Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 19, 1951

              kohti. j'0
Helenaa ^111
rjahti\^t
uistelnnia
:Kirj. Bpnda-^täinen
Jatkoa vpi. lennättää peräsini; kuten niitä avai-via.
Kun^aikki oli koolla, katselin het-
[ ^ . l ^ m:<M^J^f^^:^; t#;oli n.kenoksessa, Josta näki kau-iQ^
issa, sain siis vielä t e « . ^ ^ , ^ ^
tfeeltakin.;- ' ^ '
ilyettyäni saattoivat Lama.ja- Bm
jatoins,^ l;kaseinaUe. Torontossa*Lai^^
paikaHjj^
'«ssa tH^
•oli kajr'
iraalaai'
nij^llen odottamassa. Kävimme tiedus-telemassä^
rkkujani, mutta ne oli jo vie-tyjlaiyaan.-^
Maksoin taa&kuuluvanyli-ins^
sun ja niin oli kaikki järjestyksessä.
Kyllä laiturilla oU hälinää. Ihmiset
jiw)k5iyat Ja hätäilivät tavaroistaan.
'^^i ; pjjjja^^injnua vastassa. Oli ihatt;ih- •
- molemmin tunsimme"heti toi- :
oe, Elma minut Billin näöstä ja mi--
. i^betrarvasin,et^hän^^ naineinsiunaiUkovaUaääneUä,
0. Elma vei mmutkotnnsa-ja^^^ Ä ei löytänyt.^ Kyllähän n^
leJ, U Elman Ja Laman^v^^aUa . . . . . .
- ^ ^ 0 ^ , ^ U h a n k i n l ^ i ^ t o s ^ Ä s t ^ ; , ^ a s t i . m i n i - Oli-.
J^n jakc^U^ ^hauskaa tavata^hantakm;^..,;^ si :^iinä tainnut tuUa;mimillekin. hätä.
htuneenvL;. WoU' t a a ^ j a t k e t t a v a . ™ a t ^ ^ : v ^ ^ . ^ ^ •
tullessa^,^ r&aamuaolinj^^;^^^
«ASlnka- a Cr'\ ,.«;^ ^jtu fla.tapaamaatferas Vtu.t taAva*m —v^ m- E?-?^--f^-^p^a^s^s^m sa,;eik- a pää_ssry t . laiva; a.n... s^.^ ^
t-hyvm• . JJ:F:' Wu^ g ,. SH^äh-' -t ubikin ja ila.th. jd*m ame^kau-- h; ä«nie^lvle; * tuli*hata. . -Ihan se.tdii sn^^
« i a , » ,' r ,rV . ^ . 1 A - 1 - ' sellekm pahaa, i Ajattelm.vctta on nuta^
eeu, ni,D<!,!^' gille.: Kiersimme; ja-katsehi^
luttua vtEiiS* ää emiimme, mutta- eihän ^^^tä- pa­ta
u I ö s , 3 päfvässä pääse kmn vähän alkÄun
f suuressa kylässä. • '
liialla menimme Brooklynin puolelle,^
ilOsrenit asuivat siellä. Hera-^alusi
Jäyt heille yöksi, vaikka" minyHaolifcitt^
!|nfr vuokrattuna. • Meninkin <imielel-j,
silla hausken^)ihan minun oli olla
itävien seurassa kuin yksin. Sain
a maanalaisella junalla ja;kyllä sillä'
!is|eella^tka joutuuy kun vain^ korvat
Sitävät, kyHä^se sellaisen metelin pi-^
:i/| Lämmin' kylpy oli juuri sitä, initä' r Mtsin ja minkä sain Owenilla pitkän
||Matkan jälkeen.
puraavana päivänä taas lähdettiin
Yorkin puolelle. Kuljimme kau-jlssa,
joista ostin vielä jotain pientä,
|ka vöi pistää matkalaukkimn. lUal-imenin
tervehtimään entistä comeri-lin^
n, e
blahdfe i
iksissa",i!5"
ikoittamn'
itta uniii-f
evaisuuttj:-'
"ä- tämä
mksi onci«j
idämmepi.
sumh.-E/
ipua -psrl
ointia;DiiiS.
1 kipua."
m edellrs&*
1, mutta 53-,
i- tunneia;
a." Il
lena.
n täällä rJ,
I
1 m ja iij-
• pian nä-toikin
1&,
r .1!
