Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 4, 1937

              ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ••:-^--w^f^w^^yp^'^ •< '•'"^
Sivu 2 LAUANTAINA, SYYSKUUN'4'PÄIVÄNÄ--.
(i^an^dan siMmahktenfcaunih
- knjaUinenviikkoleM
'^ • V • $2«00
3 fclC. . . . . . . . . ^0
Ulkomaille
1 vk. ^ / i3»00
Irtcmumerot& senttiä
. liekki ilmest^ry jokaisoi v<ikra
ff^iTt.n<wt> I2^sivuisena, sisältäen parasta
jcauncäarJa&tetali2ett&v«a.baikilt&^faoil>
t a . ^ v : . , - ; - - : : : ^ / . , : , - i : r h / •
Asiamiehiile my^ohetään 20' prosen­tin
palkkio.
E^yytäkääs asiamiesväBneltä' Jo^^ tä»
^nään;' • ;.:,-^.vi' -J--
Kustantaja: :s^paus-^PubUsZ^^
• Ltd.- .
liek^yh aljötut kirjoitukset osoi-tettävB
»: • •
Sndltliry; Oat.
Tähdellä Q:| merkittyjä kirjoitua
lainattaessa an cOkttiahae ehdottomasi
maimtt&vai. -
Monasti olemtiiekifi^^ lu-
HjoiUenme täUH: palstalU tUmsten
taikanaan uudktanm^sta^ ja myöskin
liusfien tUämtenhtmkMmisesta^^^ Kun
asiäi on erikoisen tärkeä^ josta riippuu
scy miksi me %TEKm voimme kehit­tää,
niin koskeitekmme muutamatta
sartalla kysymystä vieläkin^
Meille ön mahdollisesti jiturtunut
ajatus, että lehden tilauksia ei ole
tarvis hankkia muuta kmnryrUäyk-
:sien aikana, SiUoin sitä rynnätään
' hirmuisella voimalla^ ja taas väliajat
levätääm Tämä on kuitenkin väärä
ajatuskanta. Ryntäyksien aikaiUi'tu-
' lee mahdollisesti paljon tyhempiaikai-sia
tilauksiaj jotka ehtivät katketa
enrten seuraavaa ryntäystä. Mahdol­lisesti
jokUy jonka lehU katkeaa^ on
sellaisessa asemassa, pillien teiden
takana, jne. ettäi hänen ei tule läh­detyksi
viemääh uudistusta postiin
ja kun ei asiamies tai henkilö^ jolta
häh on lehäien tilannut, mene hänen
luokseen: puhumaan uudistuksesta.
Näin ollen voi uudistus jäädä teke­mättä,
eli ainakin viivästyy,, tuottaen
haittaa niin tilaajalle kuin lehtUiik-keellekini
Siksi onkin välttämätöntä, että jo­kainen,
joka on hankkinut LIEKILLE
tilauksia, pitää huolen siitäy että ti­laukset
uudistetaan ajallaan ilman
mitään viivästymistä tai keskeytyk­siä.-
SämaUa voidaan myöskin hank­kia
uusia tilauksia mikäli se itsekulle-kin
on mahdollista.
" Varsinkin SJin osastoissa joka
-paikkakunnalla tulisi tämä kysymys
ottaa esiin vakavana kysymyksenä ja
asettaa asiamies I^TEKILLK niinkuin
esimerkiksi Vapaudellakin on Jokai­sessa
osastossa omat asiamiehensä.
Tämä on tähän mennessä lyöty ko­konaan
laimin, josta-vnseuraUkserui
se, ettäjÄEkiN levikki ei ole noussut
siinä määrin kuin se järjestelmälli­sesti
tehden olisi ollut makdollista.
Ritman i^Ktvs levikin kanssa kas­vaa
myöskin itse lehti ja kehittyy yhä
paremmin kaikkien kaunoknrjMsta
litkemisfa harrastavien suomalaisten
vaatimuksia vastaavaksi, koska siUoin
..vofdaari siihen enemmän uhratäkin,
kiin jen levikki kasvaa, LXEKILLA
o^aijftäretl^^
^tc^fiela Canadan ^ i m z / b « $ ^ j&es^
senlev^^
b^täari'^ fomiitä^esta^^^ vaan
pgr^fä^^se lev0ä:kä^^tari^^
UUSI SUOMENKELEN SANA-Mutta
^ ei men- Kohta puoleen on kesästä
SUOMENKIELI on sanarikas kie- meksi "hyrysysy . .««.u. - «fSa jhuisto jäleUä, enkä minä 2
nyt kansaan. P^emmm ei5«tKnay - . ^ ^ ^dä ollenkaan ^
ole erikoisenimin runsassanamen, menevän^ "linjurit" jartmU^ .
mutta, tarpeeksi on niitä siinäkin.
