1952-11-08-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JARNO PENNANEN:
llCASSO täytti TOvootta^' Uusi tai-
^ a^öÄkin saanut ^ ^ ^ ^
^Picasso on uuden - toitfiea keiskus-läiimö,
sutä ollaan yksiriii6Ksiä. Mutta
jiän on myöskin sen akseir^ kääntöpiiri,
joka kulkee kaikkien suuntien läpi, jonka
työtapa ja päämäärät antavat myös
Buttapuun kaikkien näitten suuntien, ja
yksityisten taiteUijain ja taideteosten-aPvosteluUe.
Erään lapsellisen harhaluuton rikkoQ
sOmäys Picasson taiteeseen: «Tuon mi-näin
osaisin kymmeniessä minuutissa."
Leonardo da Vtncin jälkeen on tuskin
l^^yt sellaista kuvaamataiteen-yleisneroa
kuin Picasso, joka^iintuu yhtä
> huolettomasti, jlmeikkääslijä varmasti
hallitsevan jokaista' tekniikkaa jä kaik-
• kiamateriaaleja. -
t^iteilqä tusk& ttsekääii tie^^ nftil-tä
ajjäta ön peräisin härifli^^^^
puu V. 1891 päivätty **Kaksri^^
ta*. Taiteilija oli SiUoin^ ja
sen jälkeen jatkuu yhä tihäaievä rivi, sa-
• töjäjHuhäasia; tauluja^i^&Ui^ Sjwn- -
ciuÄiia^ lavastuksia, ruttoja;^ ajatelmia,
kokonainen näytelmä. "
Tutkijat ovat 4iähneet paljon kiitettävää
vaivaa jakaakseen Picasson tuotannon
eri kausiin: Siniiien kausi, 'Rösa-kausi,
analyyttisen kubismin kausi, synteettisen
kubismin kausi, "klassilHnen"
kausi, surrealinen kausi jneJ Suunnat
' ovat oppineillakin teoksilla yrittäneet
todistaa hänet itselleen kuuluvaksi.
Mutta on viisainta olla varovainen kausien
ja-ismien suhteen. ~ Picasso oh nopea
ja väkevä kala, jos hän ei pujahda
verkon silmistä, niin hän repii sen pyrs-töUään.
On sattunut, että ismit, jotka
kokonaisilla kirjastoilla ovat häntä ylistäneet
jovat myöskin katkerm mainifes-tein
ja lentokirjasin häntä häväisseet.
Eräs yhteinen nimittäjä ön Picasson .
koko taiteella, ja se on pyrkimys paremmin
nähdä, syvemmin kuvata luontoa
ja ihmistä. Siinä Hupaisa-nimfees-s^'
kirjassa, jonka Picassoa maanmies
Cirici-Pellicer on julkaissut "Picasso
ennen Picassoa", on koko joiikko Picas-sönt(
Mden jäljennöksiä^ jötkäo^^^
S» miten hauskasti; t e r ä J i ^ tai ar^
fflottömasti Picas^
I^ijlään.
^ « ^ n ja expieteionisti^
D^isdle '^uvaukselle::>vettöja^:^V^
"maalaustaide ei >k»iteiikäan .tyy^^rttä-
Picassoa. Hän c i ' ^ ^
Payskuviin, vaikka ne olisivat tosiakin;
^ iaipaa y ^ ^
^ y y alkukauden '»humanismissa", ja-k^
h)rj^en, k e t ^ ^
f °;. ^tusoittajien,. sii^usväen "k^
^»»sessa ja kauniissa kuvaksessa.
Mutta tämä pehmä lyyriUmenhumanb-
®> €1 vielä paljasta elämän omaa ole-
»»"sja. Picasso lähtee raskaaUe ja roh-keaUe
teknillisen kokeflun tielle näh-
^ ^ e n taiteUijana paremmin ja muo-
^^^seen ihmisiä syvemmin.
