1951-05-19-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KA UXOKIRfÄLLIXEX VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only PimUsh literary weekljr in Canada
Pablished and ptinted by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontaxio.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, m.
second class znattel-.
LleEsiM Ilmestyy Jokisen viikon lauantaina t2 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
1 imösikerta;--
6 taaulmuttö,
3 l£!iiiS:aii£tä>
....$3.50
2,00
1.25
l \-uosikerta
6 kuukautta
. .64.25
... 2.50
• - ' 'STDÖSSSEN - JA BIUUALILE ULKOIimiLLE
1 -visosjljerta . t .QSM 6 kuukautta 2.75
' IL»20SWSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leEaaaiUnostus
53.00 ja sen yhteydessä julkaistava m^aisto-
•värsy Cil.€3 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat-pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Aslamxehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
KaikM Liekille- tarkoitetut onaksuosoitukset on oste&tava
kustantajan-nimeen; Vapaus Publish^ Compiany Liniited,
Kustahtaja ja painaja: VapaUs'Publishing Company liml-ted,
100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J . W ; Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
O
o
3u 04j
r l
Täcsä numerossa «suntyvät molemmat kilpaveikot Elisa
ja Hautalan Jakki. Nyt heidän yuöi*onsä on esiintyä Ystävien
p2kinoissa ja taas ensi kirussa inuilla sivuilla kertomuksellaan.
On muuteaiBsimerkillistä. että Elisa, perheenemänt^, jolla .
on kaikenlaisia kiireitä, kuten jokainen'tietää perh&n- ja
farmärmemännäliä olevan, ehtii harrastaa niinkin paljon kirjoittamista
ja katsoa siten iLiekiri etua: Samaa on sanottava
HautaUii Jäkist^, sillä omat työnsä ja touhunsa hän&llä, on
^yöskin Jieclelniäpuittensa kanssa, kuten ilmenee häilen tä-
Jliänpäiväisessä pakinassaan. Olemme varma, että monella
muulla, jolla on kynäily taipumuksia ja -lahjoja, on ehkä
enemmän aikaa uhrattavanaan kirjoittamiseen ja yleensä Liekin
avustamiseen, mutta sitä ei tule tehdyksi. Mutta nämä
kilpailevat Liekin avustajat pitävät yllä kirjoittajien niainet-ta,
mikä on erittäin kiitollinen asia.
. Liekillä on muuten kirjoittajia ei vain tällä mantereella,
mutta myöskin Suomessa ja Ruotsissa. Äskettäin tuli Ruotsista
eräältä Liekin ystävältä pari kirjoitusta. Tämä 'on hyvin
rohkaisevaa, Eräskin Suomessa oleva kirjoittaja kirjoitti,;:
ettähän pitää Liekistä siksi, kun siinä saa tavallinen iHniinenr
kin -yrittää saada kirjoituksiaan julkisuuteen, tettei tarvitse
oUa-mikään ''kirjanoppinutV;kutenkaUnokirjallisissa jfehdissä
kirjoittajUta tafvallisesti vaaditaan.
Lielcki on ta\'allisten ihmisten lehti, jossa ei seulka kenenkään
kirjoituksia sen taida, että jollakin kirjoitta]a% ei ole
''nimeä-'. Nimi saavutetaan aikanaan ja nK)net Liekin kirjoittajat
ovat saavuttaneet vuosien kuluessa "nimen"* sellaisen,
joka on hj'yin haluttu ja pidetty lukijain keskuudessa.
Mutta tämä ei suinkaan, tarkoita sitä, että A-ain ne henkilöt,
joilla on "nimi'', saisivat Liekkiin kirjoittaa. Siilien saavat
kirjoittaa kaikki, kenellä vain on halua ja innostusta. Ehkä
jonkun kirjoituksessa on jotain korjattavaa. Korjataan se sitä
sHihälläpitäen, että kirjoitus iäyttä painetmi saaan vaatimukset
Ja että siitä olisi vastaisuudessa kirjoittajalle myöskin
oppimista. Liekissä ei tehdä korjauksia vain sen vuoksi, että
halutaan muuttaa sita tai tätä sanaa tai lausetta, «vaan siksi
fctta he katsotaan välttämättömiksi niin kielellisesti kuin
muunkin asun siihteeh. Toinen huomaa toisen kirjoitusvirheet
paljon paremmin kuin asianomainen itse. Siis kuten sa-nottu>
kenenkään kirjoituksia ei korjata vain korjaiisten vuoksi,
-vaan siksi, että korjausten avulla saataisiin kirjoituksesta
sujuvampi ja kielellisesti oikea.
