1943-06-19-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUAXTAINA, RESÄKTJUN 19 PÄIVmÄ 1943
f Canadan suomalaisten viikkolehti)
Px^blished and printed by the Vapaus
I>ublishing Company Limited, 100-102
Eta Street, West, Sudbury. Ontario.
Reglstered at the Post Office Dept,
Dttawa. as second class matter.
I vk.
e ick.
8 kk.
Tflaasblnnat: $2.00
1.10
.60
Yhdysvaltoihin:
' 1 vk. $2.50
f 6 kfc 1.40
euomeen ja muualle ulkomaille:
1 vk.
e kk 1.Ä
XHonumerot 5 senttiä
Liekki llmes^ jokaisen «Ukon > lau-
Bstalna 23>5ivuisenar. sisältäen parasta
teuhokirjaUlsta luettavaa kaikilta alöil-te*
Aciamlehille.^ myönnetään: 20 prosekv
(nn.F^kkio.
«>»9tttkä& asiaanltevftlineitä: ]6 a> eftfio.
ILMOITITSHINNAT: Kirjeenvaihto-
Ilmoitukset kerta; Avlcia^^töon
menri eille; onnentoivotukset 406. palsta-tuumiu
Ntmenmmittollmoltukset 50c
kert» $l;00 koUne' kertaa; Syntymä-
. IImtiV*luet.^l.O»: keftdi S2.D0kolnDd kertaa.
HTuolemanilmoitukset $2.00 kerta.
lts&u*Aksukiit6siause^lta tai mui^tft-
. v&rsytm.- Qalutaan tietää*^ ja o&oiteil-tnöitukset
40c palstatuuma. — TUapäis-lUnoitnaJie^
on vaadittaessa lähetettävä
llmoitdsmatsa: etukäteen.
'Srieiset ilmoitushinnat 40c paJstatutt-tna.
SUnoitus; Joka julkaistaan n^^ä-
•kmaa:: santanialsena. 30e:- palstatuun^.
Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma.
fem« ilmoittaessa.
• Es 'koisista ih&olti£shihnei«ta • voi t i^
dust> Ha tämän lehden konttorista^
KV staötöja ja painaja: Vapaus Pub-
- Osbu« cömpanjy Limited; 100^102
. 8tre«t» West. SudburF. Ontario.
Tt4n.ittaja. A. Päiviö.
Tolmitusneuvosio. J. Järvis, Rauha
Häii. R»Ja' Aho. fi. Suksi.
E&usti^en; Alli Mälm^ Margit Xiaaktt\
. Tr j6 Salvo Ja. Jalmar Saari.
Uekkiin aijotut kirjoitukset osoi-
«ettava- mmi ttttoHfTv- Otti
Toimituksen kulmasta
Tällä kertaa antaa pienen^ mutta
ehkä hyvinkin hyödyllisen jutunaiheen
eräs kynävalmis ystävämme, joka
ottdon nimimerkin takaa kysyy:
"Minkälaisista kirjoHttksista Liekki
tykkää — jos tässä yrittäisi?"
Selvään kysymykseen on Liekin
puolesta helppo vastata: Kaikenlaisista
kaunokirjalliseen alaan kuulu-vista
hyvistä kirjoituksista hyviin runoihin
asti.
Täydennykseksi voimme vielä li-säiä
jotakin, joka s :lventää^sekä kysymystä
tttä^vastavsta ja~ ennenkaik-
, kca itse työn sitor kusta: Kirjoit lakoapa
kokeeksi vain juuri seJiirjoUus,
mistä te itse parhaiten tykkäätte. Todennäköisesti
se juuri on • se. Josta
Liekkikin tykkää. On yhdentekevää
onko sc sitten kertomus, novelli^ pilapala
tai tuokitunnelma, kun se vaan
on — no niin — hyva^ Kaikenlaista
me kaipaamme. Varsinkin huumori
eri mucdoissaan on tervetullutta sekä
kesällä että talvella. (Huumorilla
tässä tapauksessa tarkoitamme hyvää
tuulta, leikillisyyttä, vaikkapa
sitten käsileltävänä. olisi vihoviimeinen
äkäpussi.)
