Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 23, 1957

              Termiset kämmltä Timmimm t&km
Tänään on tupapäivä. Viime yönä
luonnon herra laski valkoisen vaipan
yli tämän maan. Katselen ikkunasta
ulos ja havaitsen, että yhä yltyy valta­va
lumentulo. Tänään saa rauhan luon­non
puutarha ja kuusien kukistajat is­tuvat
mietteissään kämpän lavereilla.
Ei ole tämä maja suuren suuri. Sen
suojissa työskentelee ja asuu noin viisi­kymmentä—
miestä. Tämän seudun
kämpillä on sentään vielä vähän eloa ja
toimintaa, vaikka monilla muilla alueil­la
ovatkin työnäänet vaienneet.
Nyt -sanon jälleen päiviksi teille ar­voisat
Liekin ystävät ja avustajat ja
käyn siihen asiaan, Jossa ajatukseni
pyörivät ja jonka ajattelin varsinaisek­si
aiheekseni.
Olen lukenut ja seurannut Liekkiä ja
sen elämän vaiheita sen alkutaipaleelta
lähtien ja olen silloin tällöin heittänyt
ajatusten arpaa sen toimittajalle. Tun­nustaa
kuitenkin täytyy, että vähäisek­si
se on jäänyt minun kohdaltani. Se ei
ole ollut paljon sen rinnalla, mitä mo­net
muut ovat tehneet tämän tietojen
tuojan hyväksi-
Erityisesti meidän täytjy antaa tun­nustus
sen avustajille alkuvaiheis­sa
ja vielä sen jälkeenkin.' Sellaisille
arvokasta työtä suorittaneille kuin Sir-
*pa Serkulle, Isoäidille >Tinä monille
muille. Isoäiti on jaksanut kulkea yh­tämittaisesti
ehkä kaikkein pitemmäl­le.
Jostain ihmeestä johtuu, että se si­vu,
missä Isoäiti kertoo havaintojaan
ystävilleen, aukee aina ensimmäiseksi
minun silmiieni eteen.
Ilman mitään kehumista on sanotta­va,
että työsi on ollut arvokasta ja ää­rettömän
asiallista. Teille kaikille toi­sille
Liekin p-stävilfe ja myöskm toimi­tukselle
haluan toivottaa mitä iloisinta
Joulua ja menestyksellisintä uutta vuot­ta.
E—Ho.
3136 Pt. Grey Rd.
Vancouver 8, B. C.
(MR. H. GOMEZ)
PuheUmet: BAyview 0580 — 7584
J O U L U T A R J O U S
° Lähettäkää tervaisenne kotimaahan LAAJA-SOINTI (Hi-Fi) levityk-
-> sellä. 2- sivuinen, 6 tuuman särkymäton levy ainoastaan $1.00.
(2-9-16-23)
.4 rvokkaitä kaunokir jallisia teoksia
Mika Waltari:
TURMS, KUOLEMATON
681 sivua Hinta sid. $4.75
EläJnänsä iltaan ehtinyt, paljon
nauttinut ja paljon kärsinyt
Turms, kuolematon, kertoo tässä
Mika Waltarin romaanissa mer­k
i l l i s e s tä elämästään, joka oli
leikäciä ja oikkua ja arvoidusta
ja kuitenkin näytti hänelle lo­pulta
hänen oman olemuksensa
salaisuuden.
Leo Tolstoi:
ANNA KARENINA
2 osaa ^. . . . . . Hinta .-sid. $5.50
"Anna Karenina'* on ehkä eni­ten
luettu ja eniten ihailtu teos.
Se on maailman hienoimpia rak­kausromaaneja.
Jane Austen:
NEITO VANHASSA
UNNASSA
242 sivua Hinta sid. $2.50
Hilpeä englantilainen &lassij^o,
Jane Austen, on r i ö n a s t u t t a v an
hiimoristisesti. ironiaa ja satiiria
viljellen kuvannut romaaneissaan
englantilaisen keskiluokan elä­mää.
Sankarittarien joiäckoon
liittyy nyt Catiherine. Jonka sy­dämenasioista
romaani "Neito
vanassa linnassa" kertoo.
Satu Waltari: - .
SADEPILVI
Raikkauskertomus
247~Slvna Hinta sid. S2.75
Tämä vakavan-hauska kertomus
kahden nuoren ihmisen yhteisis­tä
vaiheista vie lukijan ensin
Pariisiin Ja sieltä värikkäälle
peukalQkyy^imatkaUe 11 a Ilaan.
jälleen- Pariisiin ja lopulta Hel­sinkiin.
Veikko Huovinen:
RAUHANPIIPPU
279 sivua Hinta sid. $2.75
"Rauhanpiipun" saattaa lukea
repäisevänä ja mielikuvitukselli­sena
seikkailuromaanina, jossa
riemulliset hahmot ja sattuvat
sutkaukset seuraavat toistaan.