^ e ihmiselie, ja koko joukko teoksia,
jotka- vähäisen harjaantumisen jälkeen
avautuvat, ja vihdoin te<^ia, joitten
san kanssa^ edullisia kauppoja,' maksoi-han
Iraneu jokainen taidunisa miljoonia
frangeja, ja olisihan hänen maailman-valtavassa
paineessa Hmenee jotain Pi- kuululla nimellään kaikesta «rappeu-casson
oman ajan, imperialismin aika- tuneisuudestaan" huolimatta ollut po-kauden
syvimniästä olemuksesta. liittinen propaganda-arvoi Picasso kiel-
Picasso on nuoruuden ja rakkauden, täytyi pieninunästäkin yhteistyöstä,
äitiyden ja vanhuuden puhdaspiirteinen mutta ojensi kuitenkin jokaiselle kor-ja
monumentaalinen kuvaaja;. Mutta
hän on myöskin ihmisen peloittava paljastaja,
hän ei maalaa ihmisilleen kolmea
silmää tai kahta nenää, mutta hän
kealle natsi-kävijälle persoonallisen lahjan:
hyvän postikorttijäljennöksen *'Gu-huutu
yllään käyskennellessään vierai«
neen puutarhassa.
Napol^nih upeat ' hovitavat toivat
mark^oiUe jaUeen r ä ^ t a ja kaUiitai
kankaita ja koruja, brbkaadeja jä sa»
metteja. Tänä aikana esiintyi^ myös
kuuluisa madame Kecamier, joka k^ui
itselleen;ui](den muotiasun. Siihen kuului
ohuenohut alusvaatekerta- j a erään*
laineniiermdiiniUä ja'chindiillalla ko»
ristettu viitta, joka oH min ylhäältä
kuin älhaaltakin eneniimän auki kuin
kiinni. Tästä muodistaan hän ei luo*
pUnut koko elämänsä aikana. Vain kangas-
ja turkislaadut vaihtelivat.
Vasta vuonna 1820 alettiin jälleea
saattaa kyllä samoissa "epämuotoisis-sa"
kasvoissa nähdä toisen silmän edestä
ja toisen sivulta ja siten hän rikkoo
ihmisen teeskennellyn naamion ja paljastaa
ristiriidat ja vääriin suuntiin re-hoittavan
kasvun kuvaamissaan ihmisis-ernica"-
freskostal Mutta jos kävijät päästä luonnollisemmille linjoille. An
tilkkinen tyyli antoi tilaa romanttiselle.'
Eräässä 1827 ilmestyneessä muotileh-dessä
kirjoitetaan: 'Seurustelupukuja
moiresta, ripsistä ja sametista, kaula-aukko
pieni ja korkealla, mutta selkä-osa
syvemmin uurrettu . . 1830 saavutti
tämä tyyli huippunsa ja varsinkin
hatuissa puhkesi romanttisuus mielettömyytensä
uhkeinipäan kukintaan.
olisivat tarkemmin tutkineet Picasson
piirustuksia ja tekeillä ole\faa työtä, olisivat
he kenties nähneet jossain esivaiheissaan
"Luutalon", Saksan keskitysleirien,
kaasukammioiden ja polttouunien
taiteellisen muistomerkin.
Picasso oli mukana Wrocslavin rau-sä.
Jos tämä kasvojen uudestimuotoilu hjöikongressissa ja hän ön Maailman
toisinaan on hullunkurista ja pehmeän Rauhanneuvoston jäsen. "Peloittava
irponista, niin se toisinaan riehahtaa to- paine, imnkä alaisina näinä vuosina
d«li*ks^itoi^ojen ta^^^^ olemme eläneet, on osoittanut minuUe, aiisv^derestoTsäijat ämeitjriväV
tuntuu vääntelehtivän kaikkien helve- että minun ei pidä taistella vain taiteel-tin
voimien piinaamana. Mutta syy ei lani,. vaan koko olemuksellani"i sanoo
ole taiteilijany vaan sen yhteiskunnan j a Picasso itse. Mutta, 70-vuotias taiste-s^
ai^akaiiden^-jos^ hän elää. Ja tä- - lee jatkuvasti myöskin taseellaan,, ja
mä kuvaus ei öle^ rienausta, vaan ihmi^ Touk<Äuuri Salonkiin Pariisissa ripusti
sen surua j a suuttumusta — j a usein hän 1951 suuren taulun **Köreanjouk-myöskin
kirurgin auttava veitsi. kömurhat", jossa rautaan puetut mie-kiinkuin
myönteiset elämänvoimat, het kunimallisin koneaseih ampuvat
niin seuraavat niyöskin kauhu ja kät- alastomia naisia ja lapsia.
Vaikka ensimmäiset »sinisukat- ja
simys Picasson taiteessa kautta vuosikymmenien.
