1949-01-15-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbu^, Ontario. Registered at the Post Office Öepartment, Ottawa, äs second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHLNNA.T: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . . . $3.00 1 vuosikerta . . . . .:>.$3.75 6 kuukautta 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25 3 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.00 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOaiAILLE 1 vuosikerta . . . . . . . $4.50 6 kuukautta $2.50 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuuraalta. Halvin kiitosihnoitus $3.00. Kuoleman ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Eii-kolshinnät pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukät^n. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuospitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Gomlpahy Limited,. lOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö.' Liekkiiii aiotut kirjoitutat, osoitettava: P. O. BOX 69 LIEKKI SUDBURY. ONT. Arkiseen elämään uppoutuneelle ihmiscUekpi tulee joskus hetki, jolloin o;i pysähdyttävä pohtimaan clämän.tark.oistiista.^ /'ohtia kysynjys:ä joko lähimmäistensä, yhteiskunnan^ koko ihvtmissuvnn tai ainoastaan oman itsensä kannalta. Suhtautukoon hän siihen miten tahansa, niin tosiasia on,, että se on , olemassaolomme vaikeimmin ratkaistavia kysymyksiä. Elämän tarkoitusta on yritetty selittää monella tavalla. • Uskontojen perustajat ovat nähticct täptän tarkoituksen piilevän ihmistä korkeamman jumalallisen voiman suunnttelmissa. • Joku tiedemies tai filosofi on saattanut tulla siihen tulokseen, ettei elämä'lä mitään määrättyä tarkoitusta olekaan. Joku taas voi arvella, e.:tä sillä on tarkoitusta ainoastaan elollisen luonnon itsensä, ihmisen kohdalta siis ihmisen itsensä kannalta. Yleisesti hyväksyttyä vastausta ei ole löydetty. Hieman hc]^onipaa on yrittää vastata, jos lähdemme käytännöllisistä, oman jokapäiväisen elämämme määräämistä näkökohdista. Kysykäämme esim. joltakin maanviljelijältä, mitä hän pitää elämänsä tarkoituksena. Hän ehkä viittaa peltoihin, joita hän on parantanut ja laajentanut. Tämän jä.'än entistä vauraampana ja paremmin hoidettuna lapsilleni, jotta heiliä olisi helpompaa. Siinä on ollut minun elämäni tarkoitus. Tai jos teemme tämän kysymyksen jollekin liikkeenharjoittajalle^ hän saattaa sanoa: Minä aloitin väJiästä, mntta työni ci ole mennyt hukkaan. Minulla on nyt ta'o, minidla on liike, joka kannattaa hyvin, minulla on rahaa pankissakin. Voin kouliiuttaa lapseni tätäkin parempaan asemaan, voin turvata heidän tulevaisuutef25a. Jos kysymme asiaa vielä joltakin taiteilijalta tai keksijältä, Iiän saattaa vii^ tata töihinsä: Nämä jäävät alanaan, kim^ minua ei enää ole. Ne säilyttävät nimeni tuleville suknpolvillc. Siinä on minun elämäni tarkoitus. * Mitä tavallinen työläinen voi vastata, jos häneltä kysytään elämänsä tarkoitusta? Jos hän ajattelee asiaa pelkästään yksilöUiseltä kannalta, hän joutuu helposti ymmälle. Hänen työnsähän koituu etupäässä muiden kuin hänen itsensä ja perheensä hyi'äksi. Hänen elämänsä on parhaallaan tosiaan "tuska ja vaiva"\ ja hän kuolee jokseenkin yhtä köyhänä kuin on elänytkin. Ei hänen lapsineen jää omaisuuksia, joista hän voisi mielessään iloita, ci hänellä ole tilaisuutta kouluuttaa heitä ja varustaa heitä olemassaolon taisteluun. Heistä tulee •useammassa tapauksessa