Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 19, 1937

              Kas taas,
«o pika ole sanonutkaäöl
»^'"Sn^nasin valehdelko-
Krtfct^ Väärin. Onpas minusta
Itrttönä ollessani sanottu: «A»--.
se onnun ylp^."
la <e johtui vain mm pife.
-olemattomasta seikasta, niinit- JO ikivanhoista ajpista on tunneli-täin
siitä, kun en
Jo mmnaiset egyptiläiset louhivat kalliokäytäviä, käyttäen
tulta ja vettä apunaan
nestä a o<.*<^»^»«} I —
hyväksynyt, että V rakennus ollut tunnettua, esim.
^ " J ^ i väkijuomilta ainakaattsil- muinaisten egyptiläisten ja intialais-l
™oi n kun h, al1u •s*i ,tu, illiao mmmi nuunn scepuiriaraaanmi .
» t pojat jättivät minut ennen­kuin
viinan, mutta olipa sellaisiakin,
jotka jätUvät ennen viinan kuin mi­nut
Ei sillä, että minä silti heilaa
olisin joka päivä vaihtanut, mutta
onhan niitä jokaisella tytöllä enem-ten
keskuudessai Eikä ole ihmekään,
^ttä egyptiläiset, joilla oli hämmäs­tyttävä
kivirakennustaito, olivat kyl­lin
kokeneita tunkeutuakseen kovien
kallioidenkin läpi, mistä todisteena
ovat meidän aikoihimme säilyneet,
puolen neljättätuhatta vuotta vanhat
män kuin yksi seuralainen, ennenkuin Teben ja Memfin lähellä olevat hau- tulvaveden poistamiseksi Rooman itä-sen
vakituisen ottaa. dat ja Aleksandrian luona olevat ka- puolella olevasta Fucino-järvestä ra-
Sitten kun on rakastua sätkähtä-takombit. kennettu tunneli. Tämä tunneli on
raittiiseen poikaan ja Samanlaisia tunneh^^^ yh 5 km. pituinen korkeuden ol-
_ kanssaan siihen py- detty muillakin sivistysseuduilla suo- lessa 5,7 m. ja leveyden suunnilleen
^liittoon, sitten sitä saakin koet- ritettujen kaivausten yhteydessä, 2,7 m. Se on uurrettu kalkkivuoren
taa, että saakö hänet pysymään ai- esim. hebrealaisten, kreikkalaisten, läpi, ja sen rakennuksilla työskenteli
roomalaisten ja azteekkien y.m. van- 30,000 miestä 11 vuoden ajan. Toi-hojeh
kulttuurikansojen jäliltä.
ensimäisinä tulenkin avukseen kallion dockanavan yhteydessä Mälpasin luo
rikkomisessa käyttäen hyväkseen sitä rakennettu, joka valmistui v. 1681.
tunnettua ilmiötä, että kuumennettu
kivi halkeaa sitä nopeasti jäähdytet­täessä.
MUUDAN ROOMALAINEN
TUNNELI
Suurin säilyneistä roomalaisista tun­neleista
on keisari Claudiuksen aikana
na raittiina. En nyt aivan mene van­nomaan,
että saa, mutta koko lailla
den varma. Paras keino on olla täs­sä
asiassa niin ylpeä, ettei lähde m i ­hinkään
yleisiin paikkoihin miehensä
kanssa, jos hän kerran on nauttinut
väkijuomia. Sanoo vain silloin aijal­leen,
että nyt ollaan kotona, koska
olet saattanut itsesi tuollaiseen kun­toon
Olen varma, että ajan päälle
mieskin huomaa, että taitaa saada ol­la
aina kotona ja jättää koko juopot­telun,
_
Jos nykyäänkin kaikki t3rtöt ja
akatkin olisivat niin ylpeitä, niin pal­jon
vähemmän näkyisi juopuneita esi­merkiksi
haaleilla.
Niin. Ihan tuntuu, vaikka en ole
tätä vielä postittanut, että käsieni ja
pääni vaiva olisi paljon parantunut.
Koska näin vähästä jo näyttää olevan
taudilleni apua, niin lisää vain saniaa
rohtoa. Voin toisillekin suositella sa­maa
lääkettä.