Toisaalta sodan mielettömyyttä—
ja kauhuja on harvoin kuvattu
niin verisellä ivalla kuin tässä
kirjassa. "Rauhanpiippu" on
tuimin ja totisin mielin kirjoi­tettu
vastalause. sodalle.
Tyyne-^aija Salminen:
KIRJAVAT PISARAT
273 sivua . . . . . . . Hinta sid. $IJ50
Tyyhe-Maija Salmisen romaani
liikkuu erään boheemikahvilaa
kantavieraitten. parissa. Heidän
joukossaan tapaaihme sekä tai­teilijoita
että niitä puolivillaisia
"taiteenharrastajia"^^ jotka bo­heemielämän
houkuttelemina tai
pelkästä turhamaisuudesta riip­puvat
heidän liepeUlään.
Leo Tolstoin suurteos
SOTA JA RAUHA
I osaa Hinta sid. $8.00
Leo Tolstain "Sota ja rauha" on
kaikkein suinripiirteisimpiä. mer-killisinipiä
r o m a a n e j a . m i t ä maa­ilman
kirjallisuus tuntee. '
Giuseppe Marotta:
NAPOLIN KXJLTAA
214 sivua Hinta sid. $2.85
Napolilainen elämä vaeltaa tässä
teoksessa editsemme aitona ja
rehevänä kuin värikäs filmi­nauha.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD,
BOX 69 SUDBURY. ONT.
Viikon kmlmmisim
mkkelikylästä
Kirj. SUDBURYN FLIKKA
Häitä nyt on tanssittu ja
kiepsutettu jalkaa,
pian kai jo joululystit
taasen täällä alkaa.
Pian tulee lastenjuhla,
uskomme jos Rauhaa,
mutta ensin näyttämöllä
Hulda tyttö pauhaa.
Viidestoista joulukuuta
nähdään Hulda täällä,
kuullaan myöskin kuinka hän on
railakkaalla päällä.
Monella on pukkia jo
täynnä aivan kaappi,
toiset aivan tyhjän tähden
metsiä kulki, raappi.
Jotkut myöskin valkokalaa
haavinensa huiski,
sitten koko viikon niitä
paisteli ja muiski.
Kohtapuoliin kuorolaulut
konsertissa soivat,
paljon ahkeruudellaan he
aikaansaada'voivat.
Monta muuta juhlaa vielä
onpi joulun alba,
kunPa vainen mukana vois'
olla kaikkialla.
luat tuoreen kaaktin, niin älä t
sitä^ sillä vesi siellä kannussa ant
verran höyryä, että uunin ilma
kosteana ja hedelmät eivät kuivi
sää välillä vettä siihen astiaan,
tarpeellista.
Hyvää onnea kaikille jouluk
valmistuksessa.. iSe on naisen k
kun hän saa jonkin leivoksen hsvv
nistumaan. Sh . . .sh . . . Mini
nämä neuvot miesleipurilta^ mu
puhuta siitä mitään.
A N
Joulukaakku
Terveiset pitkästä aikaa. Talvi on
taas ehtinyt saapua tänne Järvieripää-hän
ja lunta on jo monta tuumaa, vaik­ka
se onkin tämän syksyn ensimmäinen
lumi. Syksy olikin oikein kaunis tähän
asti, mutta siinäkin oli huono puolensa.
Oli niin kuivaa, että kaivoihin ei tullut
vettä talven varalta. Olen usein ihme­tellyt,
että mitenkä pärjäävät ne ihmi­set,
joilla vesi loppuu. Nyt näyttää
sille, etten tarvitse sitä enää ihmetellä
vaan saan kokeilla itse. Koskaan meil­lä
ei'ole~öllut vedestä puute, mutta nyt
näyttää, että talvella saadaan ajaa tro-keilla
vettä purosta kaivoon, jotta saa­daan
päästää hanasta sisälle kuten en­nenkin.
Kun ei enää ole pitkä aika jouluun,
. niin tekaisin joulukaakun. Kun se tuok­sui
niin hyvälle ryhdyin ajattelemaan,
että kuinkahan monta emäntää tekee
joulukaakun tai on jo tehnv.'£. ^ Kun olen
keräillyt neuvoja kuinka hyvä kaakku
tulee valmistaa, nfin tuumin, ettei suin­kaan
olisi väärin, jos jakaisin tietojani
toisten kanssa. En pidä itseäni ekspert­tinä,
mutta olen pannut merkille, että
tiedot auttav^it paljon- kaakun laatuky­symyksessä.
Siis aloitamme: " '
Kun olet siivilöinyt jauhot ja mitan­nut,
lisää kuivat mausteet (kaneli jne.)