' ' ' ' f
li •hilialleu|
a aikoi JK-'
uista,kiC-'
t yhtenäi;
änet enis
jllaisena-u-j
mutt^m<h
pir passinsa^
eräänä päivänä vlaivaill^^^^^^^ -
.. J^un laivalla oli kalkki^aatu asianmu­kaiseen
järjestykseen, jokainen löytänjrt
oman hyttinsä jne.; tuntui, että n}^ sitä
sitten pitää kotiutua näihin oloihin* Mei-:
tä oli 4 samassa hytissä, 2 suomalaista
ja 2 norjalaista naista. Suomalainen
hyttikumppanini oli mrs. Välkkila Port
Arthurista. • Olin ensin iloinen^ että sain
suomalaista- seuraa, mutta hyttitoverini
ei saanut-paljoa olla ^seurassani/ sillä hä­nellä
oli matkakumppani; laivan sairaa­lassa
ja hänen piti hoitaa tätä liikunta­kyvytöntä,
matkakumppaniaan. Se oli
hänelle kovaa, koska hän itsekin kärsi
merikivusta jonkin verran. Minua ei
meritauti pahasti kiusannut paitsi en­simmäisenä
iltana illallisen jälkeen. La­valla
olo ei kuitenkaan tunnu sellaiselta
kuin maalla.
Kun oli oltu pari päivää merellä, oli
useampi jo voittanut meritaudin. Joita­kin
se kyllä kiusasi koko matkan.'
Koko matkan oli kova tuuli. 17 p:n
dollaria. Matkustajk eivgit tästä oikein
pitäneet, sillä ei sitä: monellakaan, vaik­ka
matkustaa, ole antaa tippiä isoissa
seteleissä, silla ne ovat työläisellä ko-vaOla
työllä ansaittuja rahoja ja matkaU
la joutuu antamaan tippiä koko usein,
että siätenkin menee huomattava sum­ma
ennenkuin on perillä.
Alahan ennen maihiniiousua alettiin
tarkastaa ja leimata passeja. Kyllä sii­nä
sai jonottaa. Ei-oUut ammkkalais-ta
kiirettä, verkalleen siinä vain touhut­tiin.
Joku sanoi, että potkut nuo saisi­vat
.-Imerikassa, ei siellä noin-saisi ve*
nyä: Jotkut matkustajat jo väsyivät ja -
kyllästyivät. Olipa se touhu hidasta
tai nopeaa, aikansa se ottaa ja jotkut sel­viävät
ensin Ja toiset «viimeksi.
Laiv4 kulki hyivin hiljaa; jEmsohjua
oli silmänkantamattomiin ja se rohisi ~
laivan laitoja- vasten. Viimein alkoi
määtä näkyä; Miten elvyttävästi se Jvai-kutti
matköstajiin. Tuldin vilkkaiksi'.
Kannella olevat^ riensivät hytteihin il­moittamaan
siellä oleville, että maata
n^yy--jä kannelle riennettiin kilpaa.
24 p:n iltana oltiin Göteporissa. Mat­kustajat;
jhacssitettiih: Tilos^ kivasta- ja
aÄäja-^ettiiii^ottaa: myöskin^ «losi Pir
lettejä^ jsayytiini Siiomeen; junaan < Haa-paraiman
kautta: ja:t l a i v ^ Tukholmas­ta
Tutkuun, s ^ ä myöskin lentolippuja.
Myytiiö^ niitä - hippuja • jo laivallakin.,
Pöhjois-Suomeen menijät ostivat taval-lises#
junaKpun ja-Etelä-Suomea meni­jät
laBValipun, jotkut lentolipun.
Laivasta ul(Ä päästyä alkoi taas ark­kujen
haku; - Laivaa tyhjennettiin ko­valla
kiireelEjJiautta eihän sellainen ta­varapaljous
ole kädenkäänteessä > käsi- ,
snatziit vankat ktdavzUket- ih'
tneisimsä Nvrvaiissa OssS. Ä O »
kän mi tSm kaiasttsskazsäem
saatmt }o tiöF,si ^oa fztskma
rautua. Kn^se eieva pmn^m.
-yli 4 piscsTtsa ja ©PJ -25 Jkizi^a
pUkä,
kurnitussa, junan pdott^essa laittirilla.'
"^im meitä lähdettiin »viemään ylimää- -
telty. Jotkut-saivat arkkunsa heti jg." jräisellä pikajunalla yli maan kohti Tuk-toiset
saivat odottaa seuraavaan päi- holmaa/
vään. Kello kolmeen saakka aamulla
tyhjennettiin laivaa, jolloin ilmoitettiin,
että' työ lopetetaan ja aloitetaan uudeK
leen kello 6 aamulla. Saimme palata
takaisin laivaan, nimittäin ne, Jotka ei-
Tukholmassa ei iviivytty. kauan. Sji*-;
reesti vain passit tarkastettiin Ja sitten *
laivoihin, joita oli kaksi, Bore I ja Bore .