Minä ainakin luulen, että Sirpa-serkku
pitää tätä lääkettä aina varas­tossa
kotonaan. Olen suurikin siitä,
että se ei ainakaan ole vaarallista, ei-
H lyhennä, ihmisen ikää.
nen, keisari Augustuksen aikana Na­polin
ja Pozzuolin välisen tieyhteyden
aikaansaamiseksi rakennettu tunneli
oli n. 900 m. pituinen ja 7,5 m. levyi­nen.
Valon saamiseksi tunneliin teh­tiin
sen molemmat suut n. 22 m.
korkuisiksi. -
RUUTI TULEE AVUKSI
Keskiajalla tunnelirakenteet olivat
serkulta piisaa niitä lääkkeitä LIEK­KIIN.
Näkee usein, että samoja vai­voja
olernme kärsineet kaikin, jotka
IJEKKIÄ avustamme. Sama lääke
sopii siis niin monelle meistä.
MITEN MUINAISAIKAAN
KALLIOITA LOUHITTIIN
Mitä erikoisesti Kreikkaan tulee, on
nykyaikainen muinaistutkimus saat­tanut
todeta tunnelinrakentamistai-don
olleen tunnetun jo 2,000 v. emkn
ajanlaskumme alkua. Rakennukseen
käytetyt välineet ovat olleet korun­dista
tai jostakin muusta kovasta ai- miltei yksinomaan sotilaallisia pää-neesta
tehtyjä kierrekairoja ja terä- määriä palvelemassa ja vain harvoin
vähampaisia sahoja sekä vasaroita, yleistä käyttöä varten. V. 1450
talttoja ja kiiloja. alettiin kuitenkin rakentaa tunnelia
Hyvin yleisesti käytetty keino loh- Ligurian. alppien alitse, jotta Nizzan
kareiden irroittamiseksi vuoresta oli ja Genuan välillä olisi «aatu parempi
tapa kaivertaa kaihoon 4—20 tuu- liikenneyhteys, mutta se ei koskaan
man levjasiä, neliskulmaisia uurteita, vahnistunut, kun ei silloisin välinein
joihin sitten hakattiin puukiiloja ja kyetty voittamaan rakentamisen yh­teydessä
ilmenneitä vaikeuksia. To­sin
v. 1782 jälleen ryhdyttiin tähän
työhön, mutta se keskeytettiin lopul­lisesti
12 vuoden kuluttua, jolloin siitä
oli s^tu vabniiksi lähes 2,400 m.
Euroopassa käytettiin tosin ruutia
jo 1 SOO-luvun loppupuolella, mutta
sitä ei kuitenkaan tultu käyttäneeksi
tunneleita rakennettaessa. 1600-
luvuUa yleiseksi muodostunut kana-varakennus
ja kanavien yhteydessä il­menevät
monet tunnelityöt tekivät
kuitenkin välttämättömäksi saada
annettiin niiden paisua valelemalla
vettä päälle, kunnes täten muodostu­nut
paine irroitti lohkareen.
Roomalaiset kaivoivat tunneleita
ennenkaikkea saadakseen vettä kau­punkeihin
ja kuivattaakseen järviä ja
soita sekä myöskin saadakseen niistä
teitä. Roomalaisia pidetään histo­rian
mahtavimpana tunnelinrakenta-rp„-
. , „ jakansana, eikä vam sen tavan vuoksi,
" ^ ^ . ^ ^ jolla he nämä rakennustyöt suoritta-vat,
vaan myös siksi, että he eivät
pysähtyneet vain Italiaan, vaan ulot­tivat
työnsä kautta koko Rooman vai- käytäntöön nopeammin ja tehok-
BOUVIASSA maksaa gasolimi vä-jjttäin
ostettaessa 60 senttiä gallona.
takunnan.
Meidän päivinämme Rooman luke­mattomat
vesi- ja viemärijohdot ovat
todisteena roomalaisten insinöörien
keksimis- ja työkyvystä. He ottivat
kaammin toimivia apuneuvoja, ja
niin jouduttiin vihdoin ruudin käyt­töön.