MdOä on joilakin tuon kalliin ju-maktnlahjan
omaajia ja heiliä se pil-kistäiksc
esiin rivien välistä pitkin
matkaa ja joskus pulpahtaa pinnalle
sellaisena kukkasena, joka vetää, suun
leveään hymyyn. Jos te kuulutte sii-
Jtcn joukkoon, niin onpa hauska tavata.
— .iP,
Jos Liekki oa sinim lehtesi, niin le-vititSItä^—
suosittele ^tä — avusta
- Bitäv— paranna sitä. K a ^ i nuo yhteensä,
tekevät ajan kanssa, ihmeitä.
_dhtö Lö
VALPURI ja Vilho olivat menneet
kihloihin. Löfbergin palvelusväen
puolella oli kuhinaa. Onniteltiin
j*a udeltiin häistä y.m. Toiset
kehuivat miten "komea pari"
heistä tulee, ja vakuuttivat aina "aavistaneensa"
näin käyvän.
Löfbergin kuuluviin oli juttu kan^
tautunut parin päivän perästä. Hän
kutsutti Valpurin luokseen. Kysyi
oliko Valpuri kokonaan unohtanut^,.
- että häiitä odottaa 'sulhanen' Amerikassa.
Eikö tahtonut mennä hänen
luokseen tai jäädä odottamaan? Talossa
kyllä saisi olla niin kauan kun
Yrjö tulisi, ja kohdeltaisiin kuin sukulaista
ainakin. Mutta sana piti
antaa, vakuuttava sana!
Valpuria jo suututti ainainen toisten
asiaaii sotkeutuminen, kun^ a
siitä ollut lo];^ua tullakaan.
"Aijotko sinä todella astella Herran
alttarin eteen tuon 'sällin* rinnalla?"
kysyi isäntä.
Nyt oli tytön mitta täysi. Tuo ai^
nainen "sälli" nimityskin kävi hermoille.
Sanoa- näpäytti vastauksek^
si: " E i sitä kukaant voi olla askeleistaan
niin täysin varma^. mutta mi*
nulla on aikomus tänäkin iltana as*
telia tuon sällin ^ finnällai Ja- jos ei
isäntä oikein ^polaatykkäisiy niin olisin
mielissääifetta antaisitte ^ minun
naima-^iani oUä seulomatta:" ^
Löfberg muutti isälliseltä viral».
liseksi. Sanoi: "Hyväl Kun olet
työsi päättänyt, niin voit tulla konttorin
puolelle, noutamaan tilisi. Olet
vapaa palveluksestani,^' Pyörähti
kantapäillään ja poistui.
Ihmeissään olivat talossa kaikki
isännän mielenmuutoksesta Valpuriin
nähden. Mutta mikäpäs siinä
muukaan auttoi, lähteä piti kun oli
käsketty.
Tytöt auttoivat tavaroiden pakkaamisessa,
eihän niitä paljon ollutkaan,
joitakin vaatteita. Illalla" sitten
kertoi Valpuri Vilholle kohtauksesta
isännän kanssa. He lähtivät
huonetta Valpurille katseleniaan,
siksi aikaa ainakin kun vihHle men^
täisiin.
* * *
Asiat saavat joskus ihmeellisiä
käänteitä. Joku aika sen jälkeen,
kun V a ^ r i oli muuttanut pois Löf-bergiltä^
saapui tieto ikävästä tapa-
- turmasta. Yrjö oli Amerikassa kuollut
kaivosonnettomuudessa. Se oli
paha isku Löfbergille. Se kävi o-malletunnoUe,
kun oli ollut Valpurille
niin ankara, ja poiskin häätänyt,
ikäänkuin se asiaa muuttaisi kenen
kanssa toinen aikoi avioliittoon'. Ja
nyt — ei siitä toivotusta avioliitos^
ta olisi mitään tullutkaan^
Kaupungin kirkossa kuulutettiin
ensinimäisen. k kristilliseen a-violiittoon
aikoyaksi kahta nuorta,
jotka monet läsnäolijat tunsivat •—
Valpuria ja Vilhoal Löfbeiig itsekin
sattui olemaan kirkossa; kuulu-tidcsen
aikana* Vedet nousivat silmiin
ja kurkussa tunt^ii olevan jo-tain^
joka ei nielemällä alas «lermyt.