V. Minulla pU lippu Jälkimmäiseett.
Jäänmurtaja piti >^ytää'auki koko sjan.^v
sta, mrs. Aulsbrookia, joka vei minut
|tteriin, yhteen parhaimmista ja piti
>usta hyvää huolta koko illan. Tä-jn-
viimeisen yön nukuin omassa huo-
Jssani. . ,
jl4 p:n aamuna heräsin jo aikaisin ja
idin kaupungille, koska laivan lähtöön Ulalla se yhtäkkiä tuntui o&ein raivos-vielä
paljon aikaa. Alkoi sataa Ja tnvan. Laiva törmäsi kovalla vauhdilla
P ajurilla kortteeriini, etten kovin jättiläisaaltoon ja tuntui, että se oli yä-jtuisi.
.-Moin koota tavaroitani; Nlyt hällä kaatua, niin pahasti se kallistm*.
pyi olla huolellinen, ettei mitään^pik- Kapteenikin oli sanonut, että se olipa-hin
vaara;: minkä oli merellä nähnyt.
Laiva alkoi kuitenkin nousta ja kallistui
toiselle kyljelleen, kunnes sitten vaap­puen
sai' taas tasapainonsa. Ihmisiä
loukkaantui laivalla paljon. Astiat pöy­dillä
särkyivät kaikki; Minä ja- norja­laiset
hyttitoverini satuimme olemaan
tavaroita jää, sillä nyt ei niitä kukaan
ä voiii S'- ,
[ajattareia jl
ttamaan hänelle paperivihkon,. kirje-
]ona ja k>Tiän, Jotka saatuaanhänheti
letviime^l P°"ti haluamansa kyselyn
5i haluDrfj .{Tuo teki Helenan mieleUe hyvää,
tarttua H ^ f tta samalla alkoi jännittävä odotus. 1 kan52i" f-'taus varmaan tulee, tai ainakin osoit- hytissämme, minä ja toinen nainen loi-saadabj
|osaan, Helenasta tuntui ja siltä va- kollimme vuoteillamme ja kolmas istui
lohdutct- ,^ia r)tt>i hän kirjoittamaan kirjettä, tuoUlla. Laivan alkaessa kallistua hän
3 voL^iec^, j^venjihyvin pitkäksi Ja jota täytyi tarttui kiinni sängyn tolppaan, pideUen
länen r^-^l^ jma. Viimein kirjoitti hän sen ko- siitä kiinni koko ajan. Päätimme olla
i f ^ uudestaan lyhyessä muodossa, paikoillamme tuU mitä tuU.
Itta/fc''^^^ voipihan hän sitten kir- Loppumatka sujui hyvin ja taas oli
jta ^^^^ haluaa, kun saa Ee- kuin ei mitään olisi tapahtunut. Kääreet
^ k ' , L . ^ ^ ^ ^ i hänen osoitteensa. loukkaantuneilla muistutUvat, että Jo-ähettyvt^
li oin viikon kuluttua, kun Helena ai- tain oli tapahtunut. Laivalla oli kai- ,'f L!!^'^-!^^^-^"^-^^ kenlaista huvia, konsertteja, tansseja,
' ^^ft% Wtf ^^^^ ^^^"^ vastaus aivan odot- elokjivia y.m; joten ajankulua oli kyllä. '^\-'r||4J?f^ ^^valla: Eero itse ilmestyi . IPari päivää ennen perille pääsyä oli
"^^'"^ Helena häm- n.s. kapteenin päiväUinen. Se oU hieno
K - t\T ^^^^ ^""^ päästä.: Hän kalfckunapäivällinen. Kaikki oUvat pu-rf'
'^<ti hr'""^' ^'""^ P^sti lujasti . keutuneet • parhaisiinsa, ainakin siltä ^•'ll^l T K ^ r * näytti. Nytne piti sitten antaa juoma-
-S! rahatkin (tipit) pöytäänpassaajille. En
t typi^ 11^^ enkuin mitään voi puhua lue tä- tiedä, paljonko sitä olisi pitänyt antaa,
't^ feia^"-*^ "^"^ alkuun^^ sanoi He- «mutta seuraavana päiviänä teimme sen ^"^^^l iC''^'^'''*"^^^*^»- ' huomion, että tippiä ei onut tuUut-kyl-
1,1 ^"oresta paperin jaJuki: - liksi. Jokainen antoi dollarista ylös-
Jatkuu nHin Useammat sanoivat antaneensa 2
vätoUeetvielä saaneet arkkujöan, eivät- Yösijoista Ja hukkuniapäikdika oK ijlhii*»
kä ivoineet matkustaa iltajunalla. Kyy- te laivalla; kaikille .ei ollut hyttejä säa-,
hötimme laivassa sen kolme tuntia ja tavana. Joku tiesi kertoa — tiedä, r
menimme taas heti aamulla katsomaan oliko totta — että Igrllä makuupaikkoja >
joko saamme arkkumme ja saiinmehan^ löytyy. Jos Vain maksaa kylillesi. Tuol- i
ne sieltä yhden toisensa perään. lainen piAefcin jo kävi niihvihiaksjfe^^^
Aamupäivä oli jo kulunut pitkälle, ei- monet sanoivat; etteivät otteisi hyttiä, »
kä arkkujen punnituksesta tahtonut tul­la
mitään. Suomeen menevät alkoivat
jo hermostua, kun piti joutua iltalai­vaan,
joka lähtee Tukholmasta Tur­kuun.