samanlaisia proletaareja kvin hän itsekin. Siiftä suhteessa hänen elämänsä tuntuu t^äamääräitö-mältä, tuhiksettoma^ta ja tarkoituksettomalta parempiosaisten ihmisten elämään verrattuna. Hän ei voi päiviensä pää^ hän päästyään viitata mihinkään näkyviin tuloksiin. Mikä voi /pelastaa työläisen tästä masentavasta totea-mnksesta^ Ainoa keino, jolla hän voi saavuttaa mielenrauhan, vakaan sisäisen tietoisuuden siitä, että hänenkin elämällään on tarkoitusta, on se, että hänen tulee tuntea ja käsittää kohtaloyhteyfcft<;ä kaikkien osatoveriensä kanssa sekä ymmärtää näiden yhteiseen e^ämäntaisteluun osallistumisen välttämättömyys. Meillä on vielä keskuudessamme tovereita, jotka ovat vlhut mukai:a fyö'^Hientiikkeessä sen alkuajoilta saakka. Ky^ sykäänwieJ[dM,.eikö_j^^^ olla jnukanaJässä^ yhteisessä taistelussa... Kysykäänrme niiltä, jotka ovat olleet puuhaamassa ensimmäisiä lakkoja saadakseen lyhennystä 15- tUntiseen työpäiväänsä. Kysykäämme niiltä, jotka ensimmäistä kertaa lähtivät mielenosoituksille vaatimaan valtiollista äänioikeutta, osallisuutta kunnallishallitifoon, torppariva-pautusta, iyöväensuojduslakcja tai muita nyt paremmalle t^o'aile saatuja asioita^ Kysykäämme niiltä:, joiden uskollisen nurastnksctt tuloksena meilläyon nyt malttavat ammattsunif^m-tfie, tyifväcfntalof.asmskaupat, laaja kansansivistys' ja ttrJtci- Haifan kaupunki satamineen, öljy-j sementti-, metalli ja tekstiilitehtaineen on Israelin "työväestön kaupunki''.^ Kaupungissa on juutalaista väestöä S3,000 henkeä, jobta noin 50,000 kiiuluu Histadlrutjärjestöön, juutalaisten yleiseen työväenliittoon. Se merkitsee sitä, että melkein jokainen aikuinen juutalainen Haifassa on union 'jäsen. Palkat, työsuhteet, sosiaalinen huolto ja myöskin tuotanto ova^siellä korkeammalla tasolla kuin muualla Is- / rae:lissa. ' Haifai^ tehtaat kykenevät, myös kil^ pailemaan ulkomaisten, tuotteiden kanssa alentamatta palkkoja. Niissä on tuotantokomiteat, joissa työnantajilla ja työläisillä on takapuolinen edustus. Näis- . "sä tehtaissa on otettu, käytäntöön kii-hoituspalkka> joka maksetaan yhteisesti kaikille työläisille siUä perusteella, miten tuotantQa lisätään. TyöväerJiitto omistaa. Haifan kaksi suurinta liikeyritystä. Sloel Bonehin.ja Hamhsbirin. Edellisellä on valimo, useita kivilouhimöita,' rakennustarviketeh-/ taita, laivatelakka;ja koneyerstas. Jäj-kiraimäisellä on kauppaliike ja se, onjnin. osakäs^Jteiiielt'Öljy-ylitic^ \ .; . ,. ' ^yovä^nliittö" kehittää nyt ^ Haifassa . Ulilta^' teöllisuiiy- ja työläisten asuntp-aluetta tasangolle kaupungin ulkppiuo-lella. Suunnitelman mukaan Haifaan voidaan - sijoittaa, 135^000 työläistä lisää viiden vuoden, aikana ja koko kaupungin la.ajennusqhjelman- mukaan otaksutetaan kaupungin, yakiluyun nousevan. 400,000 ..henkeen. Tulevaisuuden, mahdojlisupk Kasveja voidaan ehkä^ tulevaisiiudes-sa valmistaa ihmisälyn keksimillä tavoilla. Atomienergian kaappaaminen tieteen palvelukseen on Wisconsinin Yliopiston professorin Farrington Danielin mielestä ollut paljon vaikeampi prob-^ leemi kuin keinotekoisten, hyödyllisten kasvien valmistaminen.. Jos kasvien keinotekoiseen valmistamiseen olisi käy-ti^ tty sama summa kuin ensimmäisen atomipommin valmistamiseen, olisi monta ihmiskunnalle hyödyllistä viljalajia valmistettu. Mr. Daniels lausuu en- ..nustuksenaan: : '•Tulevaisuudessa tulemme syömään — puuta. Siitä valmistettiin viime sodan aikana