Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 18, 1944

              Hauska on S^^MBL
lu&ua
Näin talvellaj jolloin hiihtäminen
on suurimpia urheiluja, tulee mieleeni
nuoruuden hiihdot ja mäenlaskut ja
varsinkin yksi, joka vieläkm naurat-taa.
^ • - • ,v •
Me kun asuimme farmiperulcallä,
niin oli hauska etsiä'ii3^iälaskumä-kiä
Pienen jäiyemme töisife$sa jpääs-sä
olikin sellainen, josta sad- pitkän
luikun järvelle^
Niin olimme siellä tääs kerran: O-lin
pukeutunut kuin poika "mäkinoo-sy>'
ttiin" — pusero, pussihousut ja
pitkävartiset saappaat, jotka olivat
käyneet veljelleni pieftiksi. Niissä
oli hauska rehkiä, ei tullut kylmä.
Laskettelimme useamman kerran tuo­ta
mäkeä alas, jolloin suksemme vei­vät
yhä pidemmälle ja pidemmälle
järven jäällä. Täällä oli lumien pääl­le
muodostunut ohut kuöri^ ja kun
minun vuoroni oli taas laskea ja tulin
alas huimaa vauhtia pidentäen entistä
saavutusta, niin suorakärkiset sukseni
suikahtivat imäystimia myöten kuo­ren
alle viskaten minut pitkin pituut­tani
(joka ei ole kovin pitkä sen­tään)
kuuden jalan päähän että —
oomph! En saanut hetkeen aikaan
henkeäni takaisin, niin se tyhjentyi
keuhkoistani, ja kasvoni olivat lumen
vallassa. Ja sitten kun viimein köm­min
ylös, tuntui kuin lumi olisi tun­keutunut
vyötäröstä puseron alle ja
housuihin, sillä heitto oli erottanut ne
toisistaan.
Niin, se oli sellainen^ heittOj jonka­laista
en ollut kokenut ennen enkä '
sen jälkeen. Mutta- hauska se oli,
koskapa sen muistan yhä. Nyt olen
kanliea ja, raihnainjejjj^.p^en saan,-vain •
.katsella .toistani hiihtoa.;ja; mäjenläs-kua.
• • f : •
LEA LAE.
Van*» Konin Tes­tamentti
Täytin maaliskuun 2 päivänä 70
vuotta ja täten ilmaisen tahtoni, että
snnan pojilleni koko- A''aasan läänin,
vaan itselleni jätän vanhan päivän
Avaraksi Vilumäen^ Nälkämäen ja
Kuol^mankorven, eikä pojillani ole
niiden kanssa mitään tekemistä; Vaan
jos valtion annokset riittää miniille,
niin irtinä. annan nuo vanhan päivän
iraratii Saksan Hitlerille. Suomessa
kturei-ple nyt kultaa^ niin se vie kir-konkelloti
Mutta jos nuo kolme
kuuluisaa paikkaa ilahuttaisi Hitle­riä,
että jättäisi kirkonkellot rau­haan;
ELIAS KORRI,
Connaut Stätionj Ont. ^
nuiuninnini tNmmtummKniiimtti
Säästivät "Vanhan^
päivän"^ vahalle
Äskettäin kierteli 'New Yorkin leh­dissä
seuraava uutinen:
"Des Moines, maalisk. 3 p; — Val­tion
virkailijat täällä löysivät paris-.
kunnan, mies ja nainen,, jotka ovat jo
90 vuoden ikäisiä ja ovat eläneet hä-täavustuksen
varassa. Tällä vanhalla
pariskunnalla oli säästössä $2,800.
"Miksi ette käyttäneet säästöjä hy­väksenne?"
kysyttiin heiltä. "Olemme
säästelleet sitä vanhanpäivän varal­le',
oli vanhusten vastaus.
Huiiiöristi CöMv kuöliut
Äsken kuoli New Yorkissa tunnet­tu
humoristikirjailija Irvin S. Cobb
6 7-vuotiaanai Paducah Sun-Democ-rat
nimiselle sanomalehdelle aikai­semmin
jättämässään kirjeessä., jon­ka
oli käskenyt avata vasta hänen
kuolemansa jälkeen, oli Cobb taita-,
valla huumorillaan esitellyt, että hä­nen
ruumiinsa on poltettava J^.tuhkat
vietävä syntymäseudulleen,w ja on
kaikki toimitettava ilman suremista,
kukkia ja tavallisia seremonioita. Ja
Elksiin kuuhiville tovereilleen oli hän
sanonut, että heille on hyvin^ terveel­listä
silloin kesk^^ttää pelinsä klubin
kellarikerroksessa ja haukata raitista
ilmaa, istutteessaan tavanmukaisen
puun hänen haudalleen ja ripotelles-saan
hänen tuhkaansa sen voimista­miseksi.
Cobb aloitti uransa sanomalehtia­lalla
Kentuckyssa, josta .siirtyi New
^'wkSun ja New York AVorld lehtiin.