Virkailijat ei\^t osanneet muuta
kuin ruotsin kieltä. Matkustajien jou­kossa
oli kyllä sellaisiakin, jotka osasi­vat
ruotsia ja selittivät asian, että pun­nittaisiin
ensin Suomeen menevien mat­katavarat
ja Järjestettäisiin heitä mat­kalle
ensin^ että lie ehtisivät laivaan:
Mutta ei se mitään auttanut. He vain
antoivat ruotsinmaalaisille tilaisuuden
toisensa jälkeen; Alkoi jo olla koko ää- suksilla laivaan. '
nefcästä arvostelua sellaisen menetelmän Jo aamulla-meille Jaettiin kaavakkei- '
johdosta. Parahiksi siihen ehti sama - ta, jotka piti täyttää. Siinä se taas ai- *
Suomen edustaja, joka möi laivalippuja koi tutkiminen. Paperit oUvM valuut-'
jo illalla. tapapereitai Kaikki arvoesineet piti'
''•Mikä melu täällä on? Pois Jonosta ^ merkitä" paperille, sormukset, kellot jä>
kaikki sellaiset, jotka eivät matkusta muutarvoesineet. Kyllä monet jo niin. »
vaikka niitä olisi kuirika paljon, jos nii'^»
tä kerran pidetään rähahkiskdhtaiväli- ^
neinä. Yhden yön on vaiklca missä;
Erästä-vafi^Eml^^ sairasta miestä meidän
monen tuli sääli. * Kän ei olisi; millään'»
jaksanut olla istualläan koko yötä; On- *
neksi eräs hyväsydäminen matkustaja *
vei «airaan miehen hyttiinsä jaantoi iia- •
nelle makuutilahsa. •
Aamun valjetessa" oli meillä ta^ uut- t
ta nähtävää. Näimme laivan ikkunoista v
jäällä'jalka- Ja hevosmiehiä' sekä myös- >
kin suksnniehiä.. Eräs matkustaja tuli '
Suomeen, n3rt järjestetään Suomeen
matkustajien asiat ensinl" sanoi hän.
Kyllä Svean tyttäret pian häivisivät jo­nosta.
hermostuivat, että olisivat tainneet
pyörtää takaisin, j<« olisi ollut mahdol­lista.
Jotkut eivät luvanneet täyttää
papereita ollenkaan. Mutta selvisi se-
Puheensorinakin alkoi käydä taas sä-. kin pulma, kun sitä aikansa selvitettiin.
vyisämmäksi. Pian oli tavarat punnittu
ja taas sai pulittaa pennosia sievoisen
summan. Rahan kurssi ^oli omituinen,
melkein jokaisella erilainen. En tiedä,
mistä se johtui. Dollareissa maksut
enimmäkseen maksettiin Ja kyllä ne ha­luttuja
olivatkin. Jos olisi takaisin tule­vaa
Joitakin kymmeniä senttejä, ei niitä
kannattanut odottaa, sinne ne Jäi\^t.
Minunkin piti maksaa rahtia 19 dolla­ria;
Annoin 20 dollarin rahan, mutta
ei siitä annettu takaisin, vaikka dolla­rin
i-^oja oli iso kasa miehm edessäi^
Todellisuudessa se Oli matkustajien
eduksi: Suömessa~on nimittäin laki, et­tei
maasta saa kuljettaa pois muuta kuin
sellaiset arvoesineet, jotka omistit maa­han
tullessasi ja olit merkinnyt ne pape­rille.
EUet ilmoittanut arvoesineitäsi jä
ne löydettiin maasta lähtiessäsi, olisit
Joutanut kiinni salakulj£ttuksesta. '
Tässä touhussa päivä'kuluikin nope­asti;
Alkoi tuUailta ja TiiriinEsnta al­koi
lähestjrä. Satojen saarien Idmitse ^b-tui''
laivamme et^npäinV •'•:Serraiii^.'!t'un'
laiva pysäiityii säikähtivät iiiatk^i^^
Jälestäpäin koetin aina, mikälr katippöja ^ että mikä nyt tuli. Saimme tietää; ettS
tein; sovitte sopivan rahan. - pysähtyminen oir tapahtunut ^ vuok-
• Riiieig:^?«ij::jaÄsif"^ic!ijis?^-kliSM^J-^^^fem Jäänyt-'nms'
-
i t 1
i i '
1 1 »
'3.