Erilaiset mi^eet^ muunnokset ja
väännökset lisäävät kuitenkin kie­lemme-
sanavarastoa paljon enemmäl­lä
kuinpiiolella. Eliasi Lönnrot ai­koinaan
keräsi talteen suuren joukon
sanoja kansan suusta, ja hänen nuot­taansa
kokoontui paljon rojuakin, jo­ka
jo on karissut ja joutanutkin ka-rfeta'
f i ^ - fcielenkä^ytöstäm^v
. tma^ta minulle, etm Puhun^^^^^
Eikä tarvitsekaan. Lmja-auto^onUo, ^ ^ ^ - ^ uinustam^.
sin vierasperäinen, mutta sita ovat ..n^!^
monet muut nimet ja sanat, joita on
totuttu pitärfiään suomalaisina., Lin­ja
(rupts. iinia)-on jo kauan olltit
suomenkielessä mukana ja autosta-Sii-tä
ei myös päästä. Se on liian pitkä
niin vaikea puhua aMstaMimktki
ncAJvat uusia; muttasitt^kun'^
tä on vain haihtuva muisto jäl^
non silloin vastaa pääsen alkuult^j|^
voisin-Wloittaa niistä vaikkw^^
suomennettavaksi V
to''.f|^- kieienRayw3suimu*pv-::v-Ä^>?'-.5^^fe^^
Esimerkinä, kuinka m o Ä # ^ ^ - 1 ä « ^ ^ -^^^^ - / nyt^kitkenkmp^^
vallan sama asia voidaan suomenkie- "Suunnistautuminen?'on>m3^ erä»? ^mtikUiii^laMMtiitm:mnpik
uusi sanakeksintöi jota ei juuri voi r —jos en olisi saanut kiidmu
sanoa nerontuotteeksi. Piitka ja kah- . ^^^tuksen arvomimeroksimm
kea kuin koivunen aisa. Eikös ^^^^^
keily tai jalkamatkailu kdp^a • suri^ ^
nuntaituristeille, jotka l i x y a - a i i t c ^ ^ , ^ ^ meidattvHm
aamulla ensin "suunnistauttiyat" * -
Idiä.sanoa, on käveleminen. Käveli­j
ä astuskelee, tallustelee, saapastelee,
talsii, painelee, pätkii ja mitä muita
muotoja kävelemiselle vielä löytynee.
Ja jos oikein laiskasti kävelee niin
lontii tai löllähtelee. Monelle muulle
suomenkielen kantasanalle on tällai­sia^
vastineita samassa määrin. Ei
siis ole putitetta sanoista ennestaän-
^käan. Mutta lisää vain näyttää tar­vittavan.
Kaikenlaiset sanasepät
Xoettavat keksiä yhä uusia ja uusia
sanoja, joten uutta sanarikkautta
näyttää kokoontuvan enempi kuin
kansa ehtii tajuamaan.
Kähertäjän ammattisanastoon oli
löydetty jostain latinalaisperäinen
sana: permanent, mikä merkitsee py^-
syväistä. Permanenttikiharoita siis
tehtiin ensin. Mutta vaikka perma»
nentti oli komea sana, niin sille piti
saada suomalainen vastine ja tekais­tiin
"kesto'V Ensin oltiin ymmällä,
että mitäs se^^'kesto" oikein on^ mutta
sitte hoksattiin että-se tarkoittaa kes­tävää,
mikä on asiallisesti samaa kuin
pysyväkin. Jä njrt "kesto" kiertää jo
muiilakih aloilla» E i tehdä ainoas­taan
kestokiharoita vaan kest^väre-jakin
ja mitä kaikkea tehtäneekään*
Eiköhän, rautal^etonistakin tule vielä
"kestoa", .sillä sehän nyt kestää jos
mikään* Mutta köviri tekaistulta se
"kesto"-sana vain kuulostaa.
Linja-autojen kimpussa ovat sana­nikkarit
myös kovin häärineet ja
tehneet niille nimiä jos jonkinlaisia.
Aikoinaan kun autot tulivat meillä
käytäntöön, ehdotettiin niiden ni-ja
illalla taas takaisin.
Hienoissa piireissä on.jo pitemmän
ajan syÖty "lounasta". Kuka Ke
^semmpisenkin ateriant nimen keksi­nyt?