tuhansia tonneja sokeria Saksansa. Nc^asti kasvavista puista, heinistä ja rikkaruohoistakin tullaan yalmistamaah nautittavia ruokalajeja. Farmien kasvien varsijäännökset muutetaan carboonimonöxiidiksi ja hydro-geniksi ja puristetaan moottorikaasuiksi paikallisissa tehtaissa, jv->ita tulevaisuudessa ön kuin meijereitä nykyään." Mr. Danielsin unelmat eivät tunnu mahdottomilta toteuttaa, eikö totta? Hevonen — .australialainen kilpa-aio-hevönen Royal Gem myytiin äskMtäin Yhdysvaltoihin ?100,000 hinnasta.. K I.R J E E N V A IH T O A Daniel, Osmo Otso ja Aino P.: Kiitos kirjoituksistanne. lutoiminta. Ylpeinä, silmät loistaen he voivat sanoa: — On, kyllä on kannattanut. Näin paljon me olemme saaneet aikaan. Se on ollut meidän elämämme sisältö ja tarkoitus. Työläiseji elämä saa Tarkoituksensa ainoastaan suuressa työ- ja taisteluyh- J^cisössä. Siinä irskoUisesti toimittuaan * hän saattaa elämänsä illassa sanoa samoin kuin aineellista rikkautta omista- .vakin: —- Tämän mc olentme luoneet jäftääksemmc lapsillemme. Heidän elämänsä an oleva paljon helpompaa ja parempaa kuin 7neidän. Sen vuoksi .me olemme eläneet. _ Edellä oleva on laitiausta ciräästär kirjoituksesta^ joka ttdkitsiajgtukshm 1910 valmistui Töötön Hippodromi, joka nyt upean Messuhallin ja muitten rakennusten Väliin painuneena vaikuttaa vanhalta, pieneltä ja ränsistyneeltä Mutta siihen aikaan se oli hallitsevalla paikalla, ja näytäntökausma sinne suuntautui koko Helsinki, sillä siellä esiintyi herra Ducan-derin järjestämä komeaniminen Noveau Cirque.— Uusi Sirkus. • ^ Taitavana hevostenhoitajana Sandor Kraib pian sai paikan Helsingin Meijerin-ison hevostallin hoitajana.;- Se sijaitsi siihen aikaan, kuten meijerikin, Etela-Esplanadinkadun varrella talossa, jonka kohdalla nyt kohoaa Bensowin mahtava liikepalatsi. Autoja ei niihin aikoihin vielä käytetty tavarankuljetukseen, vaan kaikki • tapahtui hevosp^lissji,. maidon-jakeliikin. Lisäksi siihen aikaan kuljetettiin tilaajille ns. tin-kimaitoa, 2—4.; litran astioissa, jotka lastattiin. valkoisiksi maalattuihin katettuihin vaunuihin. Tinkiästibiden jakajina taas oli pikkupoikia, jotka, työskentelivät aivan ;kuten sano-malehdenjakajat nykysin. Helsingin Meijerin hevoset olivat isoja, komeita otuksia, ja niiden parissa Sandor Kraib viiht\T kuin kala vedessä. L i säksi Kraib oli hyvin kätevä kaikenlaisissa askarteluissa ja teki tallissaan monenlaisia pikku parannuksia. Hänen ainoa heikko puolensa, oli, että hän oli sangen mielistynyt suomalaisten silloiseen kansallisjuomaan, 'holipomppaan' eli markan pullolta maksavaan portviiniin tai punssiin. .j^..,Mikä,jiekgän aitl^en,§aatg.9ut^ik|9,^.sen^jieltä^iJ^ilU^..ja Kraib.v tutti^tiuyat toisiinsa' Xyultavasti Liljiis^ öjijpko.; j;)u- . canderilta. tai joltakulta muulta sirkusta läheliä olleelta henkilöltä kuullut tästä taitavasta hevostenkasvattajasta ja -hoitajasta. Seurauksena kuitenkin oli, että Kraik erpsi Helsingin Meijeristä ja siirtyi kokonaan Liliuksen palvelukseen. Kraib oHnielko hyvin oppinut ruotsia —-suomen kieltähän ei siihen aikaan puhuttu juuri ollenkaan Helsingissä, ja hänestä tehtiin €ns|n Liliuksen järjestämien lentonäytösten ratamestaH. Rajoitun. kuitenkin nyt vain kuvaamaan alussa nminitsemaani porpjuttua. Lilius QH saanut päähänsä, että maailmalle olipsitettävä jotakin ainutlaatuista, jotakin Suomea ja erikoisesti sen karua Lappiakuvaavaa. Oli kesytettävä muutamia