla. Aamun valjetessa sitten
heti selvisi missä piin. Kuo Sitten me-
'^et nin kotiin, antoi äiti minulle; voileipää,
sta, { tnoittien minua lempeästi tuhpaaksi pp-sen
a
inen
a sij
he is
le is
ensuo
Söi
Ltä ti
lan c
ihtele
."va tl
5aapu
alkoi
ien V
ukkoi
ialla,
Kilpakirjoitus} Suomalaisen uiitisraivaajan alkuikaisia tapoja
jaksi, kun olin eksynyt enkä tullut yök-kotiin,
eivätkä he tietäneet mistä
olisivat minua etsineet.
tUe.> — Erkki, minä pidän sinusta ja kai-
'» kesta sinua koskevasta vieläkin enem-in
v(
)iiut
niän. En siHoin Amerikassa yxnmärtä-n\-
t kaikkia mitä minulle kerroit . . .
Vie minutkin joskus sinne kauaksi metsään.
— Ehkä joskus, nyt et sinne jaksaisi
käwllä . . . Tiedäthän, että sinun täy-t)
y nyt olla varovainen . . . ,
Liisa punastuu, mutta Erkki sanoo,
että ei suinkaan sinun tarvitse häpeillä,
olethan minun vaimoni, päinvastoin . . .
Sade on tauonnut j a ilma tuntuu
raikkaan keväitä, ^uusikko humisee
rauhoittavasti, kun he lähtevät kotia
kohti. Kotona vanha emäntä ottaa hei-dän
iloisena vastaan ja päivittelee kalojen
paljoutta.
— Kyllä te lapset olette meille kuin
omia. Oma tyttäremme kuoli kolme-loonsa
vuotiaana ja Aarre jo melkein aikui-t
miti seksi ehdittyään. Ne olivat meille rasian
anjkaita menetyksiä. Nyt tuntuu ikään-se,
mJkuin olisimme saneet- lapsemme takai-deltä.
sin. Oikein tahtoisin sulkea teidät mo-iotelle
lemmat syliini. Olin nytkin niin huo-jm
tiK lissani, kun sellainen myrsky yhtäkkiä
iänyt nousi, jos vaikka silloin olisitte olleet
in me jär\'en selällä.
eaa, t Emäntä laittaa kalamiehille ensiksi
asia, kahvia pullan kanssa ja kehoittaa sit-ija,
N ten ottamaan rti^^aa uunista.-— Ja
ttä O! saunakin on lämmin, sillä ajattelin teidän
ehkä kastuneen. Olen käynyt siel-le,
mu lä jo tyttöjen kanssa, mutta miehet ovat
issä, n menneet mikä minnekin,
in pai Erkki kiittelee emäntää ja sanoo että
Ijon 1 menemme.nyt heti saunaan ja syömme
vasta sieltä tultuamme, nyt annamme
Ijit 5if vain Hallille ruokaa.
/ suure
Aamulla kun miehet ovat lähteneet
töihinsä, lähtee Erkki polkupyörällä
|\ieniään kaloja äidilleen. Ottaapa hän
mukaansa pari liepää ja kimpaleen voita.
Iloisena hyräillen hän ajaa met-
[säistä tietä, metsän tuoksuessa tuoreut-
Hän pysähtyy istahtamaan ja 'ihailemaan
hetkeksi metsän suloutta.
Saavuttuaan kotimökille, tulee äiti
portailla vastaan, ihmetellen miksi
Erkki on näin aamupäivästä lähtenyt
kotimökille käymään.
— Olimme eilen kalassa ja päätimme
Liisan kanssa tiioda teillekin osan saaliista,
niin sanoen ojentaa Erkki tuomis-korin
äidilleen.
