Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 22, 1939

              Sivu 2 LAUANTAINA, HUHTIKUUN 22 PÄI\^^Ä 1939
1
•s
71
?
. •I
s ' :
VdlkG
(Canadan suomalaisten viikkolehti),
. Registerei at the Post Office Dept^
Ötta^fra, as second class mattdr.
Tilaushinnat; ,
tiM
1.1Ö
J80
MEREN pohjaan uponnut Ätlah-
• tis — siiliä on aife joka jo'
1 vk.
6klc.
8 fclL
rut. Ne olivat liitöH ja basalhivuo-ria,
joiden välissä sfellä täällä oli
kovempia kerroksia. Äällbt ja sateet
olivat syövyitäÄe^t niiden?'pinnan
«•«« *•*•»•»*•
1 vlc.
6 kk. ,
Yhdysvaltoihin:
• • « • • • • • < $2.50
1.40
Stionieen ja muualle ulkomaille:
lv»:..;........:........:.... $3.00
6 kk............. ............ 1.65
•,.JÄ^uÄefot
Liekki ilmestyy Jokaisen vUkon lau-tataina
12-sivulsehä, sisältäen parasta
f&tinbkii^aiimta luettavaa 1^
ta.
vuositiihänsi| on"i kiehtonuit ihriifsten
mieltä.' Lufeiematitömat tarinaa
tbvat tuo0 romaiiittiy^sta J a sälape- siiiö: johtui niiden ihnÄineir muo-räisestä
mantereesta, joka. eräänä to.
myrsk3ris6nä yöhä vajosi valtameren , Minä näin, että^ Atlantis oli siiöri'
aaltoihin: Tälliä taru on' pamiiit ifi- saari ja että' siilien kuului kaksi
mist^h mi^likuVitukSöii liikk^llig jä bpä: eifä^^
saanut taiteilijat kertomaaiv teöksis- lioiÄ, toinen suuri ja täynnään ta-
• tmn juuri eräästä lekdeM kokte-liatsuuden
inissä yksi luomakunnan
jäsen nimitti tmstaiuohiakimnanj^^^
s^ä"fä4in P0ssinpää
ioifnTeUen ajati/jolloin mimillakih oli
oikeäysiä^a^^ ]^ se ollut minuU
laiiin^sBlaineh, rnutt^ tidi päs­si'ja
sen pää sai aikaan sen, että ys-tä^
ästäm TMn'~-^ ystä'
i^aan tuosta ihmeellisestä mantereesta
ja sen perikadosta. Mqtta ^ onko
Atlantis tödeliakiii joskuf ollut ofö^
massa? Tiede ei vastaa täfiari ky-
„. , , symykseen n i y Ö r i t ä ^ M n i i i i t ä «^^^
^^^^^^mi^e myöi^^ myöskään^ k i Ö Ä i Ö ! • •
~ " ' " " Seuraava^ tai^ä^ei®mi^i niitä
Atlantiks^tä' yleeh^ keitötaän jä
mitä. mal*dbllisuukliä' s^n bl^iiiäSSa-sankoja.
Kallioinen osa oli asuttu,
mutta tuskin ainoatakaan elävää
olientba näkj^ tägäiigöilik, j
mvödostuheet v a l ^ ^ a k a Ä i ^ ^ ^ fä^ä^meviMimmt^ Ystävä-riistä/
Ättinäia| i ^ k ä i ^ tii M i^mBaptM^ ihka
keMä näkyr siellä täällä suuria ^fe. v,.^ t^-^^^^^^^^^,^^^ .
Jospa kerronkin alusta:— Kas
näin:—-Olipa kerran ystävä tninulla'
kinj Efm0ä'khafi^^
& aslamlesvälineitä jo tä»
Ltd.
Tblmittaj^ A. Pklvid.