Sehän pitäisi olla ilmansutinta,
f etelän ja lännen välillä. Suomalaiset
ovat kautta aikojen syöneet vain
suurusta, päivällistä ja illallista eli
ehtoollista. Aamupäivällä on joskus
haukattu murkiqaa ja ^ iltapäivällä
ehtoopäivällistä. Ilmansuuntia ei ole
syötr^*ja vähäe^niistä* vatsalle. lEikö-hän
siinä "lounaassa" ole vain tavoi-telfö
jonkinlaista vastinetta- vieras­kieliselle
lunch-sanalle, niin että
meilläkin olisi omakielinen sellainen
muutan vaih aterian nimi.
imme nämä uu^öet sanatiiötteet,
läni niitä olisi- j a kajoamme lo-puksi
vähän siihen; tapeetilla ollee­seen'
mutta nyttemmin jp plöröksi
menn^seen
teaah?'.
. sen'jnkHekkireissumme jaseoHsim-masti
^ katsomisen arvoinen^ En^
piirtäisin joen ja miehiä onkineen m
rannalle* Sitten puolikymmentä ok-kaa
'JQ^a ^ uimassa ja häHstetemäsii
.kahja-pois miesten onkien iäkäiy'
: viltäja-krapuja nipistelemässäm
^uiskentelevien Sulottarien varpiak.
Kuvan alle^ kirjoittaisin selostuksen:
"Piknekki-uima-kalareissu,- .^4myt
S. S.'' :
Eikö: olisikin hienoa? Niin yksin­kertaisesti
voisin kertoa jutun pik-nekkir,
kala- ja uimareisstdsta,. jot
osaisin piirtää. Mutta nyt täytyy
kertoa kaikki vain kirjaimin, jok ä
ole lukijasta ollenkaan riiin mukavm
kuinse olisi kuvasta katsoen.
luulisi meidän kurkuisiamm
lähtevän niin hirveitä ääniä kin
lähti sUiöin^ kun ne 'kfavufinetii
näykkivät siellä joessa: 'Ei'simi"eh-puiittumattömuus|
comi- tirt^^t^pöljäni
Aika pitkä Ipmitea — oi- kUrehdimnte rannalle niin pian kuin
keammin nyt jo komitea-nimi; pääsimme. Jos se olisikin oUut siini
puuttumattömuuskpmitbaltä ei tosin kaikki, mutta sitten vielä'saimme
lifene mitään puuttunut — muutsrkuin mieHiltä nuhteita, kun pelotimme k-aikaansaannoksia,
mutta et kaiketi se / A / ^ . että He eivät saaneet yhtäkm.
senr hyvinvoipaisuutensa takia sitä me pelotimme kalat ja kmut
nimeään saanut;; Siiliä ilmenee myös p^iotiihät^ meidät. Mutta olisikohan
jonkinlaista suomenkielen-kangerrus- se rniesten kalansaänti ollut niin m!-
ta eli puuttua-sanan väärään sijaan maa, vaikka emme olisi uimassa kly-asettamista,-
kun tolkutemänpuuttu- neetkään? Miitta sehän on miesten
mistä, tarkoittaen ettei kajota eli / g ^ ^ ^ ^ heikkoutensa-
• ''"" "..-^^ keittämäUä syyt meidän niskoillemr
m^:
SIRPA-SERKKtJ.
, sekaannuta jphonkin asiaan. Puuttua
—- sanalla on vain yksi merkitysino-menkielisessä,
nimittäin että ollaan
jotafcin.vaillav Puuttuu raha, puuttua
• , leipä~puujttuH äly jn^ Tosin jossam
murteissa- "pöututaan" toisten asioi­hin,
mutta sellaisen "puuttumisen" ei
.silti tarvitse vaeltaa painetussa sa­hassa,
koska täHaiseen toisen pyyk­kiin
paitansa pistämiseen on eri sano-
- ja. - Kun-meiltä ei puutu sanoja, nnn
miksikä siis sekaannumme eliM^
aihm^ väärillä sanoilla eri tarkoituk­siin.
jRisvaU eivät tahtoneet ^
'^kkantua Espanjan sotaan, rnm.m^
: sen i^an^sa oli puuttumattomuudeiJa
• eli kyllin, olemisella tekemista. ^
iSosialidemokratissa "TutkainJ^
^HfeLSINKL - Ylioppilaskun^
laulajien konserttimatka Amenja^
on nyt suunniteltu valmiiksi. ^
.lajat antavat \TidysvaIIoissa kaiBJ^
aan 23 konserttia.
."^ O Ö O — — ' :
EnGLAkmSSA astuu ensi
i i a voimaan laki, jonka muka^
U i u s ^ maahan tuotetussa
tissa-turee-oUamainittu, missa"«--^
sa se-.onv^tehiy*