Kuinkapa ni*n ei olisi espanjalaisen
Picasson espanjalaisessa taiteessa,
jossa niin monta kauhun sivua
jo entuudestaan on aukilevitetty. läntiä
mielikuvapiiri liikkuu varsin lähellä Espanjan
sisäisen elämän veristä symboo-lia,
härkätaisteluareenaa. Mutta sen
symboolit ja vertauskuvat eivät ole aina kuurupiiloa,
ilman muuta tutkittavissa, tuntuu siltä,
kuin taiteiilija tunnustaisi oman tietämättömyytensä,
hän tyytyy vain osoittamaan
elämän kovat vastakohdat ja
sen oudot ohimenot. Mutta kun kenraali
Franco marokkolaisin palkkaso-
Sellainen on Picasso.
SE IKUINEN
VIIKUNANLEHTI
Jatkoa 1. sivulta
sellisuus ei enää pyrkinyt leikkimään
Seuraavana kehitysvaiheena tapaamme
rokokoonaiset, jotka tepsuttelivat
kireissä, vartalonmukaisissa puvuissaan
ja korkeilla koroillaan palatsien saleissa
tai leikkivät paimentyttöjä puutarhois- kävelypuvulle, jossa oli hame, pusero ja
sa, joUoin heUlä ei ollut yllään kuin lä- lyhyt takki. Lyhyt hame aiheutti myöa
kihnäyttämölle jo 1840, oli muoti häihin
aikoihin kuitenkin i ^ ^ epäkäyiän^
nöllisin. Sillomham elettiin krinoliinieii
valtakautta, eikä tuo muoti ^ sumkaaa
ole ollut kaikkein nlukavimpia. Kuuluisimpia
naisia tältä ailu^udelta liene»
Ranskan, keissurinna ' Eugenie, joka ei
koskaan käyttänyt samaa piikua kab*
teen kertaan. Hänen ompelijanlaskun-sa
kohosivat miljooniin. Kun hän matkusti
Napoleon in:n kanssa Suezin kanavan
vihkiäisiin, oli hänellä fflukanaaa
250 pukua valtavine krinoliineineen.
Vasta 1860 alkoi tämä muotihuUuua
vaimentua ja vähitellen päästiin jälleea
lähemmäksi normaaleja muotoja ja pu-kutyylejä.
Varsinaisen puseron keksiminen oa
luettava italialaisen Garibaldin ansioksi*
Hän ja hänen partisaaninsa käyttivät
nimittäin tulipunaista"^ puseroa ja antoivat
herätteen uudelle naismuodille
täydellisen vallankumouksen sukka»*
alalla. Tähän sas^ka oli käytetty vain
valkoisia sukkia, mutta nyt alettiin valmistaa
myös mustia ja muunkin värisiä.
Naisten nimettömät lyhenivät luonnollisesti
«lyös eivätkä: ulottuneet enää kilin
turein ja italialaisin ja s a l a i s i n fa- phiäkyvä huntu. Kieltämättä idyllinen
sistikolonnin aloittaa taistelun Espanjan näky, joskaan ei aivan sitä, mitä Rous-kansaa
vastaan, leimahtaa Picasson es- tarkoittanut kehoituksellaan
panjalainen sielu ennenäkemättömään 'palatkaa luontoon',
haiyeksuntaan ja vihaan. Hän julkai- :Ranskan vallankumouksen vyöryessä
see etsaussatjan "Kenraali Francon uni Euroopan ylitse ja tuhänsfen puuteroi- ^ ^
ja valhe^ Nyt eaintyy Espanjai^kan-^ kallistuessa^ mest^^
sa väkevän ja^kaumm härän muodossa^ kyllekatosi niyöspaimenromai^ jaat käsivarret-peitettiiiv^^^
kim sensijaan: Franco vaihtelee-kuvasta siihen liittyvä pukumuoti. ' Tilalle aistui saakka ulottuvilla hansikkaiUa.
kuvaan^inhoitta^anapolyj^pina, lahon yksinkerta^
Wnarida3i> mädän.iia^ valheellisen
kirkon rikkuvat tunntiksetJko-risteinaaa.
Ja kun saksalaiset lentokoneet suorittavat
maailmanhistorian '.ensimmäisen
J^ieidan on tässä mahdotonta niin
famnostavaa kuin se olisikin - seurata
tptnjn ^yupajassa tapani .maa.