— Kyllä sinä olet aina vielä yhtä
Ntti . . . Oikein tulee paha olla, kun
loimilla ei koskaan ole ollut sinulle palon
mitään antamista. Mutta mennään
yt sisälle, niin keitän edes kahvia. Olen
liisein kaivannut sinua näin kun olen
sin kotona, kuten nytkin, kun en voidut
mitään kysellä silloin kun Ameri-f^
a tultuasi kävit täällä. Minä aivan
tlaraaannuin, kun sinä näytit niin hie-lolta
herralta.- Ja ^ t ä s sinun hieno
rou\asi. aiA'anhah minä olin ihmeissäni,
e oli kuin unennäköä. Et sinä ole tietänyt
kivnka ikävöin sinua silloin, kun
lähdit sinne Amerikkaan. Olin sairas
'^onia päiviä ja yöni olivat unettomia.
Tukkanikin on harmaantunut ja muu-l^
nkin olen paljon vanhenttunut'surujen
takia. Kun tulit takaisin, on tuntu-
^'Jt niin kummalta.
. £i~kki laskee kätensä äidin olkapäälle
.'^ lohd jttaa tätä, sUlä onhan nyt kaikki.
Tämä on oikeastaan jatkoa jp julkaistuun
juttuun, vaikka jatkon seuraamisesta
ei tullut mainituksi, kun ei
ollut tieto^; josko Liekki julkaisee sitä
alkuakaan. Kim kuitenkin a&u on
annettu, niin koetetaan selostaa loppukin.
Kun uutisasukkaiden pdlot alkoivat
•laajentua ja alkuperäisten kämppien
tilalle rakenuettiin uudenaikaisen^>ia
asuntoja, Hsääntyi väkilukukin. Lapsia
syntyi ilman lääkäriä ja ilman sairaalaa,
naapurin muijan avustamana, tai
vain omassa perhepiirissä liionnonla-kien
mukaan.. Voi sattua niinkin^ että
talon isäntä alkoi ihmetellä, että mi-hmkähän
se emäntä nyt meni, kun jätti
aamiaispuuron palamaan pataan. Hetken
perästä tulee emäntä pienokainen
sylissä ja selittää, että täytj^ vähäksi
ajaksi keskeyttää aamiaisen laitto, kun
tuli muuta tärkeämpää tehtävää. Uusi
tulokas pistettiin pehkuihin ja töitä jatkettiin
samaan tahtiin kuin ennenkin.
«Näissä entisissä olosuhteissa ei ollut
mahdollisuutta tulla niin ikäviä ereh-dyksjlä
.kuin tul€e nykyään, että kun
mennään sairädaan odottamaan uutta
tulokasta, niin parin kuukauden kuluttua
kaikkien tarkkuusvälineiden avulla
huomataankin, että on turha odotella,
kun sellainen ei ole vielä alullakaan.
Voidaan kuitenkin sanoa, että ne entisaikaiset
touhut olivat hyvin epäterveellisiä
äideille. Mitään suurempia sairauksia
ei kuitenkaan sattunut, jos ei
tahaHisesti yritetty rikkoa luonnonlakia.
Sellaistakin kyllä tehtiin ja siihen
viittaa emännän keksimä runo, joka
kuuluu näin:
i
Uusia tulokkaita tusinan verran,
sairaana on oltu vain yhden kerran.
Silloinkin pp{ikettiin luonnonlaista,
yritettiin tehdä enkelinaista. .
•
Ainakin lapsista kasvoi hyvä apu far-mitöihin,
vaikka tyttölapset usein tultuaan
siihen ikään, ottivat kamppeensa
ja sanoivat, että kehrätköön äijä itse
villansa ja painuivat Torontoon. Se
kaupunki oli silloin tunnettu naisten
taivaana ja miesten helvettinä. Kaupunkiin
muuttovimma oli hyvin yleinen,
koska nykyiset tilastot osoittavat, että
Torontossa on 50,000 naista enemmän
kuin miehiä. Ajatella, että niin paljon
vanhojapiikoja yhdessä kylässä. . Sen
nimenkin voisi muuttaa Köypeliksi.