\ ^ i i n l t u ä i e ^ ^ J.JBrvis, Rauha
Kaustinen, AUi M J ^ , Margit Laakso'
Ja Yrjö Salva
Liekkiin atjotut kirjoitukset osoi­tettava:
lämiiiiköitäi jotka ilirtfeK^^^
niisti^fl valmistamia;
Ihmisia a^iväl? saiäreri^
ih-iöisi^
iiä'
iMäe^iäUMr^s^^a^^^ M taas va-riäiäuäi^
WtiM0 ''kautta
oloon on oilut; AÖaÄ^iöSte:: öij ai^^ ösa^^: • jt(wdäir ^ t i i ^ ^
I b j ^ u l u Ä k i i ^ ^
vin monetf ovajt nb|ättitine# ki^^iklS^ jo1t^ä^b)^'l5«ist^ jalo
laisen Platöniii^k^ftöihuk^^ Myo^llm
tämä väittää k i i i i l i ^ ^ jöl^kiii'Vati- rässuiiiMötöiöiih;^^
haita mieK^^ ttätkti^^äÄ riitni NSiUä^ t i Ä i i plf k M l l i ^ ^
m. tigsä. PlafeiiiHvmilkäatf di- Ä peitetty m ^ f e l l i i ^ l ^ i l iM
Jostakin syystä ei konttorissa ole
vielä saatu valmiiksi levitysryntäyk-semnie
loppukätsausta, joten' se sitr-tyy
eteenpäin.
Näin keväänkorvassa kun ihmiset
haaveilemat jopa suunnifMeoätkm
ensikesäisiä huvimatkojaan, ehkäpä
juuri Suomi-matkaa, sopii siitäkin
vähän pakista. Hauskoja ne nu&fhai'^
kahdavt^tja sMmiitelniatova^^
mäaräiiyyh rajaan hsiiy sen täi,
mi^S tietää. Päättäisin juuri iiyt; et­tä
käväsen Siiomessä tänä kesänä,
tai ainakin ensi kesänä, mutta matka
rantaan on liian pitkä kävellä ja
Atlanti oh liian leveä uida. Se siis
jää, jää, kun ei edes aikanaan tullut
tartutuksi toiiheen^omi Sukasen ta­paan
ja rakhmetiiksi työttömyysai­kana
paläpalälta omaa laivaa, vaik­ka
puunkät)ttyröitä on kaiken aikaa
ollut "omalla maalta". Mutta niitä
on sellaisia onnellisiä ihmisiä, jotka
voivat näitä kauniita haaveita to-'
tilittää aivan' tosissaan juuri nyt ja
titlevihä kesinä. Heillef lukijoitfSfnme
joukossa, ajattelininre huomauttaa,
että' 5iiöiwif-M^Wn^ piletti-asioissa,
on tarpeetonta ntennä "mer­ta
edemmä kälam", koska Vapauden
0ttiiiike€^t(ktäm(ttmm^^^^
Vidt'ämWiU4^joja, kut^^ Ritisin Ami-rikani
linja; CoftatUm Pacific linja
jestävat huvimatkoja Suo^^ joil^
la iii^ Moih tulee olemaan oman-kiet^
seurm Vhipisiis haimaa
oista kirjoittaa osoitteella: E. Siiksi,
£o.t 09/ Sudbary, Önt.
Mäiaä^^ttl^etttifkesäiiee^ ohm-piälmhilvima^^^
kemääff monet seliaisetkin, jotka ei-
'ifätmMt^tt Siid^f^^^ sitä vai^-
OM Ä3^^a^ nytnfuMin
se, että i^ädm Sum
Jistdii' töimdinpäriH^a komiKa ja
Vä0it' kiMMSh^'^ jp^tokimm
ovat päättäneet j^je^tää yMeisen
Canadan Mmälais vierailumat-feydessä.
IMhentpia tietoja tämän
mätkänf stihtem sää' tiii^öskin edellä-mäihitMkoiö^^^^^
Gi Sundqvist, 9i7 Broadviem :Ave.,
Toronto, Ont, Tähän matkaan on^
chdotioniäsli hämkinyhtyäjä oikein
karvastelee, ettei tämän inichen nä­kövinkkelissä
ole mitään mahdolli'
siiuksia, .
ffm^tipllut aina
emieh siitä väristä,
aikojen" on
kUiaineh'^.
suttH6im^ tuntematonta '—
11 mäahJMstyf/ joka y^^^^
^piryhkäiä^t^M
S ^ r ^ aÄl^äat o l iÄ I i J ^ käii-nii&
l Miyiiet o l i ^ kMkäi^r' jä
käytävät: ptikiiriim» pänt^^iiäiäli^
köja: Näi^t oliVat xMä ai^sfö^
niiä.' Eti ole' niissaäii muöälk hälmj^
ihriiisfön liikkuvan niiii Stilävaätl jä
käuriiistt kuiii sielläl Naiset olivat
siioiltaan yliiuöhriölliÄ käiiiiiita!