Ensimmäisen maailmansodan aikana
oli hän Saturday Evening Postin ul­komaisena
kirjeenvaihtajana, jonka
jälkeen ant&utui kokonaan humoris­tisten
kertomusten ja kirjojen kirjoit­tamiseen,
ollen hänen tunnetuin ka-räkteerinsa
kertomuksissaan ''Judge
Priest^'.
Perheenemännille
_Kirj. LBMFt PEfE|lSaN
JUURIKASVIT JA- VIHA^EKSEX^ Kasviksien^ isiutiamisaika
Jnarikas^imaa. - • :.\-: >.
Hiekansskainen ,raulfefitöiaar cm par­hainta
juurikasveille.. Sellainen maa
lämpenee ke^rSaUS- nopea^amin ja kyl­vöt
voidaan myöökin- silloin teliä& va-renanin.
Jos maa ion liian hiekkaisia,
kuivaa se liian piani ja silloin kasvit jou­tuvat
kärsimään kuiyau^^
Kasvitarhassa täytyy oUa sellaiset
kuivausmahdpllisuudet, että. maanpääl-lysvesi'ja
pinnan • lähellä seisova vesi
voidaan poistaa.
AurlngiMisäteillä on hyvin suuri mer­kitys
kasvullisuuteen: Kasvitarhan
paikkaa ^valitessa onkin siiSika^ottÄva,
että kasvit tulevat. saamasm, aurinkoa
mahdolli^nunan pitkän aikaa päivästä.
On kyllä kasveja, jotka kasvavat.tj^dyt-täyästi
vähemmässäkin auringonpais­teessa.
Sellaisia oyat salaatit, kaalit ja
sgainaatit, mutta nämäkin vaativat v ä ­hintään
kolmen timnin ajan aurinkoa
päivittäin. ^
"kasvimaa pitäisi jo. syksyllä kyntää,
varsinkin jos on; kysymys kiinteästä
maasta. Hiekkaiset multamaat voidaan
kyntää keväälläkin, mutta niin alkai­sin,
että miaa ehtii hyviii laskeutua en­nen
kasvien istuttamista.,
,•3 •
Jiiuuikasyimaa on kynnettävä syvem­pään
kuin tavallinen viljelysmaa;; sillä
useat juurikasvit ttmkevat juurensa hy­vin
syvälle. iSe edistää myöskin pinta­veden
kuivumista, joka useana tapauk­sessa
saattaa lahottaa juiuet. B^ntä-misen
jälkeen on maa- hienonnettava
hyvin.
Jiim-ikasvimaa on lannoitettava hy­vin.
Jos ei ole karjalantaa,ijolaa on par­hainta,
voidaan käyttää vittantaiannoi-tusta,
mutta se-ei käy- päinsä samaksi
vuodeksi, vaan vastaseuraavaksi. Apu­lantoja
voidaan myödän käyttä«ä^ mut-ta^
tulevat-ne kalliimmiksi ja käytetään­kin
niitä, vain lisäl^einä.
Eri kasrien itämisaika (päivissä).
Punajmn-i 7—10
Kaali 5—10
Kfeltajuuri 12—18
Kukkakaali 5^10
Selleri 10—20
" Maissi 5—8 -
Kurkku 8—10
•Salaatti 6 ^
SipulilO—15
Herne 6—10 •
Tomaatti 6—12
Turnipsi 4—8
- riippuu- kunkin p«4kkakunnan- ilmasto-suhteista.^
Julkaisemme tässä muuta­mien
kasvien istutusajan. Sellaiset kuin
kaalit, kukkakaalit ja- totniaatit^on aina
paras ensin istuttaa s^lliai johonkin
laatikkoon ja sitten myöheanminvtalxni-
' n&;ä^ahanj., '
V — huhtikuusta kesäkuuhun
Kaali - - huhtikuustÄ toukokuifliun
-kteitajuuri — huihtik. iheinäkuuhun
' Kukkakaali — huhtik. toukokuvchun
=^Ueri — maaliskuusta heinäkuuhun
•Maissi — toukok. kesäkuuhun
Kuikku— huhtik. kesäkuuhun
Salaatti — huhtik. elokuuhun
,Si:puli — huhtik. toukokuuhun
Persilja — huhtik. toukokuuhun
Herne — huhtik. heinäkuuhun.
Splnaatti — huhtik. elokuuhun
Tomaatti — toukok. kesäkuuhun
Tum'!psi — huhtik. heinäkuuhun
Peruna — maalisk. kesäkuuhmi.
•• '" ! • .
JiinriniaPdot^
Pahin juiulmato (agriotes obscurus)
on sepäksi nimitetyn kovakuoriaisen
toukka. Juurtmato on keittiökasvien
pahimpia tuliolaisia. Toukat ovat lä­hes
tuuman pitufeia,-hoikkiaj kovapin-
' taisla jaMiltäviä, värUtään keltaisia tai
ruskeahkoja.' Niiden kehitys kestää 2—
3, jopa "jossakin tapauksessa viisikin
vuotta. ' Sama toukka ehtii siis tuottaa
tuhoa useampana vuoxma peräkkäin.
Toukat elävät ja tekevät hävitystyötä
monen eri fceiitiökasvin. juurissa. Ne
voivat nakertamalla katkoa nuorien
kasvion pääjuuret poikki ja siten ai­heuttaa
niiden sxnrkastumisen ja kuole­man.