Sudburyssa on asiat aivan toisin, 8,000
miestä enemmän kuin naisia. Tämä on
hyvä tietää Toronton naimahaluisten
missien, kun kevät kaunis tule-e ja lumi
puskista sulaa. Ottakaa nämä Sudbu-ryn
seudut kesälaitumiksi, sillä varmasti
täältä löytää jokainen sen oikean
omansa (vallankin jos ilman ehtoja
suostuu). Eikä täällä niin kovin nuukia
olla niiden linjojen suhteen, mukiin
menevät lihavat ja laihat. Voidaan
vain laulaa: "Ostan litran lämmintä
maitoa ja lihotan sen laihan . . ." Nämä
hyvin. Ymmärrän ja tiedän nyt kaiken,
mutta emme puhele siitä nyt sen
«nempää. Kunnioitan teitä äiti ja koetan
olla avuksi. Täti ja setä ovat kuolleet,
saatoimme heidät viimeiseen lepoon.
Vilho ja Simo ovat hyvissä töissä.
Farmi on vuokrattu eräälle norjalaiselle
perheelle . - • Minulle on luvattu
Mattilan talo ja myöskin Liisa on
varakkaasta kodista.
Äiti ihmettelee, että onpa aivan ihme,
että perintöjen kautta olet tullut niin
rikkaaksi. Mutta nyt juomme kah\'ia.
Leivoksia ei ole, koska laitoin viimeiset
tyttöjen evääksi kouluun. Kolme vanhinta
heitä on naapurikylässä palveluksessa.
Suutarit taas kulkevat talosta
toiseen ja isä on yhä sahalla.
(Jatkuu)
KIRJ. JOHN SAIKKONEN
Sudburyn seudun fiarmialueet ovat
enimnmkseen yksinäisten miesten maailmaa,
monet ovat vailla sitä avkM>nnea
ja akkavaltaa.
Palaamme nyt takaan ^ihen tavalliseen
fannaukseen, että näanme mitä
mahdollisuuksia on ollut rikastua far*
onauksella. Esimerkkinä jytämme
Kassua, jota ei Toida syyttää laiskuudesta,
eilul yritteliäisyyden puutteesta.
Kalle järkeili lihakarjan kasvatuksen
Ijövän parhaiden leiville, varsinkin jos
välttää välikädet ja myy suoraan kuluttajille.
Silloin saa yhden lehmäiL lihoista
niin paljon, että voi ostaa kaksi tilalle
ja vielä jää rahaa rapiat päälle.
Samalla siinä oppii sen lihanmyyjän
taidon. Kalle nitisti lehmän hengiltä,
pani ruhon rekeen ja ajoi Gopper Clif-fiin.
Siellä hän leikkasi palan mistä
kukin halusi, eikä kukaan halunnut
ostaa luita, Luiset paikat neuvottiin
viemään "talimannimäkeen", jossa ne
kyllä saisi myydyksi. Samalla kuitenkin
varoitettiin, että italialaiset ovat
hyvin käärmeissään suomalaisille poliisipäällikkö
'Hempan takia, kun tämä oli
sakottanut niitä kaljan 'myynnistä.
Kalle päätti ottaa ensin rohkaisuryypyn,
mutta tuli haukanneeksi vähän
liikaa, koska alkoi näkemään joka puolella
päälle hyökkääviä "*'talimanneja"
tikarit käsissä. Ensimmjanen ostaja
sai tietenkin parhaan kaupan ja meni
ilmoittamaan toisille ja silloin se alkoi.
Jokaisesta kämpästä tuli ulos väkeä ja
kaikki huuti, jotta koko Italia palaa.
Kalle päätti yrittää pakoon, pudotti
lihat reestä ja suki hevosta selkään, eikä
uskaltanut taakseen vilkaista kuin vasta
monen mailin päässä ja silloinkin oli.
hän vielä kuulevinaan huudon "Italia
palaa".
Kotiin saavuttuaan Kalle laski dollareita,"
joita ei ollut kerääntynyt puoltakaan
lehmän hintaa. Mutta pahuus
perustakoon noista lihakaupoista, onhan
meillä muutakin myytävää, on lanttuja
ja keltajuuria monta sataa säkkiä,
niillä näkyi kaupungin kaupoissa olevan
hyvä hinta, lantuilla S ja keltajuurilla
9 senttiä pauna. Niillä sitä saisi rahaa.