Tämän viikon kuluessa on ollut huomattavia \'ierailuja. Ensimmäinen
oli torontolaisten näyttelijäin vierailu Sudburyssa.
Näytelmä onnistui hyvin ja vierailu oli hauska tuulahdus.
Tiistai-iltana vieraili kaupungissamme Canadan rauhanliikkeen
johtaja, tri Endicott, jolla oli paljon tärkeää sanomista
kaikille täkäläisille rauhanystä\-ille. Tri lEndicott c»n erittäin
miellyttävä persoona ja tietoinen puhumastaan asiasta.
Yksi huomattax-a vierailu suoritetaan ensi sunnuntaina, jolloin
sudbury^ajiset nuoret näyttelijät n\enevät Torontoon esittämään
kauniin kansannäytelmän "Salon ruusu". Tämä nä\*-
lelmä on katsomisen arvoinen, se osoittaa, kuinka meillä on
nousemassa nuorta ja uutta voimaa näyttämötaiteen alalla.
Kun näkee Salonruusun, niin \-oi t\-j*dytyksellä todeta, että
iiuorisossa on jo hj-x-ä voima, kunhan se saa hieman lisää kou-iuutusta.
Ei siis enää tarvitse ajatella^ että mistä saadaan
siihen j a siihen näytelmään jonkin osan vaatima r.upri mies
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
tyivät i^elljrydestä, joka asuu sydämessäsi
ja jota ei kovuutenikaan ole voinut
poistaa, Samassa olit jo poissa. Kuulin,
kuinka juoksit portaita ylös-
Niin, poikani, hetken kuluttua putosi
sanomalehti käsistäni ja pelästys valtasi
minut. Mitä olrnkaan tehnyt? Tavaksi
tullut toruminen ja moittiminen — siinä
minun kiitokseni siitä, että olet pieni
poika:, Ei se johtunut siitä, että en olisi
rakastanut sinua, vaan se johtui siitä,
että vaadin sinulta liikaa, vaikka olet
vielä pieni. Se johtui siitä, että mittasin
sinua aikuisten mittapuulla.
Sinun luonteessasi on niin paljon hyvää,
kaunista ja vilpitöntä. Pikku sy-dämd^
i on täynnä lämpöä. Sen todisti
äkilM& päähänpistosi syöksähtää sisään;
kiertää kätesi kaulaani ja toivottaa
sillä tavoin hyvää yötä. Tänä yönä
ei minulle muu anerkitse mitään, poikani.
Hiivin luo»ksesi pimeässä, polvistuin
(vuoteesi viereen ja -r- häpesin.
Tiedän tämän olevan heikon sovitues-keinon,'
tiedän, että et ymmäTtäisij^j^^^
kehoisih sinulle näistä, ^ioista yalveilla
ölieäsasi , Mutta huomenna . t j ^ ^n olla
oikea isä. Haluan olla toverisi, kärsiä,
kun sinä kärsit ja nauraa kun sinä naurat.
Tahdon puraista kieleeni kun kärsimättömät
sanat pyrkivät esiin. Haluan
toistaa itselleni: "lian pn vain poika^;
vain pieni poika!"
Olen vaatinut sinulta samaa kuin täysikasvuiselta.
Mutta kun katselen sinua
nyt, poikani, nukkuessasi pikkij sängyssäsi^
ymmärrän, että olet vielä.pieni
läpsi. Vielä äskenolitäitisi sylissä,pääsi
nojaten hänen olkapäätään vasten.
Olen vaatinut sinulta liian paljon, aivan
liian paljon . . .