äeidän ihörisiä blr hdkostrpii^^
sitten
dessä vupn>!
saaren poi^iSäysföii: i i ä k ^ ^ ^
taen sen asökkääiÄ ja k ^^
valtameren syvyyt^^n;
-Seuraavassa ei kuitehkaatt nojau­duta
Platonin' kertömtiköeen, vaan
kokonaan toisten tutkijoiden saavut­tamiin
tuloksiin. Sen vaoksi tämä
«d> öiWfl^ sillä
tteMm0^mcl^^ erään
m^kkUiiihän s^iymäpäivUle.
{Huömääj täfm läpähtm etinen nuore­na,
kmfi (jiWr^^ Suomessa.)
NUn^^m^tö^
irMiä e»imi edih a<wistahut että
tiel^iiti^imos^^ osui se
väMi Se s(tis6i0i^M^ ja
käiseti '^Wm^UdM0uMetiä ystävä­ni
fmnäistä ttnmkiäC Kirsipä kaar-täeh
tadkseinine ja —; maiskis ystä­väni
oli tieiiätiätä vatsallaan.
Hän yritti ttdustd ytos, mitta pässi
artikkeli onkin sisäUöltään hiiöinat- minkä lisäksi he olivat värjäiineet pokkasimdeUeerienmrikii^^^
tayasti erilainen kuin monet muut,
kadonnutta Atlantista koskevat ker­tomukset.
Atlantis on aina kiehtonut okkul­tistien
ja mystikkojen mielikuvitusta.
Lukemattomia kertoja on henkimaa­ilman
voimien avulla koetettu saada
selvää Atlantiksesta. Kerran suori­tettiin
tällainen siritys erään tunne-hiiiksehsä,
huulensa ja kyntensä pu­naisiksi;.
Päivä hämärtyi illaksi ja yöksi.
Suurten nuotioiden ympärille oli le­vitetty
pantterintaljoja, joiden päällä
naiset tanssivat, miesten istuessa ke­hässä
ympärillä jä poltellessa piip­pu
jaan. Kuu valaisi tienoota, saaden
kaiken aivan kuin hopeisen hunnun
tusti etevän selvänäkijän avulla. Vii- peittoon. Minä näin edessäni todel-meksimainittu
kertoo itse tapauksesta lisen paratiisin!
seuraavaa: Näkjmi aikana opin tuntemaan
Vaivuin transsitilaan ja keskitin muutamia Atlantiksen asukkaita. He
kaikki ajatukseni Atlantikseeh. Vä- kertoivat,, ettei; saarella koskaan käy-hitdleri
alkoi eteeni ilmestyä ailah- ty sotia ja että heitä hallitsi kuningas,
televia kuvia. Näin vyör)rviä aaltoja. Asukkaat harrastivat pyhiä-tieteitä
joiden harjalla auringonsäteet loisti- ja ikuistivat ajatuksensa pitkälle ke-
A-at. Äkkiä nousi jotain aaltojen kes- hittyneen kuvakirjoituksen avulla,
keltä —- ihmeellisen kaunis saari, Tiedon ja kulttuurin levittäjiä lähe-jonka
rantoja koristivat puut ja re­hevät,
värikkäät kasvit.
Transsitilassa oUeft läksin tutki-musretkelle
säärelle. Vuoret olivat
omitui^n muotoisia — sUUtia karti­oita,
joita. yini»tQi^t eriv^i$et vii-tettiin
kaikille tahoille, mutta nämä
eivät koskaan tyrkyttäneet oppejaan
väkivallan avulla. Heidän moraalin­sa
oli erinomaisen korkealla tasolla.