Kalle otti mukaansa näytteitä ja lähti
tekemään juurikasvikauppoja. Kaupan-johtaja
oli hyvillään ja sanoi, että oikein
mielellämme ostamme paikallisilta
farmareilta tuotteita, koska nekin ostavat
meiltä tarpeensa. Näin toinen toistaan
tukemalla sitä tullaan parhaiden
toimeen. Maksammekin hyvän hinnan.
Lantuista 40 senttiä sadalta paunalta,
jos ne on hyvin pestyjä, lajiteltu ja vak-sittu.
Sama on hinta keltajuurilla. Nyt
Kallelta jo pärskähti nuuskat hukkaan
huulesta, kun hän ajatteli, että rahti
maksaa 25 senttiä säkiltä, tyhjä säkki
10 senttiä ja viimeinen S senttiä menee
vaksiin. Hänelle itselleen ei näin jäisi
mitään muuta kuin hyvä kokemus lant-tuviljelyksestä.
Kalle päätti nyt, että maitofarmaus
on se joka kannattaa parhaiten, kun on
itsellä vaimo ja kymm^kunta lasta,
jotka tekevät ilmaista työtä pitkiä päiviä.
Itse liankkii tarvittavat rahat mai-narina
tai kaipetkteriaa, niin kyHä «nai-
4otalo pysyy pystyssä aika hyvin.
Fannari-Jussi taas, kun oli nähnyt
kaiken maanviljelyksen kannattamattomaksi,
^ innostui prospektoriksi. Hän
^ulki kivisäkki pykälässä ja mauskut-teli
suutaan hokien: *^aikki on* l»o«
peäa,pdkkää: hopeaa \ain . . Kun
kivet tutkittiin, niin aina sama tulos —
vanhinta kivilajia, ei mitään muuta.
Hyvissä toiveissa on kuitakin hyvä
elää, vaikka sitten köyhänä kuolisikin
Prospektorista tulee hyvin harvoin «upporikasta,
mutta useimmin se pitää
rutikÖ3rhänä. "
Kuotsala^ta vodkaa
Ruotsissa ryhdytään nyt valmistamaan
vodkaa, jonka nimeksi tulee
"Brännvin speciaF'. Jo helmikuun lopulla
saapui ensimmäinen lähetys
kauppoihin tätä muita viinoja halvempaa
tavaraa.
Matkustakaa ''säästö-kautena",
joMoin parhaita
hyttejä on saatavissa
halpaan hintaan.
Myöhäiskesä, syksy ja talvi
ovat aikoja, jolloin voitte
valita laivanne ja hyttinne
etujanne mukaan.
Säästökauden laivavuorot New
Yorkista Göteborgiin. Josta erinomaiset
yhteydet eri puolille
Suomea :
MOOTTORn.iNJA]JlIVAt
Stockholm Elok. 8
Kungsholm Elok. 26
Stockholm Syysk. 3
Kungsholm Syysk. 20
Stockholm Syysk. 30
Kungsholm Lokak. 14
Kungsholm Marrask. 9
Kungsholm Jouluk, 3
Stockholm JoUluk. 8
HALIFAXISTA
Syysk. 4, Lokak. L Jouluk. 9
Kaikki liytit meren puolella
Matkatavaranne kuljetetaan
suoraan Suomeen.
Kääntykää matba-asiamietaenne
puoleen tai.
SWEDISH AMERICAN
LINE
1255 Phillips Bq., Montreal 2, Que.
470 (Main St., Winnipeg, Mim.
Union Bank Bldg., Calgary Alta.
VMÄMME RAHAA SUOMEEN
MAKSAMME PÄIVÄN KORKEIMMAN KURSSIN
Pienin summa 5,000 Smk. $17.50 y n n ä lähetyskulut $1.15.
Jokainen seuraava LOOO markkaa $3.50.