"^yrIKÄÄN maapallomme maanosista ei ole niin
. . V i . tutlättu Imin oma i^mme. Muutamia v • \
unkarilainen Karinthy juliaisi teoksen ''Matka oä^^^
Tl'f jossa hän kuvailee elämyksiään ruotsakiisen^v^'
Olivecronan potilaana pahahkon aivokasvaimen taki^ #
kaus onnistui liyvm, ja kirjailija kuvailee kokemuksä^^
asteelta -toipilaisaikahaan, mutta tekee «lyös J ä ^ n i t ? W
kimusmatkän inhimilliseen päähän. ^^||
Arkioloissa me tutkimme:päätämme vähemmäa
ti, mutta-kunmiiihkin yhta terävästi kuin jos kyseei^ll 1^
kin tähtitaivas tai muu kosnuffi^ "2^Iitapi}Saf |
peanhohtoinen, lempeä kuutamo voi aiheuttaa seHajjn!'. ^
mielisiä ajatuksia kuin:havainto harvenevasta tukasta?^ ^
rMiehen tukassa on völhiaa Ja niiehekkyyttäKaike-''^^^ »htaa
i i H oaoo (II
hieronnoin, eliksiirein ja: säl^ökäsittelyin koetetaan rW
ka:unistukkaisina. Mutta usein turhaan. Ei miesten t ^ - ' -iikkaan
tarvitse- surra- menetettyä päänkö^^ ^malhi / { teat
voin kuin Afrikan J^afferipääHiköt. Eräs etiglantflaineavf'
vesi oli muodostunut kafferipäällikkö CbahaUe suoiar *
suuipoUittiseksikysymylfseks Hän oli siirtomäasotieat'
na saavuttanut tiet)^yaik^tus^valtaa. Mutta iiythänöit -
kansa alkoi harventua .ja-harma^ kaikin valtal^'
hän koetti h a n ^ a itselleen tuot^^^ ihmeellistä hiusvettä. 1
fKauhunsekaiäeUä pefo^ katseli tule\t=:
taanj jolloin hänen harjnautuyatii ^^^^
häneö aiamaisräsa :ya tappaisivat lir'
jolloin päälliköksi tulisi-^
;: tMuttaviiseinamilla maa on samanlaiiia l
sitys. Omat esi-isämme toimittivat lapseksioton sit«ii,£
he leikkasivat nuorukaisten tukan. Näiden oli sitten k!
tava uudelleen,^ja vasta sen jälkeen he olivat kypsiä astc^r
elämään."^Hänen tukkansa pii siis se voima, joka sallii"
vastedes astua jtiroona ^partasuiden joukkoon!" mai:
ruotsalainen toht. Eric Oxenstierna, jonka kirjoitustasi
olemme myös käyttänyt hyväksemme. I
Olihan- oma "Väinämöisemme, -samoinkuin muut Kale^i^
sankarit partasuu-uroita^ Emmekä^^öi heitä muunlaiäMt-teliäkään,
emme ainakaan ny|:yaikaisina salonkiherroinä,]'
den kasvot ovat sileäksiajellut ja joiden hyvinhoidetusta:
Lasta tuoksuu voimakas hiusvesi.
Viitatkaamme vielä raamatun tuomarien kirjan kertos:,
seen Samsonista ja Delilasta. Samson on melko yllättävädj
to Israelin tuomarien joukossa. Hän osallistuu kymmeniin
kailuihin ja hänellä on voimaa kohottaa paikoiltaan Gjd|
kaupuiigtn portti, ja häne^^ voimansa on/hänen/tnlas::'
'%iodo5tu
liteeksi.
t;
'l Avenu(
imisnlir
'n kuite
ossa voi
'äri5tÖ5t£
]anviett<
~jilla.iok
, k^iin P
ksinkert
Radio
nkertai!
" jaifcee'
ien aiot
ijpperäi!
jimät-r
'ailla pr
'an tyy!
Astuti
okee -1
Wn, sil
nkoisei
'laäntiiJ
Eräässä Suomen lehdessä oli "Taiteili
jaka^ujen" j oukossa seuraava juttu
Pentti Haanpäästä:
Eräs helsinkiläinen kaunosielu oli Oulussa
ja sai päähänsä järjestää Haan-päalle
hienot juhlat "Ter\'ahoviin". Kirjoitettiin,
kohtelias kutsu Piippolan erakolle,
jä katso, sieltä tulikin myönteinen
-yastatis. Kiireessä haalittiin kokoon
liuta "edustavia'* nimiä, jotka sitten
hetken lyödessä olivatkin "Tervaho-vissa"
ödÖttäeiiT omaperäisen kirjailijan
ilmfötymistä. Tämä saapui ajallaan,
joten päästiin illallisen kimppuun.
Mutta kesltustelu ei ottanut sujuakseen,
. k o s k a pitojen kunniavieras ei
avannut suutaan muuta kuin työntääkseen
sinne ruokaa. Paistiin päästyä pidettiin
puheitakin, mutta Haanpää ei
inahtanutkaan. Kiusallinen tilanne. V i i mein
kuitenkin kaikki näytti valkenevan,
sillä kirjailija työnsi lautastaan
hisskan sivummalle ja tarkasteli seurakuntaa
ilmeisessä puheaikomuksessaan.