Ensimäirien räjähdysaineen avulla
tehty tunneli on Ranskassa Langue-
Englantilmsen työn uusi mestarinäyte
'^*'^""wimeii juna, joka hJr. Enghnnissa. Juna on viimeistä mal-
'^'^on ja Glasgowin. vaUltä. Ua ja sUä sanotaan engUmUlaisen
Kesti kuitenkin kokonaisen vuosi-^
sadan, ennenkuin tunnelirakennus
pääsi täyteen vauhtiin, ja sittenkin
tunnelit esiintyvät etupäässä kana\'a-hankkeiden
yhteydessä. Vasta rau­tateiden
ilmestymisen jälkeen voidaan
sanoa tunnelien rakentamisen todella
alkaneen.
RAUTATIETUNNELEITA
Ensimäinen rautatietunneli oU v.
1826 Ranskassa läheUä St. £tienneä
rakennettu Terre Noirertunneli. Siinä
kulki tosin hevosrautatie. Miltei sa­maan
aikaan rakennettiin kuitenkin
ensimäinen höyryrautatietunneli Eng­lannissa
Liverpoolin ja Manchesterin
välille VV. 1826—30. Ranskassa teh­tiin
esimäinen veturirautatietunneli v.
1837 St. Germainen luokse. Pohjois-
Amerikan ensimäinen rautatietunneli
rakennettiin v. 1821—33 Alleghany^
radalle. Belgia sai tunnelinsa v. 183 5
ja Saksa samoihin aikoihin. *
PORAKONE ASTUU NÄYTTÄ­MÖLLE
Ensimäirien pitkä edistysaskel tun-nelirakennuksen
alalla otettiin raken­nettaessa
Mont Cenis-tunnelia Euroo­passa
ja Hoosac-tunnelia Amerikassa,
sillä näiden töiden yhteydessä vasta
ensimäistä kertaa käytettiin poraus-koneita
ja tehokkaita räjähdysaineita.
Cenis-tunnelin rakennustyöt aloi-tettim
elok. 18 p:nä 1857 molemmista,
päistä, sekä Ranskan että Italian puo­lelta,
ja jouluk. 25 p:nä 1872 mo­lempien
maiden työkunnat kohtasivat
toisensa. Poraaminen toimitettiin
käsivoimalla aina tammik. IZ p:ään
1861, joUon Sommeillerin järjestel­män
mukaiset, puristetulla ilmalla
käytettävät porakoneet otettiin käy­täntöön.
MITEN RAKENNUSTYÖT
ALETAAN
Kun tunnelin paikka on määrätty,
toimitetaan itse vuoren yksityiskoh­tainen
tutkimus, jotta saataisiin sel­ville
vuoressa esiintyvien vuorilajien
laatu, vesisuonet ja irtonaisimmista
aineista muodostuneet kerrostumat
y.m.
Kysjrmys, joka kaikissa syvällä
olevissa tunneleissa ennen kaikkea
vaatii tarkkoja geologisia ja insinöö-ritieteellisiä
tutkimuksia on se, missä-määrin
tunnelin yläpuolella olevien
vuorim*assojen paine voi vaikuttaa
vuoren läpi tehtyyn tunneliin. Näöl­tään
lujassakin vuoressa voi tämä pai­ne
näet aiheuttaa tunnelinleikkausta
hävittäviä voimia tai vaikuttaa sel­laisten
muutosten muodostumiseen
tunnelia lähellä olevissa vuorikerros-tumissa,
joista voi koitua vaaraa tun­nelille
ja joita siis on koetettava eh­käistä
erityisin vahvistuslaittein.
MENETELMIÄ MONEN-LAISIA
Tunnelien louhiminen voidaan suo­rittaa
eri menetelmiä käyttäen. Niille
on kuitenkin yhteistä se, että ensiksi
louhitaan vain osa poikkileikkaukset
ja vasta sitten jäljelläoleva osa.
Kuten jo sanottiin, louhittiin tun­nelit
vuoren läpi ennen muinoin tulen'
ja veden avulla. Vasta dynamiitin
keksimisen jälkeen v. 1867 on räjäh-dyttämistekniikka,
kehittynyt.
f"" ' : : . " MMuuttttaa vveerrrraattttoommaa(ssttii ssu urin osa työ-i
työn parhaimmaksimesiannaytteeksi, ajasta kuluu pofausreikien hakkaamia
seen, joihin sitten räjähdysaine sovi-