Sekoita puolet siivilöimistäsi jauhoista
etukäteen varaamiesi hedelmien kanssa.-
Sekoita jauhot ja hedelmät hyvin, niiri
että jokainen hedelmäkappale on jau­hon
peitossa. Tämä menetelriiä takaa,
että hedelmät sekaantuvat kautta kaa-
^ kun. eivätkä laske pohjalle, kuten usein
tapahtuu. Toiseksi on hyvä muistaa,
että hedelmät tulee sekoittaa taikinaan
heti kun on rasvan, sokerin ja munat
vispannut.
Laita pannusi pohjalle kolminkertai­nen
paperi. Ruskea käärepaperi, sellai­nen
kuin saadaan kaupoista, on paras­ta.
Rasvaa vain päällyspaperi, älä toi­sia.
Uunin lämpö ei saa nousta yli 275
asteen. Tällainen lämpö kypsyttää hau­tomalla,
joka on erittäin tärkeä seikka
Ennenkuin panet kaakkusi uuniin
varaa sinne vesiastia, se saa olla mikä
hyvänsä sistia, kannu tai muu. Jos ha-ntätte
Minua on useia viehättänyt j
saada tietää kuinka Liekin muura
kirjoittavat juttunsa. Kun en sit
dä, niin kerron kuinka omäini use
ten syntyvät.
Tavallisesti aina ajalla jolloin e
lään ehtisi niitä paperille merki
joskus voi sattua niinkin, että oi
mielestä kohtalainen ajatuksen ili
on kadonnut sinne mistä tulikin, k
sitä ehtinyt heti kirjoittaa; Ruokaa
taessani, juuri kun olisi käänne
paistia tai kädet taikinassa, olisi
nasti otettava kynä käteensä;;: R<
siivoamisen kun kaikki paikat ova
kein sekaisin, on usein muistunut
kin kirjoittamista mieleen. Ja pyj
pestessäni se kirjoitushalu vasta o
tuleekin. Kerran oli niin täperät
kat, että roskakannun kannen p
ruskealle paperipussille piirtelin ko
roita pienellä kynän pätkällä. En
dä oliko juttu roskaisempi kuin ta\
sesti.
'Kilpakirjoitukseni kerran kirji
pienessä vajassa ruskealle .paperipi
le laudan pala polvillani pöytänä, sai
la vahdin priimuksella kiehuvia p
koita. Useimmiten kyllä keittiön
astianpesupöytä ovat alustana, m
siitä pahasta en ole päässyt, että k
täisin kunnon paperiarkkia..Joskus l
tän pallok//nää ja se tekee kirjoiteti
sentään luettavaa ettei arvaamalla
kitse muistella, mitä on kirjoituk.seU
tarkoittanut. •
Onhan minulla kirjoituskone ja ti
va koivuinen kirjoituspöytä, jonka i
tikoissa on paljon sileitä valkeita pa
reita, mutta kun istun pöydän et
niin tuntuu kuin>i kirjoittaminen oU
kaan luistaisi ja-silloin on turha kyj
sormissaan pyöritellä, jos ei ole miti
sanomista.
Antakaapa kukin puolestanne kuu
kuinka teidän kirjoituksenne; synty\
Se piristäisi taas Liekki. Näin^tuum
SOHVJ
akaa as
kotitaloudessa
Sen lisäksi, että hunaja Cn^ eritti
terveellistä, on sillä muitakin hy^
puolia, jotka tekevät sen et:-k6t^iE^-ti
keäksi kotitaloudessa. SfeUrääVäs
muutamia neuvoja hunajan - käyttö
nähden: u::-:^r^' • '
Jos pulla- tai leipätaikinäaw-paiin»
vähän hunajaa tulee leivonnainen' r
vintopitoisemmaksi ja samalla kest
vammaksi homehtumista jä-kuMiniis
vastaan.
Hillojen ja juomien valmistukeesi
hunaja on erinomaista. Maukas ja ri
vitseva appelsiinijuoma saadäafi^s^ra;
valla sekoituksella: 1 kanarimona#'ke
tuainen, muutama teelusikallinen huri;
jaa, lasillnen appelsiinimehua jä kei
maa maun mukaan.
' Mansikkajuoma tehdään-seuraava
ohjeen mukaisesti1 lasillinen maito:
puolilasillista survottuja mansfkoita. 2-
ruokalusikailista hunajaa.
Maito-hunajajuöma on vanha ja tm
nettu terveysjuoma, varsinkn* lapsiin
Maitovelliin ja.myöskin puuroihin sop
mainiosti sekoittaa hunajaa sokerin ase
mesta. Yleensä olisi hyvä käyttää hu
najaa h*ukan maidon ja veden seassa.
&lvuB Lauantaina, marraskuun 23 päivänä, 1957