Kaikki odottivat. Mestari avasi jo suiin-sakin.
^'Täällä on sitten ikävää'Vsanoi hän.
Hiljaisuus.
"En minä viitsi olla täällä", jatkoi
kirjailija.
Hiljaisuus jatkui. Haanpää tarkasteli
työlääntyneiden Aieraiden naamoja.
'"'Minä ainakin menen iskemään jätkien
kanssa pokkaa", hän päätti.
Rutisti lautasliinansa, nousi ja lähti.
Mutta kun hänen tukkansa Ja partansa leikataan,.aiini; eisistä
Ne\vfoundlandia edustaa iiittoparla-mentissa
kuusi senaattoria ja seitsemän
parlamentin jäsentä.
menettää voimansa ja saa raataa orjan töissä, kunnes faiik
kasvavat uudelleen. Silloin hän murtaa temppelin pilarit^
että koko pyhättö sortuu, haudaten alleen sekä hänet ettj:
iistealaiset. -r-
Mutta jatkakaamme.; matkaa tukasta alas- leukaan p:
Partakoneella tai -veitsellä puhdistamme leukamme rndk:
joka päivä. OVIe tunnemme tarkoin tuon leukamaastomEf
vältämme huolellisesti kaikkia näppylöitä ja muita ulkoneä
Nenän alle jätämme enintään pienen viiksipensaikoD.. ji|
kulimme ei vaikuttaisi kovin karulta ja autiolta.
Näin ei ollut asianldta muijiaisaikana, emmekä tiedic^
ko silloin minkäänlaisia paTranäjovehkeitä olemassakaan.^:^
ta egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset alkoivat harat,
sileäksi ajeltua leukaa,.työvälineinään hiottu lasi tai kivit
la myöhemmin metalli.
Keskiajalla alettiin taas suosia parrakkuutta, ja muofe-aina
ISOMuvun loppuun saakka sirosti leikattu pujöpn
tai pitkät "rakuunaviikset". " *
Ihmiskehon kaikqia osilla ön aina ollut tietty merkityt
sä vanhoissa uskonnoissa ja symboliikassa. Myös parta \
tällöin esittänyt^ tärkeätä osaa. ^ Eräs historiallinen tapaus
saitsee vielä mainihnativ .f
Eräs vandaaliheiiho^siintyi mahtipontisesti ja ^-aati^,
pieniltä Jia^ureiltajm, uhaten sodalla ja jumalten
-Eräs näistä pikkuheimoistammitti itseään vinnileiksi.^^^
vät halunneet alistua sortajiensa mielivaltaan, vaan p ^ , . ; ylo
käyttää pientä viekkautta; Miehet, joita oli vain .^r^ ast
holliseen. verrattuna, olivat pitkäpartaisia, mutta nyt tt--^ ,^J-een
myös naisille pitkät tekoparrat. fr-- »Lf °
Vinnilit voittivat taisteluin mutta sen jälkeen heidät^.,. jjitooi
taan historiassa iongobardien ( = pitkäpartojen) |. "^^^^
heistä kehittyi eräs historian tunnetuimpia kansoja.-- L,j r
• .J'! ''•J^
Kukaan ei ole onnellinen. Ihminen ponnistelee i^^jjr,. ij^^jn j
mänsä kohti kuviteltua onnea, jottka hän harvoin sa^'- ^ ^^mu
ia jos saavuttaakin, on sekin vain harhaluuloa. — 1| \^^^^^\
hauer. ' ii,-. ...
Kateus on Jotakin ihmiselle ominaista. Siltä ^'"'^''J^^j; l j j ^ ^ '^
Uksena
at
i Suuri
ia voide
ämpiöni
S, tulei
laessaan
jään. 1
biiunuj,
\atta kil
iutelma
jättiläisi
kilin, s
ilas vas(
"bäet toit
keinoin
J^in usb
isetettu
Jotifi. jo
tunnin i
kiinnost,
aina su
iuoneesi
i Cola-(
tai nainen. Näihin saakka ne on täytynyt
maalata vanhoista, tottuneista näyttelijöistä,
mutta nyt niitä on jo luonnollisinakin.
Kiinnitämme torontolaisten
huomiota tähän näytelmään.
on samalla kertaa sekä pahe että onnettomuus.
hauer.