poroja ja vietävä ne sitten maailman sirkusareenoille temppujansa tekemään. Olihan merileijoniakin kesytetty sirkutaiteilijoiksi, miksi ei sitten poroja! Eikä niiden tarvitsisi olla mitään pallonheittä-jiä eikä tasapainotaitureita, kunhan vain jtioksisivat sirosti areenalla ja tekisivät kaikki taiteen sääntöjen mukaiset pyö- , rähdykset. Lilius matkustikin syksyllä 1912 Lappiin ja osti sieltii kuusi nuorta poroa, mitkä sitten tuotiin Helsinkiin. Talliksi niille vuokrattiin vanha lammaskarsina Leppäsuonkadultä, vastapäätä vanhaa hautausmaata. Kesyttäjäksi, valmentajaksi tai harjoittajaksi—— miksi sitä vii-kaa sitten niniittäisikään — tuli tientenkin Sandor Kraib, joka oli yhtä monitaitoinen mies kuin,Sierransa ja työnantajansa Liliuskin. Harjoituspaikaksi vuokrattiin lähistöllä sijainnut vanha polislmaneesi, joka sekin on jo aikaa sitte^ hävitetty. Joka päivä porot kuljetettiin poliisimaneesiln, ja silloin seudun pikku pojilla oli sekä hauskaa että jännittävää puuhaa. He. näet saivat olla mi^anä poroja kuljettainassa ja kotiin tuomassa. Mutta harjoitusten ajaksi ovet suljettiin visusti ja kaikki \>y[eraat ajettiin tiehensä. Maneesissa porot'pantiin liekaan, ja nyt alkoi niiden^ kesytys. Se oli alussa tietenkin aivan yksilöllistä. Maneesin ^ hiekk<un tehtiin kalkkijauhosta normaaliareenän suuruinen ympyrä, jonka rajoja porot eivät .vahingossakaan saaneet jiittää. Kraib otti käsitelläkseen ensimmäisen poron. Sitä talutettiin tuota ympyrää lukemattomia kertoja, samalla kuni hänen apulaisensa, eräs Lindberg-jiiminen henkilö, läimäyttelij pitkää paukkuvaa piiskaansa, jotta porot fottuisivat sen ääneeni Sopinee tässä yhteydessä mainita, eritoten.kun ainakin| helsinkiläiset ovat taas Vuosien tauon jälkeen'saaneet nähdä oikeita sirkushevosia, että juoksevfa hevosia ohjaavan "tallimestarin'* piiskanläimähdykset ovat vain eräänlaista julila-vuutta korostan^assa, eivätkä koske eläimiin lainkaan. Miltä-j näyttäisi esim. 'kuusi vapaudessa Juoksevaa hqvosta', elleij tahtia musiikin rytmin ohella säestäisi paukkuvat piiskan-j läimähdykset. - ^ Noniin, ankaraa kärsivällistä ja koko talvikauden kestä-j iiyttä työtä vaadittiin Sandor Kraibilta, ennenkuin hän olij saanut kaikki kuusi poroa noudattamaan tahtoaan ja juoksi maan areenalla kaunista ympyrää, tekemään siroja valssintah-j tisia käännöksiä oikeaan ja vasempaan. Lopuksi hankittiini musikantteja huolehtimaan soitosta, sillä porojen piti my&j tottua sen tahteihin. ;Mitäänji.vakavia häiriöitä tai muita vastoinkäymisiä koko harjoituskautena sattunut. Vain kerran eräs poroist pääsi saattajaltaan karkuun. Sen mielessä häämöttivät vieläkin Lapin jylhät tunturit, koskapa se suuntasi matkan.^ Töölön kallioille, joilla^^-t kohoaa Temppeliaukeari konie^ asutusalue. Pääasiassa pikkupoikien ansiosta poro vihdoiij saatiin kiinni j a kiltisti se stten antoi taluttaa, itsensä talli" Lilius seurasi itse tarkoin kesjrtyk^n eri vaiheita. Ja kn hän katsoi nuo Lapin atrvokkaat kotieläimet kyllin.oppine hän haiikki sitoumuksen Bexlininl^uuluisaan sirkus Bus P<>roiHe:hariut.Uin sivuille kiliÄ kulkuset, päähän ka«
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 15, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1949-01-15 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki490115 |
Description
Title | 1949-01-15-02 |
OCR text |
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbu^, Ontario.