• Rahalähetyksenne toimitetaan vastaanottajalle 10-;-14 päivän sisällä. Jo-kalseUe
lähettäjälle lähetetään vastaanottajan aUekirJoittama kuittL
V A P A U S T R A V E L A G E N CY
P. O. BOX 69 StJDBXJRY, ONTAHIO
Lauantaina huhtikuun 9 päivänä^ 1955 Sivu 9
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 9, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-04-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550409 |
Description
| Title | 1955-04-09-09 |
| OCR text | — Kävin poimimassa puolukoita ja niuita marjoja. Kannoin niitä kontissa ää, Ikotiin. Olin monasti iiyvin nalisgäni ?ttä tullessani illalla kotiin. Äiti oli varannut uuniin puolikylmiä-perunoita ja la h paistettua silakkaa. Maitoa ja voita SO k Faimme vain haFvemmin, s31ä meHIä «i a sie ollut kuin yksi lehmä. Kerran, löydet-än. t\-äm hyvän marjapaikan in]«)stuin inirn niin että ekS3dn ja jouduin viettämään . Em vön kalliolla. Aamun valjetessa sitten heti selvisi missä piin. Kuo Sitten me- '^et nin kotiin, antoi äiti minulle; voileipää, sta, { tnoittien minua lempeästi tuhpaaksi pp-sen a inen a sij he is le is ensuo Söi Ltä ti lan c ihtele ."va tl 5aapu alkoi ien V ukkoi ialla, Kilpakirjoitus} Suomalaisen uiitisraivaajan alkuikaisia tapoja jaksi, kun olin eksynyt enkä tullut yök-kotiin, eivätkä he tietäneet mistä olisivat minua etsineet. tUe.> — Erkki, minä pidän sinusta ja kai- '» kesta sinua koskevasta vieläkin enem-in v( )iiut niän. En siHoin Amerikassa yxnmärtä-n\- t kaikkia mitä minulle kerroit . . . Vie minutkin joskus sinne kauaksi metsään. — Ehkä joskus, nyt et sinne jaksaisi käwllä . . . Tiedäthän, että sinun täy-t) y nyt olla varovainen . . . , Liisa punastuu, mutta Erkki sanoo, että ei suinkaan sinun tarvitse häpeillä, olethan minun vaimoni, päinvastoin . . . Sade on tauonnut j a ilma tuntuu raikkaan keväitä, ^uusikko humisee rauhoittavasti, kun he lähtevät kotia kohti. Kotona vanha emäntä ottaa hei-dän iloisena vastaan ja päivittelee kalojen paljoutta. — Kyllä te lapset olette meille kuin omia. Oma tyttäremme kuoli kolme-loonsa vuotiaana ja Aarre jo melkein aikui-t miti seksi ehdittyään. Ne olivat meille rasian anjkaita menetyksiä. Nyt tuntuu ikään-se, mJkuin olisimme saneet- lapsemme takai-deltä. sin. Oikein tahtoisin sulkea teidät mo-iotelle lemmat syliini. Olin nytkin niin huo-jm tiK lissani, kun sellainen myrsky yhtäkkiä iänyt nousi, jos vaikka silloin olisitte olleet in me jär\'en selällä. eaa, t Emäntä laittaa kalamiehille ensiksi asia, kahvia pullan kanssa ja kehoittaa sit-ija, N ten ottamaan rti^^aa uunista.-— Ja ttä O! saunakin on lämmin, sillä ajattelin teidän ehkä kastuneen. Olen käynyt siel-le, mu lä jo tyttöjen kanssa, mutta miehet ovat issä, n menneet mikä minnekin, in pai Erkki kiittelee emäntää ja sanoo että Ijon 1 menemme.nyt heti saunaan ja syömme vasta sieltä tultuamme, nyt annamme Ijit 5if vain Hallille ruokaa. / suure Aamulla kun miehet ovat lähteneet töihinsä, lähtee Erkki polkupyörällä |\ieniään kaloja äidilleen. Ottaapa hän mukaansa pari liepää ja kimpaleen voita. Iloisena hyräillen hän ajaa met- [säistä