Kaikilla on typeriä
- Wilhelm Busch.
ajatuksia, muita viisas '.'ffi^^net
I
r- 4 f
Ilo on hyvin epävarma onnen merkki. — Rosseau- ^ I
PaGioj;
P,vöni k
s^virtj
attabk
caaih:i
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 19, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-05-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510519 |
Description
| Title | 1951-05-19-02 |
| OCR text | (KA UXOKIRfÄLLIXEX VIIKKOLEHTI) LIEKKI, the only PimUsh literary weekljr in Canada Pablished and ptinted by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontaxio. Registered at the Post Office Department, Ottawa, m. second class znattel-. LleEsiM Ilmestyy Jokisen viikon lauantaina t2 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa. 1 imösikerta;-- 6 taaulmuttö, 3 l£!iiiS:aii£tä> ....$3.50 2,00 1.25 l \-uosikerta 6 kuukautta . .64.25 ... 2.50 • - ' 'STDÖSSSEN - JA BIUUALILE ULKOIimiLLE 1 -visosjljerta . t .QSM 6 kuukautta 2.75 ' IL»20SWSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leEaaaiUnostus 53.00 ja sen yhteydessä julkaistava m^aisto- •värsy Cil.€3 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat-pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Aslamxehille myönnetään 15 prosentin palkkio. KaikM Liekille- tarkoitetut onaksuosoitukset on oste&tava kustantajan-nimeen; Vapaus Publish^ Compiany Liniited, Kustahtaja ja painaja: VapaUs'Publishing Company liml-ted, 100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario. Toimittaja: J . W ; Saari. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: O o 3u 04j r l Täcsä numerossa «suntyvät molemmat kilpaveikot Elisa ja Hautalan Jakki. Nyt heidän yuöi*onsä on esiintyä Ystävien p2kinoissa ja taas ensi kirussa inuilla sivuilla kertomuksellaan. On muuteaiBsimerkillistä. että Elisa, perheenemänt^, jolla . on kaikenlaisia kiireitä, kuten jokainen'tietää perh&n- ja farmärmemännäliä olevan, ehtii harrastaa niinkin paljon kirjoittamista ja katsoa siten iLiekiri etua: Samaa on sanottava HautaUii Jäkist^, sillä omat työnsä ja touhunsa hän&llä, on ^yöskin Jieclelniäpuittensa kanssa, kuten ilmenee häilen tä- Jliänpäiväisessä pakinassaan. Olemme varma, että monella muulla, jolla on kynäily taipumuksia ja -lahjoja, on ehkä enemmän aikaa uhrattavanaan kirjoittamiseen ja yleensä Liekin avustamiseen, mutta sitä ei tule tehdyksi. Mutta nämä kilpailevat Liekin avustajat pitävät yllä kirjoittajien niainet-ta, mikä on erittäin kiitollinen asia. . Liekillä on muuten kirjoittajia ei vain tällä mantereella, mutta myöskin Suomessa ja Ruotsissa. Äskettäin tuli Ruotsista eräältä Liekin ystävältä pari kirjoitusta. Tämä 'on hyvin rohkaisevaa, Eräskin Suomessa oleva kirjoittaja kirjoitti,;: ettähän pitää Liekistä siksi, kun siinä saa tavallinen iHniinenr kin -yrittää saada kirjoituksiaan julkisuuteen, tettei tarvitse oUa-mikään ''kirjanoppinutV;kutenkaUnokirjallisissa jfehdissä kirjoittajUta tafvallisesti vaaditaan. Lielcki on ta\'allisten ihmisten lehti, jossa ei seulka kenenkään kirjoituksia sen taida, että jollakin kirjoitta]a% ei ole ''nimeä-'. Nimi saavutetaan aikanaan ja nK)net Liekin kirjoittajat ovat saavuttaneet vuosien kuluessa "nimen"* sellaisen, joka on hj'yin haluttu ja pidetty lukijain keskuudessa. Mutta tämä ei suinkaan, tarkoita sitä, että A-ain ne henkilöt, joilla on "nimi'', saisivat Liekkiin