^ ' i k a n ja todellisuuden, taiteilijan ja
ympäristönsä, lakkaamatonta
^rov-aikutusta. Vanriaan monet tä-
^ syntyneistä teoksista jäävät ikui-
^ ajoiksi vain tutkijoiden Heteitä-muff.
Etenijöiden ymmärtämifei,
ita 2^tyy vmyös koko joukko teok-
' jotfca puhuvat.välittömästi jdsai-yksinkertaisuus
ja koruttomuus,
kieh yhtei^ilbtäluökldeit oli iMikeudut-ta^
ä siiuhn^eeh samaan tyyliiujä
^ero Omeni vam koruista. Niin ikään
luonnollinen alastomuus sai jälleen entistä
laajenunan jalansijan. Tahdottiin
täydellisen ilmaponunituksen ja* tuhoa- olla luonnollisia ja tasa-arvoisia, mutta
vat Ouemican kaupungin, maalaa Pi- samalla p3^ttiin saamaan esiin antii&
casso mustalla, harmaalla ja valköisel- kauniita linjoja. Näinä aikoina penis-lä
v^isi metriä pitkän painajaisfreskon tettim myös ensimmäiset vaatetusliik-
'^uemica". Kukaan aikalainen ei ole keet, josta niin vallasnainen kuin hänen
yhtä kauhistavalla voimalla taiteessa il- kamarirfeitonsakin saattoi tilata itsel-mentänyt
siviiliväestöön kohdistuvaa leen samanlaisen puvun — kunhan vain
mieletöntä sotilaallista terroria. Kan- ra^t riittivät. Vallankumouksen veri-sojen
tuskan huuto kohosi tästä taulus- siä päiviä seurasi hillittömän huvittelun
ta ia raivnn huuto kalahti vastaan f a- aika. Pariisissa alettiin kä3rttää läpinä-k)
rviä puuvillasukkia ja rohkeimmat salonkien
pitäjättäret ottivat vieraansa
vastaan sukitta. Jaloissa oli yain roomalaiset
avosannikkaat, jotka eivät
kätkeneet punaisia varpaankynsiä,
ta, ja raivon huuto kajahti
sististen pyöveleitten suusta. Göbbel-sin
propaganda julisti Picasson "rappeutuneen
taiteen" pääsyylliseksi. Kun
Saksan panssarit tunkeutuivat Ranskaan,
ei Picasso väistynyt paikaltaan.
Hän katseli kesälomallaan ikkunasta
saksalaisten joukkojen marssia ja palasi
takaisin miehitettyyn Pariisiin, omaan
ateljeehensa. Maailma odotti uutta
uhria keskitysleirille, mutta korkea-arvoiset
natsit koettiyatkin hieroa; Picas-
. Tl^delUsestrmus^^ :
sdaUa alkoi kui
"xnaailma&sodaii aikana. SUloiidiiaii^iiais*
ten oli t^ntttttava inoniin miesten töifaäi *
käsiksi jar käytännöllisyys ja^^iallisuus
tulivat määrääviksi tekijöiksi pukeutumisessa.
Maailmaan sytit3a p ( ^ t y t -
tö. Mutta kokohaafthaa ei nainen-kui«
tenkäan koskaan saa peittää hohtavaa
ihoaan, ja niinpä iltapuvuissa päädyttiin
alastomaan selkään. Tämä muoti pysyikin
sitten vallalla vuosik3nnmeniä*
Käänne tapahtui vasta joitakin vuosia
sitten. Wmdsorin herttuatar oli innokas
uuden muodiii^ kannattaja — ja de-kolte
siirtyi jälleen selkäpuolelta eti^«
puolelle.
r
Mutta muotihan on yhtä oikukas ja
vaihtelunhaluinen kuin nainen itsekin. '
Mitään uutta ei maailmassa ole. Kaik-
Hunnunohuen paidan ylle oli vedetty kea on jo aikaisemmin kokeiltu. Nyt
melkein yhtä läpinäkyvä puku, ja pai- elämme taas uusia mullistuksen kau-jaita
sääriä koristivat hope^uhat. sia. Palaamme jälleen muutatnta vuo-
£siint3ripä ihuuan vapaamielinen mada- sikymmeniä taaksepäin muotiasioissa
me (Hamelin vidäkin . lohkfaimmassa -r- tai menemme eteenpäin, mitien seo^
vasussa: Iffiinellä ei ollut kuin shifoi^- Jkukiia.haluaa ottaa.
t';iC~'ä--'''i';.'-..