Kotiin tultua hän oli apealla mie-
Idläi Ei puhunut- keneft^ään, ei
maistanut rudtajt sanatonna sulkeutui
omaan .huoneeseensa;
, Seuraavana päit^nä hän tiedusteli
tytöiltä "Valpurin nyks^stä piinpaik-kaa;
Hän oli p ä ä t t ä n y t i ^ a k ^ omalletunnolleen
lohjdiitusta;
Valpurin luo tultuaan/hän ensin
toimitti ikävät uutisensa Yrjtöi kuc*
lemastaj- Sitten-kuinva^^kaillen pyy-tdiix
anteeksi ajattdeisiatonta-- menet-telj^
a&a tyttöä kobtaan; Lopuks^
haitr tiedusteli V«dpurin. tulivaisuu-disa
suunnitelmista^,mikäli' niitä työläisellä
voisi olkij Sanoi tahtovansa
auttaa nuoria elämän alkuun:— jos
hänen sallitaan; Työhönkin voisi
imlata^ — jos tahtoi, ja ante^si ant
o i
Isännän epävarmuus ja alfetuvai-suus
oli löhdtrttayaa- Välj>urille.
Työhön; hän: ei tahtonut silla: kertaa
mennä* Kiitti tarjouksesta ja lupasi
tulla puheille jos muuten apua
tarvitsee^ kun näkee miten asiat alkavat
kehittyä. Lisäten leikkisästi:
". . . että aletaanko sitä nyhtämään
tukkaa taikka partaa! "
Sulassa ystävj^dessä keskustelivat
nämä.kaksi. Kuin isä ja tytär,
ja tyttärekseen Löfberg sitten Valpuria
nimittikin. Sanoi hänen ole-•
van tervetulleen taloon koska vain,
ja pyysi käymään usein. Kauna oli
sovittu — ystävyys lujitettu!
Eikä kestänyt kauankaan, kun
Valpuri vieraili Löfbergillä — tunnustelemassa
kuinka löysällä ovat
isännän kukJcaronnauhat.
a
Kirj. KATRI VALA
äterveiset
Iloitkaa ystäväni! Kesä tuke, tel
tuliko se jo, meille lopidtaktn.^Sam.
makoitten kauniit laidut ja hnrenkor.
vat ne minulle sellaista kertohat
kesä tuleej kesä tulee! — ja ravista,
livat laiskuutta sen verran etaäm-mäUe,
että tartuin pannan varteen
kertoakseni teille keväisen tarimn.
Oikeastaan se oli kultaisen toimitia.
jamme herttainen kirje, joka sai minut
teitä taas tervehtimään, dkä
sammakot ja hiirenkorvat. Onhan ja
ennestään tunnettua, että kevääJM K
-laiskuus minuun lujimmin iuuii-Z'
ja kesällä myös — niin, ja vöJm
talvellakin.
Kiuialliita, kun saamme aina- « MN
kumatta (vain joskus hiukan napit-ttn)
kärsiä pohjolan ankarat talvet,
mutta^ armas kun keväinen vdkm
ja lempeys saapuu, tulee mille tropiikin
mustat yöt monenlaisine kSr-päsineen.
Viimefyönä kaipasin pohjolan
Valkeata yötä. Sen valossa-—
luultavasti — olisin voinut kertoa
sen romanttisen tarinan, joka epämääräisenä
esUit pyrki, mutta — km
ei • edei iloinen' ystäväni kuu soudellut
taivdanläeUa, että olisin fmreit-korvkn
lapi nähnyt, mätä ttnköm
maailma-näyttääi tämä maktawvi^
luontoi keskellä taas olirt:
Btiä imss&^ olen ollut ja mlä
tthnyt] kun-en ole tällä'pailndlani
esiiiät^ytf
- Olen teknyt vaikka mU& ja j&shs
juossut kUpaa kellon kanssä. Joi,
kellon kanssa juuri. Niin nopmti
mimdlä virka vaihtuu — jarmmsta
' ohvHsirouvaksi ja kenraalista tiski-riksi.