tietä, metsän tuoksuessa tuoreut- Hän pysähtyy istahtamaan ja 'ihailemaan hetkeksi metsän suloutta. Saavuttuaan kotimökille, tulee äiti portailla vastaan, ihmetellen miksi Erkki on näin aamupäivästä lähtenyt kotimökille käymään. — Olimme eilen kalassa ja päätimme Liisan kanssa tiioda teillekin osan saaliista, niin sanoen ojentaa Erkki tuomis-korin äidilleen. — Kyllä sinä olet aina vielä yhtä Ntti . . . Oikein tulee paha olla, kun loimilla ei koskaan ole ollut sinulle palon mitään antamista. Mutta mennään yt sisälle, niin keitän edes kahvia. Olen liisein kaivannut sinua näin kun olen sin kotona, kuten nytkin, kun en voidut mitään kysellä silloin kun Ameri-f^ a tultuasi kävit täällä. Minä aivan tlaraaannuin, kun sinä näytit niin hie-lolta herralta.- Ja ^ t ä s sinun hieno rou\asi. aiA'anhah minä olin ihmeissäni, e oli kuin unennäköä. Et sinä ole tietänyt kivnka ikävöin sinua silloin, kun lähdit sinne Amerikkaan. Olin sairas '^onia päiviä ja yöni olivat unettomia. Tukkanikin on harmaantunut ja muu-l^ nkin olen paljon vanhenttunut'surujen takia. Kun tulit takaisin, on tuntu- ^'Jt niin kummalta. . £i~kki laskee kätensä äidin olkapäälle .'^ lohd jttaa tätä, sUlä onhan nyt kaikki. Tämä on oikeastaan jatkoa jp julkaistuun juttuun, vaikka jatkon seuraamisesta ei tullut mainituksi, kun ei ollut tieto^; josko Liekki julkaisee sitä alkuakaan. Kim kuitenkin a&u on annettu, niin koetetaan selostaa loppukin. Kun uutisasukkaiden pdlot alkoivat •laajentua ja alkuperäisten kämppien tilalle rakenuettiin uudenaikaisen^>ia asuntoja, Hsääntyi väkilukukin. Lapsia syntyi ilman lääkäriä ja ilman sairaalaa, naapurin muijan avustamana, tai vain omassa perhepiirissä liionnonla-kien mukaan.. Voi sattua niinkin^ että talon isäntä alkoi ihmetellä, että mi-hmkähän se emäntä nyt meni, kun jätti aamiaispuuron palamaan pataan. Hetken perästä tulee emäntä pienokainen sylissä ja selittää, että täytj^ vähäksi ajaksi keskeyttää aamiaisen laitto, kun tuli muuta tärkeämpää tehtävää. Uusi tulokas pistettiin pehkuihin ja töitä jatkettiin samaan tahtiin kuin ennenkin. «Näissä entisissä olosuhteissa ei ollut mahdollisuutta tulla niin ikäviä ereh-dyksjlä .kuin tul€e nykyään, että kun mennään sairädaan odottamaan uutta tulokasta, niin parin kuukauden kuluttua kaikkien tarkkuusvälineiden avulla huomataankin, että on turha odotella, kun sellainen ei ole vielä alullakaan. Voidaan kuitenkin sanoa, että ne entisaikaiset touhut olivat hyvin epäterveellisiä äideille. Mitään suurempia sairauksia ei kuitenkaan sattunut, jos ei tahaHisesti yritetty rikkoa luonnonlakia. Sellaistakin kyllä tehtiin ja siihen viittaa emännän keksimä runo, joka kuuluu näin: i Uusia tulokkaita tusinan verran, sairaana on oltu vain yhden kerran. Silloinkin pp{ikettiin luonnonlaista, yritettiin tehdä enkelinaista. . • Ainakin lapsista kasvoi hyvä apu far-mitöihin, vaikka tyttölapset usein tultuaan siihen ikään, ottivat kamppeensa ja sanoivat, että kehrätköön äijä itse villansa ja painuivat Torontoon. Se kaupunki oli silloin tunnettu naisten taivaana ja miesten helvettinä. Kaupunkiin muuttovimma