Registered at the Post Office Öepartment, Ottawa, äs second
class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHLNNA.T: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . $3.00 1 vuosikerta . . . . .:>.$3.75
6 kuukautta 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25
3 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.00
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOaiAILLE
1 vuosikerta . . . . . . . $4.50 6 kuukautta $2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuuraalta. Halvin kiitosihnoitus $3.00. Kuoleman
ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Eii-kolshinnät
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukät^n.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuospitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Gomlpahy Limited,.
lOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.'
Liekkiiii aiotut kirjoitutat, osoitettava:
P. O. BOX 69 LIEKKI SUDBURY. ONT.
Arkiseen elämään uppoutuneelle ihmiscUekpi tulee joskus
hetki, jolloin o;i pysähdyttävä pohtimaan clämän.tark.oistiista.^
/'ohtia kysynjys:ä joko lähimmäistensä, yhteiskunnan^ koko
ihvtmissuvnn tai ainoastaan oman itsensä kannalta. Suhtautukoon
hän siihen miten tahansa, niin tosiasia on,, että se on
, olemassaolomme vaikeimmin ratkaistavia kysymyksiä.
Elämän tarkoitusta on yritetty selittää monella tavalla.
• Uskontojen perustajat ovat nähticct täptän tarkoituksen piilevän
ihmistä korkeamman jumalallisen voiman suunnttelmissa.
• Joku tiedemies tai filosofi on saattanut tulla siihen tulokseen,
ettei elämä'lä mitään määrättyä tarkoitusta olekaan. Joku
taas voi arvella, e.:tä sillä on tarkoitusta ainoastaan elollisen
luonnon itsensä, ihmisen kohdalta siis ihmisen itsensä kannalta.
Yleisesti hyväksyttyä vastausta ei ole löydetty.
Hieman hc]^onipaa on yrittää vastata, jos lähdemme
käytännöllisistä, oman jokapäiväisen elämämme määräämistä
näkökohdista. Kysykäämme esim. joltakin maanviljelijältä,
mitä hän pitää elämänsä tarkoituksena. Hän ehkä
viittaa peltoihin, joita hän on parantanut ja laajentanut.