kirjoittaa. Siilien saavat kirjoittaa kaikki, kenellä vain on halua ja innostusta. Ehkä jonkun kirjoituksessa on jotain korjattavaa. Korjataan se sitä sHihälläpitäen, että kirjoitus iäyttä painetmi saaan vaatimukset Ja että siitä olisi vastaisuudessa kirjoittajalle myöskin oppimista. Liekissä ei tehdä korjauksia vain sen vuoksi, että halutaan muuttaa sita tai tätä sanaa tai lausetta, «vaan siksi fctta he katsotaan välttämättömiksi niin kielellisesti kuin muunkin asun siihteeh. Toinen huomaa toisen kirjoitusvirheet paljon paremmin kuin asianomainen itse. Siis kuten sa-nottu> kenenkään kirjoituksia ei korjata vain korjaiisten vuoksi, -vaan siksi, että korjausten avulla saataisiin kirjoituksesta sujuvampi ja kielellisesti oikea. Tämän viikon kuluessa on ollut huomattavia \'ierailuja. Ensimmäinen oli torontolaisten näyttelijäin vierailu Sudburyssa. Näytelmä onnistui hyvin ja vierailu oli hauska tuulahdus. Tiistai-iltana vieraili kaupungissamme Canadan rauhanliikkeen johtaja, tri Endicott, jolla oli paljon tärkeää sanomista kaikille täkäläisille rauhanystä\-ille. Tri lEndicott c»n erittäin miellyttävä persoona ja tietoinen puhumastaan asiasta. Yksi huomattax-a vierailu suoritetaan ensi sunnuntaina, jolloin sudbury^ajiset nuoret näyttelijät n\enevät Torontoon esittämään kauniin kansannäytelmän "Salon ruusu". Tämä nä\*- lelmä on katsomisen arvoinen, se osoittaa, kuinka meillä on nousemassa nuorta ja uutta voimaa näyttämötaiteen alalla. Kun näkee Salonruusun, niin \-oi t\-j*dytyksellä todeta, että iiuorisossa on jo hj-x-ä voima, kunhan se saa hieman lisää kou-iuutusta. Ei siis enää tarvitse ajatella^ että mistä saadaan siihen j a siihen näytelmään jonkin osan vaatima r.upri mies (Jatkoa edelliseltä sivulta) tyivät i^elljrydestä, joka asuu sydämessäsi ja jota ei kovuutenikaan ole voinut poistaa, Samassa olit jo poissa. Kuulin, kuinka juoksit portaita ylös- Niin, poikani, hetken kuluttua putosi sanomalehti käsistäni ja pelästys valtasi minut. Mitä olrnkaan tehnyt? Tavaksi tullut toruminen ja moittiminen — siinä minun kiitokseni siitä, että olet pieni poika:, Ei se johtunut siitä, että en olisi rakastanut sinua, vaan se johtui siitä, että vaadin sinulta liikaa, vaikka olet vielä pieni. Se johtui siitä, että mittasin sinua aikuisten mittapuulla. Sinun luonteessasi on niin paljon hyvää, kaunista ja vilpitöntä. Pikku sy-dämd^ i on täynnä lämpöä. Sen todisti äkilM& päähänpistosi syöksähtää sisään; kiertää kätesi kaulaani ja toivottaa sillä tavoin hyvää yötä. Tänä yönä ei minulle muu anerkitse mitään, poikani. Hiivin luo»ksesi pimeässä, polvistuin (vuoteesi viereen ja -r- häpesin. Tiedän tämän olevan heikon sovitues-keinon,' tiedän, että et ymmäTtäisij^j^^^ kehoisih sinulle näistä, ^ioista yalveilla ölieäsasi , Mutta huomenna . t j ^ ^n olla oikea isä. Haluan olla toverisi, kärsiä, kun sinä kärsit ja nauraa kun sinä naurat. Tahdon puraista kieleeni kun kärsimättömät sanat pyrkivät esiin. Haluan toistaa itselleni: "lian pn vain poika^; vain pieni poika!" Olen vaatinut sinulta samaa kuin täysikasvuiselta. Mutta kun katselen sinua nyt, poikani, nukkuessasi pikkij sängyssäsi^ ymmärrän, että olet vielä.pieni läpsi. Vielä äskenolitäitisi sylissä,pääsi nojaten hänen olkapäätään vasten. Olen vaatinut sinulta liian paljon, aivan liian paljon . . . "^yrIKÄÄN maapallomme maanosista ei ole niin . . V