oli hyvin yleinen, koska nykyiset tilastot osoittavat, että Torontossa on 50,000 naista enemmän kuin miehiä. Ajatella, että niin paljon vanhojapiikoja yhdessä kylässä. . Sen nimenkin voisi muuttaa Köypeliksi. Sudburyssa on asiat aivan toisin, 8,000 miestä enemmän kuin naisia. Tämä on hyvä tietää Toronton naimahaluisten missien, kun kevät kaunis tule-e ja lumi puskista sulaa. Ottakaa nämä Sudbu-ryn seudut kesälaitumiksi, sillä varmasti täältä löytää jokainen sen oikean omansa (vallankin jos ilman ehtoja suostuu). Eikä täällä niin kovin nuukia olla niiden linjojen suhteen, mukiin menevät lihavat ja laihat. Voidaan vain laulaa: "Ostan litran lämmintä maitoa ja lihotan sen laihan . . ." Nämä hyvin. Ymmärrän ja tiedän nyt kaiken, mutta emme puhele siitä nyt sen «nempää. Kunnioitan teitä äiti ja koetan olla avuksi. Täti ja setä ovat kuolleet, saatoimme heidät viimeiseen lepoon. Vilho ja Simo ovat hyvissä töissä. Farmi on vuokrattu eräälle norjalaiselle perheelle . - • Minulle on luvattu Mattilan talo ja myöskin Liisa on varakkaasta kodista. Äiti ihmettelee, että onpa aivan ihme, että perintöjen kautta olet tullut niin rikkaaksi. Mutta nyt juomme kah\'ia. Leivoksia ei ole, koska laitoin viimeiset tyttöjen evääksi kouluun. Kolme vanhinta heitä on naapurikylässä palveluksessa. Suutarit taas kulkevat talosta toiseen ja isä on yhä sahalla. (Jatkuu) KIRJ. JOHN SAIKKONEN Sudburyn seudun fiarmialueet ovat enimnmkseen yksinäisten miesten maailmaa, monet ovat vailla sitä avkM>nnea ja akkavaltaa. Palaamme nyt takaan ^ihen tavalliseen fannaukseen, että näanme mitä mahdollisuuksia on ollut rikastua far* onauksella. Esimerkkinä jytämme Kassua, jota ei Toida syyttää laiskuudesta, eilul yritteliäisyyden puutteesta. Kalle järkeili lihakarjan kasvatuksen Ijövän parhaiden leiville, varsinkin jos välttää välikädet ja myy suoraan kuluttajille. Silloin saa yhden lehmäiL lihoista niin paljon, että voi ostaa kaksi tilalle ja vielä jää rahaa rapiat päälle. Samalla siinä oppii sen lihanmyyjän taidon. Kalle nitisti lehmän hengiltä, pani ruhon rekeen ja ajoi Gopper Clif-fiin. Siellä hän leikkasi palan mistä kukin halusi, eikä kukaan halunnut ostaa luita, Luiset paikat neuvottiin viemään "talimannimäkeen", jossa ne kyllä saisi myydyksi. Samalla kuitenkin varoitettiin, että italialaiset ovat hyvin käärmeissään suomalaisille poliisipäällikkö 'Hempan takia, kun tämä oli sakottanut niitä kaljan 'myynnistä. Kalle päätti ottaa ensin rohkaisuryypyn, mutta tuli haukanneeksi vähän liikaa, koska alkoi näkemään joka puolella päälle hyökkääviä "*'talimanneja" tikarit käsissä. Ensimmjanen ostaja sai tietenkin parhaan kaupan ja meni ilmoittamaan toisille ja silloin se alkoi. Jokaisesta kämpästä tuli ulos väkeä ja kaikki huuti, jotta koko Italia palaa. Kalle päätti yrittää pakoon, pudotti lihat reestä ja suki hevosta selkään, eikä uskaltanut taakseen vilkaista kuin vasta monen mailin päässä ja silloinkin oli. hän vielä kuulevinaan huudon "Italia palaa". Kotiin saavuttuaan Kalle laski dollareita," joita ei ollut kerääntynyt puoltakaan lehmän hintaa. Mutta pahuus