Tämän jä.'än entistä vauraampana ja paremmin hoidettuna
lapsilleni, jotta heiliä olisi helpompaa. Siinä on ollut minun
elämäni tarkoitus. Tai jos teemme tämän kysymyksen jollekin
liikkeenharjoittajalle^ hän saattaa sanoa: Minä aloitin
väJiästä, mntta työni ci ole mennyt hukkaan. Minulla on nyt
ta'o, minidla on liike, joka kannattaa hyvin, minulla on rahaa
pankissakin. Voin kouliiuttaa lapseni tätäkin parempaan
asemaan, voin turvata heidän tulevaisuutef25a. Jos kysymme
asiaa vielä joltakin taiteilijalta tai keksijältä, Iiän saattaa vii^
tata töihinsä: Nämä jäävät alanaan, kim^ minua ei enää
ole. Ne säilyttävät nimeni tuleville suknpolvillc. Siinä on
minun elämäni tarkoitus. *
Mitä tavallinen työläinen voi vastata, jos häneltä kysytään
elämänsä tarkoitusta? Jos hän ajattelee asiaa pelkästään
yksilöUiseltä kannalta, hän joutuu helposti ymmälle. Hänen
työnsähän koituu etupäässä muiden kuin hänen itsensä ja
perheensä hyi'äksi. Hänen elämänsä on parhaallaan tosiaan
"tuska ja vaiva"\ ja hän kuolee jokseenkin yhtä köyhänä
kuin on elänytkin. Ei hänen lapsineen jää omaisuuksia, joista
hän voisi mielessään iloita, ci hänellä ole tilaisuutta kouluuttaa
heitä ja varustaa heitä olemassaolon taisteluun. Heistä tulee
•useammassa tapauksessa samanlaisia proletaareja kvin hän
itsekin. Siiftä suhteessa hänen elämänsä tuntuu t^äamääräitö-mältä,
tuhiksettoma^ta ja tarkoituksettomalta parempiosaisten
ihmisten elämään verrattuna. Hän ei voi päiviensä pää^
hän päästyään viitata mihinkään näkyviin tuloksiin.
Mikä voi /pelastaa työläisen tästä masentavasta totea-mnksesta^
Ainoa keino, jolla hän voi saavuttaa mielenrauhan,
vakaan sisäisen tietoisuuden siitä, että hänenkin elämällään
on tarkoitusta, on se, että hänen tulee tuntea ja käsittää
kohtaloyhteyfcft<;ä kaikkien osatoveriensä kanssa sekä ymmärtää
näiden yhteiseen e^ämäntaisteluun osallistumisen välttämättömyys.
Meillä on vielä keskuudessamme tovereita, jotka ovat
vlhut mukai:a fyö'^Hientiikkeessä sen alkuajoilta saakka. Ky^
sykäänwieJ[dM,.eikö_j^^^ olla jnukanaJässä^
yhteisessä taistelussa... Kysykäänrme niiltä, jotka ovat olleet
puuhaamassa ensimmäisiä lakkoja saadakseen lyhennystä 15-
tUntiseen työpäiväänsä. Kysykäämme niiltä, jotka ensimmäistä
kertaa lähtivät mielenosoituksille vaatimaan valtiollista
äänioikeutta, osallisuutta kunnallishallitifoon, torppariva-pautusta,
iyöväensuojduslakcja tai muita nyt paremmalle
t^o'aile saatuja asioita^ Kysykäämme niiltä:, joiden uskollisen
nurastnksctt tuloksena meilläyon nyt malttavat ammattsunif^m-tfie,
tyifväcfntalof.asmskaupat, laaja kansansivistys' ja ttrJtci-
Haifan kaupunki
satamineen, öljy-j sementti-, metalli ja
tekstiilitehtaineen on Israelin "työväestön
kaupunki''.^ Kaupungissa on juutalaista
väestöä S3,000 henkeä, jobta noin
50,000 kiiuluu Histadlrutjärjestöön, juutalaisten
yleiseen työväenliittoon. Se
merkitsee sitä, että melkein jokainen
aikuinen juutalainen Haifassa on union
'jäsen. Palkat, työsuhteet, sosiaalinen
huolto ja myöskin tuotanto ova^siellä
korkeammalla tasolla kuin muualla Is- /
rae:lissa. '
Haifai^ tehtaat kykenevät, myös kil^
pailemaan ulkomaisten, tuotteiden kanssa
alentamatta palkkoja. Niissä on
tuotantokomiteat, joissa työnantajilla ja
työläisillä on takapuolinen edustus. Näis- .
"sä tehtaissa on otettu, käytäntöön kii-hoituspalkka>
joka maksetaan yhteisesti
kaikille työläisille siUä perusteella, miten
tuotantQa lisätään.