Ja sitten näin myöskin saaren peri­kadon.
Valtameren pohjassa* tapahtui
ehti päästä jaloilleen ja niin toikoi ys­täväni
taas tiellä. Ja pässi seisoi siinä
vi€i'ellä ja katseli pää kaU^^^
kaisipa välillä minuunkin ja lupsautfi
toisella silmällään aivan kuin olisi
halunnut vinkata ja sanoa:,, katsele
sinä vtairi vierestäi ktin minä annan
tuolle punamekolle vapaata kyyttä. Se
näytös oU niin koomillinen että ^n voi­nut
olla nauramatta, mutta ystäväni
ei suvainnut nauruani, vaan suuttui.
Ja olisin minäkin suuttunut Itänen ase­massaan.
Lopulta sain ajetuksi pässin
pois ja ystäväni kömpi pystyyn, mut­ta
kekkerit jäi näkemättä kun ystä­väni
leninki likaantui niin pakoin —
eikä sen jälkeen Qle ystäväni ollut
entisensä lainen. Ei hän minua vihaa,
mutta — välillämme ori mutta. Sen
pituinen se. ,
\ SMPA-SERKKU.
"Öten vapaa! Kotona pi^ckoinr*
niukaM, merti (M^YäniäSiMpan^^
tasavalhft ja samjfyc demökfätian
taistelua. Kunnostautui miehenä teh-tM^
sääri^ Suositdtiiri upseerrkou-bmn.
Suoriittui Idiäkin tyydyttä-v&
ti. Ytäinettiin luutnantiksi: Toi­mi
sitten harjoituslenrillä Älbäcetes-jä,
ensin kärtöitusös^ästoUäilii^^
hirvittävä maanjäristys. Atlantis oli
itse ^iassa vain' kallio, joka heikosti
lepäsi alustallaian. Se irtaantui poh­jasta
ja liukui mepeen. Valtavat mää­rät
mutaa kohosi pinnsdle ja meri
oli kauttaaltaan haifma^a; Sitten
näkyni päättyi— saaJroli kadonnut
valtameren syvyyteen,"
Tämän selvänäkijän^ kertomus on
melko omituhien — siHä yleisesti us­kotaan,
että juuri näin-on tapahtu­nut.
.••v„.t..,"•.
Mikäli kreikkalaisten iidvanhoihih
taruihin on uskomista, sijaitsi Hes-
Y8Ä tyftiHen'— ihana
Tämä hiukan tutmiinen kttva on
yhdestä Canadan suomalaisesta, nuo-min
sen johtajana, jä sittemmiri jon­kun
aikaa aliupseefikoulun johtajana, peridien
Pyrki taas rintamalle ja viiman pääsi, puutarha j o ^ Ä Ä n ^ olevassa
mutta ei herennyt siellä olla kauan meressä. Tämä puutarha tuhoutui
kuri joutui Arägoniri rtntamaUa fasis- yhdessä yös^ ja iMUva^.
tien saarroksiin ja vangiksi. OUFrah- Atlas pii tanijarmukaan jättiläi-cott
vänkinä Burgosism vuodin päi- ne»,^ joka olkapäilläia kmitoi koko-vät,
kunnes äskeUäiri vapautettmi' naista maahösaa: Atias ei kannatta-töistm
vidä sidlä oUmri camm nut kok<^ maaiknaa, kuten monet ovat
laisten sotavankien mukana. Heti- ug^Qneet vaan se oli valtava kal-dayesia
Ranskasta juuri saapunut Koharjänne, joka" ulottui Afrikasta
kortti — jossa olisanat "Olen vapaa! Etdä-Amerikkaan ja joka, erään
Kotona piakkoinl" — toisenileih-^ maanjäristyksen, aikaöa murtui. At-nikaisesta,
Jules Päiviöstä (tämän duttavan varmutiden, että Jules pää- lantis oli muodostunut ns. pehmeistä
k haen toimittajan poika), joka koi- vielä dävätia omaistetisa ja to- kalliolaaduista, jotka eivät kestäneet
!r:<rtta vuotta sittetiy monien muitten vcrdttensa pariin. tämän sraniittiaiustanpää^