« 1
- !
. ' «ii?
•MU
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 8, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-11-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki521108 |
Description
| Title | 1952-11-08-03 |
| OCR text | JARNO PENNANEN: llCASSO täytti TOvootta^' Uusi tai- ^ a^öÄkin saanut ^ ^ ^ ^ ^Picasso on uuden - toitfiea keiskus-läiimö, sutä ollaan yksiriii6Ksiä. Mutta jiän on myöskin sen akseir^ kääntöpiiri, joka kulkee kaikkien suuntien läpi, jonka työtapa ja päämäärät antavat myös Buttapuun kaikkien näitten suuntien, ja yksityisten taiteUijain ja taideteosten-aPvosteluUe. Erään lapsellisen harhaluuton rikkoQ sOmäys Picasson taiteeseen: «Tuon mi-näin osaisin kymmeniessä minuutissa." Leonardo da Vtncin jälkeen on tuskin l^^yt sellaista kuvaamataiteen-yleisneroa kuin Picasso, joka^iintuu yhtä > huolettomasti, jlmeikkääslijä varmasti hallitsevan jokaista' tekniikkaa jä kaik- • kiamateriaaleja. - t^iteilqä tusk& ttsekääii tie^^ nftil-tä ajjäta ön peräisin härifli^^^^ puu V. 1891 päivätty **Kaksri^^ ta*. Taiteilija oli SiUoin^ ja sen jälkeen jatkuu yhä tihäaievä rivi, sa- • töjäjHuhäasia; tauluja^i^&Ui^ Sjwn- - ciuÄiia^ lavastuksia, ruttoja;^ ajatelmia, kokonainen näytelmä. " Tutkijat ovat 4iähneet paljon kiitettävää vaivaa jakaakseen Picasson tuotannon eri kausiin: Siniiien kausi, 'Rösa-kausi, analyyttisen kubismin kausi, synteettisen kubismin kausi, "klassilHnen" kausi, surrealinen kausi jneJ Suunnat ' ovat oppineillakin teoksilla yrittäneet todistaa hänet itselleen kuuluvaksi. Mutta on viisainta olla varovainen kausien ja-ismien suhteen. ~ Picasso oh nopea ja väkevä kala, jos hän ei pujahda verkon silmistä, niin hän repii sen pyrs-töUään. On sattunut, että ismit, jotka kokonaisilla kirjastoilla ovat häntä ylistäneet jovat myöskin katkerm mainifes-tein ja lentokirjasin häntä häväisseet. Eräs yhteinen nimittäjä ön Picasson . koko taiteella, ja se on pyrkimys paremmin nähdä, syvemmin kuvata luontoa ja ihmistä. Siinä Hupaisa-nimfees-s^' kirjassa, jonka Picassoa maanmies Cirici-Pellicer on julkaissut "Picasso ennen Picassoa", on koko joiikko Picas-sönt( Mden jäljennöksiä^ jötkäo^^^ S» miten hauskasti; t e r ä J i ^ tai ar^ fflottömasti Picas^ I^ijlään. ^ « ^ n ja expieteionisti^ D^isdle '^uvaukselle::>vettöja^:^V^ "maalaustaide ei >k»iteiikäan .tyy^^rttä- Picassoa. Hän c i ' ^ ^ Payskuviin, vaikka ne olisivat tosiakin; ^ iaipaa y ^ ^ ^ y y alkukauden '»humanismissa", ja-k^ h)rj^en, k e t ^ ^ f °;. ^tusoittajien,. sii^usväen "k^ ^»»sessa ja kauniissa kuvaksessa. Mutta tämä pehmä lyyriUmenhumanb- ®> €1 vielä paljasta elämän omaa ole- »»"sja. Picasso lähtee raskaaUe ja roh-keaUe teknillisen kokeflun tielle näh- ^ ^ e n taiteUijana paremmin ja muo- ^^^seen ihmisiä syvemmin. ^ e ihmiselie, ja koko joukko teoksia, jotka- vähäisen harjaantumisen jälkeen avautuvat, ja vihdoin te<^ia, joitten san kanssa^ edullisia kauppoja,' maksoi-han Iraneu jokainen taidunisa miljoonia frangeja, ja olisihan hänen maailman-valtavassa paineessa Hmenee jotain Pi- kuululla nimellään kaikesta «rappeu-casson oman ajan, imperialismin