TyöväerJiitto omistaa. Haifan kaksi
suurinta liikeyritystä. Sloel Bonehin.ja
Hamhsbirin. Edellisellä on valimo, useita
kivilouhimöita,' rakennustarviketeh-/
taita, laivatelakka;ja koneyerstas. Jäj-kiraimäisellä
on kauppaliike ja se, onjnin.
osakäs^Jteiiielt'Öljy-ylitic^ \ .; . ,.
' ^yovä^nliittö" kehittää nyt ^ Haifassa
. Ulilta^' teöllisuiiy- ja työläisten asuntp-aluetta
tasangolle kaupungin ulkppiuo-lella.
Suunnitelman mukaan Haifaan
voidaan - sijoittaa, 135^000 työläistä lisää
viiden vuoden, aikana ja koko kaupungin
la.ajennusqhjelman- mukaan otaksutetaan
kaupungin, yakiluyun nousevan.
400,000 ..henkeen.
Tulevaisuuden,
mahdojlisupk
Kasveja voidaan ehkä^ tulevaisiiudes-sa
valmistaa ihmisälyn keksimillä tavoilla.
Atomienergian kaappaaminen
tieteen palvelukseen on Wisconsinin Yliopiston
professorin Farrington Danielin
mielestä ollut paljon vaikeampi prob-^
leemi kuin keinotekoisten, hyödyllisten
kasvien valmistaminen.. Jos kasvien
keinotekoiseen valmistamiseen olisi käy-ti^
tty sama summa kuin ensimmäisen
atomipommin valmistamiseen, olisi monta
ihmiskunnalle hyödyllistä viljalajia
valmistettu. Mr. Daniels lausuu en-
..nustuksenaan: :
'•Tulevaisuudessa tulemme syömään
— puuta. Siitä valmistettiin viime sodan
aikana tuhansia tonneja sokeria
Saksansa. Nc^asti kasvavista puista,
heinistä ja rikkaruohoistakin tullaan
yalmistamaah nautittavia ruokalajeja.
Farmien kasvien varsijäännökset muutetaan
carboonimonöxiidiksi ja hydro-geniksi
ja puristetaan moottorikaasuiksi
paikallisissa tehtaissa, jv->ita tulevaisuudessa
ön kuin meijereitä nykyään."
Mr. Danielsin unelmat eivät tunnu
mahdottomilta toteuttaa, eikö totta?
Hevonen — .australialainen kilpa-aio-hevönen
Royal Gem myytiin äskMtäin
Yhdysvaltoihin ?100,000 hinnasta..
K I.R J E E N V A IH T O A
Daniel, Osmo Otso ja Aino P.: Kiitos
kirjoituksistanne.
lutoiminta. Ylpeinä, silmät loistaen he
voivat sanoa: — On, kyllä on kannattanut.
Näin paljon me olemme saaneet
aikaan. Se on ollut meidän elämämme
sisältö ja tarkoitus.
Työläiseji elämä saa Tarkoituksensa
ainoastaan suuressa työ- ja taisteluyh-
J^cisössä. Siinä irskoUisesti toimittuaan *
hän saattaa elämänsä illassa sanoa samoin
kuin aineellista rikkautta omista-
.vakin: —- Tämän mc olentme luoneet
jäftääksemmc lapsillemme. Heidän elämänsä
an oleva paljon helpompaa ja parempaa
kuin 7neidän. Sen vuoksi .me
olemme eläneet. _
Edellä oleva on laitiausta ciräästär kirjoituksesta^
joka ttdkitsiajgtukshm
1910 valmistui Töötön Hippodromi, joka nyt upean
Messuhallin ja muitten rakennusten Väliin painuneena
vaikuttaa vanhalta, pieneltä ja ränsistyneeltä Mutta siihen
aikaan se oli hallitsevalla paikalla, ja näytäntökausma sinne
suuntautui koko Helsinki, sillä siellä esiintyi herra Ducan-derin
järjestämä komeaniminen Noveau Cirque.— Uusi Sirkus.
• ^
Taitavana hevostenhoitajana Sandor Kraib pian sai paikan
Helsingin Meijerin-ison hevostallin hoitajana.;- Se sijaitsi
siihen aikaan, kuten meijerikin, Etela-Esplanadinkadun varrella
talossa, jonka kohdalla nyt kohoaa Bensowin mahtava
liikepalatsi. Autoja ei niihin aikoihin vielä käytetty tavarankuljetukseen,
vaan kaikki • tapahtui hevosp^lissji,. maidon-jakeliikin.