'Niitty olän nyt kämppätiskari,
muita—valtatien varrella, huomet-kaa
se. Uskaltaa karhut sentään
näillekin main, kun maallinen häly
käHjenee. Asumme teltassa ja sekös
on suloista. Miten kotoisesti tmli
taaskin pullistelee seiniä ympärsM-ni.
Tämä on satumaisin kortteeri, tm-iä
kämppdreisuillani olen kokea saanut,
aivan kuin olisi piknikissä eikä
työssä. Sitä fnknikkiä kai niin usein
luulen tämän olevankin ja lekottelen
liian kauan, josta sitten seuraa kilpajuoksu
kellon kanssa. Minä sen juoksun
vielä tähän asti voittanut okn,
ja täytyykin voittaa. Jos käviäffj
niin minut säkätään. Niin kokki w-noo.
Ja sUioin minä menettäisin tämän
tuulessa lepattavan satulinmm.
Ystäväni, älkää pitkästykö ja m-ma
kokonaan unhoittako, vaikka et-^
te mfnusla usein kuulisikaan, sjHä
aika täällä menee liian nopeasti^
kellon ka$issa.
Raikuvin kevätterveisin
SIRPA-SERKKU
HISTORIA, joka kertoo köyhälistön
lapsesta, on kärsimyshistoriaa,
usein niin tuskallista ja kauhistuttavaa,
eitä vain vanhalla ot-juusajalla
on vastaavaa kerrottavanaan.
Kaukana ei ole aika, jolloin
lapset työskentelivät Euroopan tehtaissa
ja kaivoksissa. Kiinassa, Intiassa
ja Japanissa lapsityö jatkuu
olosuhteissa, jotka meistä nyt ovat
bart>arisia.
HUolitiaatta siitä, että köyhälistön
lapsi nykyisin elää Euroopassa paremmissa
olosuhteissa kuin ennen, ei
sen asema, suinkaan ole meille mikään
ajallfeesti ja paikallisesti kaukainen
kysymys. Silloin fällötn paljastuneet
lastenmurhat, tutkimukset
asunto-oloista, maassamntc, kuvaukset
maamme n.s. nälkäseutujen lasten
elämästä eräissä lehdissä vyöryttävät
eteemme synkkiä kuvia. Voimme
olla varmat siitä, että nämä tapaukset
tuovat esiha vain murto-osan,
vain muutamia äärimmäisiä tapauksia
lapsitragiikasta. Meillä on
viime vuosina tehty paljon lasten-huoHon
hyväksi Suurissa asuntokeskuksissa,
mutta niissäkään tuskin
riittävästi. Ja laaja maaseutu on
vailla tulokasta huoltotyötä, tehokasta
taikkailua niistä olosuhteista,
joissa lapset elävät. Ne lastenkodit,
jotka ovat köyhien lasten viimeiiKn
turva{^ikka, kun koti-olosuhteet
käyvät mahdottomiksi, tuskin ovat
hoidetut periaatteen mukaan .*Sraan
kaunein ja paras on lapsille kyllin
hyvää"; ne ovat sangen usein ilottomia,
liian pittiin ja cj^äpätevin
voimin hoidettuja laitoksia, joihin
kansa suhtautuu epäluuloHa.
Siitä, mitä pitäisi ja mitä voidaan
t ^ d ä lasten hyväksi, on loistavana
esimeridkinä sosialistinen Wien, jonka
suurenmoisen työn fasismi on tyrehdyttänyt.
Mutta niid^ 15:n
vuoden aikana, jolloin se sai työs-kenneliä,
se saavutti tuloksia, joika
tekivät Wienistä pyhiinvaelLipai-kaii.
Jonne kasvattajat ja lastenjuo!-
totyöntekijät kaikkialta maaUmasta.
tulivat oppimaan. Tätä Uieaiä ei
enää ole. Mutta sen tekemä työ ei
ole. unohtuva.
Seuraava selostus Wieni55a
muualla tehdyistä tutkimuksista nojautuu
norjalaisen Kjell .Aabrekin
kirjaan "Ptoletarbarnet
Näyttää siltä kuin kö>-hälistön
lapset jo syntymähetkellään olisi
huonommassa asemassa kuin pareaJ-massa
asemassa olevain lapset: epäsäännölliset
ja kuolemaanjöhtavat
synnytykset ovat lukuiseramat johtuen
siitä, etteivät äidit ennen synnytystä
ole saaneet tarpeellista lepoa
ja hoitoa. Pikkulasten kuol^
vaisuus on köyhälistön keskuudessa
paljon suurempi kuin \'arakkaidefl.