i . tutlättu Imin oma i^mme. Muutamia v • \ unkarilainen Karinthy juliaisi teoksen ''Matka oä^^^ Tl'f jossa hän kuvailee elämyksiään ruotsakiisen^v^' Olivecronan potilaana pahahkon aivokasvaimen taki^ # kaus onnistui liyvm, ja kirjailija kuvailee kokemuksä^^ asteelta -toipilaisaikahaan, mutta tekee «lyös J ä ^ n i t ? W kimusmatkän inhimilliseen päähän. ^^|| Arkioloissa me tutkimme:päätämme vähemmäa ti, mutta-kunmiiihkin yhta terävästi kuin jos kyseei^ll 1^ kin tähtitaivas tai muu kosnuffi^ "2^Iitapi}Saf | peanhohtoinen, lempeä kuutamo voi aiheuttaa seHajjn!'. ^ mielisiä ajatuksia kuin:havainto harvenevasta tukasta?^ ^ rMiehen tukassa on völhiaa Ja niiehekkyyttäKaike-''^^^ »htaa i i H oaoo (II hieronnoin, eliksiirein ja: säl^ökäsittelyin koetetaan rW ka:unistukkaisina. Mutta usein turhaan. Ei miesten t ^ - ' -iikkaan tarvitse- surra- menetettyä päänkö^^ ^malhi / { teat voin kuin Afrikan J^afferipääHiköt. Eräs etiglantflaineavf' vesi oli muodostunut kafferipäällikkö CbahaUe suoiar * suuipoUittiseksikysymylfseks Hän oli siirtomäasotieat' na saavuttanut tiet)^yaik^tus^valtaa. Mutta iiythänöit - kansa alkoi harventua .ja-harma^ kaikin valtal^' hän koetti h a n ^ a itselleen tuot^^^ ihmeellistä hiusvettä. 1 fKauhunsekaiäeUä pefo^ katseli tule\t=: taanj jolloin hänen harjnautuyatii ^^^^ häneö aiamaisräsa :ya tappaisivat lir' jolloin päälliköksi tulisi-^ ;: tMuttaviiseinamilla maa on samanlaiiia l sitys. Omat esi-isämme toimittivat lapseksioton sit«ii,£ he leikkasivat nuorukaisten tukan. Näiden oli sitten k! tava uudelleen,^ja vasta sen jälkeen he olivat kypsiä astc^r elämään."^Hänen tukkansa pii siis se voima, joka sallii" vastedes astua jtiroona ^partasuiden joukkoon!" mai: ruotsalainen toht. Eric Oxenstierna, jonka kirjoitustasi olemme myös käyttänyt hyväksemme. I Olihan- oma "Väinämöisemme, -samoinkuin muut Kale^i^ sankarit partasuu-uroita^ Emmekä^^öi heitä muunlaiäMt-teliäkään, emme ainakaan ny|:yaikaisina salonkiherroinä,]' den kasvot ovat sileäksiajellut ja joiden hyvinhoidetusta: Lasta tuoksuu voimakas hiusvesi. Viitatkaamme vielä raamatun tuomarien kirjan kertos:, seen Samsonista ja Delilasta. Samson on melko yllättävädj to Israelin tuomarien joukossa. Hän osallistuu kymmeniin kailuihin ja hänellä on voimaa kohottaa paikoiltaan Gjd| kaupuiigtn portti, ja häne^^ voimansa on/hänen/tnlas::' '%iodo5tu liteeksi. t; 'l Avenu( imisnlir 'n kuite ossa voi 'äri5tÖ5t£ ]anviett< ~jilla.iok , k^iin P ksinkert Radio nkertai! " jaifcee' ien aiot ijpperäi! jimät-r 'ailla pr 'an tyy! Astuti okee -1 Wn, sil nkoisei 'laäntiiJ Eräässä Suomen lehdessä oli "Taiteili jaka^ujen" j oukossa seuraava juttu Pentti Haanpäästä: Eräs helsinkiläinen kaunosielu oli Oulussa ja sai päähänsä järjestää Haan-päalle hienot juhlat "Ter\'ahoviin". Kirjoitettiin, kohtelias kutsu Piippolan erakolle, jä katso, sieltä tulikin myönteinen -yastatis. Kiireessä haalittiin kokoon liuta "edustavia'* nimiä, jotka sitten hetken lyödessä olivatkin "Tervaho-vissa" ödÖttäeiiT omaperäisen kirjailijan ilmfötymistä. Tämä saapui ajallaan, joten päästiin illallisen kimppuun. Mutta kesltustelu ei ottanut sujuakseen, . k o s k a pitojen kunniavieras ei avannut suutaan muuta kuin työntääkseen sinne ruokaa. Paistiin päästyä pidettiin puheitakin, mutta Haanpää ei inahtanutkaan. Kiusallinen tilanne. V i i mein kuitenkin kaikki