Itse kasveihin ne syövät lovia ja
usein pitkiä käytäviäkin, pilaten siten
.monet-kasvat käyttökelvottomiksi. Eri­tyisesti
ahdistavat •juurimadot kelta-juurta,
perunaa, laiittua, eri kaalilaje­ja,
tomaattia ja salaattia.
Pieniltä- aloilta voidaan jum-imadot
saada häviämään'rikkihiilellä, jota saa
apteekista. Rikkihiiltä kaadetaan maa­han
pistettyihin reikiin ja nämä sen-jälfceen
peitetään tiiviisti mullalla.
Halhtuessaan leviää^ tikkihiilikaasu
..maftssai kaikkialle tW>Paen««*ih?äv^ävät
toukat;- Noin 4H6 xejkää riittää neliö-jaardille:
(Kun rtkkihltUöri helposti rä­jähtävää'ainetta,
ei tulta saa käsitellä
• sen läheisyydessä.)
, * jJuurlmatöja voidaan pjydystää myös-kiii
perunan viipaleilla, Joita asetetaan
'maahan muutamien tuumien syvyyteen.
Muutaman päivän perästä otetaan syö­tit
pois toukkineen. Ne hävitetään ja
pannaan uudet syötit.
EI YKSIN Yhdysvallat lähetä n.
k. läina-vuökra-apua; Englanti on lä­hettänyt
sitä Yhdysvalloille viime
vuoden loppuun mennessä kaikkiaan
339,000,000- punnan< (yli puolentoista
biljoonan dollarin) arvostaa
QA5>iA£>Ä^ yehnavärastot olivat
helmi. 24 p:ni 339^2*32^45ri)ö'^eHa.
Jos kirjoitat jotakin, eikw se tunnu
sinust^a itsestäsi Jtyvältä, niin luuUd'
vastij.1 se tunmt'toisestakaan hyvät-'
tw.. '
Hazet Street
Alhaisimmat kkmat
koko kaupongissa
Torst -PerJ. - Laiiairt
Kaksi Vilkasta Kuvaa i
Pääosalla
EAST SIDE KIDSt. B<»il¥
JOKBAJK Ja LEO GOR€Y
SÄBARA
Pääosailia
HUMPHREY BOGAKT
Lisänä Snaps No. 2
TOINEN K i n rA
Dangerm» BMes
Pääosalla
E. BLAYES U A. VOSLYN
Jatkuva näytäntö näinä pSlvinä
Lisinä PILAFIIKKOS, JATKO-KUVA
JA UUTISET
— TOINEN KUVA ~
teidän mukavuudeksenne
mmskMk
Pääosalla
DENNIS OTKEEFE, IVJARTU.A
SCOTT ^
VIEHEISEN KERRAN TytNÄÄN
llieB!adSwanjaTwoSCT«^
Mer&oskerr fiepeSIä
Purot leikkivät,- lehtoisct saaret
. ja kosken kuohuva vuo
siilohetkiä meimeheti ajan
ne muistohon inulle tuo.
Mut muistojen sarja tummuu,
kuvat'katkeraa dintelee:
Näen'kansan mi taistHiy kärsi,
nii puutf^essti' kalpenee.
Merikoski, sun kitohujgs kulki
moni raataja venheineen,
tm tervoja, pettm järsi,
palas korpehen, kurjuuteen.
Nous' kdupunkiyrikkaus karvain
tulos työsfoH raatajain.
Huvisäaren liepeillä tehtaat
kohos, kasvoi ja varttui vain.
Merikoski, sun liepekiUäs ^
soi kärsimyksvirrat vaan,
| K I R J E ^ E N V A I H T OA
Ester Kaustinen, Marketta, Sulo
K., H. M. Ä. }Si Ulla: Julkaistaan.
Fanny: Olisittepas yrittänyt jota­kin
toisenlaista. . /
Saimi L.: Katsotaanpa, uudelleen.
Ä-Va-Kulju^ Vastauksen löydät, toi­sesta:
paikasta.
ItsehtotUmmksen^ puute ^ on syynä
man&t ihmisen epäonnistumiseen ja
saamattomuuteen.
tukahtunehet huokaukset,
kivut hallaiseipmilkämmfi.
Purot leikkivät,. Mtaiset saaret
sulomuistoja ktitdlk ett voi,
kun kansamiMrsimyshiirretf
yli kaiken korviini soi. ^
mu A UimMAA^PÄRSSINEN,
Taloudenhoitaja
Halutaan
Lännen farmille halutaan keski-'
ikäinen nainen taloutta hoitamaan
kahdelle miehelle. Emännän paikka
on myös, jos sovitaan.
Lännen Farmari
Box 69
Sudbary Ontario
Kirjeenvaihtoon
Halutaan
Oman mökin omistava poikaihles
haluaa kirjeenvaihdon fcautta tu­tustua
kunnon naisten kanssa.
Ikäraja saisi olla 25-32 v. Sopiva
.sellaisille, jotka rakastaa luontoa.
Mr, E. Kuosi
G«neval Ddlfverx