Saksassa tehtyjen tutkimusten mn-
(Jatkoa 8:ila sivulla)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 19, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-06-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430619 |
Description
| Title | 1943-06-19-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAUAXTAINA, RESÄKTJUN 19 PÄIVmÄ 1943 f Canadan suomalaisten viikkolehti) Px^blished and printed by the Vapaus I>ublishing Company Limited, 100-102 Eta Street, West, Sudbury. Ontario. Reglstered at the Post Office Dept, Dttawa. as second class matter. I vk. e ick. 8 kk. Tflaasblnnat: $2.00 1.10 .60 Yhdysvaltoihin: ' 1 vk. $2.50 f 6 kfc 1.40 euomeen ja muualle ulkomaille: 1 vk. e kk 1.Ä XHonumerot 5 senttiä Liekki llmes^ jokaisen «Ukon > lau- Bstalna 23>5ivuisenar. sisältäen parasta teuhokirjaUlsta luettavaa kaikilta alöil-te* Aciamlehille.^ myönnetään: 20 prosekv (nn.F^kkio. «>»9tttkä& asiaanltevftlineitä: ]6 a> eftfio. ILMOITITSHINNAT: Kirjeenvaihto- Ilmoitukset kerta; Avlcia^^töon menri eille; onnentoivotukset 406. palsta-tuumiu Ntmenmmittollmoltukset 50c kert» $l;00 koUne' kertaa; Syntymä- . IImtiV*luet.^l.O»: keftdi S2.D0kolnDd kertaa. HTuolemanilmoitukset $2.00 kerta. lts&u*Aksukiit6siause^lta tai mui^tft- . v&rsytm.- Qalutaan tietää*^ ja o&oiteil-tnöitukset 40c palstatuuma. — TUapäis-lUnoitnaJie^ on vaadittaessa lähetettävä llmoitdsmatsa: etukäteen. 'Srieiset ilmoitushinnat 40c paJstatutt-tna. SUnoitus; Joka julkaistaan n^^ä- •kmaa:: santanialsena. 30e:- palstatuun^. Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma. fem« ilmoittaessa. • Es 'koisista ih&olti£shihnei«ta • voi t i^ dust> Ha tämän lehden konttorista^ KV staötöja ja painaja: Vapaus Pub- - Osbu« cömpanjy Limited; 100^102 . 8tre«t» West. SudburF. Ontario. Tt4n.ittaja. A. Päiviö. Tolmitusneuvosio. J. Järvis, Rauha Häii. R»Ja' Aho. fi. Suksi. E&usti^en; Alli Mälm^ Margit Xiaaktt\ . Tr j6 Salvo Ja. Jalmar Saari. Uekkiin aijotut kirjoitukset osoi- «ettava- mmi ttttoHfTv- Otti Toimituksen kulmasta Tällä kertaa antaa pienen^ mutta ehkä hyvinkin hyödyllisen jutunaiheen eräs kynävalmis ystävämme, joka ottdon nimimerkin takaa kysyy: "Minkälaisista kirjoHttksista Liekki tykkää — jos tässä yrittäisi?" Selvään kysymykseen on Liekin puolesta helppo vastata: Kaikenlaisista kaunokirjalliseen alaan kuulu-vista hyvistä kirjoituksista hyviin runoihin asti. Täydennykseksi voimme vielä li-säiä jotakin, joka s :lventää^sekä kysymystä tttä^vastavsta ja~ ennenkaik- , kca itse työn sitor kusta: Kirjoit lakoapa kokeeksi vain juuri seJiirjoUus, mistä te itse parhaiten tykkäätte. Todennäköisesti se juuri on • se. Josta Liekkikin tykkää. On yhdentekevää onko sc sitten kertomus, novelli^ pilapala tai tuokitunnelma, kun se vaan on — no niin — hyva^ Kaikenlaista me kaipaamme. Varsinkin huumori eri mucdoissaan on tervetullutta sekä kesällä että talvella. (Huumorilla tässä tapauksessa tarkoitamme hyvää tuulta, leikillisyyttä, vaikkapa sitten käsileltävänä. olisi vihoviimeinen äkäpussi.) MdOä on