aika- tuneisuudestaan" huolimatta ollut po-kauden syvimniästä olemuksesta. liittinen propaganda-arvoi Picasso kiel- Picasso on nuoruuden ja rakkauden, täytyi pieninunästäkin yhteistyöstä, äitiyden ja vanhuuden puhdaspiirteinen mutta ojensi kuitenkin jokaiselle kor-ja monumentaalinen kuvaaja;. Mutta hän on myöskin ihmisen peloittava paljastaja, hän ei maalaa ihmisilleen kolmea silmää tai kahta nenää, mutta hän kealle natsi-kävijälle persoonallisen lahjan: hyvän postikorttijäljennöksen *'Gu-huutu yllään käyskennellessään vierai« neen puutarhassa. Napol^nih upeat ' hovitavat toivat mark^oiUe jaUeen r ä ^ t a ja kaUiitai kankaita ja koruja, brbkaadeja jä sa» metteja. Tänä aikana esiintyi^ myös kuuluisa madame Kecamier, joka k^ui itselleen;ui](den muotiasun. Siihen kuului ohuenohut alusvaatekerta- j a erään* laineniiermdiiniUä ja'chindiillalla ko» ristettu viitta, joka oH min ylhäältä kuin älhaaltakin eneniimän auki kuin kiinni. Tästä muodistaan hän ei luo* pUnut koko elämänsä aikana. Vain kangas- ja turkislaadut vaihtelivat. Vasta vuonna 1820 alettiin jälleea saattaa kyllä samoissa "epämuotoisis-sa" kasvoissa nähdä toisen silmän edestä ja toisen sivulta ja siten hän rikkoo ihmisen teeskennellyn naamion ja paljastaa ristiriidat ja vääriin suuntiin re-hoittavan kasvun kuvaamissaan ihmisis-ernica"- freskostal Mutta jos kävijät päästä luonnollisemmille linjoille. An tilkkinen tyyli antoi tilaa romanttiselle.' Eräässä 1827 ilmestyneessä muotileh-dessä kirjoitetaan: 'Seurustelupukuja moiresta, ripsistä ja sametista, kaula-aukko pieni ja korkealla, mutta selkä-osa syvemmin uurrettu . . 1830 saavutti tämä tyyli huippunsa ja varsinkin hatuissa puhkesi romanttisuus mielettömyytensä uhkeinipäan kukintaan. olisivat tarkemmin tutkineet Picasson piirustuksia ja tekeillä ole\faa työtä, olisivat he kenties nähneet jossain esivaiheissaan "Luutalon", Saksan keskitysleirien, kaasukammioiden ja polttouunien taiteellisen muistomerkin. Picasso oli mukana Wrocslavin rau-sä. Jos tämä kasvojen uudestimuotoilu hjöikongressissa ja hän ön Maailman toisinaan on hullunkurista ja pehmeän Rauhanneuvoston jäsen. "Peloittava irponista, niin se toisinaan riehahtaa to- paine, imnkä alaisina näinä vuosina d«li*ks^itoi^ojen ta^^^^ olemme eläneet, on osoittanut minuUe, aiisv^derestoTsäijat ämeitjriväV tuntuu vääntelehtivän kaikkien helve- että minun ei pidä taistella vain taiteel-tin voimien piinaamana. Mutta syy ei lani,. vaan koko olemuksellani"i sanoo ole taiteilijany vaan sen yhteiskunnan j a Picasso itse. Mutta, 70-vuotias taiste-s^ ai^akaiiden^-jos^ hän elää. Ja tä- - lee jatkuvasti myöskin taseellaan,, ja mä kuvaus ei öle^ rienausta, vaan ihmi^ Touk<Äuuri Salonkiin Pariisissa ripusti sen surua j a suuttumusta — j a usein hän 1951 suuren taulun **Köreanjouk-myöskin kirurgin auttava veitsi. kömurhat", jossa rautaan puetut mie-kiinkuin myönteiset elämänvoimat, het kunimallisin koneaseih ampuvat niin seuraavat niyöskin kauhu ja kät- alastomia naisia ja lapsia. Vaikka ensimmäiset »sinisukat- ja simys Picasson taiteessa kautta vuosikymmenien. Kuinkapa ni*n ei olisi