näytti valkenevan, sillä kirjailija työnsi lautastaan hisskan sivummalle ja tarkasteli seurakuntaa ilmeisessä puheaikomuksessaan. Kaikki odottivat. Mestari avasi jo suiin-sakin. ^'Täällä on sitten ikävää'Vsanoi hän. Hiljaisuus. "En minä viitsi olla täällä", jatkoi kirjailija. Hiljaisuus jatkui. Haanpää tarkasteli työlääntyneiden Aieraiden naamoja. '"'Minä ainakin menen iskemään jätkien kanssa pokkaa", hän päätti. Rutisti lautasliinansa, nousi ja lähti. Mutta kun hänen tukkansa Ja partansa leikataan,.aiini; eisistä Ne\vfoundlandia edustaa iiittoparla-mentissa kuusi senaattoria ja seitsemän parlamentin jäsentä. menettää voimansa ja saa raataa orjan töissä, kunnes faiik kasvavat uudelleen. Silloin hän murtaa temppelin pilarit^ että koko pyhättö sortuu, haudaten alleen sekä hänet ettj: iistealaiset. -r- Mutta jatkakaamme.; matkaa tukasta alas- leukaan p: Partakoneella tai -veitsellä puhdistamme leukamme rndk: joka päivä. OVIe tunnemme tarkoin tuon leukamaastomEf vältämme huolellisesti kaikkia näppylöitä ja muita ulkoneä Nenän alle jätämme enintään pienen viiksipensaikoD.. ji| kulimme ei vaikuttaisi kovin karulta ja autiolta. Näin ei ollut asianldta muijiaisaikana, emmekä tiedic^ ko silloin minkäänlaisia paTranäjovehkeitä olemassakaan.^:^ ta egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset alkoivat harat, sileäksi ajeltua leukaa,.työvälineinään hiottu lasi tai kivit la myöhemmin metalli. Keskiajalla alettiin taas suosia parrakkuutta, ja muofe-aina ISOMuvun loppuun saakka sirosti leikattu pujöpn tai pitkät "rakuunaviikset". " * Ihmiskehon kaikqia osilla ön aina ollut tietty merkityt sä vanhoissa uskonnoissa ja symboliikassa. Myös parta \ tällöin esittänyt^ tärkeätä osaa. ^ Eräs historiallinen tapaus saitsee vielä mainihnativ .f Eräs vandaaliheiiho^siintyi mahtipontisesti ja ^-aati^, pieniltä Jia^ureiltajm, uhaten sodalla ja jumalten -Eräs näistä pikkuheimoistammitti itseään vinnileiksi.^^^ vät halunneet alistua sortajiensa mielivaltaan, vaan p ^ , . ; ylo käyttää pientä viekkautta; Miehet, joita oli vain .^r^ ast holliseen. verrattuna, olivat pitkäpartaisia, mutta nyt tt--^ ,^J-een myös naisille pitkät tekoparrat. fr-- »Lf ° Vinnilit voittivat taisteluin mutta sen jälkeen heidät^.,. jjitooi taan historiassa iongobardien ( = pitkäpartojen) |. "^^^^ heistä kehittyi eräs historian tunnetuimpia kansoja.-- L,j r • .J'! ''•J^ Kukaan ei ole onnellinen. Ihminen ponnistelee i^^jjr,. ij^^jn j mänsä kohti kuviteltua onnea, jottka hän harvoin sa^'- ^ ^^mu ia jos saavuttaakin, on sekin vain harhaluuloa. — 1| \^^^^^\ hauer. ' ii,-. ... Kateus on Jotakin ihmiselle ominaista. Siltä ^'"'^''J^^j; l j j ^ ^ '^ Uksena at i Suuri ia voide ämpiöni S, tulei laessaan jään. 1 biiunuj, \atta kil iutelma jättiläisi kilin, s ilas vas( "bäet toit keinoin J^in usb isetettu Jotifi. jo tunnin i kiinnost, aina su iuoneesi i Cola-( tai nainen. Näihin saakka ne on täytynyt maalata vanhoista, tottuneista näyttelijöistä, mutta nyt niitä on jo luonnollisinakin. Kiinnitämme torontolaisten huomiota tähän näytelmään. on samalla kertaa sekä pahe että onnettomuus. hauer. Kaikilla on typeriä - Wilhelm Busch. ajatuksia, muita viisas '.'ffi^^net I r- 4 f Ilo on hyvin epävarma onnen merkki. — Rosseau- ^ I PaGioj; P,vöni k s^virtj attabk caaih:i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-05-19-02