joilakin tuon kalliin ju-maktnlahjan omaajia ja heiliä se pil-kistäiksc esiin rivien välistä pitkin matkaa ja joskus pulpahtaa pinnalle sellaisena kukkasena, joka vetää, suun leveään hymyyn. Jos te kuulutte sii- Jtcn joukkoon, niin onpa hauska tavata. — .iP, Jos Liekki oa sinim lehtesi, niin le-vititSItä^— suosittele ^tä — avusta - Bitäv— paranna sitä. K a ^ i nuo yhteensä, tekevät ajan kanssa, ihmeitä. _dhtö Lö VALPURI ja Vilho olivat menneet kihloihin. Löfbergin palvelusväen puolella oli kuhinaa. Onniteltiin j*a udeltiin häistä y.m. Toiset kehuivat miten "komea pari" heistä tulee, ja vakuuttivat aina "aavistaneensa" näin käyvän. Löfbergin kuuluviin oli juttu kan^ tautunut parin päivän perästä. Hän kutsutti Valpurin luokseen. Kysyi oliko Valpuri kokonaan unohtanut^,. - että häiitä odottaa 'sulhanen' Amerikassa. Eikö tahtonut mennä hänen luokseen tai jäädä odottamaan? Talossa kyllä saisi olla niin kauan kun Yrjö tulisi, ja kohdeltaisiin kuin sukulaista ainakin. Mutta sana piti antaa, vakuuttava sana! Valpuria jo suututti ainainen toisten asiaaii sotkeutuminen, kun^ a siitä ollut lo];^ua tullakaan. "Aijotko sinä todella astella Herran alttarin eteen tuon 'sällin* rinnalla?" kysyi isäntä. Nyt oli tytön mitta täysi. Tuo ai^ nainen "sälli" nimityskin kävi hermoille. Sanoa- näpäytti vastauksek^ si: " E i sitä kukaant voi olla askeleistaan niin täysin varma^. mutta mi* nulla on aikomus tänäkin iltana as* telia tuon sällin ^ finnällai Ja- jos ei isäntä oikein ^polaatykkäisiy niin olisin mielissääifetta antaisitte ^ minun naima-^iani oUä seulomatta:" ^ Löfberg muutti isälliseltä viral». liseksi. Sanoi: "Hyväl Kun olet työsi päättänyt, niin voit tulla konttorin puolelle, noutamaan tilisi. Olet vapaa palveluksestani,^' Pyörähti kantapäillään ja poistui. Ihmeissään olivat talossa kaikki isännän mielenmuutoksesta Valpuriin nähden. Mutta mikäpäs siinä muukaan auttoi, lähteä piti kun oli käsketty. Tytöt auttoivat tavaroiden pakkaamisessa, eihän niitä paljon ollutkaan, joitakin vaatteita. Illalla" sitten kertoi Valpuri Vilholle kohtauksesta isännän kanssa. He lähtivät huonetta Valpurille katseleniaan, siksi aikaa ainakin kun vihHle men^ täisiin. * * * Asiat saavat joskus ihmeellisiä käänteitä. Joku aika sen jälkeen, kun V a ^ r i oli muuttanut pois Löf-bergiltä^ saapui tieto ikävästä tapa- - turmasta. Yrjö oli Amerikassa kuollut kaivosonnettomuudessa. Se oli paha isku Löfbergille. Se kävi o-malletunnoUe, kun oli ollut Valpurille niin ankara, ja poiskin häätänyt, ikäänkuin se asiaa muuttaisi kenen kanssa toinen aikoi avioliittoon'. Ja nyt — ei siitä toivotusta avioliitos^ ta olisi mitään tullutkaan^ Kaupungin kirkossa kuulutettiin ensinimäisen. k kristilliseen a-violiittoon aikoyaksi kahta nuorta, jotka monet läsnäolijat tunsivat •— Valpuria ja Vilhoal Löfbeiig itsekin sattui olemaan kirkossa; kuulu-tidcsen aikana* Vedet nousivat silmiin ja kurkussa tunt^ii olevan jo-tain^ joka ei nielemällä alas «lermyt. Kotiin tultua hän oli apealla mie- Idläi Ei