espanjalaisen Picasson espanjalaisessa taiteessa, jossa niin monta kauhun sivua jo entuudestaan on aukilevitetty. läntiä mielikuvapiiri liikkuu varsin lähellä Espanjan sisäisen elämän veristä symboo-lia, härkätaisteluareenaa. Mutta sen symboolit ja vertauskuvat eivät ole aina kuurupiiloa, ilman muuta tutkittavissa, tuntuu siltä, kuin taiteiilija tunnustaisi oman tietämättömyytensä, hän tyytyy vain osoittamaan elämän kovat vastakohdat ja sen oudot ohimenot. Mutta kun kenraali Franco marokkolaisin palkkaso- Sellainen on Picasso. SE IKUINEN VIIKUNANLEHTI Jatkoa 1. sivulta sellisuus ei enää pyrkinyt leikkimään Seuraavana kehitysvaiheena tapaamme rokokoonaiset, jotka tepsuttelivat kireissä, vartalonmukaisissa puvuissaan ja korkeilla koroillaan palatsien saleissa tai leikkivät paimentyttöjä puutarhois- kävelypuvulle, jossa oli hame, pusero ja sa, joUoin heUlä ei ollut yllään kuin lä- lyhyt takki. Lyhyt hame aiheutti myöa kihnäyttämölle jo 1840, oli muoti häihin aikoihin kuitenkin i ^ ^ epäkäyiän^ nöllisin. Sillomham elettiin krinoliinieii valtakautta, eikä tuo muoti ^ sumkaaa ole ollut kaikkein nlukavimpia. Kuuluisimpia naisia tältä ailu^udelta liene» Ranskan, keissurinna ' Eugenie, joka ei koskaan käyttänyt samaa piikua kab* teen kertaan. Hänen ompelijanlaskun-sa kohosivat miljooniin. Kun hän matkusti Napoleon in:n kanssa Suezin kanavan vihkiäisiin, oli hänellä fflukanaaa 250 pukua valtavine krinoliineineen. Vasta 1860 alkoi tämä muotihuUuua vaimentua ja vähitellen päästiin jälleea lähemmäksi normaaleja muotoja ja pu-kutyylejä. Varsinaisen puseron keksiminen oa luettava italialaisen Garibaldin ansioksi* Hän ja hänen partisaaninsa käyttivät nimittäin tulipunaista"^ puseroa ja antoivat herätteen uudelle naismuodille täydellisen vallankumouksen sukka»* alalla. Tähän sas^ka oli käytetty vain valkoisia sukkia, mutta nyt alettiin valmistaa myös mustia ja muunkin värisiä. Naisten nimettömät lyhenivät luonnollisesti «lyös eivätkä: ulottuneet enää kilin turein ja italialaisin ja s a l a i s i n fa- phiäkyvä huntu. Kieltämättä idyllinen sistikolonnin aloittaa taistelun Espanjan näky, joskaan ei aivan sitä, mitä Rous-kansaa vastaan, leimahtaa Picasson es- tarkoittanut kehoituksellaan panjalainen sielu ennenäkemättömään 'palatkaa luontoon', haiyeksuntaan ja vihaan. Hän julkai- :Ranskan vallankumouksen vyöryessä see etsaussatjan "Kenraali Francon uni Euroopan ylitse ja tuhänsfen puuteroi- ^ ^ ja valhe^ Nyt eaintyy Espanjai^kan-^ kallistuessa^ mest^^ sa väkevän ja^kaumm härän muodossa^ kyllekatosi niyöspaimenromai^ jaat käsivarret-peitettiiiv^^^ kim sensijaan: Franco vaihtelee-kuvasta siihen liittyvä pukumuoti. ' Tilalle aistui saakka ulottuvilla hansikkaiUa. kuvaan^inhoitta^anapolyj^pina, lahon yksinkerta^ Wnarida3i> mädän.iia^ valheellisen kirkon rikkuvat tunntiksetJko-risteinaaa. Ja kun saksalaiset lentokoneet suorittavat maailmanhistorian '.ensimmäisen J^ieidan on tässä mahdotonta niin famnostavaa kuin se olisikin - seurata tptnjn ^yupajassa tapani .maa. ^ ' i k a n ja todellisuuden, taiteilijan ja ympäristönsä, lakkaamatonta ^rov-aikutusta. Vanriaan