Lisäksi siihen aikaan kuljetettiin tilaajille ns. tin-kimaitoa,
2—4.; litran astioissa, jotka lastattiin. valkoisiksi
maalattuihin katettuihin vaunuihin. Tinkiästibiden jakajina
taas oli pikkupoikia, jotka, työskentelivät aivan ;kuten sano-malehdenjakajat
nykysin.
Helsingin Meijerin hevoset olivat isoja, komeita otuksia,
ja niiden parissa Sandor Kraib viiht\T kuin kala vedessä. L i säksi
Kraib oli hyvin kätevä kaikenlaisissa askarteluissa ja
teki tallissaan monenlaisia pikku parannuksia. Hänen ainoa
heikko puolensa, oli, että hän oli sangen mielistynyt suomalaisten
silloiseen kansallisjuomaan, 'holipomppaan' eli markan
pullolta maksavaan portviiniin tai punssiin.
.j^..,Mikä,jiekgän aitl^en,§aatg.9ut^ik|9,^.sen^jieltä^iJ^ilU^..ja
Kraib.v tutti^tiuyat toisiinsa' Xyultavasti Liljiis^ öjijpko.; j;)u-
. canderilta. tai joltakulta muulta sirkusta läheliä olleelta henkilöltä
kuullut tästä taitavasta hevostenkasvattajasta ja -hoitajasta.
Seurauksena kuitenkin oli, että Kraik erpsi Helsingin
Meijeristä ja siirtyi kokonaan Liliuksen palvelukseen. Kraib
oHnielko hyvin oppinut ruotsia —-suomen kieltähän ei siihen
aikaan puhuttu juuri ollenkaan Helsingissä, ja hänestä tehtiin
€ns|n Liliuksen järjestämien lentonäytösten ratamestaH. Rajoitun.
kuitenkin nyt vain kuvaamaan alussa nminitsemaani
porpjuttua.
Lilius QH saanut päähänsä, että maailmalle olipsitettävä
jotakin ainutlaatuista, jotakin Suomea ja erikoisesti sen karua
Lappiakuvaavaa. Oli kesytettävä muutamia poroja ja vietävä
ne sitten maailman sirkusareenoille temppujansa tekemään.
Olihan merileijoniakin kesytetty sirkutaiteilijoiksi, miksi ei
sitten poroja! Eikä niiden tarvitsisi olla mitään pallonheittä-jiä
eikä tasapainotaitureita, kunhan vain jtioksisivat sirosti
areenalla ja tekisivät kaikki taiteen sääntöjen mukaiset pyö-
, rähdykset.
Lilius matkustikin syksyllä 1912 Lappiin ja osti sieltii kuusi
nuorta poroa, mitkä sitten tuotiin Helsinkiin. Talliksi niille
vuokrattiin vanha lammaskarsina Leppäsuonkadultä, vastapäätä
vanhaa hautausmaata. Kesyttäjäksi, valmentajaksi tai
harjoittajaksi—— miksi sitä vii-kaa sitten niniittäisikään —
tuli tientenkin Sandor Kraib, joka oli yhtä monitaitoinen mies
kuin,Sierransa ja työnantajansa Liliuskin. Harjoituspaikaksi
vuokrattiin lähistöllä sijainnut vanha polislmaneesi, joka sekin
on jo aikaa sitte^ hävitetty.
Joka päivä porot kuljetettiin poliisimaneesiln, ja silloin
seudun pikku pojilla oli sekä hauskaa että jännittävää puuhaa.
He. näet saivat olla mi^anä poroja kuljettainassa ja kotiin
tuomassa. Mutta harjoitusten ajaksi ovet suljettiin visusti ja
kaikki \>y[eraat ajettiin tiehensä.
Maneesissa porot'pantiin liekaan, ja nyt alkoi niiden^
kesytys. Se oli alussa tietenkin aivan yksilöllistä. Maneesin ^
hiekk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-15-02