puhunut- keneft^ään, ei maistanut rudtajt sanatonna sulkeutui omaan .huoneeseensa; , Seuraavana päit^nä hän tiedusteli tytöiltä "Valpurin nyks^stä piinpaik-kaa; Hän oli p ä ä t t ä n y t i ^ a k ^ omalletunnolleen lohjdiitusta; Valpurin luo tultuaan/hän ensin toimitti ikävät uutisensa Yrjtöi kuc* lemastaj- Sitten-kuinva^^kaillen pyy-tdiix anteeksi ajattdeisiatonta-- menet-telj^ a&a tyttöä kobtaan; Lopuks^ haitr tiedusteli V«dpurin. tulivaisuu-disa suunnitelmista^,mikäli' niitä työläisellä voisi olkij Sanoi tahtovansa auttaa nuoria elämän alkuun:— jos hänen sallitaan; Työhönkin voisi imlata^ — jos tahtoi, ja ante^si ant o i Isännän epävarmuus ja alfetuvai-suus oli löhdtrttayaa- Välj>urille. Työhön; hän: ei tahtonut silla: kertaa mennä* Kiitti tarjouksesta ja lupasi tulla puheille jos muuten apua tarvitsee^ kun näkee miten asiat alkavat kehittyä. Lisäten leikkisästi: ". . . että aletaanko sitä nyhtämään tukkaa taikka partaa! " Sulassa ystävj^dessä keskustelivat nämä.kaksi. Kuin isä ja tytär, ja tyttärekseen Löfberg sitten Valpuria nimittikin. Sanoi hänen ole-• van tervetulleen taloon koska vain, ja pyysi käymään usein. Kauna oli sovittu — ystävyys lujitettu! Eikä kestänyt kauankaan, kun Valpuri vieraili Löfbergillä — tunnustelemassa kuinka löysällä ovat isännän kukJcaronnauhat. a Kirj. KATRI VALA äterveiset Iloitkaa ystäväni! Kesä tuke, tel tuliko se jo, meille lopidtaktn.^Sam. makoitten kauniit laidut ja hnrenkor. vat ne minulle sellaista kertohat kesä tuleej kesä tulee! — ja ravista, livat laiskuutta sen verran etaäm-mäUe, että tartuin pannan varteen kertoakseni teille keväisen tarimn. Oikeastaan se oli kultaisen toimitia. jamme herttainen kirje, joka sai minut teitä taas tervehtimään, dkä sammakot ja hiirenkorvat. Onhan ja ennestään tunnettua, että kevääJM K -laiskuus minuun lujimmin iuuii-Z' ja kesällä myös — niin, ja vöJm talvellakin. Kiuialliita, kun saamme aina- « MN kumatta (vain joskus hiukan napit-ttn) kärsiä pohjolan ankarat talvet, mutta^ armas kun keväinen vdkm ja lempeys saapuu, tulee mille tropiikin mustat yöt monenlaisine kSr-päsineen. Viimefyönä kaipasin pohjolan Valkeata yötä. Sen valossa-— luultavasti — olisin voinut kertoa sen romanttisen tarinan, joka epämääräisenä esUit pyrki, mutta — km ei • edei iloinen' ystäväni kuu soudellut taivdanläeUa, että olisin fmreit-korvkn lapi nähnyt, mätä ttnköm maailma-näyttääi tämä maktawvi^ luontoi keskellä taas olirt: Btiä imss&^ olen ollut ja mlä tthnyt] kun-en ole tällä'pailndlani esiiiät^ytf - Olen teknyt vaikka mU& ja j&shs juossut kUpaa kellon kanssä. Joi, kellon kanssa juuri. Niin nopmti mimdlä virka vaihtuu — jarmmsta ' ohvHsirouvaksi ja kenraalista tiski-riksi. 