monet tä- ^ syntyneistä teoksista jäävät ikui- ^ ajoiksi vain tutkijoiden Heteitä-muff. Etenijöiden ymmärtämifei, ita 2^tyy vmyös koko joukko teok- ' jotfca puhuvat.välittömästi jdsai-yksinkertaisuus ja koruttomuus, kieh yhtei^ilbtäluökldeit oli iMikeudut-ta^ ä siiuhn^eeh samaan tyyliiujä ^ero Omeni vam koruista. Niin ikään luonnollinen alastomuus sai jälleen entistä laajenunan jalansijan. Tahdottiin täydellisen ilmaponunituksen ja* tuhoa- olla luonnollisia ja tasa-arvoisia, mutta vat Ouemican kaupungin, maalaa Pi- samalla p3^ttiin saamaan esiin antii& casso mustalla, harmaalla ja valköisel- kauniita linjoja. Näinä aikoina penis-lä v^isi metriä pitkän painajaisfreskon tettim myös ensimmäiset vaatetusliik- '^uemica". Kukaan aikalainen ei ole keet, josta niin vallasnainen kuin hänen yhtä kauhistavalla voimalla taiteessa il- kamarirfeitonsakin saattoi tilata itsel-mentänyt siviiliväestöön kohdistuvaa leen samanlaisen puvun — kunhan vain mieletöntä sotilaallista terroria. Kan- ra^t riittivät. Vallankumouksen veri-sojen tuskan huuto kohosi tästä taulus- siä päiviä seurasi hillittömän huvittelun ta ia raivnn huuto kalahti vastaan f a- aika. Pariisissa alettiin kä3rttää läpinä-k) rviä puuvillasukkia ja rohkeimmat salonkien pitäjättäret ottivat vieraansa vastaan sukitta. Jaloissa oli yain roomalaiset avosannikkaat, jotka eivät kätkeneet punaisia varpaankynsiä, ta, ja raivon huuto kajahti sististen pyöveleitten suusta. Göbbel-sin propaganda julisti Picasson "rappeutuneen taiteen" pääsyylliseksi. Kun Saksan panssarit tunkeutuivat Ranskaan, ei Picasso väistynyt paikaltaan. Hän katseli kesälomallaan ikkunasta saksalaisten joukkojen marssia ja palasi takaisin miehitettyyn Pariisiin, omaan ateljeehensa. Maailma odotti uutta uhria keskitysleirille, mutta korkea-arvoiset natsit koettiyatkin hieroa; Picas- . Tl^delUsestrmus^^ : sdaUa alkoi kui "xnaailma&sodaii aikana. SUloiidiiaii^iiais* ten oli t^ntttttava inoniin miesten töifaäi * käsiksi jar käytännöllisyys ja^^iallisuus tulivat määrääviksi tekijöiksi pukeutumisessa. Maailmaan sytit3a p ( ^ t y t - tö. Mutta kokohaafthaa ei nainen-kui« tenkäan koskaan saa peittää hohtavaa ihoaan, ja niinpä iltapuvuissa päädyttiin alastomaan selkään. Tämä muoti pysyikin sitten vallalla vuosik3nnmeniä* Käänne tapahtui vasta joitakin vuosia sitten. Wmdsorin herttuatar oli innokas uuden muodiii^ kannattaja — ja de-kolte siirtyi jälleen selkäpuolelta eti^« puolelle. r Mutta muotihan on yhtä oikukas ja vaihtelunhaluinen kuin nainen itsekin. ' Mitään uutta ei maailmassa ole. Kaik- Hunnunohuen paidan ylle oli vedetty kea on jo aikaisemmin kokeiltu. Nyt melkein yhtä läpinäkyvä puku, ja pai- elämme taas uusia mullistuksen kau-jaita sääriä koristivat hope^uhat. sia. Palaamme jälleen muutatnta vuo- £siint3ripä ihuuan vapaamielinen mada- sikymmeniä taaksepäin muotiasioissa me (Hamelin vidäkin . lohkfaimmassa -r- tai menemme eteenpäin, mitien seo^ vasussa: Iffiinellä ei ollut kuin shifoi^- Jkukiia.haluaa ottaa. t';iC~'ä--'''i';.'-.. « 1 - ! . ' «ii? •MU |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-11-08-03