perustakoon noista lihakaupoista, onhan meillä muutakin myytävää, on lanttuja ja keltajuuria monta sataa säkkiä, niillä näkyi kaupungin kaupoissa olevan hyvä hinta, lantuilla S ja keltajuurilla 9 senttiä pauna. Niillä sitä saisi rahaa. Kalle otti mukaansa näytteitä ja lähti tekemään juurikasvikauppoja. Kaupan-johtaja oli hyvillään ja sanoi, että oikein mielellämme ostamme paikallisilta farmareilta tuotteita, koska nekin ostavat meiltä tarpeensa. Näin toinen toistaan tukemalla sitä tullaan parhaiden toimeen. Maksammekin hyvän hinnan. Lantuista 40 senttiä sadalta paunalta, jos ne on hyvin pestyjä, lajiteltu ja vak-sittu. Sama on hinta keltajuurilla. Nyt Kallelta jo pärskähti nuuskat hukkaan huulesta, kun hän ajatteli, että rahti maksaa 25 senttiä säkiltä, tyhjä säkki 10 senttiä ja viimeinen S senttiä menee vaksiin. Hänelle itselleen ei näin jäisi mitään muuta kuin hyvä kokemus lant-tuviljelyksestä. Kalle päätti nyt, että maitofarmaus on se joka kannattaa parhaiten, kun on itsellä vaimo ja kymm^kunta lasta, jotka tekevät ilmaista työtä pitkiä päiviä. Itse liankkii tarvittavat rahat mai-narina tai kaipetkteriaa, niin kyHä «nai- 4otalo pysyy pystyssä aika hyvin. Fannari-Jussi taas, kun oli nähnyt kaiken maanviljelyksen kannattamattomaksi, ^ innostui prospektoriksi. Hän ^ulki kivisäkki pykälässä ja mauskut-teli suutaan hokien: *^aikki on* l»o« peäa,pdkkää: hopeaa \ain . . Kun kivet tutkittiin, niin aina sama tulos — vanhinta kivilajia, ei mitään muuta. Hyvissä toiveissa on kuitakin hyvä elää, vaikka sitten köyhänä kuolisikin Prospektorista tulee hyvin harvoin «upporikasta, mutta useimmin se pitää rutikÖ3rhänä. " Kuotsala^ta vodkaa Ruotsissa ryhdytään nyt valmistamaan vodkaa, jonka nimeksi tulee "Brännvin speciaF'. Jo helmikuun lopulla saapui ensimmäinen lähetys kauppoihin tätä muita viinoja halvempaa tavaraa. Matkustakaa ''säästö-kautena", joMoin parhaita hyttejä on saatavissa halpaan hintaan. Myöhäiskesä, syksy ja talvi ovat aikoja, jolloin voitte valita laivanne ja hyttinne etujanne mukaan. Säästökauden laivavuorot New Yorkista Göteborgiin. Josta erinomaiset yhteydet eri puolille Suomea : MOOTTORn.iNJA]JlIVAt Stockholm Elok. 8 Kungsholm Elok. 26 Stockholm Syysk. 3 Kungsholm Syysk. 20 Stockholm Syysk. 30 Kungsholm Lokak. 14 Kungsholm Marrask. 9 Kungsholm Jouluk, 3 Stockholm JoUluk. 8 HALIFAXISTA Syysk. 4, Lokak. L Jouluk. 9 Kaikki liytit meren puolella Matkatavaranne kuljetetaan suoraan Suomeen. Kääntykää matba-asiamietaenne puoleen tai. SWEDISH AMERICAN LINE 1255 Phillips Bq., Montreal 2, Que. 470 (Main St., Winnipeg, Mim. Union Bank Bldg., Calgary Alta. VMÄMME RAHAA SUOMEEN MAKSAMME PÄIVÄN KORKEIMMAN KURSSIN Pienin summa 5,000 Smk. $17.50 y n n ä lähetyskulut $1.15. Jokainen seuraava LOOO markkaa $3.50. • Rahalähetyksenne toimitetaan vastaanottajalle 10-;-14 päivän sisällä. Jo-kalseUe lähettäjälle lähetetään vastaanottajan aUekirJoittama kuittL V A P A U S T R A V E L A G E N CY P. O. BOX 69 StJDBXJRY, ONTAHIO Lauantaina huhtikuun 9 päivänä^ 1955 Sivu 9 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-04-09-09