'Niitty olän nyt kämppätiskari, muita—valtatien varrella, huomet-kaa se. Uskaltaa karhut sentään näillekin main, kun maallinen häly käHjenee. Asumme teltassa ja sekös on suloista. Miten kotoisesti tmli taaskin pullistelee seiniä ympärsM-ni. Tämä on satumaisin kortteeri, tm-iä kämppdreisuillani olen kokea saanut, aivan kuin olisi piknikissä eikä työssä. Sitä fnknikkiä kai niin usein luulen tämän olevankin ja lekottelen liian kauan, josta sitten seuraa kilpajuoksu kellon kanssa. Minä sen juoksun vielä tähän asti voittanut okn, ja täytyykin voittaa. Jos käviäffj niin minut säkätään. Niin kokki w-noo. Ja sUioin minä menettäisin tämän tuulessa lepattavan satulinmm. Ystäväni, älkää pitkästykö ja m-ma kokonaan unhoittako, vaikka et-^ te mfnusla usein kuulisikaan, sjHä aika täällä menee liian nopeasti^ kellon ka$issa. Raikuvin kevätterveisin SIRPA-SERKKU HISTORIA, joka kertoo köyhälistön lapsesta, on kärsimyshistoriaa, usein niin tuskallista ja kauhistuttavaa, eitä vain vanhalla ot-juusajalla on vastaavaa kerrottavanaan. Kaukana ei ole aika, jolloin lapset työskentelivät Euroopan tehtaissa ja kaivoksissa. Kiinassa, Intiassa ja Japanissa lapsityö jatkuu olosuhteissa, jotka meistä nyt ovat bart>arisia. HUolitiaatta siitä, että köyhälistön lapsi nykyisin elää Euroopassa paremmissa olosuhteissa kuin ennen, ei sen asema, suinkaan ole meille mikään ajallfeesti ja paikallisesti kaukainen kysymys. Silloin fällötn paljastuneet lastenmurhat, tutkimukset asunto-oloista, maassamntc, kuvaukset maamme n.s. nälkäseutujen lasten elämästä eräissä lehdissä vyöryttävät eteemme synkkiä kuvia. Voimme olla varmat siitä, että nämä tapaukset tuovat esiha vain murto-osan, vain muutamia äärimmäisiä tapauksia lapsitragiikasta. Meillä on viime vuosina tehty paljon lasten-huoHon hyväksi Suurissa asuntokeskuksissa, mutta niissäkään tuskin riittävästi. Ja laaja maaseutu on vailla tulokasta huoltotyötä, tehokasta taikkailua niistä olosuhteista, joissa lapset elävät. Ne lastenkodit, jotka ovat köyhien lasten viimeiiKn turva{^ikka, kun koti-olosuhteet käyvät mahdottomiksi, tuskin ovat hoidetut periaatteen mukaan .*Sraan kaunein ja paras on lapsille kyllin hyvää"; ne ovat sangen usein ilottomia, liian pittiin ja cj^äpätevin voimin hoidettuja laitoksia, joihin kansa suhtautuu epäluuloHa. Siitä, mitä pitäisi ja mitä voidaan t ^ d ä lasten hyväksi, on loistavana esimeridkinä sosialistinen Wien, jonka suurenmoisen työn fasismi on tyrehdyttänyt. Mutta niid^ 15:n vuoden aikana, jolloin se sai työs-kenneliä, se saavutti tuloksia, joika tekivät Wienistä pyhiinvaelLipai-kaii. Jonne kasvattajat ja lastenjuo!- totyöntekijät kaikkialta maaUmasta. tulivat oppimaan. Tätä Uieaiä ei enää ole. Mutta sen tekemä työ ei ole. unohtuva. Seuraava selostus Wieni55a muualla tehdyistä tutkimuksista nojautuu norjalaisen Kjell .Aabrekin kirjaan "Ptoletarbarnet Näyttää siltä kuin kö>-hälistön lapset jo syntymähetkellään olisi huonommassa asemassa kuin pareaJ-massa asemassa olevain lapset: epäsäännölliset ja kuolemaanjöhtavat synnytykset ovat lukuiseramat johtuen siitä, etteivät äidit ennen synnytystä ole saaneet tarpeellista lepoa ja hoitoa. Pikkulasten kuol^ vaisuus on köyhälistön keskuudessa paljon suurempi kuin \'arakkaidefl. Saksassa tehtyjen tutkimusten mn- (Jatkoa 8:ila sivulla) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-06-19-02
